Asiakas- ja tuotekustannusten tarkastelu toimintolaskentamallilla ja sen yhdistäminen tuloskorttiin

Tässä kandidaatintyössä keskitytään toimintolaskennan ominaispiirteisiin, hyödyntämiseen sekä sen toteuttamiseen yrityksessä. Tavoitteina ovat onnistuneen, hyödyllisen ja kokonaisvaltaisen toimintolaskentamallin rakentaminen sekä tuote- ja asiakaskohtaisten kustannusten tarkastelu ja hyödyntäminen koko yrityksen tasolla tapahtuvassa päätöksenteossa. Lisäksi toimintolaskennan antamaa informaatiota on pyritty tutkimaan tuloskortin näkökulmasta sekä hyödyntämään sitä tuloskorttiesimerkin rakentamisessa. Tavoitteita on lähestytty teoriatasolla aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen ja ne on pyritty toteuttamaan laaja-alaisen toimintolaskenta- ja tuloskorttiesimerkkimalleista muodostuvan kokonaisuuden kautta. Työn tuloksena saadun toimintolaskentamallin osalta koko yrityksen tasolla määritetyt toiminnot sekä ajurien käyttö antavat toimintojen luokittelun sekä mahdollisten mittareiden kautta vahvat työkalut päätöksenteon sekä yrityksen toiminnan kehittämisen tueksi. Lasketut asiakas- ja tuoteryhmien kustannukset paljastavat, miten välilliset kustannukset vaikuttavat ryhmien välisiin eroihin ja miten toimintokustannukset selvittämällä voidaan tehdä tarkempia tuote- ja asiakaskohtaisia ratkaisuja yrityksessä. Tuloskortti kyettiin muodostamaan siten, että mittareista lähes 80 prosenttia hyödyntää jollain tavalla toimintolaskentamallin antamaa informaatiota ja tuloskortin olevan kuitenkin yhtenevä kohdeyrityksen omien tavoitteiden sekä strategian kanssa. Vaikuttavimpana tekijänä kokonaisuuden rakentamisessa ja onnistumisessa voidaan todeta olevan projektin vaiheittainen toteuttaminen sekä tietolähteiden oikeanlainen huomioiminen.

Ruokalista : Helsingin Seurahuone : Suomen kustannusyhdistyksen juhlapäivälliset

Ruokalista. Helsingin Seurahuone. 6.6.1933

Helsingin historian aarrearkku

Kirjallisuusarvostelu

Arvo- ja momentum-strategioiden yhdistäminen Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää pystytäänkö momentum-strategiaa hyödyntämällä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Yhdistetyn arvo- ja momentum-strategian lisäksi tutkitaan myös arvosrategian menestystä. Tutkimuksessa arvostusmittareina on käytetty P/E-, P/B-, P/CF-, P/S-, P/D-, EV/EBITDA-lukuja sekä kolmea näistä muodostettua yhdistelmätunnuslukua. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteerattujen osakkeiden tuottoaikasarjoista vuosilta 1992-2008. Osakkeet on järjestetty tunnuslukujen ja momentum-indikaattorien perusteella kolmeen tertiiliportfolioon. Sijoitusten pitoaikana on käytetty yhtä ja kolmea vuotta. Portfolioista on raportoitu keskimääräisen vuosituoton lisäksi riskikorjattu tuotto Sharpen luvulla ja Jensenin alfalla mitattuna sekä näiden tilastollinen merkitsevyys. Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei momentum-strategian avulla pystytä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Arvostrategia menestyi kuitenkin erittäin hyvin etenkin yhdistelmätunnuslukujen sekä P/D-, EV/EBITDA- ja P/E-lukujen osalta.

Helsingin W.P.K. Lentävän Osaston marssi

Instrumentaaliesitys.

Markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin teknologiaosakkeissa vuosina 2005 – 2009

Tutkimusongelmana oli selvittää markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin viidentoista teknologiayrityksen osalta ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen sen perusteella. Alaongelmina oli selvitellä vaikuttaako yrityksen koko, kasvu tai osingonjako markkinalisäarvon kehitykseen. Kasvun mittarina käytettiin Net Operating Profit after Taxes:n muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimusta varten haettiin vuosilta 2005 – 2009 yhtiöiden oman pääoman kirja- ja markkina-arvot, sekä muut edellä mainitut alaongelmien tiedot. Arvot laskettiin MS Excelissä ja taulukoitiin. Saatujen arvojen perusteella yritykset asetettiin paremmuusjärjestykseen. Lisäksi analysoitiin vaikuttivatko tutkimuksen alaongelmat saatuun tulokseen. Tutkimustuloksena viisitoista yritystä kyettiin laittamaan paremmuusjärjestykseen markkinalisäarvon kehityksen mukaan. Markkinalisäarvon kehitys vaihteli suuresti eri yrityksillä. Vain kolme yritystä pystyi ajanjaksolla kasvattamaan sitä. Alaongelmien tarkastelu jätti jälkeensä hyvin ristiriitaisia tuloksia. Niiden perusteella ei pysty ilman tilastollista analyysia sanomaan varmasti alaongelmien vaikutusta markkinalisäarvon kehitykseen.