Divulgação de informação sobre o governo das sociedades em Portugal: Extensão e determinantes

Tese de Doutoramento em Contabilidade

A forensic perspective of the AFL investigation into peptides: an antidoping investigation case study.

BACKGROUND: The World Anti-Doping Agency (WADA) is introducing enhancements to doping investigations in its 2015 Code, which include improved sharing of information between antidoping organisations (including sporting bodies) and enhanced accountability of athlete support staff. These additions will improve the control of links between sports doping and organised crime. In February 2013 the Australian Crime Commission released a report that linked several professional sporting codes, professional athletes with links to organised crime, performance enhancing drugs and illicit substances. Following this report the Australian Football League (AFL) partnered the Australian national antidoping organisation to investigate peptide use in Australian football. METHODS: This review compared the model proposed by Marclay, a hypothetical model for anti-doping investigations that proposed a forensic intelligence and analysis approach, to use the forensic capabilities of the AFL investigation to test the model's relevance to an actual case. RESULTS: The investigation uncovered the use of peptides used to enhance athlete performance. The AFL investigation found a high risk of doping where athlete support staff existed in teams with weak corporate governance controls. A further finding included the need for the investigation to provide a timely response in professional team sports that were sensitive to the competition timing. In the case of the AFL the team was sanctioned prior to the finals as an interim outcome for allowing the risk of use of performance-enhancing substances. Doping violation charges are still being considered. DISCUSSION: Antidoping strategies should include the investigation of corporate officers in team doping circumstances, the mandatory recording of all athlete substance use during competition and training phases, the wider sharing of forensic intelligence with non-sporting bodies particularly law enforcement and collaboration between antidoping and sporting organisations in doping investigations. CONCLUSIONS: The AFL investigation illustrated the importance of the 2015 WADA Code changes and highlighted the need for a systematic use of broad forensic intelligence activities in the investigation of doping violations.

Can Families Resist Managerial and Financial Revolutions? Swiss Family Firms in the Twentieth Century

The aim of this contribution is to highlight the long-term evolution of family capitalism in Switzerland during the twentieth century. We focus on 22 large companies of the machine, electrotechnical and metallurgy (MEM) sector whose boards of directors and general managers have been identified in five benchmark years across the twentieth century, which allows us to distinguish between family-owned and family-controlled firms. Our results show that family firms prevailed until the 1980s and thus contradict the dominance of 'managerial capitalism'. Although we observe a decline of family capitalism during the last decade of the century, the significant remaining presence of family firms in 2000 allows us to relativise the advent of investor capitalism.

Sharing competences in strategic alliances: a case study of the Cosan and Shell biofuel venture

In a competitive world, the way a firm establishes its organizational arrangements may determine the enhancement of its core competences and the possibility of reaching new markets. Firms that find their skills to be applicable in just one type of market encounter constraints in expanding their markets, and through alliances may find a competitive form of value capture. Hybrid forms of organization appear primarily as an alternative to capturing value and managing joint assets when the market and hierarchy modes do not present any yields for the firm's competitiveness. As a result, this form may present other challenging issues, such as the allocation of rights and principal-agent problems. The biofuel market has presented a strong pattern of changes over the last 10 years. New intra-firm arrangements have appeared as a path to participate or survive among global competition. Given the need for capital to achieve better results, there has been a consistent movement of mergers and acquisitions in the Biofuel sector, especially since the 2008 financial crisis. In 2011 there were five major groups in Brazil with a grinding capacity of more than 15 million tons per year: Raízen (joint venture formed by Cosan and Shell), Louis Dreyfus, Tereos Petrobras, ETH, and Bunge. Major oil companies have implemented the strategy of diversification as a hedge against the rising cost of oil. Using the alliance of Cosan and Shell in the Brazilian biofuel market as a case study, this paper analyses the governance mode and challenging issues raised by strategic alliances when firms aim to reach new markets through the sharing of core competences with local firms. The article is based on documentary research and interviews with Cosan's Investor Relations staff, and examines the main questions involving hybrid forms through the lens of the Transaction Cost Economics (TCE), Agency Theory, Resource Based View (RBV), and dynamic capabilities theoretical approaches. One focal point is knowledge "appropriability" and the specific assets originated by the joint venture. Once the alliance is formed, it is expected that competences will be shared and new capabilities will expand the limits of the firm. In the case studied, Cosan and Shell shared a number of strategic assets related to their competences. Raízen was formed with economizing incentives, as well to continue marshalling internal resources to enhance the company's presence in the world energy sector. Therefore, some challenges might be related to the control and monitoring agents' behavior, considering the two-part organism formed by distinctive organizational culture, tacit knowledge, and long-term incentives. The case study analyzed illustrates the hybrid arrangement as a middle form for organizing the transaction: neither in the market nor in the hierarchy mode, but rather a more flexible commitment agreement with a strategic central authority. The corporate governance devices are also a challenge, since the alignment between the parent companies in the joint ventures is far more complex. These characteristics have led to an organism with bilateral dependence, offering favorable conditions for developing dynamic capabilities. However, these conditions might rely on the partners' long-term interest in the joint venture.

Financial Markets and Real Ecinomy: Four Essays in International Trade

Financial markets play an important role in an economy performing various functions like mobilizing and pooling savings, producing information about investment opportunities, screening and monitoring investments, implementation of corporate governance, diversification and management of risk. These functions influence saving rates, investment decisions, technological innovation and, therefore, have important implications for welfare. In my PhD dissertation I examine the interplay of financial and product markets by looking at different channels through which financial markets may influence an economy.My dissertation consists of four chapters. The first chapter is a co-authored work with Martin Strieborny, a PhD student from the University of Lausanne. The second chapter is a co-authored work with Melise Jaud, a PhD student from the Paris School of Economics. The third chapter is co-authored with both Melise Jaud and Martin Strieborny. The last chapter of my PhD dissertation is a single author paper.Chapter 1 of my PhD thesis analyzes the effect of financial development on growth of contract intensive industries. These industries intensively use intermediate inputs that neither can be sold on organized exchange, nor are reference-priced (Levchenko, 2007; Nunn, 2007). A typical example of a contract intensive industry would be an industry where an upstream supplier has to make investments in order to customize a product for needs of a downstream buyer. After the investment is made and the product is adjusted, the buyer may refuse to meet a commitment and trigger ex post renegotiation. Since the product is customized to the buyer's needs, the supplier cannot sell the product to a different buyer at the original price. This is referred in the literature as the holdup problem. As a consequence, the individually rational suppliers will underinvest into relationship-specific assets, hurting the downstream firms with negative consequences for aggregate growth. The standard way to mitigate the hold up problem is to write a binding contract and to rely on the legal enforcement by the state. However, even the most effective contract enforcement might fail to protect the supplier in tough times when the buyer lacks a reliable source of external financing. This suggests the potential role of financial intermediaries, banks in particular, in mitigating the incomplete contract problem. First, financial products like letters of credit and letters of guarantee can substantially decrease a risk and transaction costs of parties. Second, a bank loan can serve as a signal about a buyer's true financial situation, an upstream firm will be more willing undertake relationship-specific investment knowing that the business partner is creditworthy and will abstain from myopic behavior (Fama, 1985; von Thadden, 1995). Therefore, a well-developed financial (especially banking) system should disproportionately benefit contract intensive industries.The empirical test confirms this hypothesis. Indeed, contract intensive industries seem to grow faster in countries with a well developed financial system. Furthermore, this effect comes from a more developed banking sector rather than from a deeper stock market. These results are reaffirmed examining the effect of US bank deregulation on the growth of contract intensive industries in different states. Beyond an overall pro-growth effect, the bank deregulation seems to disproportionately benefit the industries requiring relationship-specific investments from their suppliers.Chapter 2 of my PhD focuses on the role of the financial sector in promoting exports of developing countries. In particular, it investigates how credit constraints affect the ability of firms operating in agri-food sectors of developing countries to keep exporting to foreign markets.Trade in high-value agri-food products from developing countries has expanded enormously over the last two decades offering opportunities for development. However, trade in agri-food is governed by a growing array of standards. Sanitary and Phytosanitary standards (SPS) and technical regulations impose additional sunk, fixed and operating costs along the firms' export life. Such costs may be detrimental to firms' survival, "pricing out" producers that cannot comply. The existence of these costs suggests a potential role of credit constraints in shaping the duration of trade relationships on foreign markets. A well-developed financial system provides the funds to exporters necessary to adjust production processes in order to meet quality and quantity requirements in foreign markets and to maintain long-standing trade relationships. The products with higher needs for financing should benefit the most from a well functioning financial system. This differential effect calls for a difference-in-difference approach initially proposed by Rajan and Zingales (1998). As a proxy for demand for financing of agri-food products, the sanitary risk index developed by Jaud et al. (2009) is used. The empirical literature on standards and norms show high costs of compliance, both variable and fixed, for high-value food products (Garcia-Martinez and Poole, 2004; Maskus et al., 2005). The sanitary risk index reflects the propensity of products to fail health and safety controls on the European Union (EU) market. Given the high costs of compliance, the sanitary risk index captures the demand for external financing to comply with such regulations.The prediction is empirically tested examining the export survival of different agri-food products from firms operating in Ghana, Mali, Malawi, Senegal and Tanzania. The results suggest that agri-food products that require more financing to keep up with food safety regulation of the destination market, indeed sustain longer in foreign market, when they are exported from countries with better developed financial markets.Chapter 3 analyzes the link between financial markets and efficiency of resource allocation in an economy. Producing and exporting products inconsistent with a country's factor endowments constitutes a serious misallocation of funds, which undermines competitiveness of the economy and inhibits its long term growth. In this chapter, inefficient exporting patterns are analyzed through the lens of the agency theories from the corporate finance literature. Managers may pursue projects with negative net present values because their perquisites or even their job might depend on them. Exporting activities are particularly prone to this problem. Business related to foreign markets involves both high levels of additional spending and strong incentives for managers to overinvest. Rational managers might have incentives to push for exports that use country's scarce factors which is suboptimal from a social point of view. Export subsidies might further skew the incentives towards inefficient exporting. Management can divert the export subsidies into investments promoting inefficient exporting.Corporate finance literature stresses the disciplining role of outside debt in counteracting the internal pressures to divert such "free cash flow" into unprofitable investments. Managers can lose both their reputation and the control of "their" firm if the unpaid external debt triggers a bankruptcy procedure. The threat of possible failure to satisfy debt service payments pushes the managers toward an efficient use of available resources (Jensen, 1986; Stulz, 1990; Hart and Moore, 1995). The main sources of debt financing in the most countries are banks. The disciplining role of banks might be especially important in the countries suffering from insufficient judicial quality. Banks, in pursuing their rights, rely on comparatively simple legal interventions that can be implemented even by mediocre courts. In addition to their disciplining role, banks can promote efficient exporting patterns in a more direct way by relaxing credit constraints of producers, through screening, identifying and investing in the most profitable investment projects. Therefore, a well-developed domestic financial system, and particular banking system, would help to push a country's exports towards products congruent with its comparative advantage.This prediction is tested looking at the survival of different product categories exported to US market. Products are identified according to the Euclidian distance between their revealed factor intensity and the country's factor endowments. The results suggest that products suffering from a comparative disadvantage (labour-intensive products from capital-abundant countries) survive less on the competitive US market. This pattern is stronger if the exporting country has a well-developed banking system. Thus, a strong banking sector promotes exports consistent with a country comparative advantage.Chapter 4 of my PhD thesis further examines the role of financial markets in fostering efficient resource allocation in an economy. In particular, the allocative efficiency hypothesis is investigated in the context of equity market liberalization.Many empirical studies document a positive and significant effect of financial liberalization on growth (Levchenko et al. 2009; Quinn and Toyoda 2009; Bekaert et al., 2005). However, the decrease in the cost of capital and the associated growth in investment appears rather modest in comparison to the large GDP growth effect (Bekaert and Harvey, 2005; Henry, 2000, 2003). Therefore, financial liberalization may have a positive impact on growth through its effect on the allocation of funds across firms and sectors.Free access to international capital markets allows the largest and most profitable domestic firms to borrow funds in foreign markets (Rajan and Zingales, 2003). As domestic banks loose some of their best clients, they reoptimize their lending practices seeking new clients among small and younger industrial firms. These firms are likely to be more risky than large and established companies. Screening of customers becomes prevalent as the return to screening rises. Banks, ceteris paribus, tend to focus on firms operating in comparative-advantage sectors because they are better risks. Firms in comparative-disadvantage sectors finding it harder to finance their entry into or survival in export markets either exit or refrain from entering export markets. On aggregate, one should therefore expect to see less entry, more exit, and shorter survival on export markets in those sectors after financial liberalization.The paper investigates the effect of financial liberalization on a country's export pattern by comparing the dynamics of entry and exit of different products in a country export portfolio before and after financial liberalization.The results suggest that products that lie far from the country's comparative advantage set tend to disappear relatively faster from the country's export portfolio following the liberalization of financial markets. In other words, financial liberalization tends to rebalance the composition of a country's export portfolio towards the products that intensively use the economy's abundant factors.

Du capitalisme familial au capitalisme financier? : le cas de l'industrie suisse des machines, de l'électrotechnique et de la métallurgie au 20e siècle

L'objectif principal de cette thèse consiste à mettre en évidence la persistance du capitalisme familial en Suisse au cours du 20e siècle, et sa résistance aux capitalismes managérial et financier qui sont censés lui avoir succédé. Pour ce faire, nous avons retenu vingt-deux grandes entreprises du secteur des machines, de l'électrotechnique et de la métallurgie - principale branche de l'industrie suisse pour la période considérée -, pour lesquelles ont été recensés les membres des conseils d'administration et les principaux dirigeants exécutifs pour cinq dates- repère couvrant le siècle (1910, 1937, 1957, 1980 et 2000). Cette thèse s'inscrit dans une démarche pluridisciplinaire qui relève à la fois de l'histoire d'entreprise et de la sociologie des dirigeants, et fait appel à différentes méthodes telles que l'analyse de réseau et l'analyse prosopographique. Elle s'articule autour de trois axes de recherche principaux : le premier vise à mettre en évidence l'évolution des modes de gouvernance dans notre groupe d'entreprises, le second investit la question de la coordination patronale et le troisième a pour but de dresser un portrait collectif des élites à la tête de nos vingt-deux firmes. Nos résultats montrent que durant la majeure partie du siècle, la plupart de nos entreprises sont contrôlées par des familles et fonctionnent sur un mode de coordination hors marché qui repose notamment sur un réseau dense de liens interfirmes, le profil des dirigeants restant dans l'ensemble stable. Si la fin du siècle est marquée par plusieurs changements qui confirment l'avènement d'un capitalisme dit financier ou actionnarial et la mise en place de pratiques plus concurrentielles parmi les firmes et les élites industrielles, le maintien du contrôle familial dans plusieurs entreprises et la persistance de certains anciens mécanismes de coopération nous incitent cependant à nuancer ce constat. - The main objective of this research is to highlight the persistence of family capitalism in Switzerland during the 20th century and its resistance to managerial and financial capitalisms that succeeded. For this purpose, we focus on twenty- two big companies of the machine, electrotechnical and metallurgy sector - the main branch of the Swiss industry for the considered period - whose boards of directors and executive managers have been identified for five benchmarks across the century (1910, 1937, 1957, 1980 and 2000). This thesis relates to business history and elites sociology, and uses different methods such as network analysis and prosopography. It is articulated around three main parts. The aim of the first one is to identify the evolution of corporate governance in our twenty-two enterprises, the second part concentrates on interfirms coordination and the objective of the last one is to highlight the profile of the corporate elite leading our firms. Our results show that during the main part of the century, most of the companies were controlled by families and were characterized by non-market mechanisms of coordination such as interlocking directorates ; moreover, the profile of the corporate elite remained very stable. Although some major changes that took place by the end of the century confirmed a transition towards financial capitalism and more competitive interaction among firms and the corporate elite, the persistence of family control in several companies and the maintaining of some former mechanisms of coordination allow us to put this evolution into perspective.

Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan

Tutkielmani aiheena on Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan. Tavoitteenani on tutkia, millaisia vaikutuksia Sarbanes-Oxley -lailla on ollut hyvään johtamis- ja hallintojärjestelmään Suomessa ja ennen kaikkea sisäiseen valvontaan. Päästäkseni tavoitteeseen olen tutkinut, mitkä lait, säädökset ja ohjeistukset säätelevät corporate governancea Suomessa ja millainen on näiden ohjeiden sisältö. Olen suorittanut tutkimuksen normatiivisena, eli tavoitteeni on selvittää, millainen hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän pitäisi Suomessa olla, ja miten Sarbanes-Oxley on vaikuttanut näihin vaatimuksiin. Tutkimus on puhtaasti teoreettinen eikä sisällä empiiristä osaa. Corporate governancea ohjaa Suomessa lainsäädäntö ja monet erilaiset lain-säädäntöä täydentävät säädökset. Tärkeimmiksi corporate governancea koskeviksi arvoiksi nousevat riippumattomuus, avoimuus, tiedon läpinäkyvyys ja ennen kaikkearehellisyys. Sarbanes-Oxley laki on tuonut paljon uusia vaatimuksia lain piirissä oleville yhtiöille. Se sisältää paljon ohjeistusta koskien riippumattomuutta.Sarbanes-Oxley - laki on lisännyt tarkastusvaliokunnan roolia yritysten toiminnassa. Yhtiön johdolta SOX vaatii muodollisia todistuksia osallisuudesta talousraportoinnin prosessissa. Sarbanes-Oxley -laki lisää myös yhtiön raportointivaatimuksia merkittävästi, ja tästä syystä tietoa yhtiöistä onkin saatavilla enemmän kuin koskaan. Sarbanes-Oxley -laki on vaikuttanut suuresti yhtiöiden sisäiseen valvontaan. SOX vaatii, että yhtiön on raportoitava sen sisäisessä valvonnassa havaituista heikkouksista. Yhtiön täytyy myös tutkia sen sisäisen valvontajärjestelmän tehokkuutta säännöllisesti. Johdon tai sisäisen tarkastuksen on tehtävä tästä valvonnasta oma raporttinsa. Corporate governancea koskeva lainsäädäntö ja muuohjeistus muuttuu jatkuvasti sekä Suomessa että muualla maailmalla. Kehitystä on seurattava sekä kotimaassa että ulkomailla ja ohjeistusta päivitettävä tarvittaessa.

Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sen kehittäminen osuustoiminnallisissa yrityksissä

Yritysten hyvä johtamis- ja hallintotapa (corporate governance = CG) on Yhdysvalloissa alkunsa saanut pörssinoteeratuille yrityksille suunnattu ohjesääntö, jolla niiden johtamis- ja hallintokäytäntöä pyritään yhdenmukaistamaan ja samalla tekemään sitäläpinäkyvämmäksi omistajille. Osuustoiminnallisten yritysten hyvää johtamis- jahallintotapaa, jota tässä tutkielmassa tutkitaan, on tutkittu vähän ja yritysmuotona se jää aina osakeyhtiöiden varjoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittämiskohteita erityyppisissä suomalaisissa osuuskunnissa. Tutkielman tavoitteena oli löytää sopivat mittaristot, joita voitaisiin käyttää mitatessa johdon ja hallituksen työskentelyn tehokkuutta ja suorituskykyä. Teoria jakaantuu kahteen osaan. Aluksi käsittelen osuustoiminnallisten yritysten arvoja, tunnusmerkkejä, sääntelyä ja hallintoa sekä osuuskuntien erilaisia organisoitumismuotoja. Osuuskuntien hyvän johtamis- ja hallintotavan teoriaosa puolestaan koostuu erilaisista hyvän johtamis- ja hallintotavan suosituksista, teorioista, rakenteesta ja tehokkaan hallitustyöskentelyn avaimista ja arvioinnista sekä suorituskyvyn mittauksen viitekehyksestä. Haastattelujen avulla pyrin saamaan vastaukset osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohteista. Tutkimuksen tuloksissa näkyy osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohdat, joissa osuustoiminnallisilla yrityksillä olisi vielä kehitettävää ja parannettavaa. Suuressa osassa osuustoiminnallisista yrityksistä on noudatettu soveltuvin osin listatuille yrityksille laadittua suositusta ja suuri osa kehityskohteista tulee tämän suosituksen sisällöstä, joita ei ole onnistuttu soveltamaan osuuskuntiin.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.

Institutionaaliset tekijätosuuskunnan johtamisessa ja hallinnoimisessa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua omistajaohjauksen keskusteluun tuomalla esille institutionaalisen teorian tarjoamia mahdollisuuksia hah-mottaa ilmiötä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sitä institu-tionaalista ympäristöä, jossa tuottaja- ja markkinointiosuuskunnat Suo-messa toimivat, selvittää millaisia vaikutuksia näillä ympäristön tekijöillä on osuuskunnan johtamiseen ja hallinnointiin sekä selvittää koetaanko toimin-taympäristön asettavan osuuskunnan toiminnalle pääomayhtiöistä poik-keavia paineita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asi-antuntijaa sekä kuutta kohdeyritysten ylimmässä luottamusjohdossa ja operatiivisessa johdossa toimivaa henkilöä. Teemamuotoiset haastattelut suoritettiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana kohdeyri-tysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että institutionaalisilla paineilla on vaikutuksia osuuskuntien omistajaohjaukseen. Osuuskuntien omistajaohjauksella on muista yritysmuodoista poikkeavia ominaispiirteitä erityisesti pääomaan ja johtamiseen liittyvissä institutionaalisissa tekijöissä. Osuuskuntien omista-jaohjauksen järjestelmät ovat toisaalta alttiina isomorfiselle muutokselle,jossa hallinnon rakenteet ja toimintamallit lähenevät erityisesti osakeyhti-öiden soveltamia rakenteita ja toimintamalleja.

Corporate governancen vaikutus osuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua corporate governance -keskusteluun tuomalla esiin riskienhallinnan näkökulma osuustoiminnallisessa yritystoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata corporate governancen vaikutuksia tuottajaosuustoiminnallisten yritysten riskienhallintaan, selvittää tuottajaosuustoiminnan riskienhallinnan tilaa ja toteutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuoda esille näkökulmia riskienhallinnan kehittämiseksi tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asiantuntijaa ja seitsemää riskienhallinnan ja hallinnon vastuuhenkilöä. Haastattelut tehtiin vuoden 2006 kesän ja alkusyksyn aikana. Tutkimuksen perusteella corporate governancen vaikutus organisaatioiden riskienhallintaan on ollut rajallinen. Myös riskienhallintaan sidoksissa olevien toimi- ja hallintoelinten osalta suosituksilla on ollut vähäinen vaikutus. Huolimatta corporate governancen ja riskienhallinnan merkityksen lisääntymisestä tuottajaosuustoiminnallisissa yrityksissä, konkreettisella tasolla riskienhallinta ei toteudu corporate governance -periaatteiden edellyttämällä tavalla niin, että riskienhallintaa voisi kuvata kokonaisvaltaiseksi, periaatteiltaan määritellyksi ja suunnitelmalliseksi prosessiksi. Tutkimuksessa on myös pyritty nostamaan esiin riskienhallinnan eroja eri organisaatiomallien välillä. Tarkastelussaolleiden perusosuuskuntien sekä hybridimallien väliset erot liittyvät lähinnä yritysten resurssien ja koon vaikutuksista syntyviin eroihin riskienhallinnan toteutuksessa ja organisoinnissa. Merkittävään rooliin tuottajaosuustoiminnallistenyritysten riskienhallinnassa nousee erillisen riskienhallintatoiminnon osaaminen ja sen hyödyntäminen organisaatioiden riskienhallintatyössä.

Läpinäkyvyys venäläisissä pörssiyhtiöissä - yhtiöiden Internetissä julkaisema informaatio

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten corporate governance eli hyvä hallintotapa on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksessa keskityttiin eritoten yritystoiminnan läpinäkyvyyteen ja siihen, minkälaista informaatiota yritysten pitäisi vuosittain julkaista. Tutkimuksessa tutkittiin minkälaista informaatiota Moskovan pörssiin listautuneet yritykset julkaisevat. Tavoitteena oli tutkia, julkaisevatko yritykset informaatiota OECD:n corporate governancve suositusten mukaisesti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havaintotutkimusta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuvasiitä, mitä corporate governance tarkoittaa ja siitä miten se on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Moskovan pörssiin listautuneista yrityksistä, koska Venäjä tutkimuskohteena on mielenkiintoinen ja koska corporate governance teema on vasta viime vuosina tullut ajankohtaiseksi venäläisissä yrityksissä. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että yritykset julkaisevat informaatiota melko hajanaisesti ja pörssi joutuu edelleen tyytymään puutteelliseen informaatioon. Venäjän yritystoiminnasta puuttuu vakaus, ja instituutiot eivät vielätue corporate governance -suositusten toimeenpanemista ainakaan kovin hyvin. Myös toimiala ja yrityksen omistusrakenne vaikuttavat jonkin verran siihen, minkälaista tietoa yritys tuottaa. Eri toimialojen välillä on huomattaviakin eroja sen suhteen, miten kattavasti niistä on saatavissa informaatiota. Omistusrakenne on tämän tutkimuksen yrityksissä erilainen kuin Venäjällä yleensä ja ulkomaista omistusta on paljon.

Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Johdon yritysoston onnistumisen tukeminen pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan avulla

Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten pääomasijoitusyhtiö voi post-buyout toiminnallaan tukea sijoituksensa onnistumista erilaisissa johdon yritysostotapauksissa. Tutkielmassa rakennetaan teoreettinen viitekehys, jonka avulla pääomasijoitusyhtiö voi tukea sijoituksensa arvon säilymistä ja toisaalta lisäarvon syntymistä. Tätä viitekehystä tarkennetaan ja testataan empiirisellä aineistolla, joka koostuu suomalaisen pääomasijoitusyhtiön ja sen neljän johdon yritysoston läpikäyneen kohdeyrityksen haastatteluista sekä pääomasijoitusyhtiön tuottamasta kirjallisesta materiaalista. Teorian ja empiirisen materiaalin perusteella johdon yritysoston onnistu-minen on usein subjektiivista sekä suhteellista suunniteltuun irtautumistapaan nähden. Joissakin tapauksissa jo pelkkä pääomasijoittajan mukaantulo voi vaikuttaa positiivisesti kohdeyrityksen riskinottoon ja siten pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan onnistumiseen.

Toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät metsäteollisuusyhtiöissä - empiirinen tutkimus

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten pörssinoteerattujen metsäteollisuuden alan yhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät eroavat toisistaan. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten corporate governancen mukainen johtamisen valvonta vaikuttaa toimitusjohtajien palkitsemismenetelmiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin internetistä. Corporate governancen näkökulmasta riittävän informaation ja läpinäkyvyyden suositukset nousivat keskeiselle sijalle aineistoa hankittaessa. Tutkimusmenetelminä oli vertaileva ja selittävä tutkimus. Tutkimustulosten mukaan toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: yhdysvaltalaisiin toimitusjohtajiin ja muiden maiden toimitusjohtajiin. Yhdysvalloissa osakkeiden, osakeoptioiden, eläkejärjestelyiden ja muiden pitkän tähtäimen kannustinten osuus on huomattavasti merkittävämpi kuin muissa maissa ja toimitusjohtajien palkan määrä huomattavasti korkeampi kuin muissa maissa. Tutkimustulosten mukaan eri maiden erilaiset corporate governance – järjestelmät synnyttävät näitä eroja, sillä erilaisissa valvontamalleissa