1000 resultados para Tiedon johtaminen
Resumo:
Kansalliskirjaston johtoryhmässä 10.11.2011 käsitelty open access -politiikka.
Resumo:
Hiljainen tieto muodostaa organisaatioiden keskeisen kilpailutekijän, sillä sitä on vaikea kopioida. Hiljaista tietoa pyritään siirtämään erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten hiljaista tietoa siirretään mentoroinnissa. Mentorointiin liittyvissä tutkimuksissa ei ole tutkittu sitä vuorovaikutukseen perustuvaa prosessia, jonka aikana hiljaista tietoa siirretään mentorilta aktorille. Tämä tutkielma toi lisää tietoa tähän tutkimusaukkoon. Tutkielman teoreettisessa osiossa esiteltiin kolme näkökulmaa, jotka muo-dostivat tutkielman viitekehyksen: hiljainen tieto ja sen siirtäminen, mentorointi sekä kognitiivinen oppipoikamalli. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografista tapaustutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljä mentori-aktori –paria, joita haastateltiin teemahaastattelulla. Empiiriset tulokset osoittivat, että hiljaisen tiedon siirtäminen mentoroinnissa tapahtui kognitiivisen oppipoikamallin vaiheita hyödyntäen. Kaikki kognitiivisen oppipoikamallin vaiheet esiintyivät mentorointiprosessissa. Siirrettävässä hiljaisessa tiedossa näyttäytyivät tiedon toiminnallinen, situationaalinen ja sosiaalinen luonne. Keskeisimmiksi hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmiksi osoittautuivat mentorin läsnäolo, kuuntelu, kysymysten tekeminen ja aktorin oivalluttaminen. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin hiljaisen tiedon siirtämisen malli mentoroinnissa, joka kehitettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta.
Resumo:
Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.
Resumo:
VTT Minna Janhosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Tiedon jakaminen tiimityössä tarkastettiin 19.11.2010 Helsingin yliopistossa.
Resumo:
HTT Virpi Jupon julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja "Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtoreiden näkökulmasta" tarkastettiin 11.2.2011 Vaasan yliopistossa.
Resumo:
Työssä käsitellään innovaatioprosessin ensimmäistä ”fuzzy front end” -vaihetta, jota työssä kutsutaan front end -vaiheeksi. Front end -vaihe on innovaatioprosessin alustava tutkimus ja suunnittelu vaihe ennen teknistä kehittämisvaihetta. Front end -vaihetta on tutkittu innovaatioprosessin osista vähiten, sekä se on useimmille yrityksillä sumea ja vaikeasti käsitettävä. Tutkimusten mukaan front end -vaiheen osaaminen on kuitenkin erittäin merkittävä tekijä yrityksen innovatiivisuudelle. Työssä avataan innovaatioprosessin sisältöä ja tavoitteita, sekä vertaillaan käytössä olevia malleja front end -vaiheen rakenteesta. Työssä selvitetään avaintekijöitä front end -vaiheen menestykseen ja tehokkuuteen. Lisäksi käsitellään johtamisen tekijöitä, jotka edesauttavat onnistumaan front end -vaiheessa.
Resumo:
Tutkimuksen päätavoitteena oli ymmärtää, kuinka konteksti vaikuttaa t&k-toiminnan suorituskyvyn mittaamiseen pk-yrityksissä. Tutkimus kartoitti ja kuvaili kontekstin vaikutusta mallilla, joka jaottelee mittaamisen sisältöön, kontekstiin ja prosessiin. Kontekstin vaikutusta sisältöön ja prosessiin tutkittiin sekä suoraan että välillisesti mittaamisen tavoitteen kautta. Tutkimuksessa käytettiin case survey-tutkimusmenetelmää, jossa yhdistyy survey-tutkimuksen ja tapaustutkimuksen strategiat. Empiirisenä aineistona käytettiin olemassa olevia tapaustutkimuksia, joiden laadulliset havainnot muunnettiin systemaattisesti määrällisiksi muuttujiksi koodausjärjestelmällä. Muuttujien yhteyksien ristiintaulukoinnit analysoitiin tilastollisesti merkitsevien riippuvuuksien tunnistamiseksi ja laajempaa joukkoa koskevien päätelmien johtamiseksi. Tulokset olivat yhteneväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa, mikä osoittaa kontekstin vaikutuksen t&k-toiminnan suorituskyvyn mittaamiseen olevan samankaltainen pk-yrityksissä kuin suuremmissakin yrityksissä. Empiirisinä yleistyksinä tunnistettiin uusia riippuvuuksia kontekstin ja sisällön sekä kontekstin ja prosessin välillä. Yleistykset suositellaan testattavaksi hypoteeseina jatkotutkimuksessa.
Resumo:
Kokemusperäinen tieto on käytäntöihin sitoutunutta ja siirtyy pitkälti vuorovaikutuksen kautta. Organisaation toiminnalle keskeisenä osatekijänä sen jakamisen tulee olla suunnitelmallista. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan kokemusperäisen tiedon jakamista työkierron avulla. Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä on laajalti organisaatioiden käyttämä, mutta sen tutkiminen kokemusperäisen tiedon osalta on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoriaosuus tarkastelee tiedon jakamista ja omaksumista yksilön ja organisaation tasoilla hyödyntäen tietoperustaisen näkemyksen ja organisaation oppimisen teorioita, joiden kautta tutkimuksen viitekehys muotoutui. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin kvalitatiivisina teemahaastatteluina, joissa haastateltiin kuutta työkierron mentori-oppija –paria. Tutkimuksen tulokset osoittivat työkierron olevan toimiva keino siirtää kokemusperäistä tietoa, johon merkittävimpinä keinoina vaikuttivat vuorovaikutuksellinen yhdessä työskenteleminen, sekä toiminnan organisoinnin suunnitelmallisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitettiin yhdenmukaisen työkierron suunnitelman rakentamista, sekä työkierron toteutumisen sitouttamista osaksi työn arviointia.