As definições teóricas de direitos humanos de Jürgen Habermas: o princípio legal e as correções morais[ign] [title language="en"]The theoretical definitions of human rights of Jürgen Habermas[ign]: [subtitle]legal principle and moral corrections

No entendimento de Habermas, "direito", na expressão "direitos humanos", é um conceito jurídico, donde direitos humanos, para ele, serem direitos jurídicos, normas legais declaradas em atos de fundações do Estado ou anunciadas em convenções do direito internacional e/ou constituições estatais. Ao conceber assim os direitos e tematizar os direitos humanos numa abordagem tríplice (focando-os entre moral, direito e política), ele fornece diferentes definições teóricas dos direitos humanos. O texto apresenta uma exposição sistemática dessas definições e focaliza os diferentes problemas que motivaram Habermas a alterar e ampliar suas concepções de direitos humanos.

Has social justice any legitimacy in Kant's theory of right? The empirical conditions of the legal state as a civil union

This paper aims at shedding light on an obscure point in Kant's theory of the state. It discusses whether Kant's rational theory of the state recognises the fact that certain exceptional social situations, such as the extreme poverty of some parts of the population, could request institutional state support in order to guarantee the attainment of a minimum threshold of civil independence. It has three aims: 1) to show that Kant's Doctrine of Right can offer solutions for the complex relation between economics and politics in our present time; 2) to demonstrate the claim that Kant embraces a pragmatic standpoint when he tackles the social concerns of the state, and so to refute the idea that he argues for an abstract conception of politics; and 3) to suggest that a non-paternalistic theory of rights is not necessarily incompatible with the basic tenets of a welfare state.

Tilintarkastajan vastuu kurinpidollisesta näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen on tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu lakisääteisessä tehtävässä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten tilintarkastajan vastuu voi realisoitua ja millaisia kurinpidollisia seuraamuksia tilintarkastajille määrätään Suomessa. Tutkimuksen aineistona on käytetty TILA: n valvonta-asioiden ratkaisuja vuosina 2007 - 2014. Patentti – ja rekisterihallitus on vastannut kurinpidollisista asioista vuoden 2016 alusta lähtien. Tutkimuksessa noudatetaan käsitteellistä lähestymistapaa: tilintarkastajan vastuun ohella työssä on käsitelty muun muassa lakisääteistä tilintarkastusta, hyvää tilintarkastustapaa ja ammattieettisiä periaatteita. Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto koostuu dokumenteista koskien kurinpidollisia ratkaisuja vuosina 2007 - 2014. Tutkintatapausten käsittelyssä huomiota kiinnitettiin tutkinnan aloittamisen syihin ja tutkinnan seurauksena määrättyihin sanktioihin. Tutkintaan johtaneiden syiden väliltä pyrittiin löytämään yhteisiä tekijöitä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin tutkintatapausten ja sanktioiden määrien kehitykseen. Tarkasteluaikavälillä yleisin syy tutkinnan aloittamiselle oli hyvän tilintarkastustavan tai tilintarkastuslain vastainen toiminta. Sanktiomuodoista varoituksia annettiin hieman enemmän kuin huomautuksia, hyväksymisen peruuttamiseen päädyttiin vain kahdeksassa tapauksessa. Yli puolessa tutkintatapauksissa sanktioita ei määrätty ollenkaan. Kaiken kaikkiaan sanktioiden ja tutkintatapausten määrässä ei havaittu tapahtuneen suurta vaihtelua tarkasteluaikavälillä.

Informe Final: Evaluación de satisfacción del cliente interno en la CCB 2009, Vicepresidencia Jurídica Eje delegados por el estado Departamento legal

Banco del conocimiento

Resolución N° 141 ¿Cuál es el criterio legal sobre el cual se apoya la Cámara de Comercio de Bogotá para evaluar posibles ineficacias de actas y/o documentos sujetos a registro?

Servicios registrales

Resolución N° 04 ¿Qué verifica la Cámara de Comercio respecto de la remoción de un administrador? ¿ cual es el efecto legal que produce la interposición del recursos en la vía gubernativa frente al acto contrato o negocio jurídico presentado para inscripción?

Servicios registrales

Resolución N° 066 ¿Cuál es la consecuencia legal de actuar a nombre de una sociedad sin tener facultades de representación?

Servicios registrales

Resolución N° 75 ¿Cuál es el régimen aplicable a las asociaciones mutuales? ¿En caso de vació legal, cuál es la jerarquía normativa para efectos de la interpretación?

Servicios registrales

Resolución N° 149 ¿Qué norma es aplicable para el intervalo requerido entre primera y segunda convocatoria de asamblea de la junta de socios cuando los estatutos regulan dicho término de forma diversa a la disposición legal aplicable?

Servicios registrales

Resolución N° 209 ¿Cómo entiende la Cámara de comercio el evento de suspensión de deliberaciones en una asamblea de accionistas respecto del tiempo que estas se pueden suspender sin que la reunión pierda validez legal?

Servicios registrales

Legal education in crisis: healing and humanizing Canadian law schools /

Western law schools are suffering from an identity and moral crisis. Many of the legal profession's problems can be traced to the law school environment, where students are taught to reason and practice in ways that are often at odds with their own personalities and values and even with generally accepted psychologically healthy practices. The idealism, ethic of care, and personal moral compasses of many students become eroded and even lost in the present legal education system. Formalism, rationalism, elitism, and big business values have become paramount. In such a moment of historical crisis, there exists the opportunity to create a new legal education story. This paper is a conceptual study of both my own Canadian legal education and the general legal education experience. It examines core problems and critiques of the existing Western legal education organizational and pedagogical paradigm to which Canadian law schools adhere. New approaches with the potential to enrich, humanize, and heal the Canadian law school experience are explored. Ultimately, the paper proposes a legal education system that is more interdisciplinary, theoretically and practically integrated, emotionally intelligent, technologically connected, morally accountable, spiritual, and humane. Specific pedagogical and curricular strategies are suggested, and recommendations for the future are offered. The dehumanizing aspects of the law school experience in Canada have rarely been studied. It is hoped that this thesis will fill a gap in the research and provide some insight into an issue that is of both academic and public importance, since the well-being of law students and lawyers affects the interests of their clients, the general public, and the integrity and future of the entire legal system.