"It's Barack Obama Who's Soft" Political Bias on BBC, CNN, and Fox News: A Critical Discourse Analysis of News Websites

Tutkielmassa analysoidaan kolmen internetsivuston uutisartikkeleita kielitieteen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää esiintyykö internetsivustojen BBC, CNN ja Fox News uutisoinnissa politiikkaan liittyviä ennakkoasenteita tai puolueellisuuksia ja miten ne käytännössä näkyvät uutisartikkeleiden kielessä. Kriittiseen diskurssianalyysiin pohjautuen tutkielma esittelee jokaisen uutissivuston taustaan (esimerkiksi rakenteeseen ja rahoitukseen) liittyviä seikkoja sekä mediadiskurssiin ja politiikkaan liittyvät taustatiedot, jolla taataan Norman Fairclough'n kolmivaiheisen menetelmän mahdollisimman perusteellinen toteuttaminen. Uutissivustoja analysoidaan kriittiselle diskurssianalyysille sopivan funktionaalisen kieliopin ja muiden lingvististen välineiden avulla. Koko aineiston (404 artikkelia) otsikot analysoidaan ensin, minkä jälkeen analysoidaan yhdeksän kokonaista artikkelia kolmeen eri aihealueeseen liittyen niin, että jokaiselta internetsivustolta analysoidaan yksi artikkeli jokaista aihetta kohden. Analyysikeinoina käytetään ensisijaisesti systeemis-funktionaalisen kieliopin tekstuaalisen metafunktion välineitä (thematic structure). Myös ideationaalisen metafunktion välineitä (transitivity), referenssiketjuja (referential identity chains) ja leksikaalista analyysia käytetään hyväksi. Lähtökohtaisesti tavoitteena on analysoida uutissivustoja vertailevasti, jolloin analyysin tulokset ovat paremmin havainnoitavissa ja perusteltavissa. Hypoteesi aikaisempien tutkimusten ja yleisen mielikuvan perusteella on, että CNN uutisoi demokraattipuolueelle ja Fox News taas republikaanipuolueelle edulliseen sävyyn. Tutkimustulokset vaihtelivat hypoteesia tukevista ja sen vastaisista tuloksista niihin, jotka eivät olleet tarpeeksi tuettuja kumpaankaan suuntaan. Vahvimmat tulokset ovat kuitenkin hypoteesia tukevia, joten tässä tutkielmassa todetaan, ettei uutisointi ole puolueetonta ainakaan näiden kolmen internetsivuston kohdalla. Lisäksi muutaman aihealueen kohdalla uutisointi on niin toistuvaa tietystä näkökulmasta, että luonnollistumisteorian mukaista aatteiden luonnollistumista saattaa tapahtua. Tutkielmassa käytettyjen menetelmien menestyksen perusteella suositellaan, että tekstuaalisen metafunktion analyysivälineitä käytetään enemmän. Lisäksi suositellaan meta-analyysin harkitsemista, jotta voitaisiin selvittää, mitkä analyysimetodit parhaiten sopivat minkäkinlaisen aineiston analysointiin.

Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen sosiaalisen median seurantapalvelun ja kriittisten tapausten tekniikan avulla

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa liikkeenjohdon päätöksentekoa tukeva toimintatapa, jonka avulla pystytään keräämään ja suodattamaan sosiaalisesta mediasta olennainen asiakastyytyväisyyden muodostumiseen vaikuttava informaatio. Tavoitteena on myös täsmentää sosiaalisen median viestien tarkastelutapaa ja tarjota liikkeenjohdolle käytännönläheinen ja vaihtoehtoinen tiedonkeruumenetelmä perinteisten asiakastyytyväisyyskyselyiden rinnalle. Tutkimuksen case-yrityksenä käytetään Fox International Channels Oy:tä, joka alkuvuodesta 2012 hankki SuomiTV:n ja lanseerasi tämän tilalle uuden FOX-kanavan. Sosiaalisen median viestit kerätään sosiaalisen median seurannan avulla ja kerättyä aineistoa tarkastellaan kriittisten tapausten tekniikan avulla.Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että on olemassa valtava määrä käsittelemätöntä tietoa, jota keräämällä, suodattamalla ja analysoimalla voidaan kerätä tavoitteita tukevaa relevanttia informaatiota. Tutkimuksessa tulee ilmi, että viestit sisältävät paljon ironiaa, slangia, sarkasmia ja metaforia, minkä takia automaattinen hakusanoihin perustuva seuranta- ja analysointipalvelu ei riitä syvällisen ymmärryksen luomiseen. Yrityksen ulkopuolinen tieto ja sosiaalisen median viestit ovat puhtaimmillaan hyvin tärkeää ulkoista informaatiota yrityksille, mitä hyväksikäyttämällä voidaan luoda kilpailuetua pidemmällä aikavälillä.

Sipoon Savijärven kunnostussuunnitelma : Sipoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jatkoi vuonna 2010 Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 aloittamaa järvien kuntakohtaista kunnostusohjelmaa. Sipoon kunta tuli mukaan ohjelmaan loppuvuonna 2010. Tällöin sovittiin, että Savijärvelle tehdään perustilan selvitys, laskennallinen kuormitusselvitys ja niihin pohjautuva kunnostussuunnitelma. Savijärvi sijaitsee Sipoossa lähellä Nikkilää. Se on matala ja hyvin rehevä järvi. Savijärvessä esiintyy säännöllisiä leväkukintoja ja sen kalasto on ruutanavaltainen. Savijärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, mikä tulee huomioida kunnostustoimia tehtäessä. Savijärven ulkoista kuormitusta pitäisi saada vähennettyä 80 – 100 kg eli 50 – 60 %, koska se ylittää sekä sallitun että kriittisen tason. Savijärvessä syntyy myös sisäistä kuormitusta. Toimenpiteitä tulisi suunnata kaikkien kuormituslähteiden vähentämiseen. Savijärvessä on esiintynyt usein lopputalvisin happikatoja. Happikadot ovat olleet suhteellisen laajalla alueella, minkä vuoksi Savijärvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Happipitoisuutta pitäisi seurata tiiviimmin ja sen seuraamista varten voidaan hankkia happimittari. Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Savijärven nuottauksia suositellaan jatkettavan vuosittain. Happitilanteen parannuttua suositellaan tehtäväksi petokalaistutuksia. Lajeina voivat olla ahven ja hauki. Vesikasvillisuutta voidaan poistaa maltillisesti, jos se aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, mutta toimenpiteen vaikutuksia tulee seurata vuosittain. Linnusto on huomioitava toimenpiteen ajankohdassa. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset tai järven tilan muutokset huonompaan suuntaan nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.

Tilintarkastuksen merkitys ja tilintarkastajan rooli pk-yrityksessä : Empiirinen tutkimus pienessä perheyrityksessä

Tilintarkastusalaan on kohdistunut viime vuosina huomattavia muutospaineita lähinnä suuryrityksiä kohdanneista skandaaleista johtuen. Tilintarkastuksen luotettavuuden parantamiseksi ja tilintarkas-tusmarkkinoiden kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin saaneet kritiikkiä, sillä niiden on sanottu jättävän pk-yritysten tilintarkastuksen liian vähäiselle huomiolle. Pk-yritysten kansantalou-dellinen merkitys on kuitenkin huomattava, minkä vuoksi on olennaista tarkastella pk-yritysten tarpeita ja tilintarkastusta käytännössä. Pk-yrityksissä omistus on usein keskittynyt johdolle, minkä vuoksi on olennaista huomioida myös sidosryhmien merkitys. Tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida tilintarkastuksen merkitystä ja tilintarkastajan roolia pk-yrityksessä omistajajohdon, tilintarkastajan ja rahoittajan näkökulmista. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen, sillä tutkielma on empiirinen ja kuvaamiseen pyrkivä. Tarkoituksena on ilmiön syvällinen ymmärtäminen case-yrityksen avulla. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin haastattelemalla case-yrityksen omistajajohtoa, kahta tilintarkastustiimin jäsentä ja kahta rahoittajan edustajaa. Teoriaosuudessa viitekehyksen muodostaa pk-yrityksen tilintarkastusta käsittelevä kirjallisuus ja tieteelliset julkaisut. Pk-yrityksissä omistus on tyypillisesti on keskittynyt johdolle, sisäiset kontrollit ovat puutteellisia ja rahoitus on järjestetty pankin kautta. Case-yritys on melko tyypillinen pk-yritys, jossa omistajajohto on keskeisin kontrolli tilintarkastuksen näkökulmasta. Tilintarkastus koetaan tarpeelliseksi erityi-sesti rahoituksen saatavuuden kannalta, mutta myös tilintarkastajan neuvonantorooli on merkittävä. Tilintarkastuksen keskeisimmät hyödyt ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden tarkasta-minen sekä omistajajohdon tuki. Case-yrityksen tilintarkastukseen liittyy jonkin verran odotuskui-lua, sillä eri osapuolet painottavat hieman eri asioita. Tilintarkastajan valintaan vaikuttaa ensisijai-sesti tilintarkastajan henkilökohtainen osaaminen ja oheispalveluiden saatavuus. KHT-tilintarkastajat koetaan lähtökohtaisesti pätevämmiksi, mutta Big 4 -statuksella on vain vähäinen lisäarvo. Tilintarkastajat kokevat ISA-standardit positiivisena kehityksenä, vaikka ne lisäävätkin dokumentointivaatimuksia. Review-tarkastukseen tilintarkastajat suhtautuvat kuitenkin varautu-neesti, sillä siinä varmuustason ero on huomattava. Oheispalveluiden saatavuus tilintarkastajalta koetaan tärkeäksi, sillä tilintarkastaja tuntee yrityksen ja sen taustat. Riippumattomuuden ei ole koettu vaarantuneen case-yrityksessä oheispalveluiden myötä. Riippumattomuuden uhkaa voidaan vähentää arvioimalla riippumattomuutta jatkuvasti.

Testamentti verosuunnittelun välineenä

Viimeisten vuosikymmenien aikana suomalaisten kotitalouksien varallisuus on kasvanut huomattavasti, minkä seurauksena kiinnostus jäämistö- ja verosuunnittelua kohtaan on lisääntynyt. Yhteiskuntamme elää nyt murrosvaiheessa. Monilla suvuilla on edessään varallisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle siinä vaiheessa, kun suurten ikäluokkien aika jättää. Testamentti on väline, jonka avulla henkilö voi määrätä omaisuudestaan jälkeensä. Verotuksen kannalta katsottuna testamentti antaa useita mahdollisuuksia jäämistösuunnittelulle. Vanhanaikainen ajattelu, jossa testamentinsaaja on täysin pimennossa tulevasta perinnöstään, tulisi jättää syrjään ja sen sijaan testamenttaajan ja testamentinsaajan välillä olisi hyvä käydä keskustelua jätettävästä varallisuudesta, jolloin voidaan välttyä yllättäviltä veroseuraamuksilta. Tutkielman tavoitteena on antaa vastaus siihen, millaisia mahdollisuuksia testamentti antaa verosuunnittelulle. Tutkielman metodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Oikeusdogmatiikka pyrkii selvittämään sen, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä ongelmassa, ja lisäksi se pyrkii vastaamaan siihen, kuinka missäkin tilanteessa tulisi toimia voimassa olevan oikeuden mukaan. Tutkielmassa käytetään lähteinä oikeuskirjallisuutta, virallistietoa, artikkeleita ja oikeustapauksia. Testamenttivaihtoehtoja on useampia, jolloin testamenttaaja voi itse päättää, mitä vaihtoehtoja hän tulee käyttämään ja mitkä niistä ovat verotuksellisesti tehokkaimpia. Testamentti on monipuolinen väline verosuunnittelussa ja se antaa useita mahdollisuuksia verojen minimoimiselle varallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle. Testamenttia on mahdollisuus käyttää apuna silloin, kun halutaan jakaa varallisuutta osiin eri henkilöille tai halutaan jättää toiselle henkilölle käyttöoikeus tai tuottooikeus omaisuuteen, mutta siirtää omistusoikeus toiselle. Luopumistoimista, kun verrataan testamentista ja perinnöstä luopumista, antaa testamentti laajemmat verosuunnittelumahdollisuudet. Testamentti antaa mahdollisuuden verosuunnittelulle myös yritysvarallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle. Omistajattoman tilan testamenteilla voidaan lykätä omaisuuden siirrosta koituvaa veronmaksua tulevaisuuteen. Oikeuskäytäntö on toistaiseksi vielä hieman epäselvää omistajattoman tilan testamenttien kohdalla, koska osa verotoimistoista hyväksyy tällaiset oikeustoimet, mutta osa ei.

Svenska lånord i Tyrvisdialekten

Tyrvään murteen sanastoa ja ruotsin kielestä tulleita lainasanoja on vertailtu tutkimuksissa vähän, minkä vuoksi valitsin tämän pro gradu –tutkielmani aiheeksi. Tyrvään murre sisältää useita ruotsin kielestä lainattuja sanoja, joiden käyttöä ja tunnistamista ennen ja nykyään halusin selvittää. Tutkielmassani vertaan vanhempien informanttien kielenkäyttöä/murretta nuorempien kielenkäyttöön/murteeseen. Tutkielman aluksi esittelen Tyrvään kunnan muuttumista Sastamalan kaupungiksi, ja Tyrvään murteen pääpiirteitä. Esittelen myös suomen murteiden jaottelun päämurteisiin ja vertailen näitä ryhmiä keskenään. Annan muutamia esimerkkejä jokaisen päämurteen sanastollisista erityispiirteistä. Tutkielmassani kerron myös lyhyesti sanojen lainautumisesta vieraista kielistä suomeen ja esittelen muutamia ruotsalaisia lainasanoja niin suomen kirjakielessä kuin murteissakin ja esimerkin vuoksi Turun murteessa. Tämä tutkielma painottuu kuitenkin nuorten kielenkäyttöön ja murresanojen tuntemukseen. Kyselylomakkeen avulla vertailen lukiolaisten ja vanhempien informanttien murresanojen käyttöä ja tuntemusta. Kyselylomake sisältää yhteensä 54 murresanaa ja kyselyyn on vastannut yhteensä 69 informanttia, joista 38 oli lukiolaisia ja 31 vanhempia Tyrväällä syntyneitä informantteja. Tutkimustulokset osoittavat, että osa ruotsista lainatuista murresanoista on saanut ajan myötä uusia merkityksiä, toiset murresanat sekoitetaan ulkoasultaan samanlaisiin sanoihin ja eräillä murresanoilla on useita erilaisia kirjoitusasuja. Tuloksista käy myös ilmi, että on murresanoja, joita kumpikaan informanttiryhmä ei tunnista ja toisaalta taas on murresanoja, jotka ovat hyvinkin tuttuja ja edelleen kummankin ikäryhmän käytössä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että sukupuoltenkin välillä on eroja murresanojen hallinnassa ja käytössä.

Limestone Reactions in a Fluidized Bed Heat Exchanger of an Oxy-fuel Circulating Fluidized Bed Boiler

Oxy-fuel combustion in a circulating fluidized bed (CFB) boiler appears to be a promising option for capturing CO2 in power plants. Oxy-fuel combustion is based on burning of fuel in the mixture of oxygen and re-circulated flue gas instead of air. Limestone (CaCO3) is typically used for capturing of SO2 in CFB boilers where limestone calcines to calcium oxide (CaO). Because of high CO2 concentration in oxy-fuel combustion, calcination reaction may be hindered or carbonation, the reverse reaction of calcination, may occur. Carbonation of CaO particles can cause problems especially in the circulation loop of a CFB boiler where temperature level is lower than in the furnace. The aim of the thesis was to examine carbonation of CaO in a fluidized bed heat exchanger of a CFB boiler featuring oxy-fuel combustion. The calculations and analyzing were based on measurement data from an oxy-fuel pilot plant and on 0-dimensional (0D) gas balance of a fluidized bed heat exchanger. Additionally, the objective was to develop a 1-dimensional (1D) model of a fluidized bed heat exchanger by searching a suitable pre-exponential factor for a carbonation rate constant. On the basis of gas measurement data and the 0D gas balance, it was found that the amount of fluidization gas decreased as it flew through the fluidized bed heat exchanger. Most likely the reason for this was carbonation of CaO. It was discovered that temperature has a promoting effect on the reaction rate of carbonation. With the 1D model, a suitable pre-exponential factor for the equation of carbonation rate constant was found. However, during measurements there were several uncertainties, and in the calculations plenty of assumptions were made. Besides, the temperature level in the fluidized bed heat exchanger was relatively low during the measurements. Carbonation should be considered when fluidized bed heat exchangers and the capacity of related fans are designed for a CFB boiler with oxy-fuel combustion.

Jätteistä ja prosessitähteistä etanolia – Arvon muodostuminen ja mahdolliset liiketoimintamallit

Työn tarkoitus on löytää parhaat mahdolliset toimintatavat eli liiketoimintamallit, joiden avulla yritys pystyy laajentamaan jätteistä ja prosessitähteistä etanolia -liiketoimintaa kolmansille osapuolille. Työn teoriaosassa perehdytään eri liiketoimintamalleihin sekä selvitetään valittujen energia-alan yrityksien käyttämiä liiketoimintamalleja. Lisäksi työssä on perehdytty tarkemmin franchisingin soveltamiseen teollisessa liiketoiminnassa sekä yrityksen mahdollisena toimintamallina. Arvon muodostuminen on oleellisesti liiketoimintamallin valintaan vaikuttava tekijä, minkä takia työssä perehdytään myös yrityksen ja sen asiakkaiden arvonmuodostumiseen ja arvonluontitapoihin teorioiden ja haastattelujen pohjalta. Teorioiden ja kerätyn aineiston perusteella pystytään sanomaan, että tulevan liiketoimintamallin on oltava kaikille Etanolix®-liiketoiminnan osapuolille selkeä ja nykyistä parempi ratkaisu niin taloudellisesti kuin imagollisesti. Työssä on päädytty liiketoimintamalliin, jossa hyödynnetään franchisingia ja BOOT-konsortiota, jotka yhdistetään kokonaisuudeksi arvopaja- ja arvoverkkoajattelulla.

Malax ås vattendragsarbeten : Kontrollundersökningarna åren 1997-2008

I Malax å (F 500 km2, MQ 4,0 m3/s) utfördes översvämningsskyddsarbeten åren 1999–2003. Arbetet omfattade rensning av ån, byggande av grunddammar och muddring av båtfarleder i havsområdet utanför ån. Avsikten med arbetet var att minska de årligen återkommande översvämningarna i åns övre lopp. Sammanlagt avlägsnades 156 000 m3 massor ur ån och drygt 14 000 m3 massor i åns mynningsområde. Rensningsmassorna deponerades på vardera sidan om ån eller transporterades till speciella deponeringsområden. I Västra Finlands vattendomstols tillståndsvillkor förutsattes att man undersöker på vilket sätt vattenbyggnadsarbetet påverkar vattenkvaliteten, fiskbeståndet och fisket. Även bottendjuren, vegetationen och sedimentets sammansättning undersöktes. I denna slutrapport jämförs de väsentligaste resultaten från tiden före vattendragsarbetet, medan arbetet pågick och efter att det har slutförts. Vattenkvaliteten i Malax å är dålig. Vattnet är tidvis mycket surt och metallhalterna mycket höga, vilket gör att fisken tidvis försvinner från området eller till och med dör. Vattnet i ån är oftast mörkbrunt och mycket näringsrikt. Utflödet från ån påverkar i hög grad vattenkvaliteten utanför åns utlopp och havsvattnets näringsämneshalter ökar samtidigt som det sura åvattnet gör att surhetsbelastningen och metallbelastningen ökar. Vattnet från Malax å gör också att vattnet grumlas i havsområdet och att bottnen slammar igen på grund av de höga fastsubstans- och humushalterna i åvattnet. Vattendragsarbetet försämrade vattenkvaliteten under pågående arbete bl.a. genom att vattnet blev grumligt och fastsubstanshalterna ökade. Vattendragsarbetet har också haft långvariga indirekta effekter på vattenkvaliteten, eftersom arbetet med översvämningsskyddet lokalt har skapat förutsättningar för utdikning. Iståndsättningsdikning av de sura sulfatjordarna på Malax ås avrinningsområde ökar risken för att jorden ska oxideras ännu djupare. Som en följd av oxideringen av sulfatjordarna sköljs sura föreningar och metaller ut i vattendragen. Indirekt har alltså översvämningsskyddet förlängt problemen med försurning i vattendraget. Vissa år försvagades vårlekande fiskars yngelproduktion märkbart på grund av försurningsproblemen. Gäddans och braxens yngelproduktion i Malax å försvagades under undersökningsperioden med cirka 90 %. En delorsak till den försvagade yngelproduktionen hos dessa arter är uppenbarligen åtminstone att vattenvegetationszonen minskade längs stränderna till följd av muddringar. Utvecklingen av gäddfångsten i havsområdet utanför Malax å tyder på en försämring av gäddbeståndet åtminstone mellan åren 2003 och 2007. På basis av resultaten som gäller både yrkes- och fritidsfiskarna blev abborrbeståndet starkare i undersökningsområdet från år 1998 till år 2003, när enhetsfångsterna av abborre i fiske med 34-40 mm:s nät nästan fyrdubblades. Ökningen av abborrbeståndet beskriver den allmänna ökningen av abborre längs Finlands kust.

Alueellinen energiatehokkuusmalli

Energian kulutus ja siitä aiheutuvat haittavaikutukset lisääntyvät globaalisti, minkä johdosta tarve uusille toimintamalleille ja ajatustavoille on merkittävä. Yksi mahdollisuus vastata energian kulutuksen kasvuun on lisätä energiatehokkuutta. Energiatehokkuudella voidaan vähentää energian käytöstä aiheutuvia päästöjä kustannustehokkaasti. Tässä työssä tarkastellaan energiatehokkuutta ja sen lisäämistä alueellisella tasolla. Työssä käsitellään menetelmiä ja keinoja alueellisen energiatehokkuuden lisäämiseksi esimerkiksi kaupungeissa ja yhteisöissä. Työssä esitetään alueellisen energiatehokkuuden arviointimalli, jolla voidaan määrittää alueellisen energiatehokkuuden toteutumista ja energiaratkaisujen kannattavuutta ympäristön kannalta. Malli sisältää matemaattisesti määritettäviä tunnuslukuja, jotka kuvaavat ympäristövaikutuksia. Mallia sovelletaan Lohjan alue-tarkasteluun, jossa mallin pohjalta esitetään vaihtoehtoja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Voidaan todeta, että arviointimalli on käyttökelpoinen ja sillä voidaan havainnol-listaa alueellista energian käyttöä ja sen energiatehokkuutta. On kuitenkin huomattava, että malli huomioi lähinnä vain ympäristövaikutuksia ja sisältää virheläh-teitä johtuen esimerkiksi käytettävissä olevan tiedon määrästä.

Paikallisjohdon rekrytointi ja toimintatavat - Suomalaisyritykset matkalla Intiaan

Intian talous on kasvanut viime vuosina nopeasti, minkä ansiosta suomalaisyritysten mielenkiinto Intian markkinoita kohtaan on noussut. Intian markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten täytyy ymmärtää nopeasti paikalliset toimintatavat ja luoda organisaatiokulttuuri, mikä on sovitettavissa yhteen Intian työkulttuurin kanssa. Intian ja Suomen johtamiskulttuurit eroavat toisistaan, minkä vuoksi Intian markkinoille pyrkivät suomalaisyritykset suosivat maan tavat tuntevan intialaisen paikallisjohtajan rekrytointia. Paikallisen johdon rekrytointi tuo mukanaan paljon etuja, mutta sisältää myös huomattavia haasteita ja vaatii onnistuakseen emoyhtiön erityishuomiota. Analysoin pro gradu -tutkielmassani suomalaisyritysten parhaita käytäntöjä paikallisjohdon rekrytointiprosessissa sekä yhteistoiminnassa rekrytoidun paikallisjohdon kanssa. Päätutkimuskysymys on: millaisia haasteita suomalaiset yritykset kohtaavat Intiassa rekrytoidessa paikallista johtoa ja toimiessa yhteistyössä uuden johdon kanssa? Innostuksen tutkimukseen sain työskennellessäni Suomen vientikeskus Finpron vientitoimistolla, New Delhissä, talvella 2011. Tutkimus on toteutettu Finpron toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata käytännössä havaittuihin haasteisiin ja tuoda uutta liikkeenjohdollista tietoa Intiaan tähtäävien suomalaisyritysten tueksi. Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen ja aineistolähtöinen, jossa aikaisemman kirjallisuuden pohjalta luotu synteesi toimii tulkintakehyksenä. Tutkimusotteena on kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimuksen tiedonkeruu on suoritettu 15 teemahaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä 19 informanttia. Haastateltavat ovat suomalaisten yritysten Intian toimintojen entisiä tai nykyisiä vastuuhenkilöitä sekä paikallisia neuvonantajia. Tutkimus sijoittuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen (IHRM) ja monikulttuurisen johtamisen (CCM) tutkimuskenttään. Tutkimuksen lähtökohtana on kulttuurisidonnainen ajattelutapa. Tutkimuksen mukaan paikallisen kulttuurin ymmärrys on edellytys ja lähtökohta onnistuneelle paikallisjohdon rekrytoinnille ja sen jälkeiselle yhteistyölle Intiassa. Paikallisjohdon valintakriteerit sekä koko rekrytointiprosessi on mukautettava Intian kulttuuriin sopiviksi. Paikallisen johdon rekrytointiin on kolme vaihtoehtoista tapaa ja valintakriteereistä on erikseen huomioitava hakijan aikaisempaan kokemukseen liittyvät seikat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot. Lisäksi rekrytointivaiheessa on huomioitava kommunikoinnin ja toimivan yhteistoiminnan edellytykset, jotta emoyhtiö pystyy paikallisjohdon kanssa yhteistyössä kehittämään Intian toimintoihin toimintatavat, jotka tukevat koko organisaation tavoitteita.

Matkailusta kiinnostuneiden kuluttajien eWOM-viestintä sosiaalisessa mediassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan matkailusta kiinnostuneiden kuluttajien elektronista word-of-mouth-viestintää (eWOM) sosiaalisessa mediassa. Aihepiiriä lähestyttiin neljän osaongelman kautta: 1) miten hyvin sosiaalisen median eri kanavat tunnetaan ja miten paljon niitä käytetään, 2) millaisia sosiaalisen median kuluttajatyyppejä on tunnistettavissa, 3) miten kuluttajat osallistuvat eWOM-viestintään matkailukontekstissa ja 4) millaista kuluttajien ja matkanjärjestäjän välinen vuorovaikutus on Facebookissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys painottuu word-of-mouth-viestinnän tarkasteluun niin perinteisessä kuin elektronisessa muodossa. Viestintäteorioiden ohella teoriassa tarkastellaan sosiaalisen median ilmiötä yleisellä tasolla, minkä lisäksi tutkielmassa perehdytään tarkemmin eWOM-viestinnän ilmenemiseen erilaisilla kanavilla, kuten blogeissa, mielipide- ja arviointisivustoilla sekä kuvanjakopalveluissa. Empiirisen tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä yhteistyössä matkanjärjestäjä Tjäreborgin kanssa. Yli 1000 vastausta käsittänyt otos antoi ajankohtaisen läpileikkauksen suomalaisten matkailusta kiinnostuneiden kuluttajien sosiaalisen median käytöstä sekä heidän osallistumisestaan eWOM-viestintään. Tutkimustuloksissa havaittiin suomalaisten melko samankaltainen, suppeahko sosiaalisen median kanavien käyttö: tällä hetkellä sosiaalisen median käyttö painottuu vahvasti verkkoyhteisöpalvelu Facebookiin ja videopalvelu Youtubeen. Harvinaisemmat kanavat, kuten Instagram, Pinterest, Foursquare, olivat suurimmalle osalle vastaajista täysin vieraita. Myös osallistuminen eWOM-viestintään oli suhteellisen passiivista painottuen pikemminkin tiedon etsintään ja muiden kuluttajien jakamien julkaisujen tarkasteluun kuin aktiiviseen kommentointiin ja sisällöntuottamiseen. Sosiaalisen median käytön perusteella pystyttiin tunnistamaan kolme erilaista sosiaalisen median käyttäjäryhmää (hitaat omaksujat, jämähtäneet facebookkaajat ja aktiiviset edelläkävijät), joiden välillä havaittiin eroavaisuuksia niin eWOM-viestintään osallistumisessa kuin kanavien käyttöaktiivisuudessa. Esimerkiksi nuoremmat, useita eri kanavia aktiivisesti käyttävät kuluttajat olivat rohkeampia jakamaan matkakuvansa sosiaalisessa mediassa, kun taas vanhemmat kuluttajat suhtautuivat varsin varauksellisesti lomakuvien jakamiseen sosiaalisen median sivustoilla. Kuluttajat suhtautuivat myötämielisesti matkanjärjestäjän kanssa viestimiseen yrityksen Facebook-sivulla; esimerkiksi tarjoukset, arvonnat, ajankohtaiset uutiset lomakohteesta sekä mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan koettiin hyvin kiinnostavaksi sisällöksi Facebookissa. Tämän perusteella voidaan todeta, että kuluttajat kokevat Facebook-kanavan olevan kiinnostava väylä rakentaa vuorovaikutusta matkanjärjestäjän kanssa.

Tilintarkastajan selvitys ja erityistarkastus yrityssaneerauksessa : teoria ja käytännön soveltaminen

Yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksena on saada velkainen yritys taas tuloskuntoon toiminnan ja velkojen järjestelyn avulla. Tilintarkastajan tehtävänä tässä prosessissa on yrityssaneeraukseen haettaessa tuottaa tietoa, minkä perusteella tuomioistuin voi tehdä päätöksen siitä, onko yritys saneerauskelpoinen. Tieto tuodaan esille selvityksessä velallisen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi, kun yritys on päässyt yrityssaneeraukseen, tilintarkastaja tekee erityistarkastuksen eli tarkastaa yrityksen toiminnan yrityssaneerausta edeltävältä ajalta. Tämä auttaa selvittäjää päättämään jatkotoimista yrityksessä. Erityistarkastuksessa tarkastellaan etenkin sitä, onko velkojien välillä toteutunut tasapuolisuus ja onko tapahtunut rikoksia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, kuinka hyvin selvityksen ja erityistarkastuksen käytäntö vastaa asiantuntijoiden suosituksia. Tutkielman teoriaosassa käytettiin aineistona pääasiassa aiheeseen liittyvää lakitietoa ja erityistarkastukseen, tilintarkastukseen sekä yrityssaneeraukseen liittyvää kirjallisuutta. Empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavana oli kolme aiheen tuntevaa tilintarkastajaa. Teemoina haastatteluissa olivat tilintarkastajan selvityksen ja erityistarkastuksen lisäksi tilintarkastajan rooli yrityssaneerauksessa sekä tilintarkastajan selvityksen ja erityistarkastuksen merkitys yrityssaneerauksen kannalta. Tutkimuksen tulos oli, että tilintarkastajan selvitys ja erityistarkastus käytännössä vastaavat pääosin asiantuntijoiden suosituksia. Esimerkiksi kannanottoon yrityssaneerauksen aloittamisesta suhtauduttiin suosituksissa ja empiriassa samalla tavalla. Suhtautuminen oli varovaista, sillä päätöksenteko haluttiin säilyttää tuomioistuimella. Lisäksi selvitys ja erityistarkastus olivat samantyylisiä prosesseina sekä suositusten että empirian perusteella. Tosin selvityksen tekemisestä prosessina ei ollut paljon tietoa teoriassa. Sekä selvitys että erityistarkastus alkavat toimeksiannosta sopimisella ja jatkuvat aineiston hankkimisella, jota seuraa varsinainen tarkastus. Tämän jälkeen on vuorossa raportin tai selvityksen kirjoitus. Alustava raportti tai selvitys saatetaan antaa vielä toimeksiantajalle tarkastettavaksi. Koko prosessin ajan ollaan yhteydessä selvittäjään. Sekä suosituksissa että empiriassa tuli esille lisäksi samoja tarkastustoimenpiteitä ja -kohteita. Eräs ero suositusten ja empirian välillä oli siinä, voiko sama tilintarkastaja tehdä sekä selvityksen että erityistarkastuksen. Suositusten perusteella muodostui kuva, että sama tilintarkastaja voisi tehdä molemmat. Empirian perusteella kuitenkin selvisi, että näin ei välttämättä aina tapahdu riippumattomuussyistä.

MUUTOKSEN VAIKUTUKSET ORGANISAATIOON : Case: Tietojärjestelmämuutos palvelualan organisaatiossa

Organisaatioiden henkilöstöltä odotetaan kykyä sopeutua vaativiin muutoksiin, kuten tieto-järjestelmämuutoksiin. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän implementointi organisaatiossa vaatii henkilöstöltä paljon, minkä vuoksi organisaation johdolta vaaditaan asianmukaisia menetelmiä sekä tietämystä muutoksen jalkauttamisesta henkilöstön pariin. Tutkielman ensimmäisessä viitekehyksessä perehdytään muutoksen johtamisen teori-aan käsitteiden avulla. Toisessa viitekehyksessä käydään läpi muutoksen kulku vaihemalli-en sekä case-tutkimuksen avulla. Tutkielmassa pyritään selvittämään muutoksen ja muu-toksen johtamisen eri menetelmien vaikutuksia tutkittavana olevan case-organisaation hen-kilöstöön. Päätutkimuskysymyksenä on: Miten tietojärjestelmämuutos vaikuttaa case-organisaation henkilöstöön? Tutkielman empiirinen aineisto muodostuu osallistuvista ha-vainnoinneista, teemahaastatteluista sekä keskusteluista. Aineisto on kerätty organisaatios-sa, jossa tutkija työskenteli. Työn toimenkuvaan kuului myös tämän tutkimuksen aineiston kerääminen. Haastatellut henkilöt työskentelivät organisaatiossa pääasiallisesti myynnissä tai sitä avustavissa tehtävissä. Empiirisen osion, rungon ja analysoinnin pohjaksi tutkija valitsi mielestään sopivimman tutkielmassa esitellyistä muutoksen malleista ja teorioista. Myös muut muutoksen teoriat ovat tärkeitä tutkimuksen empiirisen osion kannalta, sillä ne tukevat empiirisestä aineistosta tehtyjä päätelmiä. Kaikkia muutoksen teorioita ei tässä tut-kielmassa ole esitelty, vaan tutkija on valinnut omasta mielestään oleellisimmat ja tär-keimmät teoriat, jotka tukevat empiiristä tutkimusta. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että muutosmalleista mikään yksittäinen ei sovellu sellaisenaan jokaiseen tietojärjestelmämuutokseen, vaan on tunnistettava oikea tietojärjes-telmämuutoksen tyyppi sekä sen vaatimat oikeat menetelmät tietojärjestelmämuutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen. Kaikista muutosmalleista käy ilmi, että koko henkilöstön on osallistuttava tietojärjestelmämuutoksen kehittämiseen sekä ideoiden ja ongelmakohtien esille tuomiseen. Haastateltavien mukaan tietojärjestelmämuutos vaikutti henkilöstöön sitä negatiivisemmin, mitä vähemmän he pääsivät vaikuttamaan tietojärjestelmämuutoksen suuntaan. Haastateltavat kertoivat, että vastuu muutoksen toteuttamisesta olisi pitänyt jal-kauttaa alemmaksi case-organisaatiossa. Tämä olisi voitu mahdollistaa esimerkiksi valtais-tamalla alaisia päätöksentekoon sekä tasaamalla vastuuta.

Tiedon jakaminen asiakkaille tilaus-toimitusprosessista

Monessa yrityksessä on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota tiedon jakamiseen toimitusketjussa, koska sen on huomattu toimivan toimitusketjua yhtenäistävänä tekijänä. Tiedon jakaminen perinteisin keinoin ja välinein on usein paljon resursseja kuluttavaa, minkä vuoksi kiinnostusta tiedon jakamiseen ovat lisänneet myös koko ajan kehittyvät viestintävälineet ja -keinot, jotka ovat tehneet tiedon jakamisesta helpompaa ja nopeampaa. Monessa yrityksessä on alettu panostaa erityisesti tiedon jakamiseen asiakkaille, koska sen tehokkaalla hoitamisella voidaan saavuttaa kilpailuetua ja sen on huomattu toimivan myös asiakassuhteita parantavana tekijänä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yrityksen tiedon jakamista asiakkaille keskittyen erityisesti tilaus-toimitusprosessista jaettavaan tietoon. Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena suurelle suomalaiselle yritykselle, joka valmistaa korkean teknologian lääketieteellisiä laitteita sekä näissä käytettäviä ohjelmistoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon jakamisen nykytilaa yrityksessä sekä muodostaa näiden pohjalta kehitysehdotuksia tilaus-toimitusketjusta tapahtuvalle tiedon jakamiselle. Erityistä painoarvoa annettiin jaettavan tiedon sisällön tutkimiselle sekä itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän hyötyjen selvittämiselle. Tutkimuksen tärkeimpänä työkaluna käytettiin aiheesta kerätyn teorian pohjalta muodostettua jaottelua, jota hyödynnettiin sekä aineiston keräämisessä että sen analysoimisessa. Tutkimus tukee osaltaan monen tutkijan huomioita tiedon jakamisen tärkeydestä ja tehokkaan hoitamisen haasteellisuudesta yrityksille. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että tiedon jakaminen on case-yrityksessä kokonaisuudessaan hyvin hoidettu, mutta myös ongelmakohtia ja kehittämistä vaativia asioita löytyy runsaasti. Parhaiten yrityksen tiedon jakamista asiakkaille voitaisiin kehittää toimivan ja helppokäyttöisen itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän käytöllä, koska sen kautta asiakas pystyisi tekemään tilauksia ja hakemaan tarvitsemiaan tietoja itsenäisesti ilman suoraa kontaktia yrityksen vientihenkilöstöön. Myös viestien sisällön optimoimisella ja turhan tiedon jakamisen karsimisella saadaan tehostettua toimintaa, koska kaikki ylimääräinen viestintä kuluttaa turhaan molempien yritysten viestintähenkilöstöä. Muita selkeitä kehittämistä vaativia asioita yrityksen tiedon jakamisessa ovat jaettavan tiedon selkeys, viestien ja dokumenttien määrämuotoisuus sekä toimitusaikamuutoksista ilmoittamisen nopeus.