Talousveden tuotannon ja jakelun tietohuollon kehittäminen julkisomisteisessa vesilaitoksessa

Vesilaitokset kuluttavat merkittäviä määriä energiaa, johon on alettu kiinnittää huomiota viime vuosina. Energiatehokkuuden edistämisen hidasteeksi on noussut puutteellinen tietohuolto sekä vesilaitosten yhteisten tunnuslukujen ja kriteerien puuttuminen. Diplomityön tavoitteena on selvittää tietohuollon ongelmia Tampereen Vedellä. Työn tavoitteena on myös tutkia veden tuotannon ja jakelun energiatehokkaiden ohjaustapojen löytämistä tietohuollon ja tunnuslukujen avulla. Työssä käytetyt metodologiat ovat Tampereen Veden työntekijöiden haastattelut, prototyypin analysointi sekä vedenottamoiden ominaisenergiaan liittyvien mittauspisteiden läpikäynti. Diplomityön tuloksena saatiin laaja kuva Tampereen Veden tietohuoltoon liittyvistä ongelmista. Merkittävimmät tietohuollon haasteet liittyvät työntekijöihin, järjestelmiin sekä mittauspisteiden puuttumiseen. Mittauspisteet ja niiden tallentuminen ovat edellytys tunnuslukujen luomiselle. Tunnuslukuja voidaan hyödyntää energiatehokkaiden ohjaustapojen löytämiseksi, mutta vesilaitosten yhteiset kriteerit tunnusluvuille puuttuvat. Energiatehokkuustunnuslukuja on tarve tutkia lisää ja kehittää yhteistyötä vesilaitosten välillä tunnuslukujen luomiseksi sekä vertailutietojen saamiseksi.

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely perustuu joukkoliikennelakiin, joka velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteelle palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Esiselvityksessä hahmotetaan suunnittelukokonaisuus ja prosessi, jolla määritellään palvelutasotavoitteet Uudenmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella. Palvelutasomäärittelyn tulokset palvelevat liikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimivat lähtökohtana ELYkeskuksen päättäessä liikenteen järjestämistavasta siirtymäajan sopimusten päättyessä. Uudenmaan ELY-keskus on laaja ja monimuotoinen alue. Sen alueella on 5 itsenäistä toimivaltaista viranomaista ja lisäksi sen läpi kulkee ympäröivien ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvia yhteyksiä sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiyhteyksiä, joiden palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Palvelutason määrittelyyn vaikuttavat nykyiset joukkoliikenneyhteydet, liikkumistarpeisiin liittyvät kuntien suunnitelmat sekä eri väestöryhmien tarpeet, mutta myös valtion ja kuntien taloudelliset resurssit. Palvelutasotekijöitä ovat vuoroväli, liikennöintiaika, kävelyetäisyydet ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen vaikuttavat laatutekijät. Esiselvityksessä on hahmotettu palvelutason määrittelyprosessi, johon liittyy kiinteänä osana vuorovaikutus asukkaiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Koska osapuolia on useita ja alue on laaja, palvelutason määrittelytyö ehdotetaan jaettavaksi kuuteen osa-alueeseen, jotka perustuvat nykyisiin joukkoliikennetyöryhmiin.

Perusyksikkö sosiaalisena verkostona

Perusyksikkö sosiaalisena verkostona käsittää varusmiesyksikön varusmiehet sekä henkilökunnan ja sosiaalisen verkostoitumisen perusyksikössä. Aihepiiri on laaja ja sitä kannattaa tutkia, koska se on ajankohtainen kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Mielestäni sosiaalista verkostoitumista tapahtuu myös tahtomattaan ja se vaikuttaa kaikkeen sekä helpottaa päivittäisiä työtehtäviä sekä sosiaalista kanssakäymistä ja asiointia eri henkilöiden ja tahojen kanssa. Sosiaalisen verkostoitumisen merkitystä tutkitaan jatkuvasti liittyen erilaisiin tehtäviin ja organisaatioihin. Aihe on erittäin ajankohtainen myös Puolustusvoimissa ja se antaa aihetta myös jatkotutkimukselle. Päätutkimusongelmina ovat: ”Mitkä ovat sosiaalisen verkostoitumisen edut ja mahdollisuudet kantahenkilökunnan työtehtävissä?” Osatutkimusongelmina ovat: ”Mitä on sosiaalinen verkostoituminen perusyksikössä?” sekä ”Millaisia heikkouksia ja haittoja sosiaalisella verkostoitumisella voi olla perusyksikössä.” Tutkimukseni aihepiiri on perusyksikkö sosiaalisena verkostona, mutta rajaan tutkimuksen henkilökunnan näkökulmaan. En tarkastele sosiaalista verkostoitumista yksittäisen varusmiesryhmän, tuvan tai joukkueen näkökulmasta. Tutkimusongelmassani vastaan kysymykseen sosiaalisen verkostoitumisen eduista ja mahdollisuuksista sekä niiden hyödyntämiseen päivittäisissä työtehtävissä, koulutuksessa ja koulutuksen suunnittelussa. Aineistonkeruumenetelmä on kirjallisuuskatsaus sekä tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysiä sekä laadullista tutkimusta. (Tuomi, Sarajärvi 2002). Laadullisella tutkimuksella saan paremman käsityksen sosiaalisesta verkostoitumisesta perusyksikön sisällä. Sisällönanalyysiä käytän mahdollisien aiempien tutkimusten tulkintaan ja lähdemateriaalin tiedon analysointiin sekä saattamiseen ymmärrettävään muotoon. Sosiaalinen verkostoituminen helpottaa päivittäisten työtehtävien suorittamista sekä niin sanotun ”hiljaisen tiedon” leviämistä palkatun henkilöstön sekä varusmiesjohtajien keskuudessa. Sosiaalisen verkostoitumisen hyödynnettävyys on laaja, mutta sen voimavarat ovat hankalasti valjastettavissa, koska sosiaalinen verkostoituminen tapahtuu niin sanotusti epävirallisessa organisaatiossa, eikä näin ollen näy virallisessa organisaatiokaaviossa. Tästä johtuen kaikkea tietoa, joka saavutetaan sosiaalisten verkostojen avulla ei pystytä havainnoimaan tai tiedostamaan perusyksikön koulutukseen tai perusyksikön tehtäviin ja tavoitteisiin sisältyviksi. Perusyksikön sisällä sosiaalinen verkostoituminen ei myöskään koske kaikkia työntekijöitä samalla tavalla ja oletettavissa on niin sanottujen kuppikuntien syntyminen.

Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 - Viisaita valintoja liikkumiseen!

Järvenpään kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on kokonaisvaltaisella tavalla edistää turvallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myönteisiä liikkumisen valintoja. Suunnitelma on laadittu seudullisena yhteistyöhankkeena, jonka ohjaukseen Järvenpään kaupungin lisäksi osallistui edustajia Keravan kaupungista, Tuusulan kunnasta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Liikenneturvasta ja Keski-Uudenmaan poliisista. Samassa suunnitteluprosessissa myös Kerava ja Tuusula saivat omaa aluettaan koskevat liikenneturvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmien rahoituksesta vastasivat kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilaa ja haasteita Järvenpäässä. Nykytilan analyysien pohjalta sekä valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset huomioiden kaupungin liikenneturvallisuustyölle asetettiin kaksitasoinen visio, joka tähtää sekä liikenneonnettomuuksien määrän merkittävään vähentämiseen että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden kasvattamiseen. Käytännön liikenneturvallisuustyötä ja seurantaa varten visio on esitetty myös määrällisten tavoitteiden ja toimintalinjausten muodossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmassa esitetään laaja joukko kaupungin palvelualueille, Uudenmaan ELY-keskukselle, Liikenneturvalle ja poliisille vastuutettuja toimenpiteitä. Toimenpiteitä on esitetty liikennekasvatusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa, suunnitteluperiaatteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä koskien. Liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvissä toimenpiteissä pääpaino on osaamisen ja rutiinien kehittämisessä kaupungin eri palvelualueilla. Tämän toimenpidekokonaisuuden edistämisestä vastaavat ensisijaisesti kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä ja -toimija. Liikenneympäristöön kohdistuvissa toimenpide-ehdotuksissa korostuvat ajonopeuksien hillintä, tienylitysten turvallisuus, kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatu sekä liityntä- ja pyöräpysäköinnin kehittäminen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja toimintatapoihin kohdistuvat linjaukset tukevat toteutuessaan tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden saavuttamiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten kansantalouden kehitys ja veropolitiikka, Helsingin seudun kansainvälistyminen, ajoneuvokannan uudistuminen, yhdyskuntarakenteen kehitys kunta ja seututasolla sekä seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen. Suunnitelmasta tehdyn vaikuttavuuden arvioinnin perusteella on kuitenkin realistista olettaa, että vuoteen 2020 asetetut liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet ja kestävän liikkumisen edistämistavoitteet ovat saavutettavissa. Liikenneonnettomuuksien vähentyminen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeasti arvioiden Järvenpään kaupungille jopa miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Vieläkin suurempia hyötyjä voidaan arvioida olevan saavutettavissa kestävän liikkumisen edistämisen myötä.

Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 – Viisaita valintoja liikkumiseen!

Tuusulan kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on kokonaisvaltaisella tavalla edistää turvallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myönteisiä liikkumisen valintoja. Suunnitelma on laadittu seudullisena yhteistyöhankkeena, jonka ohjaukseen Tuusulan kunnan lisäksi osallistui edustajia Järvenpään kaupungista, Keravan kaupungista, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Liikenneturvasta ja Keski- Uudenmaan poliisista. Samassa suunnitteluprosessissa myös Järvenpää ja Kerava saivat omaa aluettaan koskevat liikenneturvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmien rahoituksesta vastasivat kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilaa ja haasteita Tuusulassa. Nykytilan analyysien pohjalta sekä valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset huomioiden kunnan liikenneturvallisuustyölle asetettiin kaksitasoinen visio, joka tähtää sekä liikenneonnettomuuksien määrän merkittävään vähentämiseen että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden kasvattamiseen. Käytännön liikenneturvallisuustyötä ja seurantaa varten visio on esitetty myös määrällisten tavoitteiden ja toimintalinjausten muodossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmassa esitetään laaja joukko kunnan eri toimialoille, Uudenmaan ELY-keskukselle, Liikenneturvalle ja poliisille vastuutettuja toimenpiteitä. Toimenpiteitä on esitetty liikennekasvatusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa, suunnitteluperiaatteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä koskien. Liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvissä toimenpiteissä pääpaino on osaamisen ja rutiinien kehittämisessä kunnan eri toimialoilla. Tämän työn tueksi esitetään poikkihallinnollisen liikennekasvatuksen asiantuntijaryhmän perustamista ja liikenneturvallisuustoimijamallin käyttöönottamista. Liikenneympäristöön kohdistuvissa toimenpide-ehdotuksissa korostuvat ajonopeuksien hillintä, tienylitysten turvallisuus, kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatu sekä liityntä- ja pyöräpysäköinnin kehittäminen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja toimintatapoihin kohdistuvat linjaukset tukevat toteutuessaan tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden saavuttamiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten kansantalouden kehitys ja veropolitiikka, Helsingin seudun kansainvälistyminen, ajoneuvokannan uudistuminen, yhdyskuntarakenteen kehitys kunta ja seututasolla sekä seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen. Suunnitelmasta tehdyn vaikuttavuuden arvioinnin perusteella on kuitenkin realistista olettaa, että vuoteen 2020 asetetut liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet ja kestävän liikkumisen edistämistavoitteet ovat saavutettavissa. Liikenneonnettomuuksien vähentyminen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeasti arvioiden Tuusulan kunnalle jopa 1,4 miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Vieläkin suurempia hyötyjä voidaan arvioida olevan saavutettavissa kestävän liikkumisen edistämisen myötä.

Keravan liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 – Viisaita valintoja liikkumiseen!

Keravan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on kokonaisvaltaisella tavalla edistää turvallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myönteisiä liikkumisen valintoja. Suunnitelma on laadittu seudullisena yhteistyöhankkeena, jonka ohjaukseen Keravan kaupungin lisäksi osallistui edustajia Tuusulan kunnasta, Järvenpään kaupungista, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Liikenneturvasta ja Keski-Uudenmaan poliisista. Samassa suunnitteluprosessissa myös Järvenpää ja Tuusula saivat omaa aluettaan koskevat liikenneturvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmien rahoituksesta vastasivat kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu laajasti liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilaa ja haasteita Keravalla. Nykytilan analyysien pohjalta sekä valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset huomioiden kaupungin liikenneturvallisuustyölle asetettiin kaksitasoinen visio, joka tähtää sekä liikenneonnettomuuksien määrän merkittävään vähentämiseen että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen. Käytännön liikenneturvallisuustyötä ja seurantaa varten visio on esitetty myös määrällisten tavoitteiden ja toimintalinjausten muodossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmassa esitetään laaja joukko kaupungin eri toimialoille, Uudenmaan ELY-keskukselle, Liikenneturvalle ja poliisille vastuutettuja toimenpiteitä. Toimenpiteitä on esitetty liikennekasvatusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa, suunnitteluperiaatteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä koskien. Liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvissä toimenpiteissä pääpaino on osaamisen ja rutiinien kehittämisessä kaupungin eri toimialoilla. Tämän työn tueksi esitetään poikkihallinnollisen liikennekasvatuksen asiantuntijaryhmän perustamista ja liikenneturvallisuustoimijamallin käyttöönottamista. Liikenneympäristöön kohdistuvissa toimenpide-ehdotuksissa korostuvat ajonopeuksien hillintä, tienylitysten turvallisuus, kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatu sekä liityntä- ja pyöräpysäköinnin kehittäminen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja toimintatapoihin kohdistuvat linjaukset tukevat toteutuessaan tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden saavuttamiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten kansantalouden kehitys ja veropolitiikka, Helsingin seudun kansainvälistyminen, ajoneuvokannan uudistuminen, yhdyskuntarakenteen kehitys kunta ja seututasolla sekä seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittyminen. Suunnitelmasta tehdyn vaikuttavuuden arvioinnin perusteella on kuitenkin realistista olettaa, että vuoteen 2020 asetetut liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteet ja kestävän liikkumisen edistämistavoitteet ovat saavutettavissa. Liikenneonnettomuuksien vähentyminen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeasti arvioiden Keravan kaupungille jopa 800 000 euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Vieläkin suurempia hyötyjä voidaan arvioida olevan saavutettavissa kestävän liikkumisen edistämisen myötä.

Tahkon liikenteen ja liikkumisen turvallisuussuunnitelma

Tahkon alue on Pohjois-Savon merkittävin matkailukeskus ja yksi Suomen vilkkaimmista hiihtokeskuksista. Matkailukeskuksille liikenteen ja liikkumisen turvallisuus on tärkeää. Suunnitelman pohjaksi on käyty läpi ja analysoitu onnettomuustiedot tieliikenteen osalta Tilastokeskuksen onnettomuustilaston ja maastoliikenneonnettomuuksien osalta pelastuslaitoksen Pronto-rekisterin pohjalta. Suunnittelutyön alkuvaiheessa helmimaaliskuussa 2013 tehtiin laaja internet-kysely Tahkon toimijoille ja asukkaille. Kyselyyn vastanneiden noin 60 henkilön vastausten, noin 30 haastattelun, maastohavainnoinnin ja muiden aineiston pohjalta on muodostettu käsitys alueen turvallisuustilanteesta ja kehittämistarpeista. Liikenne- ja liikkumisympäristön osalta on käsitelty tie- ja katuverkon lisäksi liikunta- ja ulkoilureitit ja niiden kehittämistarpeet. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hotellin ja Piazzan välinen aukio ja Tahkolahden alueen liikennejärjestelyt, joiden osalta on tehty ideatason kehittämisehdotukset. Muut ehdotukset koskevat kevyen liikenteen yhteyksiä, liikenteen rauhoittamistoimia ja nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistämistä. Tahkon alueen toimijoita varten on laadittu liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma. Tässä on käsitelty turvallisuustyön organisointia, pelastussuunnitelmien ajantasaistamista, henkilökunnan osaamisen kehittämistä, tiedottamista, turvallisuusmateriaalin jakamista, kameravalvonnan kehittämistä sekä eri liikennemuotojen turvallisuuden parantamista. Yksi osa suunnitelmaa koskee julkisen liikenteen kehittämistä. Tässä on käsitelty Tahkon joukkoliikenneyhteyksiä, tiedotusta, matkojen varaamista ja SkiBus-liikennettä. Linja-autoliikenteen reiteistä sekä pysäkki- ja terminaalijärjestelyistä on tehty esitys.

Tahkon opastussuunnitelma

Tahkon opastussuunnitelma on laadittu osana laajempaa Tahkon matkailualueen liikennettä ja turvallisuutta koskevaa suunnitelmaa. Suunnitelmassa käsitellään Tahkon opastusta laaja-alaisesti. Suunnitelmassa käsitellään tieviitoituksen muutokset, palvelukohteiden opastus, kevyen liikenteen väylien viitoitus, jalankulkuopastus, tienvarsimainonta, ulkoilureitteihin liittyvä opastus, opastuspisteet ja opastuksen toteuttaminen. Edellinen Tahkon alueen opastussuunnitelma on laadittu v. 2008. Suunnitelma keskittyi autoliikenteen opastukseen ja sen taustalla oli v. 2007 tapahtunut laaja uudistus palvelukohteiden opastusmerkeissä. Suunnitelman perusteella Tahkon tienvarsiopastusta on muutettu ja suunnitelma on ollut pohjana uusille opastusmerkeille. Tahkon kehitys on ollut nopeaa ja opastukseen vaikuttavia muutoksia on edellisen suunnitelman jälkeen tullut runsaasti. Uusia palveluja ja toimintoja on syntynyt, osa on vaihtanut paikkaa ja nimimuutoksia kohteiden osalta tulee jatkuvasti. Tämän vuoksi opastussuunnitelman päivittäminen on ollut tarpeellista.

Центр экономического развития, транспорта и окружающей среды : Благосостояние, конкурентоспособность, устойчивое развитие

ELY-keskuksen laaja yleisesite.

Työhyvinvointimallin rakentaminen yrityksessä x

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erään yrityksen työhyvinvointimallin rakentamista. Tavoitteena oli tarkastella myös työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä ja kehittämistarpeita kyseisessä yrityksessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla yrityksen työhyvinvointitoimijoita syksyllä 2011 ja projektin aikana, sekä hyödyntämällä valmista materiaalia. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kohdeyrityksessä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin aiemmassa työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa esiin nousseet tekijät. Esimiestyö nousi esiin suurimpana työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Muita esiin nousseita tekijöitä olivat kiire, resurssointi ja aikataulupaineet. Kohdeyrityksessä koettiin myös jatkuvien organisaatiomuutosten vaikuttaneen työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tilan seuraamiseksi asetettiin mittarit. On tärkeää että mittareilla seurataan työhyvinvoinnin tilaa laaja-alaisesti, niin ennakoivilla kuin jälkijättöisillä mittareilla, sekä pohditaan aika-ajoin onko käytössä oikeat mittarit ja miten niistä saatuun tietoon pystytään reagoimaan.

Kone- ja laitesuunnittelupalvelun nykytilanteen kartoitus ja kehittämisen lähtökohdat muuttuvassa asiakasympäristössä

Haastattelututkimus on menetelmä, jolla voidaan kerätä yrityksen asiakaskunnalta asiakas-palaute ja tulokseksi saadaan yrityksen laatujohtamiseen kuuluva tieto asiakastyytyväisyy-destä. Asiakastyytyväisyystutkimus on yrityksen päätöksentekoa tukeva työkalu. Rejlers Oy:n tavoitteena oli selvittää mahdollisuus yritystoiminnan tehostamiseen yrityksen Itä-Suomen kone- ja laitesuunnittelun osastolla. Työssä tavoite pyrittiin saavuttamaan haastattelun kysymyksenasettelujen kohdistuessa niin yrityksen nykyiseen toimintaan kuin asiakaskunnassa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Kirjallisuuden perusteella selvitettiin asiakastyytyväisyystutkimuksen peruskäsitteitä, joita käytettiin työn suorittamisessa. Työn haastattelut suoritettiin Rejlers Oy:n asiakaskunnasta suunnittelupalvelujen volyymiin perustuen valittujen asiakkaiden luona. Haastatteluvastausten tietokoneavusteisesta analyysistä muodostettiin työssä tutkimuksen tulos. Tutkimustuloksesta todetaan, että Rejlers Oy:n nykyiseen toimintaan ei asiakaskunnassa nähdä tarvetta muutoksiin. Palvelutarpeiden mahdollisesti muuttuessa, nousi tutkimustu-loksessa merkittävimmäksi asiakaskuntaa kiinnostavaksi kehitettäväksi palveluksi cleantech-teknologian laaja-alainen osaaminen. Työssä on luotu lähtökohta Rejlers Oy:n käyttöön soveltuvalle asiakastyytyväisyystutki-mukselle. Haastattelututkimuksena suoritettavan asiakastyytyväisyystutkimuksen kehittä-misellä pyritään tehostamaan Rejlers Oy:n yritystoimintaa.

Kysely merellisistä olosuhdetietotarpeista

Vuosisatojen kuluessa ihminen on kehittänyt uusia teknologisia apuvälineitä kulkeakseen mahdollisimman turvallisesti vesillä. Älyviitat ja niiden välittämä reaaliaikainen tieto edustavat yhtä uutta lenkkiä tässä ketjussa, jonka avulla navigointi ja tavaran kuljetus on mahdollista suorittaa tarkempien merellisten olosuhdetietojen avulla entistä turvallisimmin. Älyviittaverkkokokeilu on useamman toimijan yhteinen tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka avulla pyritään arvioimaan ja kehittämään älyviittaverkon toimivuutta. Tähän projektiin liittyen Liikennevirasto antoi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukselle toimeksiannon suorittaa kysely, jonka avulla kartoitettiin merellisten olosuhdetietojen saannin kattavuutta ja tarpeita eri kauppamerenkulun väylillä Suomenlahden ja Saaristomeren alueella. Kysely suoritettiin sähköisenä, kohderyhmän ollessa luotsit, VTS -henkilöstö, varustamot ja laivahenkilökunta sekä alueen merkittävimmät satamat. Kyselyssä haettiin käyttäjien näkemyksiä ja tietotarpeita pääasiassa kolmen veteen liittyvän olosuhdetiedon osalta, jotka olivat aallonkorkeus, vedenkorkeus ja virtaus. Tärkeimmäksi veteen liittyväksi olosuhdetiedoksi koettiin tieto vedenkorkeudesta. Tiedon pitäisi olla mahdollisimman ajantasaista sekä tarkkaa. Aallonkorkeustiedot sekä virtaustiedot koettiin myös tärkeiksi, mutta Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla nämä tiedot eivät saa yhtä suurta painoarvoa, kuin vedenkorkeuteen liittyvä tieto. Poikkeuksellisista olosuhteista toivottiin kaikkien olosuhdetietojen osalta erillisiä tiedotteita. Kyselyn yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös saada näkemyksiä käyttäjiltä siitä, mihin älyviittapoijuja tulisi sijoittaa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Vastaajien mukaan alueellinen hajonta mittauspisteiden sijoituksessa tulisi olla hyvinkin laaja. Tarkkoja koordinaatteja mittauspisteille oli vain muutamassa vastauksessa. Ensisijaisesti tiedon välitys toivottiin tapahtuvan internetin kautta ja mielellään niin, että kaiken veden olosuhteisiin liittyvän tiedon löytäisi yhdestä paikasta. Osassa vastauksista toivottiin, että näitä tietoja saisi myös VTS:n sekä AIS:n kautta. Veteen liittyvien olosuhdetietojen lisäksi vastauksista ilmeni tarve saada myös tietoa muista olosuhteista. Eniten kaivattiin lisää tietoa jäätilanteista, tuuliolosuhteista ja näkyvyydestä. Huomattavaa oli toisaalta myös se, että osa vastaajista katsoi nykyisen tiedon olevan riittävää, eikä lisää informaatiota kaivattu.

Developing the Product Return Process of a Service Center With Lean Methods

Today lean-philosophy has gathered a lot of popularity and interest in many industries. This customer-oriented philosophy helps to understand customer’s value creation which can be used to improve efficiency. A comprehensive study of lean and lean-methods in service industry were created in this research. In theoretical part lean-philosophy is studied in different levels which will help to understand its diversity. To support lean, this research also presents basic concepts of process management. Lastly theoretical part presents a development model to support process development in systematical way. The empirical part of the study was performed by performing experimental measurements during the service center’s product return process and by analyzing this data. Measurements were used to map out factors that have a negative influence on the process flow. Several development propositions were discussed to remove these factors. Problems mainly occur due to challenges in controlling customers and due to the lack of responsibility and continuous improvement on operational level. Development propositions concern such factors as change in service center’s physical environment, standardization of work tasks and training. These factors will remove waste in the product return process and support the idea of continuous improvement.

Metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta

Metsän käyttömuodot ovat muuttuneet paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Sijoitusinstrumenttina metsällä on laaja ominaisuuksien kirjo ja kukin sijoittaja voi painottaa haluamaansa ominaisuutta. Metsä on vähäriskinen sijoituskohde ja se mm. tasapainottaa sijoitusportfoliossa muiden sijoitusten toisinaan voimakkaitakin arvonvaihteluita. Metsästä tulevien osinkojen eli hakkuutulojen ajankohta voidaan itse ajoittaa markkinatilanteen mukaan. Toisaalta sen likviditeetti on matala. Tutkielman aiheena oli metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta. Tutkimus jakautui teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa tutkittiin suoran metsäsijoittamisen ominaisuuksia ja kartoitettiin metsäsijoitusta uhkaavia riskejä sekä keinoja suojautua niiltä. Empiriaosassa analysoitiin metsäsijoittamisen tuottoa verrattuna S&P 500 -, OMX Helsinki - ja OMX Helsinki Paper & Forest Products -indekseihin, OP-Prime -viitekorkoon sekä UPM:n osakkeisiin vuosien 2000–2011 aikana. Aineisto oli julkisesti saatavilla olevaa numeerista tietoa indekseistä, viitekorosta, osakkeista ja näiden osingoista. Metsä on sijoituskohteena sopiva sellaisille sijoittajille, jotka eivät halua ottaa isoja riskejä. Metsä on turvallinen ja pysyvä sijoituskohde. Tarkastelujaksolla tukkipuun kantohintaindeksin vaihtelut säilyttivät arvonsa parhaiten. Tukkipuu- ja metsäkiinteistöindeksi tuottivat voittoa tarkastelujaksolla, kun muut sijoituskohteet jäivät tappiolle. Metsäsijoituksen vuotuinen tuotto oli 5,7–8,4 %. Metsäsijoittamisessa suurimpia riskejä ovat omaisuusvahingot ja näistä erityisesti luonnontuhot. Muita metsää uhkaavia riskejä ovat mm. markkinariski, strateginen riski ja avainhenkilöriski.

Futuuri ja tulevan ilmaiseminen suomen kielessä

Tämän tutkielman aiheena on futuuri ja tulevan ilmaiseminen suomen kielessä. Tutkimuskohteena on suomen kieli ja sen verbaalinen tempusjärjestelmä sekä verbeihin kytkeytyvät tulevaa koskevat temporaaliset ilmaukset. Suomen kieli on perinteisesti luokiteltu ns. ”futuurittomaksi kieleksi”, koska kielessä ei ole esimerkiksi romaanisten kielten tapaan omaa erillistä futuuritaivutusta verbille. Tämän tutkielman lähtökohtana on ulottaa tulevan ajan ilmaisemisen tarkastelu puhtaasti verbikategorioiden ulkopuolelle ja selvittää, miten jokaisessa kielessä semanttisesti läsnä oleva tulevaisuuden kategoria käytännössä ilmenee suomen kielessä ja miten tulevaa kielessä voi ilmaista. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat fennistisessä ja fennougristisessa tutkimuksessa (Ikola, Bartens, Kangasmaa-Minn ja suomen kieliopit) sekä kansainvälisissä, erityisesti kieliopillistumisteoriaa hyödyntävissä tutkimuksissa, joista tärkeimpinä mainittakoon Bernard Comrien teos Tense, Bybee ja kumppaneiden The Evolution of Grammar, Östen Dahlin kokoama Tense and Aspect in the Languages of Europe sekä Johan Nordlanderin Towards a semantics of Linguistic Time. Empiriistä eli kieliopeista, mediasta, internetistä ja Lauseopin arkistosta kerättyä aineistoa tarkastellaan tutkielmassa tämän teoreettisen taustan avulla, ja esimerkkiaineistoa käytetään apuna myös oman näkökulman muodostamisessa ja perustelemisessa. Keskeisenä tuloksena tutkielmassa on, etteivät suomen kielen mahdollisuudet ilmaista tulevaa ja sen eri ajallisia ja ajatuksellisia vivahteita rajoitu pelkkien päätempusten varaan, vaan suomessa on laaja valikoima erilaisia ilmauksia ulottuen aina tulla-futuurista erilaisiin modaalisiin ja sijamorfologiaa hyödyntäviin keinoihin. Näiden koko potentiaali käy ilmi, kun kieltä lähestytään avoimesti laajemman tempuskäsitteen näkökulmasta ja ilman esim. kielen puhtauteen aiemmin liitettyjä, usein konservoivia ja kapea-alaisia ennakkoasenteita.