Kaakkois-Suomen työmarkkinat vuosina 2008–2014 : - mitä taloustaantumassa on tähän mennessä tapahtunut

Tässä raportissa on selvitetty Kaakkois-Suomessa tapahtuneita työmarkkinoiden muutoksia nykyisen taantuman ajalta, siis lähinnä vuodesta 2008 lähtien ja verrattu niitä koko maan keskimääräiseen kehitykseen ja aiemmin tapahtuneeseen rakennemuutokseen. Raportissa on seurattu väestön työmarkkinoilla toimimista, eri toimialojen työllisten määrien muutoksia sekä työttömyyden määrän ja piirteiden kehitystä. Kaakkois-Suomen väestö vähenee. Taantuman aikana vuoden 2007 lopusta väestö on supistunut lähes 4400 henkeä. Työikäisen (15–64-vuotiaan) väestön määrä on pienentynyt vieläkin enemmän: lähes 12 000 henkeä eli keskimäärin 2000 henkeä vuosittain. Kaakkois-Suomi joutui jo ennen nykyistä taantumaa tiettyjen toimialojen muutosten piiriin. Muutokset olivat tuolloin mm. suomalaisen massa- ja paperiteollisuuden piirissä uudenlaisia, kun tuotantoa alettiin supistaa suuria tuotantoyksiköitä sulkemalla. Samalla mm. satamien vientitoiminta hiljeni. Tämä rakennemuutoksen käynnistyminen jo ennen nykyistä taantumaa heijastuu ehkä siinä, että Kaakkois-Suomen taantuman aikaiset työllisyysmuutokset ovat jo tapahtuneiden vaiheiden jälkeen jääneet hieman maan keskimäärää pienemmiksi. Eliminoimalla maan useita alueita koetteleva väestön vähennys ja laskemalla eri väestöryhmien osuuksia kunkin vuoden väestöstä, saadaan paremmin esiin rakenteelliset työllisyyden muutokset. Miestyöllisten osuus väestöstä on vähentynyt Kaakkois-Suomessa (2007–2012) vajaa viisi prosenttiyksikköä, jonkin verran enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Työttömien miesten osuus miesväestöstä on noussut maan keskiarvoa enemmän eli miesten työmarkkinatilanne on taantumassa heikentynyt Kaakkois-Suomessa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Naisväestön työmarkkina-aseman muutos eroaa miesten muutoksesta. Sekä naistyövoiman että -työllisten osuus väestöstä on kasvanut Kaakkois-Suomessa tuntuvasti jaksolla 2007–2012, ja selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Eli naiset ovat pärjänneet taantumassa vuoteen 2012 saakka kohtalaisen hyvin ja miehiä paremmin. Eräät myöhemmät kehityksen piirteet (mm. työttömyys) näyttävät naisten tilanteen kääntymistä huonompaan suuntaan. Työttömyysluvut seuraavat talouden suhdanteita yleensä ajallisesti jäljempänä. Talouden uusi laskuvaihe näkyy työttömyyden nopeana kasvuna vuosina 2013 ja 2014. Monien tuotannonalojen hiljentyneen kysynnän ohella työttömyyteen on alkanut vaikuttaa mm. julkisen sektorin lisääntynyt pyrkimys pienentää työvoimaansa. On ollut kaikkineen vähän toimialoja, joissa työllisten nettomäärä kasvaa ja entistä vähemmän toimialoja, jotka korvaavat eläkkeelle siirtyvät palkkaamalla vastaavan määrän uusia työntekijöitä. Tämä vaikeuttaa nuoren, ammattiin valmistuneen työvoiman sijoittumista työmarkkinoille. Raportin on laatinut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erikoistutkija, yht. lis. Niilo Melolinna virkatyönä.

Tragedian tarina. Nuoren itsemurhaan päättynyt elämä vanhemman kertomana

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisnuorten itsemurhia teon inhimillisen ja sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on itsemurhan tehneen lapsen vanhempien subjektiivisten kokemusten tavoittaminen. Tarkoituksena on selvittää (1) millaisia sisältöjä ja merkityksiä nuoren elämä ja itsemurha saavat vanhempien kertomuksissa, (2) millä tavoin vanhemmat ovat ennakoineet nuoren tulevaa itsemurhaa ja millaisiksi varjelevat tekijät muodostuvat vanhempien ennakointien pohjalta sekä (3) miten auttamistyö merkityksellistyy osana ennusmerkkeihin ja varjeleviin tekijöihin liittyviä kertomuksia. Tutkimus on suunnattu edistämään itsemurhien ehkäisyä. Tutkimustyyppinä on narratiivinen laadullinen tutkimus. Pääaineistona on 14 lapsen itsemurhakuoleman kokeneen vanhemman kerronnallista haastattelua. Nuorten kuoliniän vaihteluväli on 15–31 vuotta. Täydentävä aineisto koostuu vanhempien kanssa käydyistä sähköpostikeskusteluista sekä heidän antamasta kirjallisesta lisämateriaalista, johon lukeutuu vanhempien omia muistelmia, heidän itsemurhan tehneiden lasten päiväkirjamerkintöjä ja jäähyväiskirjeitä. Analysointi on väljästi ymmärrettynä aineistolähtöinen. Analyysi perustuu narratiivisuuden ja sisällönanalyysin suomiin mahdollisuuksiin tukeutuen myös elämäkerralliseen näkökulmaan. Elämä ja kuolema ovat toistensa vastakohtia ja tiloja, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Itsensä surmaamisessa merkityksellistyy tavoitteellinen toiminta, jolla on korostuneesti yhteys nuoren sosiaaliseen ympäristöön suhteineen ja tapahtumineen. Ennusmerkit, eli vanhempien jälkikäteen näkemät vihjeet ennen lapsen itsemurhaa, liittyvät useisiin samanaikaisesti tapahtuneisiin prosesseihin, joissa elämään yleisesti liittyvät osa-alueet ovat yhdistyneet toisiinsa ja sekoittuneet keskenään. Varjelevat tekijät rakentuvat ennusmerkkien kääntöpuolina eli sisältöinä, joita vanhemman näkökulmasta nuoren eläessä olisi pitänyt tapahtua. Kyse voi olla myös seikoista, joista vanhempi on jälkeenpäin pohtinut, että tämä jonkun olisi pitänyt ymmärtää tai tehdä toisin. Vanhemmat kritisoivat laajasti auttamistyötä. Kritiikki kohdistui palvelujärjestelmään ja auttamistyötä toteuttaneiden tahojen toimintaan. Vanhempien kriittinen toimijuus tekee näkyväksi yksilön ja yhteiskunnan välisen kompleksisen suhteen. Palvelujärjestelmää on kehitettävä kokemusperäisen tiedon näkökulmasta. Ammattikäytännöissä korostuu psykososiaalisen työn merkitys. Tutkimus osoittaa, että sensitiivisten aiheiden tutkiminen on tärkeää ja laadullisen kulttuurisen kontekstin huomioivain itsemurhatutkimuksen tarve on suuri.

Haihdutusnopeuksien määritys glysiinin alipainekiteytyksessä

Alipainekiteytyksessä tasalaatuisen lopputuotteen valmistamiseksi kiteytysolosuhteiden vaikutus liuottimen haihtumisvuohon ja kiteiden ominaisuuksiin on huomioitava. Kandidaatin työn tavoitteena oli selvittää, miten glysiinin alipainekiteytyksessä vesiliuoksesta kiteytysolosuhteet (lämpötila ja paine) vaikuttavat liuottimen haihtumisvuohon ja syntyvien kiteiden polymorfiaan. Haihdutuskokeet suoritettiin puhtaalle vedelle ja alipainekiteytyskokeet glysiinin 95 % kylläiselle vesiliuokselle lämpötiloissa 40 °C, 50 °C ja 60 °C ja paineissa 40 mbar, 60 mbar ja 80 mbar. Kiteyttimenä käytettiin suljettua, virtaushaitoilla, sekoittimella ja ohjausputkella varustettua reaktoria johon oli kytketty alipainepumppu ja termostaatti paineen ja lämpötilan ohjaamiseksi. Nesteen määrä haihdutuskokeissa oli 2 kg ja alipainekiteytyskokeissa 1,2 kg. Osa alipainekiteytyskokeista saaduista kiteistä analysoitiin jauheröntgendiffraktioanalysaattorin (PXRD, engl. powder x-ray diffraction) avulla. Kaikki PXRD-laitteella analysoidut alipainekiteytyskokeissa saadut kiteet osoittautuivat glysiinin γ-polymorfiksi. Kiteytysolosuhteilla oli selkeä vaikutus haihtumisvuohon, mutta vaikutusta glysiinikiteiden polymorfiaan ei havaittu koealueella.

Interaction on the Page: Paratexts in two manuscripts of the Middle English Polychronicon

Tutkimuksessani tarkastelen myöhäiskeskiaikaisen maailmanhistoriateoksen, Ranulph Higdenin Polychroniconin, materiaalisia ilmentymiä. Vertailuun valittiin kaksi käsikirjoitusta, jotka sisältävät John Trevisan keskienglanninkielisen käännöksen kyseisestä teoksesta. Tutkielman lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan käsikirjoitusten ja painettujen kirjojen välisistä eroista huolimatta myös ensin mainittuja voidaan tutkia kirjoina eli lukijan kohtaamina fyysisinä esineinä, jotka sisältävät varsinaisen tekstin lisäksi tekstuaalisia ja visuaalisia elementtejä, joilla tekstiä jäsennellään ja esitellään lukijalle ja jotka vaikuttavat lukijan lukukokemukseen ja ohjaavat lukuprosessia. Näiden elementtien kuvaamiseen ja analysointiin olen soveltanut Gérard Genetten parateksti-käsitettä, jonka käyttö käsikirjoitusten tutkimuksessa on toistaiseksi ollut vähäistä. Tutkielman tavoitteena on historiallisen pragmatiikan mukaisesti ottaa huomioon tekstien fyysinen ja sosiaalinen konteksti. Näkökulma painottuu vuorovaikutukseen kirjan tuottajien ja sen lukijoiden välillä, ja tutkielman tarkoitus on paitsi selvittää, millaisia elementtejä käsikirjoituksista löytyy lukijan lukuprosessia ohjaamaan ja tukemaan, myös tarkastella lukijoiden itsensä tekemiä merkintöjä. Tutkimustulokset osoittavat, että lukijoiden merkinnät noudattelivat osin samoja muotoja ja käyttötarkoituksia kuin kirjurien valmiiksi täydentämät elementit (esim. glossat) käsikirjoituksissa, mutta joitakin elementtejä täydennettiin mahdollisesti myös painettujen kirjojen myötä yleistyneiden käytäntöjen pohjalta. Analyysissani tarkastelen lähemmin myös teokseen liitettyjä esipuheita ja muita tekstejä tarkoituksenani selvittää, mitkä niistä voidaan luokitella parateksteiksi ja mikä merkitys niillä on kokonaisuuden kannalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekijän ja kääntäjän esipuheista löytyivät kaikki Genetten määrittämät kriteerit, kun taas aineiston toiseen käsikirjoitukseen sisältyvät muiden kirjoittajien tekstit eivät ole luokiteltavissa parateksteiksi, vaikka ne ulkoisesti sellaisilta vaikuttavat ja vaikka niistä on tullut paratekstien kaltainen kiinteä osa Polychroniconia.

Ennakkoratkaisumenettely ylikansallisena tuomioistuinvalvontana

Euroopan Unionin tuomioistuimella (EUT) on ollut keskeinen rooli Euroopan unionin (EU) kehityksessä kautta historian ja EUT onkin ennakkoratkaisukäytännöllään luonut useita keskeisiä EU-oikeuden periaatteita. Ennakkoratkaisumenettely on muutoinkin merkittävä EUT:n vallan käytön väline, jopa suhteessa EU:n jäsenvaltioiden kansallisiin instansseihin arvioidessaan kansallisten tuomioistuinten sille ennakkoratkaisukysymyksissään esiin tuomia EU-oikeuden tulkintaan liittyviä epäselvyyksiä. EUT:lla ei kuitenkaan EU:n perustamissopimusten artiklojen perusteella lähtökohtaisesti ole oikeutta vaikuttaa suoraan kansallisten säädösten pätevyyteen vastaavasti kuin sillä on oikeus vaikuttaa EU:n omien instanssien antamien säädöksien ja päätöksien pätevyyteen. Ennakkoratkaisumenettely on kuitenkin EU-oikeuden kehityksen myötä syventänyt asemaansa, eikä enää ole aivan yksinkertaista sanoa etteikö EUT myös ottaisi kantaa kansallisiin säädöksiin. Tästä nouseekin esiin kysymys siitä, voidaanko ennakkoratkaisumenettelyä pitää EUT:n suorittamana ylikansallisena tuomioistuinvalvontana suhteessa jäsenvaltioihin ja mitä seuraamuksia tällaisella EUT:n roolilla mahdollisesti voisi olla. Tutkielmassa tutkitaan tätä ennakkoratkaisumenettelyn potentiaalista roolia ylikansallisena tuomioistuinvalvontana ja sen ilmenemistä EUT:n omasta ratkaisukäytännöstä. Keskeiseltä luonteeltaan tutkielma on teoreettinen ja tutkimusmetodina hyödynnetään oikeusdogmaattista metodia. Lähdemateriaalin osalta tutkielmassa nojaudutaan alaa tutkineiden tutkijoiden laatimiin artikkeleihin ja oikeudelliseen kirjallisuuteen sekä EUT:n antamiin ennakkoratkaisuihin. Kyseisten materiaalien pohjalta tehdyn analyysin perusteella voidaan päästä siihen johtopäätökseen, että ennakkoratkaisumenettely on EUT:n harjoittamaa ylikansallista tuomioistuinvalvontaa suhteessa kansallisiin toimijoihin. EUT ottaa ennakkoratkaisuillaan säännöllisesti kantaa kansallisten lakien sovellettavuuteen EU-oikeuden valossa, jolloin EUT myös harjoittaa tuomioistuinvalvontaa. Ennakkoratkaisumenettely ei kuitenkaan ole tuomioistuinvalvontaa täydellisimmillään, vaan sitä rajoittavat ja vähentävät monet eri tekijät, muun muassa kansallisten toimijoiden tietyn asteinen suvereniteetti, joten menettelyllä on vielä tilaa kasvaa.

Genetics of inherited small vessel diseases – in search of a novel small vessel disease and modifiers of the clinical course of CADASIL

The genetic and environmental risk factors of vascular cognitive impairment are still largely unknown. This thesis aimed to assess the genetic background of two clinically similar familial small vessel diseases (SVD), CADASIL (Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leukoencephalopathy) and Swedish hMID (hereditary multi-infarct dementia of Swedish type). In the first study, selected genetic modifiers of CADASIL were studied in a homogenous Finnish CADASIL population of 134 patients, all carrying the p.Arg133Cys mutation in NOTCH3. Apolipoprotein E (APOE) genotypes, angiotensinogen (AGT) p.Met268Thr polymorphism and eight NOTCH3 polymorphisms were studied, but no associations between any particular genetic variant and first-ever stroke or migraine were seen. In the second study, smoking, statin medication and physical activity were suggested to be the most profound environmental differences among the monozygotic twins with CADASIL. Swedish hMID was for long misdiagnosed as CADASIL. In the third study, the CADASIL diagnosis in the Swedish hMID family was ruled out on the basis of genetic, radiological and pathological findings, and Swedish hMID was suggested to represent a novel SVD. In the fourth study, the gene defect of Swedish hMID was then sought using whole exome sequencing paired with a linkage analysis. The strongest candidate for the pathogenic mutation was a 3’UTR variant in the COL4A1 gene, but further studies are needed to confirm its functionality. This study provided new information about the genetic background of two inherited SVDs. Profound knowledge about the pathogenic mutations causing familial SVD is also important for correct diagnosis and treatment options.

Transmission oflight through individually formed fiber- reinforced composite post (Yksilöllisesti muotoillun kuitukomposiittinastan valonläpäisevyys)

Kuitukomposiitista valmistettuja juurikanavanastoja käytetään apuna, kun restauroidaan juurihoidettuja ja kruunuosastaan runsaasti kudosta menettäneitä hampaita. Kliinisen kestävyyden kannalta on tärkeää että nasta kiinnittyy hampaaseen hyvin. Tarvittavan valomäärän saattaminen valokovetuksella pimeään juurikanavaan on vaikeaa ja sen vuoksi nastojen kiinnittämiseen suositellaan kaksoiskovetteista yhdistelmämuovisementtiä, joka kovettuu vain osittain valolla. Jotta nasta ja sementti polymeroituisivat hyvin, nastan hyvä valonläpäisy- ja sirontakyky olisi eduksi. Tehdasvalmisteisten nastojen valonläpäisykyvyn on todettu heikkenevän niiden pituuden kasvaessa. Yksilöllisesti muotoilluilla kuitukomposiittinastoilla, joilla on osittaislomittaismuoviverkostorakenne (semi-IPN) polymeerimatriisi, on todettu tehdasvalmisteisia kuitunastoja parempi sidos nastan ja yhdistelmämuovisementin välillä. Yksilöllisesti muotoilluilla kuitunastoilla näyttäisi myös olevan hyvä valonjohtamiskyky, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisesti muotoillun kuitukomposiittinastan (EverStick Post) ja kahden tehdasvalmisteisen (Relyx Fiber Post ja GC Fiber Post) kuitukomposiittina stan valonläpäisevyyttä sekä pituuden vaikutusta niiden valonläpäisykykyyn laboratorio- olosuhteissa. Tutkimushypoteesi oli, että nastojen valonläpäisykyky heikkenee niiden pidentyessä. Tutkimuksessa kaikista nastatyypeistä valmistettiin eripituisia nastoja (4, 8, 12 ja 16 mm). Nastoille tehtiin samanpituiset testikappaleet muoviputkesta ja polyvinyylisiloksaanista, ja nastat asetettiin niiden sisään. Tämän jälkeen nastoja kovetettiin valokovettimella 10 sekuntia, ja läpi päässyt valo mitattiin MARC Resin Calibrator -laitteella. Kontrollina käytettiin tyhjää testikappaletta ilman nastaa. Keskeiseksi tulokseksi saatiin, että yksilöllisesti muotoillulla kuitukomposiittinastalla oli kaikissa pituusryhmissä muita nastoja merkitsevästi parempi valonläpäisykyky. Tulokset osoittivat myös, että kaikkien nastojen valonläpäisevyys laski merkitsevästi nastan pituuden lisääntyessä aina 12 millimetriin asti. Tulosten perusteella yksilöllisesti muotoillulla kuitukomposiittinastalla on tehdasvalmisteista nastaa parempi valonläpäisykyky. Kuitukomposiittinastojen valonläpäisykyky heikkenee niiden pituuden kasvaessa aiempien tutkimusten mukaisesti. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten valonläpäisevyys ja siroaminen vaikuttavat nastan ja sementin polymeroitumiseen ja siten kliiniseen lopputulokseen.

Voimalaitosten kattilaputkien sisäpuolisten kerrostumien paksuuden mittaaminen ultraäänimenetelmällä

Höyryvoimalaitoksen käyttöönotossa muodostuu kattilaputkien sisäpinnoille niitä korroosiolta suojaava ohut metallioksidikerros. Tämän kerroksen päälle kasvaa kattilan käytön aikana haitallista kerrostumaa paikallisen korroosion tai kattilavedessä olevien epäpuhtauksien kerääntymisen tai kiteytymisen seurauksena. Kerrostuma haittaa lämmönsiirtoa tulipesästä putkiseinämän läpi kattilaveteen. Putkien lämpötilan nousu suunniteltua korkeammaksi kasvattaa putkivaurioiden ja sisäpuolisen korroosion riskiä. Tästä johtuen paksuksi kasvaneet kerrostumat pyritään poistamaan happokäsittelyllä eli peittauksella ennen vaurioiden syntyä. Perinteisesti kerrostumapaksuus on määritetty kattilasta irrotetuista näyteputkista mikroskoopilla. Työn tavoitteena oli tutkia uudenlaisen ultraäänimittauksen teoriaa ja selvittää sen toimivuus höyrystinputkien kerrostumapaksuusmittauksissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia voimalaitoksen höyrystimen sisäpuolisten kerrostumien muodostumista ja niiden vaikutuksia sekä kattilan peittaustarpeen arviointia. Höyrystimen kerrostumien kasvunopeuteen vaikuttavat eniten voimalaitostyyppi, käytetty vesikemia ja kattilaveteen kulkeutuvien epäpuhtauksien määrä. Kasvunopeus vaihtelee laitosten välillä suuresti ja eroaa myös tulipesän eri kohdissa. Kattilaveden epäpuhtauspitoisuus ja kerrostumapaksuus vaikuttavat molemmat korroosiovaurioiden todennäköisyyteen. Peittauspaksuuden ohjearvoissa tulisi huomioida kattilan käyttöpaine, kattilatyyppi ja riski kattilaveden laadun heikkenemiselle. Putkinäytteistä ja laitoksilla suoritettujen mittauksien perusteella uusi ultraäänitekniikka tuottaa luotettavia tuloksia tavanomaisten kerrostumien mittauksessa. Vain yhdellä laitoksella esiintyi irtonaisen sakan kaltaista kerrostumaa, jota mittaus ei kyennyt havaitsemaan. Mittaustulokset kerrostumista tulipesän eri osissa antavat hyvän perustan peittaustarpeen arviointiin.

Investoinnin toteutumattomuuden mysteeri - Case Mamyku Oy

Investoinneilla on merkittävä vaikutus sekä yksittäisten yritysten että koko kansantalouden kannalta. Inves-tointitutkimus on pitkään keskittynyt erilaisten investointilaskelmien kehittämiseen ja arviointiin. Investointi-prosessia on puolestaan tutkittu huomattavasti vähemmän. Investointiprosessin ja sen eri vaiheiden tutkimi-nen on kuitenkin tärkeää, jotta investointikäyttäytymistä ja investointiprosessissa aiheutuvia ongelmia voi-daan ymmärtää paremmin. Tässä toiminta-analyyttisessa tutkimuksessa tutkitaan päätöksentekoteoreettisesta näkökulmasta investoin-nin toteutumattomuutta tilanteessa, jossa tarve investoinnille on tunnistettu, mutta investointia ei ole tästä huolimatta toteutettu. Tutkimuskohde, josta tutkimuksessa käytetään nimeä Mamyku Oy, on maanraken-nusalalla toimiva perheyritys Varsinais-Suomesta. Tutkimus sai alkusysäyksensä tutkimuskohteessa havai-tusta mielenkiintoisesta ilmiöstä, IT-investoinnin toteutumattomuudesta, jolle haluttiin löytää teoreettisesti uskottava selitys. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tutustumalla yleisempiin päätöksentekoteorioihin sekä investointiprosessista tehtyyn tutkimukseen. Varsinainen empiirinen tutkimus tehtiin tämän teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tut-kimusta varten haastateltiin neljää kohdeyrityksen työntekijää ja kolmea johtoportaaseen kuuluvaa henkilöä. Tulosten analysoinnissa käytettiin abduktiivista päättelyprosessia, jossa teoriaa ja haastatteluvastauksia yh-distelemällä pyrittiin löytämään tutkimusongelman parhaiten ratkaiseva selitys. Samassa yhteydessä teoreet-tiseen viitekehykseen lisättiin perheyrittäjyys ja erityisesti sukupolvenvaihdokseen liittyvät tekijät otettiin tar-kastelun kohteeksi. Tutkimuksen tulosten analysoinnin yhteydessä huomattiin, että yrityksessä ilmeni suurta epävarmuutta sekä tavoitteisiin että yrityksen tulevaisuuteen liittyen. Tämä epävarmuus näkyy yrityksen toiminnassa roskakori-mallin mukaisena päätöksentekona. Epävarmuuden tuomat vaikutukset korostuvat investointipäätöksenteos-sa investointien pitkävaikutteisesta luonteesta johtuen. Erityisesti lähestyvä sukupolvenvaihdos nousi esille tekijänä, joka vaikuttaa yrityksen toimintaan ja investointien toteutukseen jo nyt, sillä sukupolvenvaihdokses-ta ei vielä ole käyty keskustelua eikä mitään päätöksiä asian suhteen ole tehty. Kun tutkimuskohde on syvällisesti tutkittu ja ymmärretty ja luotettavasti raportoitu, case-tutkimusta voidaan pitää uskottavana. Tämän jälkeen tulokset voivat olla yleistettävissä laajemminkin. Tämän tutkimuksen tulok-sista käy ilmi, että perinteiset investointiprosessimallit ovat ainakin tietyissä tilanteissa liian lineaarisia ku-vaamaan investointiprosessia sellaisena, kuin se todellisuudessa näyttäytyy. Tutkimus avaa mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia, joista yhtenä voidaan mainita se, miten lähitulevaisuudessa odotettavissa oleva, mutta vielä suunnittelematon sukupolvenvaihdos vaikuttaa yrityksen tämänhetkiseen toimintaan.

Adherence to Treatment in Psychotic Disorders - Development of user-centered mobile health intervention

The aim of this study was to explore adherence to treatment among people with psychotic disorders through the development of user-centered mobile technology (mHealth) intervention. More specifically, this study investigates treatment adherence as well as mHealth intervention and the factors related to its possible usability. The data were collected from 2010 to 2013. First, patients’ and professionals’ perceptions of adherence management and restrictive factors of adherence were described (n = 61). Second, objectives and methods of the intervention were defined based on focus group interviews and previously used methods. Third, views of patients and professionals about barriers and requirements of the intervention were described (n = 61). Fourth, mHealth intervention was evaluated based on a literature review (n = 2) and patients preferences regarding the intervention (n = 562). Adherence management required support in everyday activities, social networks and maintaining a positive outlook. The factors restricting adherence were related to illness, behavior and the environment. The objective of the intervention was to support the intention to follow the treatment guidelines and recommendations with mHealth technology. The barriers and requirements for the use of the mHealth were related to technology, organizational issues and the users themselves. During the course of the intervention, 33 (6%) out of 562 participants wanted to edit the content, timing or amount of the mHealth tool, and 23 (4%) quit the intervention or study before its conclusion. According to the review, mHealth interventions were ineffective in promoting adherence. Prior to the intervention, participants perceived that adherence could be supported, and the use of mHealth as a part of treatment was seen as an acceptable and efficient method for doing so. In conclusion, the use of mHealth may be feasible among people with psychotic disorders. However, clear evidence for its effectiveness in regards to adherence is still currently inconclusive.

Medication competence of nursing students in Finland

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajalta hyvää lääkehoidon osaamisperustaa. Sairaanhoitajakoulutuksen tehtävänä on mahdollistaa tämän osaamisen kehittyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että lääkehoidon opetuksen laajuudessa, sisällössä ja toteutuksessa on vaihtelevuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu myös puutteita lääkehoidon osaamisessa sekä sairaanhoitajilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla. Koulutuksen ja lääkehoidon osaamisen kehittämiseksi lääkehoidon opetuksen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen monipuolinen arviointi ja osaamista selittävien tekijöiden tarkastelu on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) arvioida lääkehoidon opetusta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa, ii) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamista sekä iii) tunnistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden integroidun kirjallisuuskatsauksen kautta määriteltiin tutkimuksen kohteena oleva sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja aiemmin tunnistetut sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Toisessa vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen lääkehoidon opetukseen liittyvä kysely hoitotyön koulutusohjelmasta vastaaville koulutuspäälliköille (n=22) ja opettajille (n=136). Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa opintojensa alku‐ (n=328) ja loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=338) lääkehoidon osaaminen arvioitiin ja osaamiseen yhteydessä olevat tekijät tunnistettiin. Aineistojen analyysissä käytettiin pääosin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella lääkehoidon opetuksen laajuus vaihteli eri ammattikorkeakouluissa, mutta opetuksen sisältö oli kuitenkin monipuolista. Lisää huomiota tulisi kiinnittää lääkehoidon teoreettiseen perustaan ja itsehoitoon sekä lääkehoidon ohjaukseen liittyviin sisältöalueisiin. Opiskelijoiden lääkehoidon osaamista arvioitiin säännöllisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamista arvioitiin tutkimuksessa tietotestillä, lääkelaskentatehtävillä ja lyhyiden potilastapausten ratkaisemisen avulla. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) yksilölliset tekijät, 2) kliiniseen oppimisympäristöön ja 3) ammattikorkeakouluun liittyvät tekijät. Lääkehoidon teoreettista osaamista arvioivassa tietotestissä opiskelijat vastasivat keskimäärin 72 prosenttiin kysymyksistä täysin oikein; lääkelaskuista täysin oikein oli 74 % ja potilastapauksissa 57 % valitsi parhaan mahdollisen toimintatavan. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijan osaamista selittivät eniten yksilölliset tekijät. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden välillä oli eroa opintojen alussa ja lopussa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijan aikaisempi opintomenestys oli yhteydessä lääkehoidon osaamiseen, kun taas opintojen loppuvaiheessa siihen olivat yhteydessä opiskelijan kyky itseohjautuvaan oppimiseen sekä opiskelumotivaatio. Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimuksen tulosten olevan samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Lääkehoidon opetuksen laajuus vaihtelee opetussuunnitelmatasolla, mutta täsmällinen arviointi on vaikeaa opetuksen sisältöjen integroimisen takia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen oli hieman parempaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta osaamisessa on edelleen puutteita. Lääkehoidon opetuksen ja osaamisen kehittäminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä tutkimus‐ ja kehittämisyhteistyötä. Tutkimuksen tulokset tukevat lääkehoidon opetuksen sekä osaamisen tutkimusta ja kehittämistä.

Role of fibroblast growth factors and their receptors in prostate cancer

Prostate cancer (PCa) is the most common non-cutaneous malignant disease among males in the developed countries. Radical prostatectomy (RP) is an effective therapy for most PCa patients with localized or locally invaded tumors but in some cases the cancer recurs after RP. PCa is a heterogeneous disease, which is regulated by many factors, such as androgen receptor (AR), estrogen receptors and  (ER and ER), fibroblast growth factors (FGFs) and their receptors (FGFRs). In this study, the role of ERβ, FGF8, FGF13 and FGFRL1 was investigated in PCa. Previous studies have suggested that ER is protective against PCa whereas FGF8 has been shown to induce PCa in transgenic mice. FGF13 and FGFRL1 are poorly understood members of the FGF and FGFR families, respectively. Transgenic mouse models were used to investigate the ability of inactivated ERβ to facilitate FGF8-induced prostate tumorigenesis. Human PCa tissue microarrays (TMAs) were used to study the expression pattern of FGF13 and FGFRL1 in PCa and the results were correlated to corresponding patient data. The targets and biological functions of FGF13 and FGFRL1 were characterized using experimental in vivo and in vitro models. The results show that deficiency of ERβ, which had been expected to have tumor suppressing capacity, seemed to influence epithelial differentiation but did not affect FGF8-induced prostate tumorigenesis. Analysis of the TMAs showed increased expression of FGF13 in PCa. The level of cytoplasmic FGF13 was associated with the PCa biochemical recurrence (BCR), demonstrated by increasing serum PSA value, and was able to act as an independent prognostic biomarker for PCa patients after RP. Expression of FGFRL1, the most recently identified FGFR, was also elevated in PCa. Cytoplasmic and nuclear FGFRL1 was associated with high Gleason score and Ki67 level whereas the opposite was true for the cell membrane FGFRL1. Silencing of FGFRL1 in PC-3M cells led to a strongly decreased growth rate of these cells as xenografts in nude mice and the experiments with PCa cell lines showed that FGFRL1 is able to modulate the FGF2- and FGF8-induced signaling pathways. The next generation sequencing (NGS) experiments with FGFRL1-silenced PC-3M cells revealed candidates for FGFRL1 target genes. In summary, these studies provide new data on the FGF/FGFR signaling pathways in normal and malignant prostate and suggest a potential role for FGF13 and FGFRL1 as novel prognostic markers for PCa patients. Keywords: FGF8, FGF13, FGFRL1, ERβ, prostate cancer, prognostic marker

OASES-A-arviointimenetelmän suomenkielinen käännös aikuisten änkytyksen arvioinnissa

Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomen kielelle käännetyn OASES-A (Overall Assessment of the Speaker’s Experience of Stuttering – Adults) -arviointimenetelmän käytettävyyttä suomenkielisten änkyttävien aikuisten änkytyksen arvioinnissa. Logopedian alalla on pulaa suomenkielisistä arviointimenetelmistä, eikä änkytyksen arviointiin ole tällä hetkellä käytettävissä virallisesti julkaistuja suomenkielisiä arviointimenetelmiä. Änkytys vaikuttaa puhujan elämään monin tavoin. Se vaikeuttaa kommunikointia arjessa ja vaikuttaa sitä kautta muun muassa puhujan tunne-elämään, ihmissuhteisiin, opiskelu- ja työelämään sekä yleiseen elämänlaatuun. Änkytystä tulisikin arvioida mahdollisimman monipuolisesti. Puheen sujumattomuuksien sekä änkytykseen liittyvien tunteiden ja asenteiden arvioinnin lisäksi on mielekästä arvioida änkytyksen vaikutusta puhujan elämään kokonaisuutena. OASES-arviointimenetelmä perustuu WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitukseen. Arviointimenetelmässä on neljä osaa, jotka käsittävät yleistiedot puhujan änkytyksestä, puhujan reaktiot änkytykseen, kommunikoinnin vaikeudet arjen tilanteissa sekä änkytyksen vaikutuksen elämänlaatuun. Tuloksena saatava vaikutustulos kertoo, kuinka suureksi kyselylomakkeen täyttäjä arvioi änkytyksen kielteisen vaikutuksen elämässään. Suomen kielelle käännetty OASES-A-arviointimenetelmä annettiin täytettäväksi 15:stä äidinkielenään suomea puhuvasta änkyttävästä aikuisesta koostuneelle koehenkilöjoukolle. Koehenkilöiden saamia tuloksia verrattiin OASES-A-arviointimenetelmän amerikkalaiseen normiaineistoon. Lisäksi tarkasteltiin suomen kielelle käännetyn arviointimenetelmän reliabiliteettia ja validiteettia. Suomenkielisten änkyttävien aikuisten tulokset olivat samansuuntaiset alkuperäisen amerikkalaisen normiaineiston kanssa. Suomen kielelle käännetyn arviointimenetelmän reliabiliteetti ja validiteetti vaikuttavat alustavasti hyviltä. Tulosten perusteella suomen kielelle käännetty OASES-A-arviointimenetelmä soveltuu käytettäväksi suomenkielisten änkyttävien aikuisten änkytyksen arviointiin. Jatkossa olisi mielekästä toistaa tutkimus suuremmalla koehenkilöjoukolla ja hankkia tarkempaa tietoa suomenkielisten änkyttävien aikuisten tuloksista sekä arviointimenetelmän reliabiliteetista ja validiteetista.

Miksi 7.- luokkalaiset valitsevat teknisen työn valinnaisaineekseen?

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi 7.- luokkalaiset valitsevat teknisen työn valinnaisaineekseen. Teoreettinen viitekehyksemme perustuu Kasurisen (1999) väitöskirjaan. Väitöskirjan tutkimustuloksista Kasurinen muodosti mallin, jonka mukaan persoona toimijana, aika ja konteksti, harrastukset ja motivaatiotekijät vaikuttavat nuoren tulevaisuuden orientaatioihin. Muodostimme näiden muuttujien pohjalta oman viitekehyksemme. Tutkimuksella pyrimme kuvaamaan, millä muuttujilla on yhteyttä 7.-luokkalaisen teknisen työn valinnaisainevalintaan. Tuomme esiin näkökulmia valintaan yhteydessä olevista muuttujista ja selvitämme eri muuttujien yhteyttä teknisen työn valintaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin Survey-tyyppisenä ja Likert-asteikollisella kyselylomakkeella, jossa oli neliportaisia vastausvaihtoehtoja. Muodostimme kerätystä aineistosta kolmiportaisia summamuuttujia, joita analysoimme epäparametrisilla tilastomenetelmillä. Tutkimusjoukko muodostui Turun ja Rauman Normaalikoulujen 7.luokkalaisista oppilaista. Vastauksia tutkimukseemme saimme yhteensä 66 ja vastanneista poikia oli 53 ja tyttöjä 13. Tutkimustuloksemme osoittavat että neljä eniten teknisen työn valinnaisaineen valintaan yhteydessä olevaa muuttujaa ovat oppilaan sisäinen motivaatio, kokemukset, harrastukset ja käsityötila. Tuloksista on mielenkiintoista huomata, että oppilaat eivät koe vanhempien ja sukupuolen olevan yhteydessä valintaan. Tuloksista on myös havaittavissa, että tytöt valitsevat poikia vähemmän teknisen työn. Tulokset antavat tietoa siitä, mitkä muuttujat ovat yhteydessä siihen, että tekninen työ valitaan valinnaisaineeksi. Jatkotutkimuksen osalta olisi mielenkiintoista syventyä aiheeseen kvalitatiivisten menetelmien muodossa. Myös laajemman otannan kvantitatiivinen tutkimus toisi lisää perspektiiviä aiheen tutkimiseen.

Jakelukanavasuhteet sähköteollisuusalalla – yhteistyötä vai kilpailua?

Monissa yritysten välisiin suhteisiin keskittyvissä tutkimuksissa todetaan yhteistyöhön perustuvien suhteiden parantavan yritysten suorituskykyä. Yritysten ei ole taloudellisesti kannattavaa tuottaa kaikkia tarvitsemiaan tuotteita ja palveluja itse. Yritysten on erikoistuttava ja harjoitettava työnjakoa ollakseen taloudellisesti tehokkaita. Tämä luo yritysten välille paitsi vuorovaikutteisia yhteistyösuhteita myös eriasteisia riippuvuuksia. Jakelukanava voidaan nähdä toisistaan riippuvaisten yritysten ja organisaatioiden muodostamana superorganisaationa, jonka tavoitteena on tuottaa ja toimittaa tuotteet ja palvelut loppuasiakkaalle kilpailukykyiseen hintaan. Yhteistyö ja kanavan koordinointi luovat ennustettavuutta ja luottamusta yritysten välille. Ne ovat välttämättömyyksiä, jotta yritykset voisivat suunnitella toimintaansa tehokkaasti. Jakelukanavassa syntyy myös konflikteja johtuen yritysten yhteen sopimattomista tavoitteista sekä näkemyksistä siitä, miten kanavan eri toiminnot tulisi suorittaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää valmistavan yrityksen ja tukkuliikkeen suhteeseen vaikuttavia tekijöitä sähköteollisuusalalla. Tutkimuksen alaongelmina on selvittää, miten valta- ja riippuvuussuhteet sekä kommunikaatio, luottamus, sitoutuminen ja tyytyväisyys vaikuttavat yritysten väliseen suhteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten välistä suhdetta molempien osapuolien näkökulmasta. Tutkimukseen valittiin kaksi valmistavaa yritystä sekä yksi tukkuliike. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina. Tutkimuksen yritysten mukaan yhteistyötä oli tehtävä laajasti eikä yksikään jakelukanavan yritys pystyisi kannattavasti toimimaan yksin. Valmistajat tarvitsivat tukkuliikettä jakelunsa kattavaan hoitamiseen ja tukkuliikkeen täytyi tehdä yhteistyötä useiden eri valmistajien kanssa, jotta se pystyi tarjoamaan loppuasiakkaille näiden vaatimuksia vastaavia tuotteita ja palveluja. Osapuolten tyytyväisyys, sitoutuminen ja luottamus muodostuivat ensisijaisesti taloudellisista asioista. Myös henkilökohtaiset suhteet, niiden sujuvuus sekä osapuolten yhteiset tavoitteet ja näkemykset olivat tärkeässä osassa suhteen onnistumisessa. Ristiriitoja osapuolten välille aiheutti valmistavien yritysten suoraan loppuasiakkaalle myyminen sekä osapuolten näkemykset suhteeseen panostamisesta.