1000 resultados para TMN
Resumo:
Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia paperimassan jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä paperinvalmistusprosessissa. Työn empiirisen osan tavoitteena on analysoida perälaatikon hienoainepitoisuuden ja paperimassan virtausnopeuden vaikutusta paperimassan jakautumiseen pilottipaperikoneessa, sekä selvittää voidaanko näitä prosessiparametreja optimoimalla saavuttaa merkittävää retention, vedenpoiston ja kaksipuolisuuden parantumista. Työn teoreettinen osa sisältää kirjallisuuskatsauksen märänpään kemiasta ja yhteenvedon aikaisemmasta tutkimuksesta koskien paperimassan jakautumista paperinvalmistusprosessissa. Työn empiirisessä osassa on tutkittu perälaatikon hienoainepitoisuuden ja paperimassan virtausnopeuden vaikutusta retentioon, vedenpoistoon ja paperimassan jakautumiseen Papricanin pilottipaperikoneessa. Analyysissä on käytetty yhteensovitettua dataa, joka on saatu kattavien pilottipaperikonekokeiden ja taulukkolaskentaohjelmalla toteutettujen staattisten simulointimallien avulla. Simulointimalleissa perälaatikon hienoainepitoisuus on 30-55%, sekä paperimassan virtausnopeudet ovat 2470 L/min, 3870 L/min ja 5230 L/min. Muut prosessiparametrit on vakioitu, eikä retentioainetta käytetty. Retentio pilottipaperikoneessa oli 55-82% riippuen perälaatikon hienoainepitoisuudesta ja paperimassan virtausnopeudesta. Perälaatikon hienoainepitoisuuden ja retention välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio. Myös paperimassan virtausnopeuden ja retention välillä oli negatiivinen korrelaatio. Mitä alhaisempi retentio, sitä enemmän hienoainesta kerääntyi systeemiin. Hienoaineen huuhtoutuminen paperirainasta korreloi vedenpoistoon: pienemmällä paperimassan virtausnopeudella enemmän sekä vettä että hienoainetta poistui viirapuolelta, ja suuremmalla paperimassan virtausnopeudella saman verran sekä vettä että hienoainetta poistui rainan molemmilta puolilta. Paras paperirainan kaksipuolisuus saavutettiin korkeilla perälaatikon hienoainepitoisuuksilla (50% ja 55%) suurilla paperimassan virtausnopeuksilla (3870 L/min ja 5230 L/min).
Resumo:
Tässä diplomityössä on tehtyylläpitosuunnitelma Oulun Energian Toppila 1 - voimalaitokselle, jota on tavoitteena käyttää vuoteen 2015. Työssä on tarkasteltu aluksi voimalaitoksen tulevaisuuden käytön näkymiä ja tärkeimpien järjestelmien käyttökuntoa. Kattilalaitoksenkriittisille komponenteille on suoritettu ylläpito- ja epäkäytettävyyskustannusten vertailu sekä pyritty selvittämään komponenteille paras ylläpitomalli. Turbiinille on analysoitu erilaisia revisio- ja tarkastusmahdollisuuksia, ja vertailtu niistä muodostuvia kustannuksia. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tehostetut ylläpitotoimenpiteet ovat jatkossa kriittisille komponenteille taloudellisin ylläpitomalli, koska riittävällä määrällä tarkastuksia jakorjauksia voidaan hallita ongelmallisimpien komponenttien vaurioitumiskäyttäytymistä. Jos voimalaitosta käytetään vuoteen 2015, saattavat uusia investointeja olla eko I, eko II ja tertiääritulistin. Tämän työn perusteella investointeja eikannata tehdä, mutta komponenttien kuntoa sen sijaan on syytä arvioida vuosittain. Turbiinin kriittiset komponentit vaikuttaisivat olevan suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat vaurioitumismahdollisuudet liittyvät juoksusiipien väsymisvaurioihin.
Resumo:
Työssä tutkittiin muurahais-, etikka- ja propionihapon sekä näiden johdannaisten teollisia sovelluskohteita. Työn tarkoituksena oli löytää muurahaishapolle tai sen johdannaisille potentiaalisia käyttökohteita etikka- ja propionihapon sekä näiden johdannaisten teollisista sovelluskohteista. Työssä on laaja kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään muurahais-, etikka- ja propionihapon kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, ekologisia ja korroosiovaikutuksia sekä yleensä orgaanisten happojen antimikrobisia ominaisuuksia. Tämän lisäksi työssä esitellään tarkasteltavien happojen sekä happojohdannaisten markkinat teollisissa sovelluksissa Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Korvaavuuksien syventävän analyysin avulla pyrittiin löytämään ne sovelluskohteet muurahaishapolle tai sen johdannaisille, joissa ne voisivat olla hinnaltaan kilpailukykyisiä vastaavien etikka-ja propionihapposovellusten kanssa. Mahdollisen korvaavuuden rajaksi asetettiin5 000 tonnia sovelluskohdetta kohti. Kirjallisuustutkimuksen perusteella etikkahapon estereiden (asetaattiestereiden) käyttökohde liuottimien komponentteinavoisi olla potentiaalisin käyttökohde vastaaville muurahaishapon estereille (formiaattiestereille). Asetaattiestereitä on ennustettu käytettävän maailmalla 2 808 000 tonnia vuonna 2006. Niiden pääkäyttöalueet ovat liuottimina pintapäällysteissä kuten maaleissa, lakoissa sekä painomusteissa ja -väreissä. Toistaiseksi formiaattiestereitä on hyödynnetty vain muutamia satoja tonneja lähinnä lääketeollisuuden sovelluksissa välituotteena. Työssä tehtyjen alustavien laskelmien perusteella muurahaishapon esterit ovat hintatasoltaan kilpailukykyinen vaihtoehto vastaaville asetaattiestereille. Diplomityön kokeellisessa osassa etyyliformiaattia valmistettiin menestyksekkäästi laboratoriomittakaavassa. Toinen potentiaalinen uusi tuote on selluloosaformiaattikuitu (SF-kuitu). Selluloosa-asetaattikuitua käytettiin vuonna 2001 845 000 tonnia, josta 79 % kului savukefilttereiden valmistukseen. SF-kuitu on kirjallisuuden mukaan vaihtoehtoinen raaka-aine savukefilttereiden valmistukseen.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoite on luoda viitekehys kahdesta työn pääteorioista, jotka ovat: "liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät" ja "alueiden kilpailukyky". Kummatkin teoriat sisältävät tekijöitä, joilla on vaikutusta yrityksen sijaintipaikkapäätökseen. Viitekehyksen pohjalta tarkastellaan kahta tutkimusaluetta: Landen seutua ja Kuuma-aluetta. Työn tuloksena syntyy kuva kummastakin tutkimusalueesta ja analyysi viitekehyksestä. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi aihealueen tutkimuksen taustaa ja mitä ongelmia tutkimuksissa on tullut esille. Senjälkeen esitellään kaikki liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät. Alueiden kilpailukyvyn teoriaosuus täydentää viitekehyksen tekijät. Työn jälkimmäinen empiirinen osa perustuu lähdemateriaaliin, joka on kerätty haastatteluista, lehtiartikkeleista ja seminaareista koskien tutkimusalueita. Tutkimustuloksista selviää, että kummatkin tutkimusalueet ovat erilaisia ja niillä on omat avainklusterinsa ja menestyvät toimialansa. Viitekehys luotiin melko onnistuneesti. Lopulta selvisi, että se sopii hyvin aihealueen tutkimuksen laajentamiseen, mutta heikosti yksittäisenyrityksen sijaintipaikkapäätökseen.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena oli tunnistaa kohdeyrityksessä kehitysmahdollisuuksia. Kehitysmahdollisuuksien etsiminen käyttäjätukiprosessin aloitettiin prosessin nykytilan analysoinnilla, jolla pyrittiin tunnistamaan prosessin ominaisuuksia sekä ongelma-alueita, joita korjaamalla prosessia voitiin tehostaa. Tutkimus on jaettu teoria ja empiria osaan.Teorian alussa käsitellään tietotekniikkapalveluiden organisointia, jotta ymmärretään toiminnanohjausjärjestelmien ja niihin liittyvien tukiprosessien merkitys yrityksissä. Tämän jälkeen perehdytään prosessijohtamiseen ja sen keinoihin liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tuloksena voidaan sanoa, että prosessien virtaviivaistaminen on nopea ja edullinen tapa tehostaa prosessin toimintaa ja päivittää vanha prosessi vastaamaan yrityksen nykyisiä tarpeita. Prosessien virtaviivaistamisella ei saada suuria kustannussäästöjä, vaan hyödyt liittyvät prosessin tehostumiseen. Virtaviivaistetusta prosessista on poistettu turhat toiminnot ja se on suunniteltu vastaamaan tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näin prosessin virtaviivaistaminen lisää myös asiakkaan kokemaa arvoa.
Resumo:
Tämän diplomityön tarkoituksena oli arvioida UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan sellutehtaan havukuitulinjan uuden valkaisusäätömenetelmän, kompensoidun kappakerroinsäädön, ja vaaleusanalysaattoreiden käyttöönoton vaikutukset klooridioksidikulutukseen ja sellun laatuun. Kirjallisuusosassa esitelläänvalkaisun tärkeimpiä on-line ja in-line mittalaitteita sekä niitä hyödyntäviä säätöratkaisuja. Tiettävästi paras saatavilla oleva säätömenetelmä, kompensoitu kappakerroinsäätö määrittää klooridioksidiannoksen vaiheeseen tulevan massan kappaluvun tai vaaleuden perusteella. Valkaisukemikaaliannos optimoidaan jatkuvatoimisten vaaleus- ja jäännösmittausten sekä vaiheen jälkeisen saavutetun kappaluvuntai vaaleuden takaisinkytkennällä. Kokeellisessa osassa arvioitiin havulinjan valkaisusäätömenetelmän käyttöönoton vaikutukset klooridioksidikulutuksiin ja sellun laatuun vertailemalla uuden ja vanhan säätömenetelmän aikaisia kemikaalikulutuksia sekä välikappaluvun ja loppuvaaleuden itseisarvopoikkeamia tavoitteistaan. Lisäksi selvitettiin annossäätöön ja kompensoituun vaaleussäätöön perustuvan vanhan sekä kompensoitua kappakerroinsäätöä soveltavan uuden säätömenetelmän toimintaperiaatteet. Työssä kartoitettiin myös valkaisulinjan tarpeet uusille mittalaitteille sekä analysaattorin mittausten vertailukelpoisuus laboratorioanalyysien kanssa. Edelleen työssä arvioitiin tehtaan X koivuvalkaisulinjan uuden säätömenetelmän toimivuus. Kompensoidun kappakerroinsäädön käyttöönoton myötä valkaisun klooridioksidikulutukset pienenivät sekä välikappaluku ja loppuvaaleus saatiin pidettyä lähempänä tavoitteittaan. Säätömenetelmän toimivuuttaedisti vaaleusanalysaattoreiden mittausten korreloivuus laboratorioanalyysien kanssa. Vastaavat vaikutukset kemikaalikulutuksiin ja sellun laatuun havaittiin myös tehtaan X valkaisusäädön käyttöönotosta.
Resumo:
Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää osavalmistuksen kustannustehokkuutta Ruukki Engineering Seinäjoen palvelukeskuksessa. Osavalmistuksessa osia leikataan, särmätään ja viimeistellään kokoonpanohitsaukseen soveltuviksi komponenteiksi. Kustannustehokkuuden selvittämisessä käytettiin aikaan perustuvia mittausmenetelmiä, joiden pohjalta laskettiin tuotteen toteutuneita kustannuksia. Toteutuneita kustannuksia verrattiin hinnoittelutaulukoihin. Vertailussa havaittiin, että kaikkia työvaiheita ei ollut hinnoiteltu lainkaan. Erot hinnoittelun ja toteutuneiden kustannusten välillä olivat merkittäviä. Työssä tutkittiin myös jalostavan ajan osuutta kokonaisläpäisyajasta. Mitattuja tietoja verrattiin kahteen aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen. Osavalmistuksessa aikaa kuluu paljon välivarastoissa ja työvaiheiden läpäisyajat olivat joidenkin työvaiheiden kohdalla pitkiä. Diplomityön tulokset olivat vertailukelpoisia muiden tutkimustenkanssa ja olivat ennalta asetettujen hypoteesien mukaisia.
Resumo:
Tämän työn tarkoituksena on käytännöllisen suositusjärjestelmäratkaisun kehittäminen verkkokauppaympäristöön olemassaolevaa teoriatietoa käyttäen. Työn ensimmäisessä osiossa tarkastellaan ensin tapoja lähdetiedon keräämiseksi järjestelmää varten. Tämän jälkeen käydään läpi eri menetelmiä suosituksen toteuttamiseksi. Lisäksi tutustutaan yleisiin ongelmiin eri menetelmien kanssa. Seuraavaksi tutkitaan miten järjestelmän käyttämään suositustietoa voidaan ryhmitellä. Tämänjälkeen arvioidaan esitettyjä menetelmiä yleisesti tunnettujen kriteerien perusteella. Suositusjärjestelmän toteutustyö on kuvattuna työn toisessa osiossa. Toteutettu ohjelmisto on asennettu kahteen erilliseen toimintaympäristöön.
Resumo:
Ympäristöministeriö edellyttää kaikilta vuoden 2000 jälkeen valmistuneilta tai peruskorjatuilta asuinkiinteistöiltä huoltokirjaa. Huoltokirja on kiinteistön ylläpitoon liittyvä asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot kiinteistöstä ja sen hoidosta. Tämän diplomityön tavoitteena oli toteuttaa sähköinen huoltokirjajärjestelmä asuinkiinteistöille. Järjestelmän haluttiin palvelevan isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden lisäksi myös kiinteistön omistajia, asukkaita, rakennuttajia ja kiinteistön välittäjiä. Tästä syystä järjestelmästä haluttiin Internet-selaimella käytettävä verkkopalvelu. Diplomityöhön kuului järjestelmän suunnittelu, toteutus ja testaus. Työn lopputuloksena syntynyt Pihapiiri.com järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2002. Projektin aikanahavaittiin, että huoltokirjoja koskevat määrittelyt ja standardit olivat vasta kehitteillä. e-EHYT-hanke (elinkaarihallinnan yhteiset ydintie dot sähköisissä huoltokirjoissa) on merkittävä edistysaskel huoltokirjajärjestelmien sisällön ja tiedonsiirron standardoinnissa. Uusissa tuotekehityshankkeissa ja nykyisten huoltokirjajärjestelmien jatkokehityshankkeissa on olennaista huomioida e-EHYT-määritysten sekä yhteistyöverkoston merkitys. Käyttäjät ovat kritisoineet markkinoilla olevia tuotteita liian tarkoiksi. Liian teknisiä ja raskaita ratkaisuja tulee välttää varsinkin silloin kun tuotetta suunnitellaan asunto-osakeyhtiöille ja pientalo-omistajille.
Resumo:
Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttavat verkkolaskutuksen leviämiseen yrityksissä sekä selvittää verkkolaskutuksen levinneisyys Etelä-Karjalassa. Erityisesti haluttiin selvittää tekijät, jotka hidastavat diffuusiota. Työn teoreettinen osuus esittelee lyhyesti diffuusionkäsitettä; pääpaino on kirjallisuudesta löytyvillä innovaatioiden omaksumiseen vaikuttavilla tekijöillä. Teorian pohjalta muodostettiin 16 hypoteesia, jotka testattiin empiirisessä osassa. Empiirinen aineisto kerättiin eteläkarjalaisilta pk-yrityksiltä postikyselyn avulla. Vastanneet yritykset jaettiin verkkolaskutuksen omaksuneisiin ja ei-omaksuneisiin yrityksiin. Vastanneista yrityksistä 7.5 % käytti verkkolaskutusta. 17.8 % vasta testasi verkkolaskujen lähetystä ja/tai vastaanottamista. Näin ollen 25.3 % yrityksistä oli verkkolaskuominaisuudet tietojärjestelmissään. Suurin osa vastaajista ei ollut tehnyt päätöstä verkkolaskutukseen siirtymisen suhteen. Seitsemän hypoteesia jäi voimaan ja yhdeksän hylättiin.Hypoteesien ulkopuolelta löydettiin lisäksi kaksi tärkeää tekijää, joilla on mahdollisesti vaikutusta verkkolaskutuksen omaksumiseen yrityksissä. Yritykset kokivat, että suurempi painostus yrityksen ulkopuolelta nopeuttaisi penetraatiota, ja toisaalta verkkolaskutusta koskevan informaation määrä on koettu liian alhaiseksi. Työn lopussa esitellään toimenpide-ehdotuksia verkkolaskutuksen leviämisennopeuttamiseksi.
Resumo:
Venäjän voimakas talouskasvu on lisännyt merkittävästi myös logistiikkapalveluiden kysyntää maassa. Suuren pinta-alan, markkinapotentiaalin ja Euroopan ja Aasian välisen maantieteellisen sijainnin tarjoaman merkittävän kauttakulkupotentiaalin ansiosta Venäjä on erityisen kiinnostava investointikohde logistiikkayrityksille. Talouskasvu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti ja tämän vuoksi investoijan onkin syytä tarkoin selvittää minne Venäjän sisällä sijoittua. Tässä työssä on kartoitettu Venäjän logistiikkasektoria ja liikenneinfrastruktuuria sekä tarkasteltu kilpailutilannetta tavoitteena löytää logistiikkayrityksellekeskeisimmät sijaintikohteet Venäjällä. Moskova ja Pietari on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Alan kirjallisuuteen ja aiheesta aiemmin laadittuihin tutkimuksiin perehtymällä on selvitetty yritysten sijaintipaikanvalinnalle asettamat tärkeimmät kriteerit. Logistiikkayrityksille toimivalla infrastruktuurilla on luonnollisesti oleellinen merkitys sijaintipaikkaa valittaessa, riittävän suuren markkinapotentiaalin ollessa toinen erittäin merkittävä kriteeri. Kirjallisuustarkastelun pohjalta potentiaalisiksi kohteiksi logistiikkayritykselle valikoitui 22 kaupunkia eri puolilta Venäjää. Monikriteerianalyysiin perustuvan pisteytysmenetelmän avulla toteutetussa potentiaalisten kohteiden luokittelussa kiinnostavimmiksi sijoittumiskohteiksi kohosivat Etelä-Venäjällä, Mustanmeren rannikolla sijaitsevat merkittävät satamakaupungit. Kehittyneen infrastruktuurin, merkittävän markkinapotentiaalin sekä suotuisten taloudellisten toimintaedellytysten ansiosta tarjoavat nämä erityisen merkittävän investointipotentiaalin logistiikkayrityksille.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa uusi vaihto-omaisuuden arvostamismalli kohdeyritykseen. Vanha arvostamismallioli todettu epätarkaksi ja vaikeasti päivitettäväksi. Uuden mallin oli tarkoitus olla tarkempi ja helpommin päivitettävissä, mutta kumminkin käyttäjäystävällinen. Toisena tavoitteena oli kuvata tuotantoprosessi, jossa kustannukset sitoutuvat tuotteisiin. Työn voi jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensin esiteltävä teoria-aineisto pohjautuu pääasiassa vaihto-omaisuuden arvostamisen teoriaan sekä kustannuslaskennan teoriaan. Toisessa vaiheessa kuvataan yrityksen tämänhetkinentuotantoprosessi sekä sen tavoitetila. Viimeisenä vaiheena on arvostamismallin kehittäminen, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi uuden mallin rakenne, logiikka ja sen antamat tulokset. Työn keskeisimpänä lopputuloksena oli taulukkolaskentapohjaisena toteutettu arvostamismalli, mikä huomio erilaiset kustannusrakenteet sekä laskee jälkihinnoittelussa tarvittavan painotetun keskihinnan.Toisena lopputuloksena saatiin tuotannon prosessikuvaukset. Jatkokehitystarpeita kustannuslaskennan osalta ilmeni työn myötä, joihin tullaan myös jatkossa puuttumaan.
Resumo:
Työn tavoitteena oli luoda Stora Enson Varkauden tehtaille hankintastrategia käyttäen hyväksi siihen tarkoitukseen kehitettyjä työkaluja sekä etsiä kustannussäästöjä kilpailun lisäämisellä. Työkaluiksi valittiin yksinkertainen ostosalkkuanalyysi ja SWOT-analyysi. Tarvittava analysointimateriaali saatiin hakemallatoimittaja- ja nimikeraportteja SAP R/3 -toiminnanohjausjärjestelmästä. Työssä käytiin läpi nimikkeistöä niin, että sieltä etsittiin sellaiset tuotteet, joilla ei ole kilpailua tai vaihtoehtoista toimittajaa. Näissä nimikkeissä keskityttiin sellaisiin tuotteisiin, joissa on mahdollisimman helposti saatavissa kustannussäästöjä eli pääasiassa kemikaaleihin. Tämän työn tarkoitus ei ollut etsiä vaihtoehtoisia tuotteita/toimittajia, vaan luoda ostolle edellytysnäiden etsimiseen. Hankintastrategian avulla osto voi selkeyttää ja rationalisoida toimintaansa paremmin yritykselle lisäarvoa tuovaksi organisaatioksi. Kullekin ostosalkun matriisille luodun strategian avulla ostajat voivat kehittää toimintaansa tehokkaammaksi. Strategia ei kuitenkaan ole vain kertaluontoinen prosessi, vaan sitä on myös muistettava ylläpitää.
Resumo:
Työssä keskitytään tuotekustannus- ja kannattavuustiedon hallintaan kartonkitehtaalla. Aiemmassa kohdeympäristöön tehdyssä lopputyössä osoitettiin selkeä tarve uudelle laskentajärjestelmälle. Uuden tehdasjärjestelmän myötä uuden laskentajärjestelmän hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, joten työssä tutkitaan muun muassa tarkennetunlaskentajärjestelmän ominaisuuksia ja paperiteollisuuden sille asettamia vaatimuksia. Työssä tutkitaan myös määriteltyjen käyttäjäryhmien tuotekustannus- ja kannattavuustietotarpeita. Tarpeita peilataan reaaliaikaiseen kustannuslaskentajärjestelmän ja tarkennetun paperiteollisuuteen suunnitellun taloudellisenohjausjärjestelmän ominaisuuksiin. Lisäksi työssä käydään yleisellä tasolla kohdeympäristön tuotekustannuslaskentaa läpi ja tarkastellaan kriittisesti sen sekänykyisten laskentajärjestelmien toimivuutta nykyisessä toimintaympäristössä teorian pohjalta sekä case-esimerkkien avulla. Työn tuloksena voidaan sanoa, että laskentajärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen on välttämätöntä kohdeympäristössä, sillä tämän hetkiset laskentajärjestelmät ja -menetelmät ovat riittämättömiä nykyisessä toimintoympäristössä. Lisäksi nykyisen tuotekustannus- jakannattavuustiedon hallinta tuotetasolla on liian epätarkka. Työssä käsitellyt laskentajärjestelmät tyydyttäisivät yhdessä käyttäjäryhmien tietotarpeet ja lisäksi vastaisivat paperiteollisuuden erityistarpeita laskentajärjestelmien osalta.
Resumo:
Linux -käyttöjärjestelmä on laajasti käytössä palvelin- ja työpöytätietokoneissa. Linux on lisäämässä suosiotaan kuitenkin myös sulautetuissa laitteissa, kuten PDA:issa, kännyköissä sekä erilaisissateollisuusjärjestelmissä. Näytön koko, suorituskyky ja käytettävyys asettavat omia erityisiä tarpeitaan laitteiden graafiselle käyttöliittymälle. Linux -käyttöjärjestelmälle on olemassa useita käyttöliittymäkirjastoja, joista GTK+ on yksi yleisimmin käytetyistä. Tämä diplomityö esittelee sulautetun Linux -käyttöjärjestelmän ja GTK+ käyttöliittymäkirjaston, selvittäen miten hyvin ne soveltuvat mobiileihin päätelaitteisiin. Yksi suurimmista esteistä työpöytäkäyttöön suunnattujen teknologioiden, kuten GTK+, muokkaamisessa mobiileihin päätelaitteisiin on suorituskyky. Osana tätä työtä kehitettiin GtkPerf -niminen työkalu, jolla GTK+:n suorituskykyä eri alustoilla pystytään helposti mittaamaan ja havaitsemaan mahdollisia pullonkauloja. Tämän työn johtopäätöksenä on, että pienillä muokkailuilla ja optimoinneilla GTK+ soveltuu myös mobiileihin päätelaitteisiin. Ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva GTK+ -pohjainen päätelaite, Nokia 770 Internet Tablet, on tästä osoituksena.