Lectio praecursoria : Tiedon jakaminen tiimityössä

VTT Minna Janhosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Tiedon jakaminen tiimityössä tarkastettiin 19.11.2010 Helsingin yliopistossa.

Productizing professional consultancy services modularly through service blueprinting: Case QPR Software

Services are getting more complex and difficult to manage, but much less attention and resources are directed towards service development than product development both in literature and business life. The paper sheds light on how productization together with modularization and service blueprinting would help make consultancy services more manageable, scalable and efficient while retaining their customer focus. The research was qualitative and based on active research and participant observation. A theoretical framework was constructed on the basis of relevant literature and was then evaluated in two steps: first the overall framework was evaluated by mirroring it to a real life case at QPR Software. Then a service blueprint was created of a selected service, and its benefits and challenges were evaluated. The framework reflected the case company's situation well. Service blueprinting proved to be a valuable tool for facilitating discussion and knowledge sharing. The characteristics of consultancy services provide many challenges for productization. They are highly heterogeneous and people-centric whereas productization is based on standardizing the offering, the delivery processes and managing the service's tangible properties. The research indicated that by modularizing services, both customer focus and standardization can be achieved by creating variety.

Tunneälytaitojen ja transformationaalisen johtamisen roolit kosmetiikkamyymälän johtamisessa

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää tunneälymallin osa-alueiden ja transformationaalisen johtamisosaamisen ilmenemistä kosmetiikkatoimialalla toimivan case-yrityksen päälliköiden käytännön esimiestyössä. Aihetta tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen kautta empiirisesti myymäläpäälliköille tehdyn kvalitatiivisen teemahaastattelun ja kvantitatiivisin menetelmin kerätyn johtamisen itsearvion vastausten sekä alaisten antamien arvioiden avulla. Tutkimuksesta nousi esille useita yhteneväisyyksiä ja ristiriitaisuuksia aikaisempiin tunneälyn ja transformationaalisen johtamisen tutkimuksiin. Lähes kaikkien muuttujien tilastollisesti erittäin merkitsevät ja korkeat korrelaatiot nousivat tutkimuksen tuloksista yllätykseksi. Tuloksina havaittiin, että päälliköillä oli hyvin kehittyneet tunneälytaidot interpersonaallisten tekijöiden ja yleisen hyvinvoinnin alueilla sekä karismaattisen ja transaktionaalisen passiivisen johtamisen alueilla. Päälliköiden heikoiten kehittyneet tunneälytaidot olivat paineensietokyvyn alueilla. Johtopäätöksenä voitiin havaita esimiesten luovan positiivista palveluilmastoa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja merkitysten luomisen kautta ja siten johtaminen perustui vahvasti käytännönläheiseen realismiin ja korkeaan tunneälyyn.

Kokemusperäisen tiedon jakaminen työkierrossa

Kokemusperäinen tieto on käytäntöihin sitoutunutta ja siirtyy pitkälti vuorovaikutuksen kautta. Organisaation toiminnalle keskeisenä osatekijänä sen jakamisen tulee olla suunnitelmallista. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan kokemusperäisen tiedon jakamista työkierron avulla. Työkierto osaamisen kehittämisen menetelmänä on laajalti organisaatioiden käyttämä, mutta sen tutkiminen kokemusperäisen tiedon osalta on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoriaosuus tarkastelee tiedon jakamista ja omaksumista yksilön ja organisaation tasoilla hyödyntäen tietoperustaisen näkemyksen ja organisaation oppimisen teorioita, joiden kautta tutkimuksen viitekehys muotoutui. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin kvalitatiivisina teemahaastatteluina, joissa haastateltiin kuutta työkierron mentori-oppija –paria. Tutkimuksen tulokset osoittivat työkierron olevan toimiva keino siirtää kokemusperäistä tietoa, johon merkittävimpinä keinoina vaikuttivat vuorovaikutuksellinen yhdessä työskenteleminen, sekä toiminnan organisoinnin suunnitelmallisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitettiin yhdenmukaisen työkierron suunnitelman rakentamista, sekä työkierron toteutumisen sitouttamista osaksi työn arviointia.

Aspectos morfométricos do timo em gatos domésticos (Felis domesticus)

O timo é um órgão linfático primário que desenvolve sua atividade em organismos jovens. Apesar de sua função ser responsável por mecanismos fundamentais na aquisição das defesas e conseqüentes respostas orgânicas, ela ainda não está totalmente esclarecida, nem tampouco as bases morfológicas que respondem por tais funções, como o processo de desenvolvimento e involução do órgão. Objetivou-se analisar e caracterizar os aspectos morfológicos do timo, tais como seu tamanho e volume, e aspectos histológicos do timo em gatos, correlacionando o sexo e o desenvolvimento etário. Doze timos provenientes de fetos de gatos domésticos (Felis domesticus) sem raça definida (SRD), machos e fêmeas, separados em três grupos etários. O timo apresentou-se com uma coloração rosa-pálida e com duas porções, a torácica e a cervical, sendo que cada uma delas possuía um lobo direito e um lobo esquerdo em sua maioria. A porção torácica localizava-se em região de mediastino cranial, entre os pulmões e à base do coração. E a porção cervical estendia-se além das costelas em sentido cranial, estando localizada ventralmente à traqueia. A estrutura celular do timo demonstrou-se organizada com a presença de agregados concêntricos, os chamados corpúsculos tímicos, formados por células epiteliais, sustentada por uma cápsula de tecido conjuntivo de onde partiam septos que ao penetrar no órgão dividia-o em lóbulos. Ocorreram variações significativas quanto à lobação e as dimensões do timo entre indivíduos da mesma faixa etária, e entre sexos diferentes. Os valores relativos ao comprimento, espessura e largura, de maneira geral, apresentaram aumento, em conformidade ao desenvolvimento dos animais, mas com diferenças entre os sexos.

Tiedon jakaminen asiakkaille tilaus-toimitusprosessista

Monessa yrityksessä on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota tiedon jakamiseen toimitusketjussa, koska sen on huomattu toimivan toimitusketjua yhtenäistävänä tekijänä. Tiedon jakaminen perinteisin keinoin ja välinein on usein paljon resursseja kuluttavaa, minkä vuoksi kiinnostusta tiedon jakamiseen ovat lisänneet myös koko ajan kehittyvät viestintävälineet ja -keinot, jotka ovat tehneet tiedon jakamisesta helpompaa ja nopeampaa. Monessa yrityksessä on alettu panostaa erityisesti tiedon jakamiseen asiakkaille, koska sen tehokkaalla hoitamisella voidaan saavuttaa kilpailuetua ja sen on huomattu toimivan myös asiakassuhteita parantavana tekijänä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yrityksen tiedon jakamista asiakkaille keskittyen erityisesti tilaus-toimitusprosessista jaettavaan tietoon. Tutkimus tehtiin case-tutkimuksena suurelle suomalaiselle yritykselle, joka valmistaa korkean teknologian lääketieteellisiä laitteita sekä näissä käytettäviä ohjelmistoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon jakamisen nykytilaa yrityksessä sekä muodostaa näiden pohjalta kehitysehdotuksia tilaus-toimitusketjusta tapahtuvalle tiedon jakamiselle. Erityistä painoarvoa annettiin jaettavan tiedon sisällön tutkimiselle sekä itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän hyötyjen selvittämiselle. Tutkimuksen tärkeimpänä työkaluna käytettiin aiheesta kerätyn teorian pohjalta muodostettua jaottelua, jota hyödynnettiin sekä aineiston keräämisessä että sen analysoimisessa. Tutkimus tukee osaltaan monen tutkijan huomioita tiedon jakamisen tärkeydestä ja tehokkaan hoitamisen haasteellisuudesta yrityksille. Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että tiedon jakaminen on case-yrityksessä kokonaisuudessaan hyvin hoidettu, mutta myös ongelmakohtia ja kehittämistä vaativia asioita löytyy runsaasti. Parhaiten yrityksen tiedon jakamista asiakkaille voitaisiin kehittää toimivan ja helppokäyttöisen itsenäisen tiedon hakemisen mahdollistavan järjestelmän käytöllä, koska sen kautta asiakas pystyisi tekemään tilauksia ja hakemaan tarvitsemiaan tietoja itsenäisesti ilman suoraa kontaktia yrityksen vientihenkilöstöön. Myös viestien sisällön optimoimisella ja turhan tiedon jakamisen karsimisella saadaan tehostettua toimintaa, koska kaikki ylimääräinen viestintä kuluttaa turhaan molempien yritysten viestintähenkilöstöä. Muita selkeitä kehittämistä vaativia asioita yrityksen tiedon jakamisessa ovat jaettavan tiedon selkeys, viestien ja dokumenttien määrämuotoisuus sekä toimitusaikamuutoksista ilmoittamisen nopeus.

Tiedon jakaminen kolmen ammattikorkeakoulun strategisessa liittoumassa. Case: Federation of Universities of Applied Sciences.

Ammattikorkeakoulut ovat suurten rakenteellisten ja rahoituksellisten muutosten edessä. Rahoitus tulee jatkossa tutkintojen määrään painottuen nykyisen opiskelija-määrän sijaan ja tämä pakottaa ammattikorkeakoulut etsimään keinoja toiminnan tehostamiseksi, joista korkeakoulujen muodostamat liittoumat ovat yksi väline. Tämän tutkimuksen aiheena on tiedon jakaminen kolmen ammattikorkeakoulun muo-dostamassa strategisessa liittoumassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus toteutet-tiin kyselylomakkeella Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulujen toimijoilta keräten. Vastauksia saatiin 79, vastausprosentin ollessa 62,2 %. Tutkimustulosten perusteella FUASin johdon toimilla, organisaation rakenteella, organisaation kulttuu-rilla ja työilmapiirillä on positiivinen vaikutus tiedon jakamiseen. Lisäksi toimijoiden välinen luottamus ja avoimuus sekä motivaatio parantavat tiedon jakamista FUAS-ammattikorkeakoulujen välillä. Tiedon jakamisesta palkitseminen ja oman edun ta-voittelu eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkittävästi FUASissa tapahtuvaan tiedon jakamiseen.

Tieteellisen tiedon hyödyntäminen yhteiskunnassa : esimerkkejä kasvatustieteestä

Referee-artikkeli