477 resultados para suorituskyvyn johtamisjärjestelmä
Resumo:
Työssä pyritään kehittämään mittaristo mittauksen kohteelle, kokoamaan mittausaineisto kohteesta ja etsimään vertailukumppani sekä suorittamaan vertailu yksiköiden välillä. Työn teoriaosa rakennetaan suorituskyvyn mittauksen ja benchmarkingin periaatteista Niiden avulla kehitellään malli mittariston rakentumisesta ja vertailujen suorittamisesta Käytännön osuudessa esitellään case organisaatiot, valitaan ja arvioidaan mittareita, analysoidaan suorituskykyerojen syitä ja tehdään päätelmiä niistä. Suorituskyvyn mittaamisen periaatteita voidaan hyvin yhdistellä muihin kehittämisen työkaluihin. Käytännössä mittariston kehittäminen on laaja projekti ja vaatisi lähes aina työryhmän panoksen. Keskeisen ongelman muodostaa se, että eri yritysten välille on vaikea löytää vertailtavuutta. Vertailujen suorittaminen jäi tässä työssä ainoastaan periaatteiden varaan, koska vertailuaineistoa ei saatu analyysiin.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia onko osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella vaikutusta liiketaloudelliseen tulokseen. Tutkielman empiirisessä osassa kuvataan case-yritysten toimintatapoja teorian antamiin viitekehyksiin. Tutkielman teoriaosassa esitetään osaamispääoma, inhimillisen pääoma ja verkostoituminen sekä osaamispääoman ja verkostoitumisen vaikutustulokseen. Tutkimuksessa käsitellään suorituskyvyn mittausta ja osaamisen ja koulutuksen vaikutuksen mittaamista. Tutkimuksessa noudatetaan kvalitatiivista ja kuvailevaa tutkimusotetta. Teoriaosuudessa käytetään käsiteanalyysia, jonka avulla tutkimuksen keskeiset käsitteet määritellään. Empiirisen osuuden tutkimustiedot on kerätty case-yritysten dokumenteista ja haastattelemalla yritysten johtoa. Osaamispääomalla, inhimillisellä pääomalla ja verkostoitumisella todettiin olevan vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Osaamispääoman lisäämisellä on vaikutusta henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen ja sitä kautta taloudelliseen tulokseen.
Resumo:
Logistiikan ulkoistaminen on strateginen valinta, joka mahdollistaa yrityksen keskittymisen ydinosaamiseensa. Ulkoistavien yritysten tarpeiden kasvaessa muuttuu myös ulkoistettavien prosessien laajuus. Palvelut pyritään hankkimaan yhdeltä toimittajalta. Tämä lisää palveluntarjoajien haasteita ja johtaa enenevässä määrin neljännen osapuolen logistiikkaratkaisujen käyttöön. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Mikä on logistiikan kokonaispalveluratkaisun arvo asiakkaalle? Teoriaosassa paneuduttiin logistiikan, ulkoistamisen ja suorituskyvyn mittaamisen käsitteisiin ja keskeisiin ilmiöihin. Empiirisessä osassa tutkittiin logistiikan ulkoistamiselle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumisen seurantaa. Aineisto kerättiin postikyselyn ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa ilmeni, että onnistuneen ulkoistamisratkaisun toteuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakastarpeiden syvällistä ymmärtämistä, prosessien integrointi- ja koordinointikykyä sekä taitoa johtaa logistista verkostoa. Olennaista on myös IT-järjestelmien jatkuva kehittäminen ja suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttöönotto. Ratkaisun toimivuuteen vaikuttaa myös ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välinen suhde. Sen tulee olla kumppanuussuhde, joka perustuu luottamukseen, tiedon avoimeen jakamiseen ja toiminnan aktiiviseen kehittämiseen yhteistyössä.
Resumo:
Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli määrittää Schauman Wood Oy:n ostoprosessin suorituskyvyn nykytila yrityksen Suomen yksiköissä. Nykytila-arviointi suoritettiin uusien ja käytössä olevien mittaustulosten avulla. Tutkimuksessa verrattiin kymmenen tuotantolaitoksen ostoprosesseja keskenään. Keskeinen tutkimusongelma oli ostoprosessin suorituseroja aikaansaavien tekijöiden selvittäminen eri yksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa yhtenäisemmät toimintatavat yrityksessä sekä laajentaa konsernin osto-organisaation hyödyntämistä hankintatoimessa. Tavoitteena oli ostoprosessin virtaviivaistaminen ja tehokkaamman seurantajärjestelmän kehittäminen. Ostotoimintojen suorituskyvyn jatkuva parantaminen perustuu osittain uusien mittareiden avulla saatavaan informaatioon ja täsmällisempään seurantaan. Sisäistä benchmarkingia käytettiin työkaluna suorituskyky-eroavaisuuksien määrittelyssä. Tietoa erilaisista toimintatavoista kerättiin haastattelemalla yrityksen ostajia ja tehdaspalvelupäälliköitä eri tehdaspaikkakunnilla. Sisäisen benchmarkingin avulla määriteltiin toimintatapa eroavaisuudet sekä kehitettiin seurantakortti, jossa jokaista yksikköä verrataan parhaaseen ja eniten kehittyneeseen yksikköön. Työn tuloksina muodostui ehdotuksia ostotoiminnon uusiksi mittareiksi. Uudet mittarit ovat tehokkuusmittareita, jotka kuvaavat resurssien käytön tehokkuutta sekä auttavat seuraamaan ostoprosessin tilaa entistä paremmin. Uusien mittareiden tavoitteena on myös vähentää mittareiden manipulaatiomahdollisuutta. Työn ulkopuolelle rajattiin informaatioteknologiajärjestelmien tietotekninen osuus. Eräs yrityksen tuotantolaitoksista rajattiin myös työn ulkopuolelle, koska sen ostoprosessit ovat huomattavasti kehittymättömämpiä kuin Schauman Woodin muiden tehtaiden ostoprosessit. Kyseisen yksikön kehittämisen tulee lähteä aivan ruohonjuuritasolta. Tutkimuksen teoriaosuus on kerätty alan ammattikirjallisuudesta ja tutkimuksen aihetta käsittelevistä uudehkoista tieteellisistä alan artikkeleista. Teorian tarkoituksena on tukea empiiristä osuutta sekä antaa lukijalle uusia näkemyksiä ostotoiminnan monista mahdollisuuksista. Tutkimuksen tuloksia ovat nykytila-analyysi, ehdotukset uusista ostotoiminnan mittareista sekä ehdotus MRO-tuotteiden ulkoistamiskokeilusta. Yrityksen ostotoiminnan tulisi kehittyä operatiivisesta tasosta kohti strategisempaa oston tasoa. Johdon sitoutuminen hankintatoimen kehityshankkeisiin on erityisen tärkeää, lisäksi hankintatoimi tulisi nähdä strategisempana osa-alueena yrityksessä. Hankintatoimen kehittämisen avulla yrityksen kustannustehokkuutta voidaan lisätä merkittävästi.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ProAgria Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen balanced scorecard -mittaristoa. Tutkimuksessa selvitettiin mittariston käyttöönottoprosessia muodostamispäätöksestä hyödyntämiseen. Tutkimusmetodologiaksi on valittu case-tutkimus. Teoriaosassa käsitellään strategista johtamista yleisesti ja asiantuntija- ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta sekä balanced scorecardin muodostumista, suorituskyvyn mittaamista ja mittariston käyttömahdollisuuksia. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan Maaseutukeskuksen mittariston käyttöönottoprosessin nykytilaa ja esitetään tulosten perusteella muodostetut kehitysehdotukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Maaseutukeskuksen käyttöönottoprosessi ei ole sujunut odotusten mukaisesti, mutta strategian ja mittariston yhteyden selvittämisen jälkeen voi sisäistämisprosessi alkaa koko organisaation laajuudessa. Mittariston tavoitteiden mukainen hyödyntäminen vaatii koko henkilöstön sitoutumista strategiaan ja seuraamista henkilökohtaisten ja koko organisaation tavoitteiden toteutumista mittariston avulla.
Resumo:
Tutkielman aihealueena on tavarantoimittaja-arvioinnin systematisointi, koskien nykyisiä toimittajia. Tutkielma on tehty case-yrityksen toimeksiannosta. Työssä kehitellään arviointimenetelmä toimittaja-arviointiin, joka testataan esimerkin omaisesti case-yrityksen kolmen nykyisen toimittajan osalta. Arviointikriteerit valittiin yrityksessä tehtyjen haastattelujen ja teorian pohjalta. Arvioinnin oletuksena on, että tunnusluvut ovat saatavissa Business Warehouse- järjestelmästä. Arviointikriteerit on tarkoitus pisteyttää myöhemmin, jotta voidaan laskea toimittajan kokonaissuoriutuminen. Toimittajia voidaan tällöin myös vertailla keskenään tuoteryhmien sisällä ja niiden välillä. Tutkielmassa kehitetty menetelmä mahdollistaa systemaattisen toimittaja-arvioinnin käynnistämisen. Case-yrityksen on kuitenkin jatkuvasti paranneltava ja kehitettävä arviointia entisestään. Business Warehouse –järjestelmän toimivuus käytännössä on edellytys arvioinnin aloitukselle. Toimittajien arvioimisen tulokset tulevat näkymään yrityksessä ajan kanssa. Tarkoituksena on kehittää toimittajasuhteita tärkeimpien toimittajien kanssa. Arvioinnin jatkuessa pystytään toimittajien suoriutumista seuraamaan pitkällä tähtäimellä ja muutokset suorituskyvyssä havaitaan nopeasti. Arviointimenetelmän varsinainen käyttöönotto jää case-yrityksen tehtäväksi. Työn kontribuutiona kehitetään case-yrityksen tarpeita vastaava yksilöllinen menetelmä toimittajien systemaattiseen arviointiin.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena on kehittää konsernitason strategista johtamista tukeva mittaristo vähittäiskauppakonsernille. Ensimmäisenä osatavoitteena on tutkia strategisen johtamisen ja suorituskyvyn sekä mittaamisen doktriinia strategian seurannan näkökulmasta Toiseksi tutkitaan osuustoimintaa mittaamisen näkökulmasta ja S-ryhmän käytössä olevia mittaristoja. Kolmanneksi selvitetään strategisia vaihtoehtoja ja soveltaa niitä case-yritykseen. Neljänneksi arvioidaan mittariston relevanssi. Tutkimusmenetelmä on konstruktiivinen, ja tutkimustieto kerätään puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Kaupan strategisten perusvaihtoehtojen tarkastelun taustaksi esitellään kaupan erityispiirteitä, strategisia menestystekijöitä ja strategian vaihtoehtoja selventävä katsaus sekä selvitetään kaupan strategian sisältöä perustuen alan kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja ajankohtaisiin uutisartikkeleihin. Lisäksi luodaan katsaus mittaamisteoriaan ja strategiaprosessiin mittaamisen näkökulmasta. Suorituskykymittaristojen esittelyssä vertaillaan eri mittaristoja keskenään. Balanced Scorecard esitellään strategisena johtamis- ja mittaamisjärjestelmänä, koska se soveltuu hyvin laaditun strategian toteuttamisen mittaamiseen. Osuuskauppa Keulan mittariston taustaksi tutkitaan S-ryhmän käytössä olevia mittareita, ja haastattelujen pohjalta luodaan katsaus osuuskauppojen mittaamiseen. Lopuksi sovelletaan strategisten valintavaihtoehtojen malleja Osuuskauppa Keulaan. Valintapäätösten taustaksi tarvitaan perusteellinen strateginen analyysi, jotta ylin johto pystyy tekemään yrityksen tilanteeseen sopivat valinnat. Tätä analyysia on sivuttu ja tehty johtopäätöksiä yrityksen toiminta-ajatuksen pohjalta strategisista todellisista vaihtoehdoista. Doktriinin ja empirian pohjalta määritellään kohdeyritykselle kriittiset menestystekijät ja niille mitattavat tavoitteet. Lopuksi strategian toteuttamisen seurantaan kehitetään toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamista mittaavat strategiset mittarit, joissa otetaan huomioon kuluttajaosuustoiminnan erityispiirteet.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin tasapainoisen mittariston mahdollisuuksia keskisuuressa omistajavetoisessa teollisuusyrityksessä. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin case-yrityksen näkökulmasta huomioiden sen erityispiirteet. Tutkielman tavoitteena oli nykyisen mittariston selkeyttäminen ja tasapainottaminen sekä ei-taloudellisten mittareiden lisääminen. Mittariston avulla pyrittiin tehostamaan yrityksen strategiaa ja optimoimaan yrityksen kustannukset ja tuotot. Tutkimus jakaantuu johtamista ja kokonaisvaltaista suorituskyvyn mittausta käsittelevään teoria-osaan ja empiriaosaan, joka on lähestymistavaltaan konstruktiivinen case-tutkimus perustuen PMQ-kyselyyn. Tutkielmassa kehitetään kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo nykyisen mittariston, vision , strategian, tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden pohjalta. Mittariston kehittämistä helpotti se, että visio ja strategia oli selkeästi määritelty. Sen sijaan ongelmia aiheuttivat joidenkin asioiden mitattavuus, mittareiden tasapaino ja ennakoivien mittareiden valinta. Kehitetty mittaristo soveltuu hyvin keskisuuren teollisuusyrityksen käyttöön.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat sisäisen laskennan tulostiedon oikeellisuuteen ja miten tietojohtamisen keinoin voidaan taata yhteensopivuus ulkoisen ja sisäisen laskentatiedon välillä. Tekijöiden tunnistamisen ja huomioonottamisen kautta voidaan kehittää organisaation tietämystä ja suorituskykyä. Tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa kyselylomakkeen, havainto -ja dokumenttiaineiston avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Laskentaorganisaatioissa havaittiin mekaanisen ja orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, jotka asettavat tiedon välitykselle,vuorovaikutukselle ja tietämyksen kehittymiselle omat rajoitteensa. Laskentaorganisaatioiden toimintaa ohjasivat mekaaniselle ympäristölle tyypilliset vastuu - ja raportointisuhteet, aikataulut ja raportointikäytännöt. Raportointijärjestelmään tarvittaisiin lisäkoulutusta, tiedon vertailtavuuteen ja tiedon oikeellisuuden takaamiseen lisää työvälineitä. Tiedon välittämistä ja kommunikointia pitäisi tehostaa aktiivisemmalla sähköisellä viestinnällä, mutta myös monipuolisemmalla viestintäkanavien käytöllä. Laskentaorganisaatioiden toimintaympäristössä havaittiin orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, mikä edellyttäisi dialogia tukevien teknologioiden ja toimintatapojen tehokkaampaa käyttöä. Haasteena on maantieteellisen etäisyyden aiheuttamat rajoitteet sekä toiminnan mekaaninen luonne. Uutta konseptia käyttöönotettaessa keskustelut ja vuorovaikutus tukivat mallin kehittämistä ja käytännön sisäistämistä osaksi organisaation tietämystä. Viestintäkanavien käytön tehostamisella voitaisiin edesauttaa tiedon välittymistä. Tietämyksen ja suorituskyvyn kehittäminen laskentaorganisaatioissa edellyttää kuitenkin vuorovaikutteisuuden ja dialogin tukemista.
Resumo:
Tämä työ tähtää löytämään mahdollisia poikkeamia metsäteollisuusyritysten markkina-arvoissa ja tunnistaa tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet pääomamarkkinoiden odotuksiin yritysten tulevaisuuden suorituskyvystä sekä yrityksen markkina-arvoon. Tämän työn päätavoitteena on kehittää diskontattuihin kassavirtoihin perustuva arvonmääritysmalli jolla mitataan metsäteollisuusyritysten tosiasiallista arvoa yritysten suorituskyvyn ja arvoajureiden perusteella. Lisäksi tavoitteena on löytää selittäviä tekijöitä havaituille eroille yritysten tosiasiallisesten arvojen ja markkinaperusteisten arvojen välisillä. Teoreettisessa osassa esitellään rahoitusteorian pääpiirteet arvonmäärityksen kannalta, aikasempia tutkimuksia sekä metsäteollisuuden toimialakohtaisia tekijöitä. Empiirisessä osassa kehittetään diskontattuihin kassavirtoihin perustuvaa arvonmääritymalli. Otos koostuu 32 suurimmasta Pohjoismaisesta ja Pohjoisamerikkalaisesta metsäteollisuusyrityksestä vuonna 2000. Tutkimuksen aikavälien 1991 -2000. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia jonka mukaan kasvuinvestoinnit eivät luo positiivisia odotuksia yrityksen tulevaisuuden kassavirroista. Tarkemmat löydöt ovat, että arvon luominen tutkimusajanjakson aikana ei vaikuttanut yhtä merkittävästi pääomamarkkinoiden odotuksiin yrityksen tulevaisuuden suorituskyvystä kuin mitatut tosiasialliset arvot. Tulokset viittaavat siihen, että metsäteollisuusyritysten markkina- arvot olivat keskimäärin riippuvaisempia itse yrityksestä, kuin sen toiminnasta.
Resumo:
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan neljästä eri näkökulmasta koostuvan Balanced Scorecardin soveltamista strategisena ohjaustyökaluna. Tavoitteena on Balanced Scorecardin toteuttamiseen liittyvän strategisen päätöksenteon tukeminen. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuden pohjalta ja empiirinen aineisto on koottu lähinnä case-yrityksen omasta Balanced Scorecard -projektista. Case-yritys on maailmanlaajuisem Stora Enso -konsernin täysin omistama täyden palvelun aaltopahviratkaisuihin erikoistunut tytäryhtiökonserni. Balanced Scorecard -projekti yrityksessä on ollu käynnissä jo parin vuoden ajan ja nykyään käytössä on myös atk-pohjainen Balanced Scorecard -ohjelmisto. Tulevaisuudessa tavoitteena on Balanced Scorecardin ja siihen liityvän ohjelmiston ottaminen käyttöön koko konsernin kaikilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksen tuloksena mallin todetaan teorian lisäksi myös käytännössä kokoavan hajanaiset tiedot tiiviiksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Balanced Scorecardin onnistuminen riippuu paljolti työntekijöiden sitoutumisesta ja johdon halusta aikaansaada muutoksia. Oikein sovellettuna Balanced Scorecard on tehokas kommunikointiväline, joka kehittyy jatkuvasti organisaation mukana. Suurimpana ongelmana tai haasteena Suomessa nähdään mallin sisäistäminen alemmilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksessa tarjotaan tähän ratkaisuksi uuden suomenkielisen käsitteen lanseeraamista ja parempaa tiedottamista esimerkiksi intranetin välityksellä.
Resumo:
Pro gradu –tutkielmassa kehitetään mittareita tulospalkkiojärjestelmän perustaksi. Kohdeyrityksenä on Imatran Seudun Sähkö Oy. Tutkielmassa käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Työn päätavoitteena on kehittää yritykselle sekä sen päätoiminnoille sopivat mittarit, joihin tulospalkkio voidaan liittää. Yrityksessä on monenlaisia erilaisia toimintoja, joista kriittisimpiä valittujen mittareiden on pystyttävä mittaamaan. Teoriaosa jakautuu kahteen osaan: suorituskyvyn mittaamiseen ja tulospalkkaukseen. Empiria koostuu henkilöstökyselystä sekä muiden yritysten haastatteluista. Tutkielman tuloksena saatiin valikoima mittareita, joista yritys valitsee sopivimmat. Osa mittareista on koko organisaatiota koskevia ja osa yritystasoisia. Tutkielmassa annetaan myös esimerkki mahdollisesta mittaristosta ja sen käytöstä.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää sopivia suorituskyvyn mittareita kunnossapitopalveluyrityksen hankintatoimeen. Mittarivalinnat rajattiin käsittelemään toimittajien hallintaa, hintakehityksen ja maksujen hallintaa sekä ostotyön onnistumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mihin hankintatoimen tekijöihin esimerkkiyrityksen sisäiset asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Sovellettavaksi suorituskykymittaristoksi valittiin Balanced Scorecard. Materiaalihallinnon sisäiset asiakkaat kokivat asiakastyytyväisyyden ongelmakohdiksi hankintatoimen luotettavuuden, ostajan palvelualttiuden, saatavilla olon, yhteisen toiminnansuunnittelun ja ongelmista tiedottamisen puutteen, melko pitkät toimitusajat sekä hitaat varaston täytöt. Hankintatoimen ongelmakohdiksi ostajien haastatteluissa nousivat koulutuksen ja yhteisen toiminnansuunnittelun puute sekä pienten ostotilausten ja pienten toimittajien suuri määrä. Nämä tekijät huomioitiin tietyiltä osin myös mittarivalinnoissa. Materiaalihallintoon rakennettu Balanced Scorecard sopii osaston tämän hetkiseen tilanteeseen. Mittariston viidessä näkökulmassa mittareita on lukumäärältään kattavasti; Balanced Scorecard toimii enemmänkin seurantajärjestelmänä. Ajan kuluessa todennäköisesti keskitytään vain tärkeimpiin mittareihin jolloin järjestelmän ohjaavampi vaikutus korostuu. Kun mittareissa on saavutettu jatkuvaa parantumista, kannattaa harkita uusien mittareiden ja näkökulmien valintaa. Materiaalihallintoon luotiin myös yleinen Excel- tiedosto, johon merkitään kunkin mittarin sen hetkiset arvot ja josta niiden kehitystä seurataan säännöllisesti. Tutkimustyyppi työssä on konstruktiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sisäisten asiakkaiden ja ostajien teemahaastattelulla käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa haastateltiin esimerkkiyrityksen materiaalihallinnon kaksi ostajaa sekä 21 sisäistä asiakasta, jotka ovat työnsä puolesta yhteydessä materiaalihallintoon.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena on tutkia kehityskeskustelujen toimivuutta case – yrityksissä. Lisäksi haluttiin analysoida kokemuksia kehityskeskusteluita varten annetusta esimiesvalmennuksesta. Haluttiin myös tarkastella, onko tiedonhallinnan oppeja, esim. piilotietämyksestä, huomioitu keskusteluissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teemahaastatteluja. Kehityskeskustelut toimivat kummassakin yrityksessä kiinteänä osana johtamisjärjestelmää ja esimiehet ovat sisäistäneet niillä saatavat hyödyt. Valion kehityskeskustelujen toimivuutta voisi parantaa jakamalla nykyinen yhden keskustelun järjestelmä kahteen osaan. IBM:ssä ongelma on usein tavoitteiden paljous ja se että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ei aina itse voi riittävästi vaikuttaa. Keskustelujen esimiesvalmennukseen oltiin tyytyväisiä. Kummassakin yrityksessä voitaisiin vielä enemmänkin korostaa osaamisen ja tiedon jakamisen tärkeyttä.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa tasapainotetun mittariston rakentamisprojekti Kotkan Energia Oy:ssä. Mittaristosta oli tarkoitus luoda ylimmän johdon käyttöön työväline, jota voidaan hyödyntää suorituskyvyn seuraamisen lisäksi myös organisaation strategisessa ohjauksessa. Rakennetun mittariston perustana käytettiin Kaplanin ja Nortonin kehittämää Balanced Scorecardia, jossa strategista suorituskykyä tarkastellaan talouden, asiakkaiden, sisäisten prosessien sekä innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulmista. Tutkimusmetodologiana käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Mittaristoprojektin tuloksena Kotkan Energia Oy:lle luotiin tasapainotettu tuloskortti, joka pohjautuu yhtiön missioon, visioon ja strategiaan. Tuloskortin näkökulmiin määritettiin kriittisten menestystekijöiden perusteella mittarit, jotka jaoteltiin varsinaisiin mittareihin, seurantamittareihin ja valmisteilla oleviin mittareihin. Varsinaisille mittareille asetettiin sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteet. Mittaristoa ja mittareita analysoitiin useista näkökulmista projektin eri vaiheissa. Mittareihin liittyvät tiedot dokumentoitiin mittarikuvauksiin. Mittareille määritettiin raportointitaajuudet ja –ajankohdat. Lisäksi tutkittiin mittaritietojen vertailtavuutta muihin organisaatioihin. Projektin osana yhtiön intranet-sivuille luotiin käyttöliittymä, jonka avulla yhtiön koko henkilöstö pystyy hyödyntämään mittariston tietoja. Mittariston viimeistelyyn ja kehittämiseen liittyvät ideat muotoiltiin jatkosuunnitelmiksi.