Viestintää ja vuorovaikutusta Jukolan Osuuskaupassa

Aktiivinen ja kehittyvä viestintä on välttämätöntä kaikille organisaatioille. Osuustoiminnassa sillä on erityinen merkitys, koska asiakas, omistaja ja jopa työntekijä on sama henkilö. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitukse-na oli selvittää, kuinka viestintää ja vuorovaikutusta voisi kehittää Jukolan Osuuskaupassa. Osuuskaupan eri ryhmät eli asiakasomistajat, työntekijät, esimiehet, toimi-tusjohtaja, hallinto, asiakastoimikunta ja osuuskunnan kokous ovat tärkeitä viestintään ja vuorovaikutukseen osallistujia. Työssä tarkasteltiin sisäistä viestintää sekä viestintää osuuskaupan ja asiakasomistajien välillä. Empi-riaosuutta varten haastateltiin seitsemää työntekijää ja viittä esimiestä. Hallinnon jäsenille kysymykset lähetettiin sähköpostilla ja asiakastoimi-kunnan jäsenille postitse. Tutkimus osoitti, että asiakasomistajien suorissa ja epäsuorissa vaikutta-mismahdollisuuksissa on kehitettävää. Myös palveluun ja emotionaaliseen viestintään vaikuttaisi olevan tarvetta panostaa. Lisäksi S-Pankin tehtäviä pidettiin monimutkaisina. Sisäisen viestinnän onnistumiseen näyttää suu-resti vaikuttavan esimiesten taidot. Henkilökunnan keskuudessa näyttäisi olevan tarvetta myös yleisille tilaisuuksille sekä paremmin kohdennetulle viestinnälle.

Impersonal trust within the organization: what, how and why?

It has been shown in organizational settings that trust is a crucial factor in different kinds of outcomes, and consequently, building employee trust in the employer is a goal for all kinds of organizations. Although it is recognized that trust in organizations operates on multiple levels, at present there is no clear consensus on the concept of trust within the organization. One can have trust in particular people (i.e. interpersonal trust) or in organized systems (i.e. impersonal trust). Until recently organizational trust has been treated mainly as an interpersonal phenomenon. However, the interpersonal approach is limited. Scholars studying organizational trust have thus far focused only on specific dimensions of impersonal trust, and none have taken a comprehensive approach. The first objective in this study was to develop a construct and a scale encompassing the impersonal element of organizational trust. The second objective was to examine the effects of various HRM practices on the impersonal dimensions of organizational trust. Moreover, although the “black box” model of HRM is widely studied, there have been only a few attempts to unlock the box. Previous studies on the HRM-performance link refer to trust, and this work contributes to the literature in considering trust an impersonal issue in the relationship between HRM, trust, and performance. The third objective was thus to clarify the role of impersonal trust in the relationship between HRM and performance. The study is divided into two parts comprising the Introduction and four separate publications. Each publication addresses a distinct sub-question, whereas the Introduction discusses the overall results in the light of the individual sub-questions. The study makes two major contributions to the research on trust. Firstly, it offers a framework describing the construct of impersonal trust, which to date has not been clearly articulated in the research on organizational trust. Secondly, a comprehensive, psychometrically sound, operationally valid scale for measuring impersonal trust was developed. In addition, the study makes an empirical contribution to the research on strategic HRM. First, it shows that HRM practices affect impersonal trust and the contribution is to consider the HRM-trust link in terms of impersonal organizational trust. It is shown that each of the six HRM practices in focus is connected to impersonal trust. A further contribution lies in unlocking the black box. The study explores the impersonal element of organizational trust and its mediating role between HRM practices and performance. The result is the identification of the path by which HRM contributes to performance through the mediator of impersonal trust. It is shown that the effect on performance of HRM designed specifically to enhance employees’ impersonal trust in the organization is positive.

Employee's health and corporate success

Julkaisumaa: Bangladesh

Improving internal performance of a company - Introducing employee empowerment via job redesign in Finnish small and medium sized enterprises

This bachelor's thesis is about to find out to what extent Finnish managers and small and medium sized organizations are willing and able to put employee empowerment into practice and what experiences they have got from employee empowerment as an approach towards job redesign. Some of the top enterprises in the world are known for their empowered employees as a single most important factor for their success and this thesis focuses on introducing the subject to Finnish managers and organizations to find out what benefits, barriers and other thoughts they have about the whole idea of empowered employees in Finnish organization culture. Most notable findings in this thesis are that Finnish managers do think that their organization's employees are capable to work efficiently if their job is extended and the organizations would perform better when right person's job is enriched and he/she is given more power to solve problems.

The Relationship of Organizational Culture, Employee Motivation and Innovativeness: Evidence from Finnish Technology Industries

The purpose of this thesis is to analyze the effects of tangible and intangible incentives on the dimensions of motivation and organizational innovativeness in the context of different organizational cultures. Theory suggests that an antecedent of innovativeness is individual creativity of employees, which is influenced by intrinsic motivation, flexible organizational structures, and transformational leadership. Empirical evidence for this research is derived from 424 respondents representing technology-driven industries in Finland. Data is collected through an online questionnaire and analyzed using SPSS statistics software. The results imply that intangible incentives and intrinsic motivation have an important role in determining organizational innovativeness. The positive relationships of intangible incentives, intrinsic motivation and innovativeness seem to be higher in flexible organizational cultures. As practical implications, managers should foster flexible organizational cultures that highlight employee empowerment. The motivating power of non-financial intrinsic incentives and recognition of good work should not be undermined when compared to tangible monetary rewards.

Gamification as a means for employee motivation, personal engagement and behavioral outcomes: a gamification system developers’ perspective

A major challenge faced by companies today is the engagement gap at the workplace and how to motivate employees to engage in less intrinsically motivating work activities that are valuable for the organization. The objective of this study is to investigate gamification as a means for employee motivation and personal engagement that result in behavioral outcomes from the gamification developers’ perspective. Theories of work motivation and engagement are viewed in relation to gamification. The empirical part conducts a qualitative multiple-case study. The data is analyzed with the CAQDAS NVivo. The empirical findings suggest that gamification can enhance employee motivation, but careful consideration of extrinsic motivators is necessary to avoid their detrimental effect on intrinsic motivation. Employee self-determination is built through internalization of gamified system’s goals reaching autonomous motivation to engage in the target behavior. Employee engagement is built by fulfilling the psychological conditions of meaningfulness, safety and availability. The results suggest that gamification can build employee motivation and engagement leading to behavior change if designed with the business objectives in mind. Moreover, the gamified system needs to be renewed to address the changes in the business environment and reflect them in the employee behavior.

Monosodium glutamate (MSG)-obese rats develop glucose intolerance and insulin resistance to peripheral glucose uptake

Different levels of insulin sensitivity have been described in several animal models of obesity as well as in humans. Monosodium glutamate (MSG)-obese mice were considered not to be insulin resistant from data obtained in oral glucose tolerance tests. To reevaluate insulin resistance by the intravenous glucose tolerance test (IVGTT) and by the clamp technique, newborn male Wistar rats (N = 20) were injected 5 times, every other day, with 4 g/kg MSG (N = 10) or saline (control; N = 10) during the first 10 days of age. At 3 months, the IVGTT was performed by injecting glucose (0.75 g/kg) through the jugular vein into freely moving rats. During euglycemic clamping plasma insulin levels were increased by infusing 3 mU . kg-1 . min-1 of regular insulin until a steady-state plateau was achieved. The basal blood glucose concentration did not differ between the two experimental groups. After the glucose load, increased values of glycemia (P<0.001) in MSG-obese rats occurred at minute 4 and from minute 16 to minute 32. These results indicate impaired glucose tolerance. Basal plasma insulin levels were 39.9 ± 4 µU/ml in control and 66.4 ± 5.3 µU/ml in MSG-obese rats. The mean post-glucose area increase of insulin was 111% higher in MSG-obese than in control rats. When insulinemia was clamped at 102 or 133 µU/ml in control and MSG rats, respectively, the corresponding glucose infusion rate necessary to maintain euglycemia was 17.3 ± 0.8 mg . kg-1 . min-1 for control rats while 2.1 ± 0.3 mg . kg-1 . min-1 was sufficient for MSG-obese rats. The 2-h integrated area for total glucose metabolized, in mg . min . dl-1, was 13.7 ± 2.3 vs 3.3 ± 0.5 for control and MSG rats, respectively. These data demonstrate that MSG-obese rats develop insulin resistance to peripheral glucose uptake

Employee layoff announcements and shareholder wealth: empirical evidence from Finland 2008-2013

This thesis investigates the short-term stock price reaction to layoff announcements in Finland. It also studies whether the characteristics of the firm or the layoff announcement have an impact on the stock market reaction. Standard event study methodology was utilized to examine the stock price reactions to layoffs and to test the created hypotheses. The event pool consisted of 102 publicly disclosed layoff announcements that were announced during the time period from June 2008 to December 2013. The empirical results show that the stock market reaction is strongly positive in the pre-event period of -10 to -1 with CAAR of 2,69%. The reaction is however slightly negative on the event date with AAR of -0,57%. Based on the results the conclusion is that either the managers are timing the markets or the layoffs are seen as efficiency improving acts and the market becomes aware of such actions pre-event. Additionally different characteristic hypotheses are tested to find out whether they would explain the reaction. The characteristics are: the reason stated by the management, business cycle, industry group, prior performance, leverage-ratio, the size of the company, the size of the layoff and the duration of the layoff.

Osaamiskartoitus osaamisen mittaamisen välineenä

Yrityksen aineeton pääoma ja etenkin osaaminen on arvokasta, mutta sen mittaaminen on vaikeaa. Osaaminen on ensin tunnistettava, jotta sitä voidaan kehittää. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus luoda kaupan alalle osaamiselle lukuarvo, joka voidaan viedä ketjun tuloskorttiin. Tutkimusaineisto koostuu kuvailevasta ja tilastollisesta osasta. Case yrityksenä on Osuuskauppa Hämeenmaan Sale-ketju ja kartoitus kohdentuu päivittäistavarakaupan myyjän osaamistarpeisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, mutta yhteenvedossa on myös kvantitatiivisia piirteitä. Kuvaileva aineisto koostui ryhmähaastattelusta, joka tehtiin lomakkeen suunnitteluvaiheessa haastattelemalla Osuuskauppa Hämeenmaan Sale-ketjun esimiehiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Tilastollinen aineisto koostui osaamistarpeiden kartoituksessa käytetystä kyselystä. Tutkimuksessa tulevaisuuden osaamisen tarve eroaa tutkijoiden esittämästä näkemyksestä ja painottuu asenne osaamiseen. Sale-ketjun asenne osaamisissa vahvuuksia ovat: sitoutuminen omaan työhön ja halu oppia. Ammattiosaamiset kuten hyllytys ja kassatyö ovat myös vahvuuksia. 2013 vuoden tutkimuksessa suurimmat kehitystarpeet olivat tilausjärjestelmien hallitsemisessa sekä kilpailuetuosaamisissa. Yksiköiden välissä tarkastelussa löytyi selkeitä eroja, mutta erot eivät olleet riippuvaisia yksikön koosta tai työryhmän keski-iästä. Tutkimuksen tuloksena jokaiselle yksikölle tuotettiin yhteenveto sen hetkisestä osaamisesta, selvittäen vahvuudet ja kehittämisalueet. Näiden pohjalta tehtiin yksiköille kehityssuunnitelmat sekä jokaiselle työntekijälle henkilökohtainen kehityssuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä. Tämän tutkimuksen mukaan osaaminen, työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys korreloivat keskenään. Yksikössä, jossa on hyvä osaaminen, ovat myös työtyytyväisyys ja asiakaspalvelu kunnossa. Vaikuttava tekijä taustalla on johtaminen. Esimiehet, jotka jakavat vastuuta työryhmässään saavuttivat osaamisessa suurempaa kehitystä kuin ne esimiehet, jotka eivät vastuuta jakaneet. Päivittäistavarakauppa on murroksessa tällä hetkellä ja tulevaisuuden osaamistarpeet ovat muuttuneet jo tämän tutkimuksen aikana. Vuonna 2014 toteutettiin sama kartoitus kuin vuonna 2013 ja voitiin todeta osaamistarpeen muuttuneen. Kustannustietous ja kriisienhallinta ovat työryhmien arkea ja osaamisalueet kuten työssä jaksaminen, ripeys ja muutosvalmius ovat korostuneet vuoden aikana. Henkilöstöjohtamisen luonteessa on myös havaittavissa muutoksia, kauaskantoinen tekeminen on muuttunut ketteräksi ja joustavaksi strategiseksi kumppanuudeksi. Osaamista johdetaan edelleen hyvin perinteisin menetelmin, johtaminen on vain entistä kohdennetumpaa. Tutkimuksessa syntyi kuvaava malli henkilöstöjohtamisen luonteesta sekä kaupanalan osaamistarpeesta 2014.

Liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian kehittäminen

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli kehittää case-yritykselle strategiaproses-simalli liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian määrittelemiseksi sekä tunnistaa hävikinhallinnan strategisen johtamisen kannalta oleellisimmat tehtävät määriteltyjen hävikinhallintastrategian päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi case-yrityksen johto asetti tavoitteeksi tunnistaa tutkimuksen perusteella parhaiten yritykselle soveltuva hävikinhallinnan mallin, joka voidaan liittää osaksi määriteltävää strategiaa. Yhteisen hävikinhallintastrategian ja hävikinhallintamallin uskotaan yhtenäistävän hävikinhallintaan liittyvää ajattelua, tavoitteita ja päämääriä sekä laajentavan hävikkikäsitteen näkökulmia että systematisoivan hävikinhallintatyötä case-yritystä ympäröivässä liiketoimintaverkostossa. Tutkimuksessa käsitellään strategiseen johtamiseen sekä hävikinhallinnan teoriaa ja esitellään case-yrityksen hävikinhallinnan nykytilaa sekä erityispiirteitä. Lisäksi tarkas-tellaan hävikinhallinnan strategisen johtamisen nykytilaa ja sen kehittämistä merkittä-vissä suomalaisissa vähittäiskaupan yrityksissä. Tämän jälkeen teoriaosuudessa tun-nistettuja elementtejä peilataan empiria osuuden havaintoihin. Tutkimustuloksien im-plementointi kohdassa on tunnistettu keskeisimmät kohteet, jotka strategisen johtami-sen teoriamalleista sekä käytännöistä verrokkiyrityksissä olisi hyödynnettävissä hävi-kinhallinnan strategisen johtamisen kehittämiseen case-yrityksessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin strukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin luokittelemalla havainnot kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuihin teemoihin Tutkimustulokset tukivat kirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä miten pyritään var-mistamaan liiketoimintalähtöisyys yrityksen tukipalvelustrategioissa. Yrityksen ylimmän johdon tulee linjata hävikinhallintatyön tavoitteet joko strategiaprosessin alussa tai strategiahierarkiassa ylempien liiketoimintastrategioiden kautta. Tämän jälkeen hävikinhallintastrategia määritellään huomioiden annetut tavoitteet ja saadaan tukemaan organisaation yhteisiä päämääriä sekä tavoitteita että tuottamaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Impact of initial exposure to calcineurin inhibitors on kidney graft function of patients at high risk to develop delayed graft function

We conducted a retrospective analysis of the influence of full doses of calcineurin inhibitors [8-10 mg kg-1 day-1 cyclosporine (N = 80), or 0.2-0.3 mg kg-1 day-1 tacrolimus (N = 68)] administered from day 1 after transplantation on the transplant outcomes of a high-risk population. Induction therapy was used in 13% of the patients. Patients also received azathioprine (2 mg kg-1 day-1, N = 58) or mycophenolate mofetil (2 g/day, N = 90), and prednisone (0.5 mg kg-1 day-1, N = 148). Mean time on dialysis was 79 ± 41 months, 12% of the cases were re-transplants, and 21% had panel reactive antibodies >10%. In 43% of donors the cause of death was cerebrovascular disease and 27% showed creatinine above 1.5 mg/dL. The incidence of slow graft function (SGF) and delayed graft function (DGF) was 15 and 60%, respectively. Mean time to last dialysis and to nadir creatinine were 18 ± 15 and 34 ± 20 days, respectively. Mean creatinine at 1 year after transplantation was 1.48 ± 0.50 mg/dL (DGF 1.68 ± 0.65 vs SGF 1.67 ± 0.66 vs immediate graft function (IGF) 1.41 ± 0.40 mg/dL, P = 0.089). The incidence of biopsy-confirmed acute rejection was 22% (DGF 31%, SGF 10%, IGF 8%). One-year patient and graft survival was 92.6 and 78.4%, respectively. The incidence of cytomegalovirus disease, post-transplant diabetes mellitus and malignancies was 28, 8.1, and 0%, respectively. Compared to previous studies, the use of initial full doses of calcineurin inhibitors without antibody induction in patients with SGF or DGF had no negative impact on patient and graft survival.

Tiedon jakaminen ja organisaatiokulttuuri kulkevat käsi kädessä

Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin organisaatiokulttuurin vaikutusta tiedon jakamiseen sekä tiedon jakamisen edistämistä asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena oli kehittää toimeksiannosta Fingrid Oyj:n tiedon jakamisen käytäntöjä sekä määrittää yhtiölle tavoitekulttuurin piirteet, joihin johto voi sitoutua ja jota kohti organisaatio voi kehittyä. Tutkimus toteutettiin pääosiltaan kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusotteena oli toimintatutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin aikaisempiin tiedon jakamista ja organisaatiokulttuurin yhteyttä selvittäneisiin tutkimuksiin. Case-yrityksen henkilöstön näkemykset nykyisestä organisaatiokulttuurista kartoitettiin hyödyntäen Cameron & Quinnin kilpailevien arvojen mallia. Pöytätutkimuksena tutustuttiin organisaation eri dokumentteihin, strategiaan, arvoihin ja ohjeisiin. Lisäksi toteutettiin 10 kpl teemahaastatteluita yhtiön organisaatiokulttuurista ja tiedon jakamisen edistämisen keinoista. Tulosten mukaan organisaatiokulttuurilla ja tiedon jakamisella on yhteys toisiinsa. Tälle löydettiin vahvistusta aikaisempien tutkimusten lisäksi myös case-yrityksen käytänteistä. Kulttuurit, joissa vuorovaikutus on avointa ja valtasuhteet matalia ja joissa kannustetaan kollektiiviseen tekemiseen yksilösuoritusten sijasta, suosivat tiedon jakamista tiedon panttaamisen sijasta. Case-yrityksen organisaatiokulttuurin dominoiviksi piirteiksi muodostuivat hierarkinen ja ryhmäkulttuuri: hierarkisuus näkyy yrityksen toiminnan ohjauksessa runsaina ohjeina ja sääntöinä, silti yrityksen ilmapiiri on epämuodollinen, organisaatiomalli on matala ja päätöksentekojärjestelmässä valtaa on jalkautettu alaspäin. Yrityksen kulttuurin todettiin tukevan tiedon jakamisen käytänteitä. Toimintatutkimuksessa Fingrid Oyj:lle määriteltiin yhdessä ylimmän johdon kanssa tavoitekulttuurin piirteet, linjattiin miten kulttuurin tulee näkyä esimiestyössä sekä laadittiin ehdotuksia tiedon jakamisen kehittämiseksi yhtiössä.

The interconnections between customer loyalty, employee engagement and business performance

The interconnections of customer loyalty, employee engagement and business performance have been separately examined in several previous studies but actually a coherent study combining all of these components together has been lacking. This thesis aims to study all of these components and their interrelations at the same time in order to understand the organization as a one whole. The thesis includes an encompassing review of the previous studies related to customer loyalty and employee engagement. The theory presents both the theoretical approaches and the empirical findings from the earlier literature and builds therefore a strong fundament for the empirical part of this thesis. The empirical data in this thesis was provided by three case companies of a Nordic group operating in a business-to-business professional services branch and it used the Net Promoter Score method for measuring both customer loyalty and employee engagement. The thesis left interesting research questions open and provides therefore an intriguing study field for the future researches.