Mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluprosessin kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun liittyvät haasteet ja ongelmat Nokia Networksin Espoon tehtaalla. Lisäksi tavoitteena oli esittää ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja ja kehitysehdotuksia mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään tuotannonohjausta ja -suunnittelua sekä tuotannonsuunnittelussa käytettäviä tietojärjestelmiä, joita ovat toiminnanohjaus-järjestelmät (ERP) ja analysointi- ja suunnittelujärjestelmät (APS). Lisäksi käsitellään tiedon tärkeää merkitystä yrityksen resurssina. Empiirisessä osuudessa käsitellään mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnittelua ja siihen liittyviä haasteita. Keskeisimpiä haasteita ovat tuotannonsuunnittelun päivittäiseen raportointiin kuluva aika sekä yhteistyö ja tiedonkulku sidosryhmien välillä. Työn tuloksissa esitettäviä kehitysehdotuksia toteuttamalla voidaan tuotannonsuunnittelusta tehdä entistä täsmällisempää ja samalla parantaa tehtaan toimitusvarmuutta.

Vaihto-omaisuuden merkitysja hallinta tukkukaupassa

Tutkielman päätavoitteena on tutkia vaihto-omaisuuden merkitystä ja hallintaa tukkukaupassa. Tutkielman alatavoitteena on selvittää ostotoiminnan arvostusta yrityksessä sekä myynti- ja ostotoimintojen yhteistyötä. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen vaihto-omaisuuden hallinnassa ja tiedon välittäjänä on toinen tutkielman alatavoitteista. Tutkielmassa haetaan myös vastauksia myynnin ostotoiminnoille esittämään kysymykseen: miksi yrityksessä ei voida pitää reilusti tavaraa varastossa. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen ja metodologialtaan tapaustutkimus. Tutkimusmenettelynä on käytetty teoriaa, havainnointia sekä case-yrityksen ja case-tuotesarjan tutkimusta. Tutkimuksen tulosten mukaan ostotoimintojen asema tukkukaupassa on saanut suuremman merkityksen kiristyvän kilpailun vuoksi. Kilpailutilanteessa yritykset pyrkivät tehokkaaseen kustannuksien ja käyttöpääoman hallintaan ja sitä kautta parantamaan tulostaan. Vaihto-omaisuuden hallinnassa tämä tarkoittaa tehokkaasti ostettuja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita ja varastointikulujen minimoimista. Lisäksi myynti- ja ostotoimintojen yhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tietojohtaminen toiminnanohjausjärjestelmän tukena; Case: Kespro Oy

Tutkielman tarkoituksena on tutkia oppimisprosessin muodostumista ja toteutumista sekä prosessijohtamisen ja prosessien roolia SAP:in käyttöönottoprojektissa. Tutkielman case-organisaationa toimii Kespro Oy ja tutkimuskohteena on SAP:in käyttöönottoprojekti Kespron tukuissa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva prosessijohtamisen ja prosessien roolista muutostilanteessa sekä oppimisprosessin muodostumisesta jatoteutumisesta. Johdon ja esimiesten tuen korostuminen sekä onnistunut strategisten linjausten tiedottaminen tulivat esille käytännön työssä prosessien toimivuuden ja oman työn merkityksen kautta. Tärkeänä haasteena osaamisen varmistamiseksi käyttöönoton yhteydessä oli varmistaa koulutuksen ja käyttäjäohjeiden riittävä taso ja sisältö. Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen korostuivat tiedon jakamisessa pääkäyttäjien ja henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja avunanto. Tehokas tiedon jakaminen mahdollisti käyttöönoton onnistumisen. Käyttöönottoon vaikutti oleellisesti myös tietotekninen näkökulma: käyttäjien kyky erottaa toisistaan oma osaaminen ja tietotekniset ongelmat. Näiden tekijöiden huomioiminen mahdollisti SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sujuvan liikkeellelähdön Kespron tukuissa mahdollisimman vähillä operatiivisilla ongelmilla.

Disaster recovery of business critical 3-tiered ERP applications: Disaster Recovery of Nokia Groups SAP R/3

Nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä yritysten kriittisiksi resursseiksi ovat muodostuneet liiketoimintaa tukevat tietojärjestelmät. Mahdollisuus hyödyntää näitä resursseja riippuu ko. liiketoiminnalle kriittisten järjestelmien luotettavuudesta ja hyödynnettävien sovellusten saatavuudesta. Eräs tilanne jossa järjestelmien kyky tukea todellisia liiketoimintaprosesseja vaarantuu on katastrofi. Vaikutukseltaan katastrofi voi olla paikallinen tai kattaa laajojakin alueita. Eri tyyppisiin katastrofeihin on varauduttava niiden edellyttämin tavoin. Eräs kriittisten tietojärjestelmien arkkitehtuuriin vaikuttanut trendi 90-luvulla on ollut client/server lähestymistapa. Client/server paradigman mukaan sovellus jaetaan tasoihin siten että esitys-, sovellus- ja tietokantakerrokset voidaan erottaa fyysisesti toisistaan näiden silti muodostaessa loogisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Liiketoiminnan näkökulmasta 90- luvun mullistavia IT-uutuuksia olivat toiminnanohjausjärjestelmät, joiden avulla oli mahdollista hallita koko tuotantoketjua ja muita prosessikokonaisuuksia lähes reaaliajassa. Monikerroksisten toiminnanohjausjärjestelmien luotettavuus on osoittautunut haastavavaksi sillä kaikkien kerrosten suojaaminen kaikilta mahdollisilta katastrofeilta täydellisesti on nykyisellä teknologialla mahdotonta. Kompromissien tekemiseksi on oltava selvillä kunkin menetetyn prosessin aiheuttamista taloudellisista ja liiketoiminnallisista vaikutuksista. Tämän vuoksi juuri toiminnanohjausjärjestelmät ovat mielenkiintoisia, vaikuttavathan ne liiketoimintaprosesseihin läpi koko yrityksen prosessiketjun. Monikerroksisten client/server arkkitehtuuriin pohjautuvien toiminnanohjausjärjestelmien suojaamisessa katastrofeilta onkin sovellettava useita tekniikoita ja teknologioita, ja yhdistettävä kokonaisuus prosessikehykseen. Näin voidaan luoda suunnitelmallinen osa IT strategiaa, joka ottaa kantaa liiketoiminnan jatkuvuuteen katastrofitilanteessa ja mahdollistaa nopean ja täydellisen palautumisen kaikissa olosuhteissa.

Kokonaistoimittajan operatiivisen toiminnanohjauksen tietojärjestelmät imuohjatun tuotannon verkostossa

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kansainvälisesti toimivan suuren yrityksen johtaman verkoston kokonaistoimittajatason yritysten käyttöön yksinkertainen viitekehys, jota yritykset voivat käyttää operatiivista toimintaa ohjaavien tietojärjestelmien hallinnassa. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi suoritettiin empiiristä tutkimusta tarkastelemalla verkostoyritysten toimintaa operatiivisten toiminnanohjausjärjestelmien kehitysprojektien kannalta. Samalla tarkasteltiin kahden pohjoiskarjalaisen yritysverkoston kokonaistoimittajien nykytilannetta toiminnanohjauksen tietojärjestelmien osalta ja verkostotoiminnan vaikutusta niihin. Tutkimuksessa havaittiin, että kokonaistoimittajien on kasvatettava osaamistaan nykyaikaisten tietojärjestelmien osalta kyetäkseen vastaamaan kansainvälisen päähankkijan asettamiin vaatimuksiin kiristyvässä kilpailutilanteessa. Imuohjatun verkoston toiminnanohjauksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää että verkoston toiseksi ylimmällä portaalla toimivien kokonaistoimittajien tietojärjestelmät tukevat moderneja toimintatapoja niin sanomavälityksen kuin tuotannon- ja materiaalin ohjauksen osalta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tyypillisen kokonaistoimittajayrityksen tietämys tietojärjestelmäasioista on varsin matalalla tasolla. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös kuusiportainen viitekehys operatiivisen toiminnanohjauksen tietojärjestelmien jatkuvan kehittämisen tueksi.

Virtuaalinen hankinta ja varastonhallinta metsäteollisuuden palveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella virtuaalisen hankinnan ja varastonhallinnan mahdollisuuksia metsäteollisuuden palveluyrityksessä, jolla on toimipisteitä usealla paikkakunnalla. Virtuaalisella hankinnalla ja varastonhallinnalla tarkoitetaan tässä työssä fyysisestä paikasta riippumatonta hankintatoimintaa ja varastonhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin organisoinnin teorian avulla, millaisia mahdollisuuksia tai ongelmia voi ilmetä, mikäli hankinta ja varastojen hallinta suoritetaan toiselta paikkakunnalta. Tutkimuksen teoriaosa käsitteli hankintatoiminnan organisointia ja keskittämisen ja hajauttamisen valintaa sekä yhteishankintaa. Lisäksi käsiteltiin hankinnassa käytettävää informaatioteknologiaa ja erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla virtuaalinen hankinta on mahdollista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin yrityksen hankintaorganisaatiota ja työnjakoa sekä hankinnan ja varastoinnin prosesseja paikkakunnittain. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että täydellisen hankintojen keskittämisen sijaan, yritykselle parempi vaihtoehto on hankintojen keskitetty koordinointi.

Betoniraudoituksen piirustuksen ohjelmallinen luominen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli uuden toiminnallisuuden lisääminen suureen ERP-järjestelmään. Asiakasyritykselle suunniteltiin ratkaisu, jonka avulla voidaan tulostaa loppukäyttäjälle tekninen piirustus betoniin valettavista raudoituksista. Sovellus luo piirustuksen dynaamisesti käyttäjän antamien mittojen ja parametrien perusteella. Tehtävänanto edellytti myös, että kehikot voivat olla taivutettuina kolmiulotteisesti käyttäjän syötteen määrittämiin muotoihin. Tämä edellytti ratkaisuja lukuisiin trigonometrisiin ja loogisiin ongelmiin. Sovellus suunniteltiin jatkokehityksen kannalta joustavaksi. Ohjelmointi toteutettiin Progress-kielellä, jolla itse ERP-järjestelmä on myös toteutettu. Lopputuloksena on käyttökelpoinen sovellus, joka täyttää asiakasyrityksen tarpeet.

Toiminnanohjausjärjestelmät pk-yrityksissä

Tämä työ on aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen perustuva analyyttinen kandidaatintutkielma. Työn tavoitteena on selvittää toiminnanohjausjärjestelmien nykytilaa pk-yrityksissä. Päätavoitteena on selvittää syitä siihen miksi ja minkälaisia paineita pk-yritykset kohtaavat toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa, joka selvittää perusteita ERP-järjestelmien käyttöönotolle. Työ on rajattu siten että tarkastelussa on pk-yritykset ja niiden haasteet, ongelmat koskien toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoa ja hankintaa. Pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien käyttö ei liity niinkään strategisten hyötyjen saamiseen vaan päivittäisten prosessien tarkkailuun ja ylläpitoon. Perimmäinen syy järjestelmän hankkimiseen ei silti ole aivan selvä. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät hankinnan pääsyyt välttämättä ole sisäisiä vaan ulkoinen tarve kuten toimittajien tai asiakkaiden kanssa verkostoituminen. Pk-yritysten kasvaessa toiminnanohjausjärjestelmän hankintakin luonnollisesti tulee entistä tärkeämmäksi. Eräs varteenotettava ratkaisu pk-yrityksen näkökulmasta on toiminnanohjauksen ulkoistaminen ASP-yritykselle. Tällöin implementointi ja ylläpito eivät vaadi yritykseltä valtavia resursseja, vaan ASP vastaa järjestelmän toiminnasta, päivityksestä sekä jakaa osan yrityksen riskistä. Vaikka ulkoistaminen saattaa vaikuttaa yrityksestä valtavalta riskiltä, koska kaikki tärkeät tiedot ovat kolmannen osapuolen hallussa, on tutkimuksissa kuitenkin tullut ilmi että ASP-yritysten tietoturvan ja luotettavuus on varsin kiitettävällä tasolla.

Paperikoneen hyötysuhteen parantaminen kunnossapidon keinoin

Stora Enson Kotkan tehtaiden paperikone yksi on pieni erikoislaatuja tekevä paperikone, jonka hy6tysuhteen parantamiseen on etsitty keinoja kunnossapidon toimesta. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä sekä raaka aineiden ja energian kallistuessa paperikoneen hy6tysuhteen tulee olla korkealla tasolla. Tämän diplomity6n kirjallisuusosassa on perehdytty yleisesti kunnossapidon käsitteisiin ja toimintatapoihin. Vikaantumisen osiossa on pyritty l6ytamaan mekanismi laakereiden vikaantumiseen ja kunnonvalvonnalla keinot laakereiden vikaantumisen ehkäisyyn. Työn käytännön osiossa tutkittiin paperikoneen häiriökirjauksia vuosilta 2006 ja 2007 tehtaan toiminnanohjausjärjestelmistä. Samanaikaisesti selvitettiin toimenpidekirjauksia ja tehtyjä korjauksia samoihin kohteisiin, joissa vikaantumista tapahtuu. Tavoitteena oli selvittää syyt suuriin hairi6seisokkiaikoihin sekä analysoida suunniteltujen ja suunnittelemattomien seisokkien suhdetta. Tutkimuksessa havaittiin häiriökirjauksien puutteellisuus ja kirjauksien merkitys häiriöiden ennaltaehkäisyssä.

Aplicatiu per gestionar la informació administrativa, tècnica i comptable per una empresa constructora

Les tendencies del mercat actual i futur obliguen a les empreses a ser cada vegada més competitives. Tota empresa que desitgi competir en el mercat actual ha de considerar la informació com un dels seus principals actius. Per aquesta raó, és necessari que l’empresa disposi dels sistemes d’informació adequats per ser gestionada. En les pimes ( petites i mitjanes empreses ), i en la majoria dels casos, la seva informació es troba repartida en diversos aplicatius informàtifcs. Això comporta principalment una duplicitat de dades, costos de manteniment i possibles errades en la informació. Dins del sector de les pimes, es troben empreses contructores d’un volum petit o mig, les quals enmagatzemen molta informació tècnica i de planificació per desemvolupar els seus projectes. Aquesta necessitat els hi suposa, tenir un aplicatiu eficient per la gestió i seguiment de la producció de les seves tasques i per altra banda l’aplicatiu necessari com qualsevol pime a nivell administratiu i comptable. L’objectiu principal d’aquest treball és generar un aplicatiu que integri la informació administrativa, comptable i tècnica per una empresa constructora. Amb l’assoliment d’aquest objectiu l’empresa constructora guanya temps en l’entrada i accés a les dades, evita la seva duplicitat i redueix el seu manteniment. En resum, redueix els costos de l’empresa i augmenta la seva seguretat en la informació. Un el mercat, existeixen aplicatius anomenats ERP ( Enterprise resource planning o sistemes de planificació de recursos ) els quals la seva gran virtud es la integració de les dades. Aprofitant aquests aplicatius i seleccionant-ne el més adequat, s’ha generat la part de gestió i planificació necessària per l’empresa constructora integrant-la i personalitzant-la en els processos existents de l’aplicació ( comptabilitat, ventes, compres, recursos humans, magatzems, etc… ) Entre les conclusions més rellevants obtingudes en aquest treball, voldriem destacar la millora i reducció d’entrada, accés i manteniment de la informació, l’històric que proporciona l’eina i per tan la millora de la gestío i planificació de l’empresa.

Osatuloutuksen kehittäminen osana ERP -investointia : Case Konecranes

Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kustannukset tulee jakaa osatuloutuksen keinoin hankkeen valmistusajalle. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan pitkäaikaishankkeiden osatulouttamista osana ERP -investointia. Tavoite on kartoittaa kohdeyrityksen nykyistä osatuloutuskäytäntöä sekä tutkia tähän liittyviä mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksessa hahmotetaan ensin ERP:n toimintaa ja etenkin SAP:n tarjoamia mahdollisuuksia osatulouttamiselle. Tämän jälkeen selvitetään osatuloutusta koskevaa sääntelyä ja siihen liittyvää muutoshanketta. Empiirisessä osassa osatuloutusta käsitellään kohdeyrityksen näkökulmasta laskelmien, kirjallisuuden ja osallistuvan havainnoinnin kautta. Tutkimuksen mukaan case -yrityksen kannattaa toteuttaa osatuloutusta siten, että myös komponenttikustannukset kerryttävät valmistusastetta. Käytännössä tämän toteuttaminen on kuitenkin erittäin haasteellista. Tutkimus suositteleekin siirtymistä sisäisen laskennan osalta käyttämään komponenttien hinnoittelun pohjana standardikustannushintoja.

Toiminnanohjausjärjestelmäprojekti pk-yrityksissä

Työn tavoitteena on selvittää millainen on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessi pkyrityksissä sekä millaisia ongelmia, haasteita ja hyötyjä se aiheuttaa. Tarkoituksena on luoda selkeä kuva siitä, millaisia asioita tulee ottaa huomioon käyttöönottaessa toiminnanohjausjärjestelmää ja millaisia resursseja se vaatii pk-yritykseltä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksissä on haastava projekti. Se vaatii yritykseltä niin henkisiä, fyysisiä kuin taloudellisia resursseja. Resurssien vähäisyys on yksi syy, miksi pkyritysten tulee pohtia, kannattaako heidän lähteä toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin olleenkaan. Vastapainona raskaalle projektille on toiminnanohjausjärjestelmästä saatavat hyödyt. Nämä hyödyt linkittyvät niin yrityksen omaan toimintaan kuin alihankkijoille ja asiakkaille. Tutkimustulokset osoittavat, että toiminnanohjausjärjestelmäprojekti on järkevä investointi pkyrityksille. Se tehostaa yrityksen toimintaa, antaa mahdollisuuden kasvaa tehokkaasti, mutta hallitusti ja parantaa yrityksen seurantaa. Tuloksissa tulee myös esille, että toiminnanohjausjärjestelmä ei ole pelkästään yrityksen itsensä hyöty, vaan se hyödyttää myös yrityksen yhteistyökumppaneita.

Yrityksen kunnossapitoyksikön työkalutoimintojen kehitysvaihtoehdot

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli löytää tehokkain ja järkevin tapa organisoida yrityksen kunnossapitoyksikön työkalutoiminnot. Tavoitteena oli saada aikaan uusi toimintamalli, jonka avulla saavutetaan toiminnallinen ja kustannustehokas työkalutoiminta. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella. Työn teoriaosuus koostuu pääasiassa teollisuuden kunnossapitoa käsittelevistä tutkimuksista, artikkeleista ja kirjoista. Teoriaosuudessa käsitellään myös kunnossapidon ulkoistamista sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Teoriaosuudessa käsiteltiin lyhyesti myös varastonhallintaa. Empriaosuus on kerätty yrityksen toiminnanohjausjärjestelmien avulla sekä tutustuen työkalutoimintoihin ja sen erityispiirteisiin. Tutkimuksen alussa selvitettiin nykyisen toiminnan erityispiirteet, ongelmat ja kehittämiskohteet. Näille ongelmille ja kehittämiskohteille etsittiin järkevät ratkaisut ja kehitettiin toimintasuunnitelma, jonka avulla yritys pääsee tavoiteltuun tehokkaaseen toimintamalliin.

Immediate Decision-Making and Information Needs in Intensive Care Coordination

The aim of this study was to develop a theoretical model for information integration to support the deci¬sion making of intensive care charge nurses, and physicians in charge – that is, ICU shift leaders. The study focused on the ad hoc decision-making and immediate information needs of shift leaders during the management of an intensive care unit’s (ICU) daily activities. The term ‘ad hoc decision-making’ was defined as critical judgements that are needed for a specific purpose at a precise moment with the goal of ensuring instant and adequate patient care and a fluent flow of ICU activities. Data collection and research analysis methods were tested in the identification of ICU shift leaders’ ad hoc decision-making. Decision-making of ICU charge nurses (n = 12) and physicians in charge (n = 8) was observed using a think-aloud technique in two university-affiliated Finnish ICUs for adults. The ad hoc decisions of ICU shift leaders were identified using an application of protocol analysis. In the next phase, a structured online question¬naire was developed to evaluate the immediate information needs of ICU shift leaders. A national survey was conducted in all Finnish, university-affiliated hospital ICUs for adults (n = 17). The questionnaire was sent to all charge nurses (n = 515) and physicians in charge (n = 223). Altogether, 257 charge nurses (50%) and 96 physicians in charge (43%) responded to the survey. The survey was also tested internationally in 16 Greek ICUs. From Greece, 50 charge nurses out of 240 (21%) responded to the survey. A think-aloud technique and protocol analysis were found to be applicable for the identification of the ad hoc decision-making of ICU shift leaders. During one day shift leaders made over 200 ad hoc decisions. Ad hoc decisions were made horizontally, related to the whole intensive care process, and vertically, concerning single intensive care incidents. Most of the ICU shift leaders’ ad hoc decisions were related to human resources and know-how, patient information and vital signs, and special treatments. Commonly, this ad hoc decision-making involved several multiprofessional decisions that constituted a bundle of immediate decisions and various information needs. Some of these immediate information needs were shared between the charge nurses and the physicians in charge. The majority of which concerned patient admission, the organisation and management of work, and staff allocation. In general, the information needs of charge nurses were more varied than those of physicians. It was found that many ad hoc deci-sions made by the physicians in charge produced several information needs for ICU charge nurses. This meant that before the task at hand was completed, various kinds of information was sought by the charge nurses to support the decision-making process. Most of the immediate information needs of charge nurses were related to the organisation and management of work and human resources, whereas the information needs of the physicians in charge mainly concerned direct patient care. Thus, information needs differ between professionals even if the goal of decision-making is the same. The results of the international survey confirmed these study results for charge nurses. Both in Finland and in Greece the information needs of charge nurses focused on the organisation and management of work and human resources. Many of the most crucial information needs of Finnish and Greek ICU charge nurses were common. In conclusion, it was found that ICU shift leaders make hundreds of ad hoc decisions during the course of a day related to the allocation of resources and organisation of patient care. The ad hoc decision-making of ICU shift leaders is a complex multi-professional process, which requires a lot of immediate information. Real-time support for information related to patient admission, the organisation and man¬agement of work, and allocation of staff resources is especially needed. The preliminary information integration model can be applied when real-time enterprise resource planning systems are developed for intensive care daily management