NEW BUSINESS MODELS – Sustainability as a main focus

A business model is a structure frame of an organization that can bring significant benefits and competitive advantage when structured properly. The aim of this paper was to observe and describe development of business models’ and identify factors and elements of a business model that are in a key role from the perspective of an organizational sustainability. One is striving to bring out in this thesis how should truly sustainable business model look like and what are main characteristics of it. Additionally, some recommendations that could be helpful in order to build sustainable and balanced business model in a company are presented in this work. The meaning was to make theoretical and in some extent practical acquaintance with such new business models as open business model and sustainable business model. Long-term sustainability achievement in a company was in a centric role and used as a main criteria when constructing sustainable business model structure. The main research question in this study aims to answer: What a firm should consider in order to develop profitable and sustainable business model? This study is qualitative in nature and it was conducted using content analyze as a main method of this research. The perspective of the target data in this study is an outlook of its producers of how sustainability is reached in an organization throw business model and which practices are important and has to be taken into account. The material was gathered mainly from secondary sources and the theoretical framework was outright built based on secondary data. The secondary data that have been mostly dissertations, academic writings, cases, academic journals and academic books have been analyzed from the point of view of sustainability perspective. As a result it became evident that a structure of a business model and its implementation along with a strategy is often what leads companies to success. However, for the most part, overall business environment decides and delimits how the most optimal business model should be constructed in order to be effective and sustainable. The evaluation of key factors and elements in business model leading organization to sustainability should be examined throw triple bottom line perspective, where key dimensions are environmental, social and economic. It was concluded that dimensions should be evaluated as equal in order to attain total long lasting sustainability, contradicting traditional perspective in business where profit production is seen as only main goal of a business.

Usean näytön hyödyntäminen Windows-ympäristössä

Tässä kandidaatintyössä luodaan kattava katsaus erilaisiin PC-laiteissa toimiviin usean näytön käyttöönottomenetelmiin, joita on olemassa useita ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisia. Työssä perehdytään Windowsin usean näytön tuen historiaan ja sen kehitykseen eri Windows versioiden välillä tuen alkuajoista 1990-luvulta nykyaikaan aina viimeisimpiin Windows käyttöjärjestelmiin asti. Lopuksi tarkastellaan vielä pelien usean näytön tukea ja kuinka hyödyntää useaa näyttöä sellaisissa peleissä, jotka eivät sitä sisäänrakennetusti tue.

“Good night, dear Lake of Shining Waters”. Luonto L. M. Montgomeryn Anne of Green Gables –teoksessa

Kanadalaisen kirjailijan L. M. Montgomeryn tunnetun ja rakastetun Anna-sarjan ensimmäinen osa Anne of Green Gables -teos (1908) kertoo orvosta tytöstä, joka pääsee Prinssi Edwardin saaren Avonlean kylään asumaan naimattoman sisarusparin Marilla ja Matthew`n kasvattilapseksi. Luonto on keskeisellä sijalla teoksessa: Anna on luontoa rakastava ja luonnon keskellä viihtyvä tyttö ja myös teoksen kertoja kuvaa paljon luontoa. Tutkimukseni käsittelee luontoa Anne of Green Gables -teoksessa. Tutkin luontoteemaa teoksessa seuraavista näkökulmista: Analysoin, kuinka luonto kuvataan teoksessa ja millainen on teoksen luontokuva. Luontokuvaa käsittelen pastoraalin käsitteen kautta, ja kysyn teokselta, voidaanko se tulkita pastoraaliksi ja kuinka teos asettuu pastoraalin traditioon. Lisäksi erittelen, millainen on päähenkilön Annan luontosuhde. Millaisen arvon hän antaa luonnolle ja mitä merkityksiä hän liittää luontoon? Tutkimus asettuu ekokriittiseen viitekehykseen, ja pohdin myös sitä, minkälainen on teoksen representaatio luonnosta ekokriittisesti tarkastellen. Amerikkalaisen transsendentalistin Ralph Waldo Emersonin luontofilosofia kulkee myös taustajuonteena tutkielmassa ja erittelen, mitä yhtymäkohtia hänen luontofilosofiassaan on Anne of Green Gables -teokseen. Anne of Green Gables -teoksen luontokuvaa voidaan luonnehtia romantisoiduksi ja idealisoivaksi. Luonto kuvataan kauniiksi, ja sen kauneutta ylistää niin Anna kuin teoksen kaikkitietävä kertojakin. Teoksen luontokuva on pastoraalinen, sillä siinä esiintyy vahvasti pastoraaliin liittyvä diskurssi maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta siten, että maaseutu assosioituu positiivisesti, kun taas kaupunki nähdään negatiivisessa valossa. Luonnonläheinen Avonlean kylä näyttäytyy teoksessa niin idealisoidussa valossa, että se muistuttaa jo jonkinlaista myyttistä paratiisia. Näin ollen teoksen pastoraalisuus saa pejoratiivisiakin piirteitä. Annan luontosuhdetta värittää voimakas kunnioitus ja arvostus luontoa kohtaan. Hänen luontoon liittämistä arvoista keskeiselle sijalle nousee luonnon kauneus. Luonnon kauneuden arvostaminen toimii kuitenkin porttina luonnon toiseuttamiseen, mistä syntyy pieni arvoristiriita. Toisaalta kuitenkin Anna samaistuu luontoon tavalla, joka hämärtää perinteistä subjekti–objekti-dikotomiaa. Anna näyttäytyy vihreän maailman arkkityyppinä, lapsena, joka sulautuu luontoon ja kokee sen kodikseen. Luonto edustaa Annalle vapautta ja herättää myös hänen mielikuvituksena ja taiteellisen inspiraation. Lisäksi luonto on Annalle paikka, jossa voi saavuttaa autenttisen yhteyden Jumalaan.

Stresses of a boat trailer

In this thesis work, a strength analysis is made for a boat trailer. The studied trailer structure is manufactured from Ruukki’s structural steel S420. The main focus in this work is in the trailer’s frame. The investigation process consists two main stages. These stages are strain gage measurements and finite elements analysis. Strain gage measurements were performed to the current boat trailer in February 2015. Static durability and fatigue life of the trailer are analyzed with finite element analysis and with two different materials. These materials are the current trailer material Ruukki’s structural steel S420 and new option material high strength precision tube Form 800. The main target by using high strength steel in a trailer is weight reduction. The applied fatigue analysis methods are effective notch stress and structural hot spot stress approaches. The target of these strength analyses is to determine if it is reasonable to change the trailer material to high strength steel. The static strengths of the S420 and Form 800 trailers is sufficient. The fatigue strength of the Form 800 trailer is considerably lower than the fatigue strength of the S420 trailer. For future research, the effect of hot dip galvanization to the high strength steel has to be investigated. The effect of hot dip galvanization to the trailer is investigated by laboratory tests that are not included in this thesis.

Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen : Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista (POSKI-projekti) selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa vuosina 1998 - 2004. Tavoitteena oli turvata geologisen luonnon ympäristöarvot, hyvälaatuinen pohjavesi yhdykuntien vesihuoltoon sekä laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen. Selvitysalueella on 520 pohjavesialuetta, joista vedenhankintakäytössä on 345 kappaletta. Niiden arvioitu antoisuus on noin 248 000 m3/d. Käyttämättömiä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesivaroja selvitysalueella on 99 pohjavesialueella noin 33 000 m3/d. Normaaliolosuhteissa pohjavesivarat riittävät tyydyttämään alueen tarpeen. Selvitysalueen pohjavesialueet kuuluvat kuitenkin riskialtteimpiin Suomessa. Poikkeusolosuhteiden tai mahdollisten vedenottamoiden likaantumistapausten varalta korvaavat pohjavesivarat ovat pienet ja vaikeasti hyödynnettävät. Selvitysalueen pohjavesipinnan yläpuoliset hiekka-ja soravarat ovat yhteensä noin 1 770 milj.k-m3. Näistä suurin osa sijaitsee alueilla, jotka eivät selvitystyön perusteella sovellu maa-ainesten ottoon. Maa-ainesten ottoon soveltuvilla ja osittain soveltuvilla alueilla arvioidaan olevan hiekka-ja soravaroja noin 64 milj.k-m3:ksi. Nämä ovat laadultaan valtaosaltaan hiekkaa. Soraa ja karkeampaa ainesta tästä on alle 15 milj. k-m3, mikä nykyisillä harjukiviainesten käyttömäärillä vastaa vajaan neljän vuoden tarvetta. Käytännössä selvitysalueen hiekka- ja soravarat eivät ole enää pitkään aikaan riittäneet tyydyttämään tarvetta, vaan sorajalosteita on tuotu Etelä-Hämeestä. Selvitysalueen tutkitut kalliokiviainesvarat maanpinnan 0-tasoon laskettuna ovat noin 2 520 milj.k-m3. Tästä määrästä maa-ainesten ottoon soveltuvilla alueilla on reilut 420 milj.k-m3 ja 10 m maanpinnan 0-tason alapuolelle laskettuna reilut 700 milj.k-m3. Tulosten perusteella näyttää siltä, että merkittävä osa alueen kiviaineshuollosta voidaan vielä järjestää kalliokiviaineksiin perustuen, mikäli kiviaineshuolto huomioidaan aikaisempaa tarkemmin maankäytön suunnittelussa.

Sähköajoneuvojen akkujen uusiokäyttö

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin sähkö- ja hybridiajoneuvojen akkujen uusiokäyttöä. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustyönä. Tavoitteena oli selvittää voidaanko sähkö- ja hybridiajoneuvojen akkuja uusiokäyttää, mitä ongelmia mahdollisesti uusiokäyttöön liittyy, minkälaisissa sovelluksissa käytettyjä akkuja voisi käyttää ja uusiokäytetäänkö kyseisenlaisia akkuja jo nykyään. Työssä esiteltiin myös yleisimpiä akkutekniikoita sekä niiden kierrätystä. Tutkimuksessa havaittiin, että akuissa on runsaasti kapasiteettia jäljellä ajoneuvokäytön jälkeen. Uusiokäytössä akku voi kestää jopa yhtä paljon käyttöä kuin ajoneuvokäytössä. Ongelmat uusiokäytössä liittyvät akkujen vaihtelevaan kuntoon ja kapasiteettiin. Ennen uusiokäyttöä akut tulisi tarkastaa ja jos mahdollista, poistaa huonokuntoiset ja vialliset kennot. Käytettyjen akkujen uusiokäyttöön soveltuvista laitteistoista on tehty muutamia prototyyppejä, jotka ovat teholtaan ja kapasiteetiltaan hyvin vaihtelevia. Sopivalla valvontajärjestelmällä varustettuna käytettyjä akkuja voitaneen käyttää myös olemassa olevissa, akkuja sisältävissä järjestelmissä. Käytettyjä akkuja voitaneen käyttää muun muassa uusiutuvan energian varastointiin, sähköverkon kulutushuippujen kompensointiin ja sähköajoneuvojen pikalatauksen puskurina. Etenkin litiumioniakkujen uusiokäyttö on järkevää, koska kierrätys ei ole kovin tehokasta ainakaan vielä.

Pelillistetyn viestintäjärjestelmän profiilin yhdistäminen sosiaaliseen mediaan

Pelillistetyissä järjestelmissä saavutetut pisteet ja muut saavutukset näkyvät yleensä vain kyseisessä palvelussa. Edward Decin ja Richard Ryanin teorian mukaan on tärkeää, että käyttäjä pystyy jakamaan saavutetun maineensa ystävilleen. Viestintäjärjestelmän suosiota, vertaisviestintää ja pelillistämistä pyrittiin parantamaan mahdollistamalla sen profiilin jakaminen sosiaalisessa mediassa käyttäjän ystäville, jotka eivät ole rekisteröityneet kyseiseen viestintäjärjestelmään. Tätä varten toteutettiin liitännäinen, joka mahdollistaa profiilin jakamisen Facebookissa yhdellä klikkauksella. Toteutetun liitännäisen avulla käyttäjä voi jakaa profiilinsa Facebookissa, jonka lisäksi se on helppokäyttöinen ja muokattavissa pääkäyttäjän toimesta. Suurimmaksi ongelmaksi liitännäisen kehityksessä osoittautui Facebookin vielä kehityksessä olevat kirjastot, jota käytetään yhteyden muodostamiseen. Liitännäisen julkaisu vaatisi laajempaa testausta sen yleisen toiminnallisuuden ja käytettävyyden suhteen.

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön rajoitteet ja mahdollisuudet rakenteellisen realismin näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pohjoismaista puolustusyhteistyötä Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen osalta rakenteellisen realismin teoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksen menetelmä on teorialähtöinen laadullinen sisällön analyysi, jossa teoria määrittää tutkimuskohteet (aineiston) ja analyysitason (tarkastelun tarkkuuden). Tutkimuksessa käytetään tukevana menetelmänä voimasuhdeanalyysia valtioiden välisellä järjestelmätasolla tapahtuneiden muutosten arvioimiseksi. Tutkimusongelmana on selvittää, miten Pohjoismaiden rakenteelliset ominaisuudet rajoittavat tai edesauttavat pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämistä rakenteellisen realismin näkökulmasta. Rakenteellisen realismin avulla voidaan selittää kansainvälisen turvallisuuspolitiikan lopputuloksia ja tutkia valtioiden toisilleen muodostamia mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tässä tutkimuksessa pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehityksen tarkastelu on rajattu 2000-luvulle. Tutkimuksessa käytetään kahta toisiaan täydentävää rakenteellisen realismin teoriaa: Kenneth N. Waltzin voimatasapainoteoriaa ja Stephen M. Waltin uhkatasapainoteoriaa. Tämän lisäksi näiden teorioiden selitysvoimaa on parannettu muiden rakenteellisen realismin ja osittain uusklassisen realismin teorioilla. Teorioiden pohjalta on muodostettu tutkimuksen viitekehys, rajaukset ja ennakko-oletukset. Rakenteellisessa realismissa pienten valtioiden tutkimus on asetettava suurvaltojen välisten suhteiden viitekehykseen. Rakenteellisen realismin analyysitaso on karkea ja tutkimuksen kohteena ovat valtiot materiaalisina puolustuksellisina yksiköinä, mistä johtuen sisäpoliittiset tekijät, ihmisten käsitykset tai muut todellisuuden muodostukseen liittyvä problematisointi rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimuksessa nousi esille, että Venäjän toimintavapaus on lisääntynyt huomattavasti 2000- luvulla ja se on muuttunut heikosta muiden valtioiden järjestelmäpaineita myötäilevästä valtiosta järjestelmään paineita aiheuttavaksi valtioksi. Venäjän toimintavapauden lisääntyminen on vähentänyt huomattavasti Pohjoismaiden turvallisuuspoliittista liikkumavapautta. Pohjoismaat nauttivat 2000-luvun alussa verrattain hyvää toimintavapautta, eikä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle tuolloin ollut tarvetta. Myöskään Nato-jäsenyyden hakeminen ei ollut Suomelle talouspoliittisesti kannattavaa. Ruotsin sotilaallinen voima toimi 2000-luvun alussa Itämerta tasapainottavana tekijänä, mutta sen sotilaallinen voima on kuitenkin heikentynyt 2000-luvulla samalla kun Venäjä on voimistunut. Lisäksi Suomen talous on muuttunut 2000-luvulla riippuvaisemmaksi Venäjän kaupasta ja erityisesti Venäjältä tuotavasta energiasta samaan aikaan, kun Suomen talous on muuttunut alijäämäiseksi. Edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus onkin muuttanut huomattavasti Ruotsin ja Suomen keskinäisriippuvaista turvallisuuspoliittista asemaa suhteessa Venäjään. Suomi muodostaa puskurivyöhykkeen Ruotsille ja samalla näiden valtioiden yhdessä muodostama puskurivyöhyke on tullut riippuvaiseksi muiden maantieteellisesti lähellä sijaitsevien ja riittävän omavaraisten Nato-valtio Tanskan ja Norjan kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka puolestaan Venäjän näkökulmasta, yhteistyön muodosta riippuen, joko vahvistaa tai vähentää Venäjän ja Pohjoismaiden välistä turvallisuusdilemmaa. Tanska ja Norja ovat talouden ja omavaraisuuden rakenteiden kannalta huomattavasti Suomea paremmassa asemassa. Lisäksi ne ovat tarkasteluajanjaksolla valmiiksi Naton jäseniä, jolloin niiden potentiaalisilla liittoutumisratkaisuilla ei ole ollut turvallisuuspoliittista merkitystä Venäjän kansallisen turvallisuuden varmistamisen kannalta. Tällä hetkellä Norjan ja Tanskan arktisen alueen intresseillä ei vielä ole negatiivista vaikutusta Venäjän ja Pohjoismaiden välisiin suhteisiin; riippuvuus on molemminpuolista arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Norjan ja Tanskan turvallisuuspoliittinen asema on sekin kuitenkin muuttunut Venäjän alivoiman muututtua merkittäväksi ylivoimaksi. Turvallisuusdilemmaa vahvistaa Itämerellä vastakkainasettelu idän ja lännen välillä; nollasummapeli, jossa Venäjän turvallisuus- ja talouspoliittiseen asemaan kohdistuu merkittäviä uhkia ja jossa Venäjällä samalla on merkittävä ylivoima kyvyissä turvallisuusdilemmaan vastaamiseksi. Suomen ja Ruotsin syventynyt keskinäinen puolustusyhteistyö on luonnollinen jatkumo tilanteessa, jossa Natoon liittyminen on muuttunut erittäin vaikeaksi ja myös Natoon osittain rinnastettavissa oleva pohjoismaiden puolustusyhteistyö Nato-maiden Tanska ja Norja kanssa. Pohjoismaita juridisesti sitomaton epävirallinen yhteistyö, jossa Suomi ja Ruotsi voivat säilyä Natoon kuulumattomina valtioina onkin rakenteellisen realismin näkökulmasta luonnollinen vaihtoehto nykyisessä järjestelmädynamiikassa pienille valtioille, jotka sijaitsevat manner-suurvalta Venäjän geopoliittisten intressien osalta keskeisellä alueella.

Taistelumuonien käyttö tiedusteluharjoituksissa : "maistuu hyvältä myös oksennettuna"

Taistelumuonaa syödään puolustusvoimissa yli 100 000 pakkausta vuodessa, mutta lähes puolet tarjotusta energiasta jää käyttämättä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon tiedusteluharjoituksissa nautitaan ja kulutetaan energiaa, kuinka suuri osa taistelumuonapakkausten energiasta käytetään ja mitkä ovat yleisimmät syyt jättää taistelumuonaa syömättä. Tutkimus toteutettiin kahdessa tiedusteluharjoituksessa, koehenkilöinä olivat Reserviupseerikoulun Sissikomppanian varusmiehet (n=101). Energiansaantia selvitettiin ruokapäiväkirjalla, joka toimi samalla asiakastyytyväisyyskyselynä. Energiankulutusta mitattiin sykevaihteluun perustuvalla menetelmällä ja kehonkoostumuksen muutoksia tarkasteltiin kehonkoostumusmittauksen avulla. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Tiedustelijoiden toimialaharjoituksessa nautitaan energiaa 3396 ± 637 kcal vuorokaudessa, ja energiankulutus on 4978 ± 1135 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 80 ± 15 %. Tähystystiedusteluharjoituksessa energiaa nautitaan 3178 ± 574 kcal/vrk, ja kulutetaan 4667 ± 1132 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 79 ± 12 %. Energiavajeen seurauksena kehon paino laskee (1.8–2.2 %), rasvamassa vähenee ja rasvaprosentti pienenee (p<0.001). Tämän tutkimuksen mukaan taistelumuona on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä on johtanut tehokkaampaan ruoankäyttöön ja lisääntyneeseen energiansaantiin vanhaan taistelumuonaan verrattuna. Yleisimmät syyt jättää ravintoa käyttämättä ovat huono maku ja se, että ei ole nälkä/jano. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi taistelumuonapakkauksiin tulee valita hyvänmakuisia ja miedosti maustettuja pääaterioita, jotka eivät jaa voimakkaasti käyttäjien mielipiteitä. Sopiva energiamäärä taistelumuonapakkaukseen on 3400–3700 kcal, kun sitä käytetään sotaharjoituksessa, jossa energiankulutus on alle 5000 kcal/vrk. Käyttäjä on taistelumuonaan tyytyväinen silloin, kun tuotteiden maku on hyvä, ja tarjolla on sopivasti energiaa ja riittävästi nestettä.

Accounting treatment for intangible assets acquired in a business combination under IFRS

The role of intangible assets and the amount of business combinations have increased significantly during the last decades which has caused the need to reform and harmonise the accounting treatment for acquired intangible assets. The aim of this study is to find out how the new accounting standard for business combinations, IFRS 3, has affected the accounting treatment for identifiable intangible assets and goodwill in the examined media companies between 2005 and 2014. The most significant reforms introduced by IFRS 3 have been goodwill impairment test and the fair value accounting for acquired intangibles. This study is conducted by using a descriptive analysis and the empirical data consists of financial statement information of listed Finnish and international media companies. The main objectives of IFRS 3 have been to reduce the amount of acquisition cost allocated to goodwill and allow companies to recognise new intangible assets separately from goodwill. The results of this study show that the amount of the acquisition cost allocated to goodwill has decreased during the examined period and due to the fair value accounting, business acquisitions have made new intangible assets visible that otherwise would have not met the recognition criteria under IAS 38. The application of IFRS has revealed a big amount of invisible assets in the balance sheets but at the same time this has reduced the comparability between companies.

Katujen aihepiirinimet Turussa ja Porissa

Tutkielman tarkoituksena on vertailla katujen aihepiirinimiä Turun ja Porin kaupungeissa. Tutkimuksen kohteena ovat kaikki mainituissa kaupungeissa esiintyvät aihepiirit, joita on yhteensä 149 kappaletta, sekä niihin kuuluvat yksittäiset kadunnimet. Tavoitteena on ottaa selvää, millaisia aineiston aihepiirit ovat ja mitkä asiat niitä mahdollisesti yhdistävät. Mitkä aiheet ovat suosittuja? Mitkä aihepiirit ovat kummallekin kaupungille yhteisiä? Millaisia määriteosia aihepiirit sisältävät? Tutkimus on aineistolähtöinen ja laadullinen, mutta sisältää myös määrällisiä elementtejä. Määrällisiä metodeja on käytetty aihepiirien suosion toteamiseen. Analyysia varten aineisto on jaettu aiheiden mukaisiin luokkiin ja käsitelty aihe kerrallaan. Lisäksi aineisto on luokiteltu yhteisiin ja omaperäisiin aiheisiin sen mukaan, esiintyykö aihepiiri molemmissa kaupungeissa vai ainoastaan toisessa. Molemmissa kaupungeissa esiintyvät aiheet voivat antaa vihjeitä siitä, millaiset aihepiirit ovat koko Suomessa yleisiä. Kaupungeille yhteisten aihepiirien laatu ja luonne tuntuvat noudattelevan melko perinteisiä linjoja, sillä monet aiheet liittyvät joko luontoon tai historiaan. Suosituimmiksi osoittautuivat ammatteihin ja elinkeinoihin liittyvät aiheet, joita on koko aineistosta 31 prosenttia. Toiseksi eniten on luontoon liittyviä aiheita, jotka muodostavat aineistosta 30 prosenttia. Aikaisemmissa tutkimuksissa luontoaiheiden on mainittu olevan hyvin suosittuja, joten tutkimustulosten voi ajatella ammattien ja elinkeinojen hienoisesta enemmistöstä huolimatta tukevan tätä vallitsevaa näkemystä.

Modeling Energy Futures Returns With Markov Regime Switching Model

Financial time series have a tendency of abruptly changing their behavior and maintain this behavior for several consecutive periods, and commodity futures returns are not an exception. This quality proposes that nonlinear models, as opposed to linear models, can more accurately describe returns and volatility. Markov regime switching models are able to match this behavior and have become a popular way to model financial time series. This study uses Markov regime switching model to describe the behavior of energy futures returns on a commodity level, because studies show that commodity futures are a heterogeneous asset class. The purpose of this thesis is twofold. First, determine how many regimes characterize individual energy commodities’ returns in different return frequencies. Second, study the characteristics of these regimes. We extent the previous studies on the subject in two ways: We allow for the possibility that the number of regimes may exceed two, as well as conduct the research on individual commodities rather than on commodity indices or subgroups of these indices. We use daily, weekly and monthly time series of Brent crude oil, WTI crude oil, natural gas, heating oil and gasoil futures returns over 1994–2014, where available, to carry out the study. We apply the likelihood ratio test to determine the sufficient number of regimes for each commodity and data frequency. Then the time series are modeled with Markov regime switching model to obtain the return distribution characteristics of each regime, as well as the transition probabilities of moving between regimes. The results for the number of regimes suggest that daily energy futures return series consist of three to six regimes, whereas weekly and monthly returns for all energy commodities display only two regimes. When the number of regimes exceeds two, there is a tendency for the time series of energy commodities to form groups of regimes. These groups are usually quite persistent as a whole because probability of a regime switch inside the group is high. However, individual regimes in these groups are not persistent and the process oscillates between these regimes frequently. Regimes that are not part of any group are generally persistent, but show low ergodic probability, i.e. rarely prevail in the market. This study also suggests that energy futures return series characterized with two regimes do not necessarily display persistent bull and bear regimes. In fact, for the majority of time series, bearish regime is considerably less persistent. Rahoituksen aikasarjoilla on taipumus arvaamattomasti muuttaa käyttäytymistään ja jatkaa tätä uutta käyttäytymistä useiden periodien ajan, eivätkä hyödykefutuurien tuotot tee tähän poikkeusta. Tämän ominaisuuden johdosta lineaaristen mallien sijasta epälineaariset mallit pystyvät tarkemmin kuvailemaan esimerkiksi tuottojen jakauman parametreja. Markov regiiminvaihtomallit pystyvät vangitsemaan tämän ominaisuuden ja siksi niistä on tullut suosittuja rahoituksen aikasarjojen mallintamisessa. Tämä tutkimus käyttää Markov regiiminvaihtomallia kuvaamaan yksittäisten energiafutuurien tuottojen käyttäytymistä, sillä tutkimukset osoittavat hyödykefutuurien olevan hyvin heterogeeninen omaisuusluokka. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka monta regiimiä tarvitaan kuvaamaan energiafutuurien tuottoja eri tuottofrekvensseillä ja mitkä ovat näiden regiimien ominaisuudet. Aiempaa tutkimusta aiheesta laajennetaan määrittämällä regiimien lukumäärä tilastotieteellisen testauksen menetelmin sekä tutkimalla energiafutuureja yksittäin; ei indeksi- tai alaindeksitasolla. Tutkimuksessa käytetään päivä-, viikko- ja kuukausiaikasarjoja Brent-raakaöljyn, WTI-raakaöljyn, maakaasun, lämmitysöljyn ja polttoöljyn tuotoista aikaväliltä 1994–2014, siltä osin kuin aineistoa on saatavilla. Likelihood ratio -testin avulla estimoidaan kaikille aikasarjoille regiimien määrä,jonka jälkeen Markov regiiminvaihtomallia hyödyntäen määritetään yksittäisten regiimientuottojakaumien ominaisuudet sekä regiimien välinen transitiomatriisi. Tulokset regiimien lukumäärän osalta osoittavat, että energiafutuurien päiväkohtaisten tuottojen aikasarjoissa regiimien lukumäärä vaihtelee kolmen ja kuuden välillä. Viikko- ja kuukausituottojen kohdalla kaikkien energiafutuurien prosesseissa regiimien lukumäärä on kaksi. Kun regiimejä on enemmän kuin kaksi, on prosessilla taipumus muodostaa regiimeistä koostuvia ryhmiä. Prosessi pysyy ryhmän sisällä yleensä pitkään, koska todennäköisyys siirtyä ryhmään kuuluvien regiimien välillä on suuri. Yksittäiset regiimit ryhmän sisällä eivät kuitenkaan ole kovin pysyviä. Näin ollen prosessi vaihtelee ryhmän sisäisten regiimien välillä tiuhaan. Regiimit, jotka eivät kuulu ryhmään, ovat yleensä pysyviä, mutta prosessi ajautuu niihin vain harvoin, sillä todennäköisyys siirtyä muista regiimeistä niihin on pieni. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että prosesseissa, joita ohjaa kaksi regiimiä, nämä regiimit eivät välttämättä ole pysyvät bull- ja bear-markkinatilanteet. Tulokset osoittavat sen sijaan, että bear-markkinatilanne on energiafutuureissa selvästi vähemmän pysyvä.

Yyterin dyynit : muutokset esidyynin topografiassa ja kasvipeitteessä Porin kaupungin omistamalla alueella vuosina 2005-2013

Opinnäytetyössä tutkittiin miten Yyterin santojen esidyyni on muuttunut Porin kaupungin omistamalla alueella santojen keskiosassa viimeisen kymmenen vuoden ajalla. Yyterin dyynejä ja niissä tapahtuvia muutoksia ei ole aiemmin seurattu systemaattisesti. Esidyynin kehitykseen vaikuttavat hiekan laatu ja sen saatavuus sekä akkumulaation ja eroosion suhde. Eroosioon ja akkumulaation vaikuttuvat useat tekijät kuten tuuli, kasvipeite sekä ihminen. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tietoa alueen hoidon- ja käytön suunnittelun tueksi. Alueella on järjestetty suuria yleisötapahtumia, jotka ovat jättäneet jälkensä alueen luontoon sekä vaikuttaneet dyynien kehitykseen. Yyterin hiekkaranta kuuluu kokonaisuudessaan Preiviikinlahden Natura 2000 – suojelualueeseen. Porin kaupungin omistamalle alueelle on perustettu keväällä 2013 luonnonsuojelualue, joka osaltaan ohjaa käyttöä. Esidyynin kasvillisuus ja topografia ovat muuttuneet tutkimusajanjaksona merkittävästi. Kasvillisuuspeitteen pienentyminen on altistanut dyynit eroosion eri muodoille. Esidyyni on lähtenyt liikkeelle samalla madaltuen sekä loiventuen. Esidyynin suojeltu, valkeiden dyynien -luontotyyppi on kehityksen seurauksena katoamassa. Dynaamisilla luontotyypeillä, kuten rantadyyneillä, suojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen on haastavaa. Luontaisen kehityksen ja ihmisen vaikutuksen erottaminen on hankalaa, koska rantadyyneille on tyypillistä ajallisesti ja spatiaalisesti vuorottelevat eroosion ja akkumulaation jaksot. Yyterissä on päätetty ryhtyä suojelutoimenpiteisiin alueilla, joilla dyynien kehitykseen suurtapahtumien on katsottu vaikuttaneen merkittävästi.

Työsopimuksen laiton purkaminen ja sen seuraamukset

Tutkielman aiheena ovat työsopimuksen laiton purkaminen ja sen seuraamukset. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisten edellytysten vallitessa osapuolella on oikeus päättää työsuhde välittömin oikeusvaikutuksin. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää laittomaksi todetun työsuhteen purkamisen seuraamuksia, keskittyen erityisesti työsopimuslain mukaisen asteikkokorvauksen määrään. Työsuhteen purkamista koskeva säännös on kirjoitettu joustavin normein, jotka antavat runsaasti sijaa tulkinnalle. Laittomasta työsuhteen päättämisestä tuomittava asteikkokorvaus sekä syrjivällä perusteella päätetyn työsuhteen johdosta tuomittava hyvitys, ovat kokonaiskorvauksia, jotka antavat huomattavasti tilaa harkinnalle korvauksen tuomitsemisessa. Näiden seikkojen johdosta oikeuskäytäntö on keskeisessä asemassa arvioitaessa työsuhteen päättämisperusteiden oikeellisuutta sekä korvausten määrää. Tutkielman on tehty oikeustieteen maisterin opinnäytetyöksi. Tutkimus metodi on lainopillinen. Keskeisenä lähdeteoksena on käytetty Koskisen, Niemisen sekä Valkosen kirjaa Työsuhteen päättäminen. Tutkimuksessa on muiden oikeuslähteiden ohella hyödynnetty erityisesti työsuhteen päättämismenettelyä koskevaa oikeuskäytäntöä. Tutkimustuloksena havaittiin työsuhteen purkamisen oikeutuksen olevan yleensä kytköksissä siihen, onko osapuolten luottamus menetetty niin suurelta osalta, ettei loukatun osapuolen voida edellyttää jatkavan työsuhdetta edes irtisanomisajan pituista jaksoa. Tuomittavien korvausten osalta voidaan todeta kokonaiskorvauksen olevan yleisesti tuomioissa varsin vähäsanaisesti perusteltu. Tämän johdosta on vaikea määrittää, miten korvauksen suuruus tarkemmin rakentuu. Tämän osalta voidaan todeta olevan tarvetta lisätutkimukselle.

Addiction in Action

As human action, drinking alcohol or smoking cigarettes, for instance, are phenomena that are familiar to most people. We recognise when people use drugs or gamble whether that happens in the television or around us. Sometimes we call these actions addictions. Addictive actions are actions that puzzle us. This puzzlement has raised different kinds of views on addiction that describe the phenomenon in different ways. The proponents of the views pick features that they consider to be sufficient in capturing the phenomenon. The disease view emphasises that addicted individuals are not in control over their own actions, whereas the choice view highlights addicted individuals’ capacity to act according to their own preferences. Some see addiction as a defect of will and addictive action is a manifestation of that. Sometimes they all insist on referring to the same group of people and describing the same actions with seemingly contradictory terms. What happens when an addicted individual acts in accordance with his addiction? This thesis also tries to answer this question and make this kind of action and agency understandable. By showing that these three common views fall short of capturing the phenomenon, I will provide characteristics that jointly suffice for something to be labelled addiction, but which are not, however, individually necessary (or sufficient) for addiction. Those characteristics are strong desire, myopia, biased decision-making, and weakness of will. Furthermore, they should be understood in the framework of diachronic, active agency. They contribute to a view on addictive action that consists of different kinds of actions. Acknowledging the variety of nuanced human action, the understanding of addictive action is increased and this may also be utilised in addiction-related policies and treatment. The emphasis of my study lies specifically on understanding addiction as action by the means of analytical philosophy.