Suomalaiset Viron-matkailijat virolaisessa sanomalehdistössä : Tekstianalyysia vuosien 1996 1997 ja 2003 2004 sanomalehtiteksteistä

Tutkielmassa tarkastellaan Viron suurimpien päivälehtien, Postimees ja Eesti Päevaleht, suomalaisia Viron-matkailijoita käsitteleviä tekstejä vuosilta 1996 1997 ja 2003 2004. Ajanjaksot on valittu sillä perusteella, että toukokuussa 1997 astui voimaan viisumivapaus Suomen ja Viron välillä matkustettaessa ja toukokuussa 2004 Viro liittyi EU:n jäseneksi. Tutkittavia tekstejä vuosilta 1996 1997 on 12 ja vuosilta 2003 2004 on 62 tekstiä, joista 19 on valittu tarkempaan analyysiin. Tavoitteena on tutkia, millainen kuva suomalaisesta Viron-matkailijasta tekstien kautta paljastuu ja millaisin keinoin sitä välitetään. Tarkastellaan myös sitä, onko kuva ajanjaksojen välillä muuttunut, ja jos on, niin miten. Tekstejä tutkitaan kriittisen tekstianalyysin keinoin ja pääasiassa tukeudutaan M. A. K. Hallidayn ja Vesa Heikkisen tutkimuksiin. Hallidayn systeemis-funktionaalisessa kieliopissa keskeisiä ovat kielelliset valinnat ja ajatus kielen kolmesta merkitystasosta, jotka ovat ideationaalinen, tekstuaalinen ja interpersoonainen. Tämän työn kannalta merkittävä on interpersoonainen taso, jolla tarkastellaan muun muassa kirjoittajan asenteita ja arvotuksia. Teksteistä etsitään erilaisia kielen keinoja, jotka ilmaisevat kirjoittajien asennoitumista suomalaisiin. Keskeistä on se, ovatko kirjoittajien arvotukset negatiivisia, neutraaleja vai positiivisia. Arvottavien asenteiden kautta muotoutuu tutkittavien tekstien kuva suomalaisista Viron-matkailijoista. Aineistosta nousee esiin kahdeksan erilaista arvotuksia ilmaisevaa kielellistä keinoa: aihevalinnat (otsikointi), nimeäminen, kuvailu, määritteet, verbivalinnat, vihjaukset, edellyttämykset ja lauseen informaatiorakenne. Analyysin perusteella selviää, että kuva suomalaisesta Viron-matkailijasta on hieman muuttunut tarkasteltavien ajanjaksojen välillä. Vuosien 1996 1997 tekstien mukaan suomalainen matkailija on rikas, mutta saita ja etsii Virosta edullisia tuotteita ja palveluita. Hän on tavallisesti keski-ikäinen ja humalassa tai vähintään ostamassa alkoholia. Negatiivinen suhtautuminen nousee selvästi esille. Vuosien 2003 2004 teksteissä kuva suomalaisista on monipuolistunut verrattuna aikaisempaan. Edelleen suomalaisille kuitenkin maistuu alkoholi ja he etsivät edullisuutta. Edullisuuden tavoittelu ja hamstraaminen korostuvat aiempaakin enemmän. Tutkimuksen kautta esiin tulleet kuvat suomalaisista Viron-matkailijoista ovat kyseisten ajanjaksojen sanomalehdistön välittämiä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tekstejä joltain sellaiselta ajanjaksolta, johon ei liity matkustamisen helpottumiseen vaikuttavia muutoksia. Voitaisiin tutkia myös sitä, mitä mieltä tavalliset virolaiset ovat suomalaisista matkailijoista ja mitä virolaiset matkailupalveluyritysten edustajat suomalaisista ajattelevat. Näin ilmiötä voitaisiin lähestyä useammasta näkökulmasta.

Preventive Dentistry and Dental Education in Iran

The present study investigated the preventive orientation of the dental education system in Iran as reflected in the responses of dental school educators and dental students to a questionnaire survey. Two questionnaires, one for dental school educators and one for senior dental students, were designed and piloted. Of the 15 state dental schools in Iran, 7 were selected using a multi-stage sampling approach, and all the dental school educators and senior dental students in these schools were asked to voluntarily fill in the anonymous questionnaires. Totally, 291 educators (80%) and 270 students (82%) participated in the study. In addition to background information, both questionnaires requested information on knowledge of caries prevention, attitudes towards preventive dentistry and oral health behaviour of the respondents. The students' questionnaire also covered items concerning prevention-oriented practice, study motives, and career preferences. Contrary to knowledge and attitudes of the students, those of the educators' were positively associated with some of their academic and personal background characteristics. Women were more likely to report favourable oral self-care habits than men. The other determinants of oral health behaviour were educators' familiarity with the oral public health field, and students' attitudes towards prevention. A higher score on preventive practice among the students was associated with better oral self-care habits and positive attitudes towards prevention. Characteristics of the profession and social status and security were the top-ranked that motivated students to study dentistry, and students mainly preferred to enter postgraduate courses and private practice after graduation. To increase the orientation of Iran's health care system towards prevention, and to cope with current concepts of prevention, corresponding changes should be made in the dental education system. The results of this study support the revision of the dental curriculum by placing more emphasis on prevention-related topics and by integrating prevention-related concepts into all disciplines. Additionally, practicing dentists and dental educators should be provided with opportunities to attend continuing education courses and to conduct seminars and congresses on various aspects of preventive dentistry at home as well as abroad.

Oral Health among Young Adults and the Middle-aged in Iran

The aim of the present study was to assess oral health and treatment needs among adult Iranians according to socio-demographic status, smoking, and oral hygiene, and to investigate the relationships between these determinants and oral health. Data for 4448 young adult (aged 18) and 8301 middle-aged (aged 35 to 44) Iranians were collected in 2002 as part of a national survey using the World Health Organization (WHO) criteria for sampling and clinical diagnoses, across 28 provinces by 33 calibrated examiners. Gender, age, place of residence, and level of education served as socio-demographic information, smoking as behavioural and modified plaque index (PI) as the biological risk indicator for oral hygiene. Number of teeth, decayed teeth (DT), filled teeth (FT), decayed, missing, filled teeth (DMFT), community periodontal index (CPI), and prosthodontic rehabilitation served as outcome variables of oral health. Mean number of DMFT was 4.3 (Standard deviation (SD) = 3.7) in young adults and 11.0 (SD = 6.4) among middle-aged individuals. Among young adults the D-component (DT = 70%), and among middle-aged individuals the M-component (60%) dominated in the DMFT index. Among young adults, visible plaque was found in nearly all subjects. Maximum (max) PI was associated with higher mean number of DT, and higher periodontal treatment needs. A healthy periodontium was a rare condition, with 8% of young adults and 1% of middle-aged individuals having a max CPI = 0. The majority of the CPI findings among young adults consisted of calculus (48%) and deepened periodontal pockets (21%). Respective values for middle-aged individuals were 40% and 53%. Having a deep pocket (max CPI = 4) was more likely among young adults with a low level of education (Odds ratio (OR) = 2.7, 95% Confidence interval (CI) = 1.9–4.0) than it was among well-educated individuals. Among middle-aged individuals, having calculus or a periodontal pocket was more likely in men (OR = 1.8, 95% CI = 1.6–2.0) and in illiterate subjects (OR = 6.3, 95% CI = 5.1–7.8) than it was for their counterparts. Among young adults, having 28 teeth was more (p < 0.05) prevalent among men (72% vs. 68% for women), urban residents (71% vs. 67% for rural residents), and those with a high level of education (73% vs. 60% for those with a low level). Among middle-aged individuals, having a functional dentition was associated with younger age (OR = 2.0, 95% CI = 1.7−2.5) and higher level of education (OR = 1.8, 95% CI = 1.6−2.1). Of middle-aged individuals, 2% of 35- to 39-year-olds and 5% of those aged 40 to 44 were edentulous. Among the dentate subjects (n = 7,925), prosthodontic rehabilitation was more prevalent (p < 0.001) among women, urban residents, and those with a high level of education than it was among their counterparts. Among those having 1 to 19 teeth, a removable denture was the most common type of prosthodontic rehabilitation. Middle-aged individuals lacking a functional dentition were more likely (OR = 6.0, 95% CI = 4.8−7.6) to have prosthodontic rehabilitation than were those having a functional dentition. In total, 81% of all reported being non-smokers, and 32% of men and 5% of women were current smokers. Heavy smokers were the most likely to have deepened periodontal pockets (max CPI ≥ 3, OR = 2.9, 95% CI = 1.8−4.7) and to have less than 20 teeth (OR = 2.3, 95% CI = 1.5−3.6). The findings indicate impaired oral health status in adult Iranians, particularly those of low socio-economic status and educational level. The high prevalence of dental plaque and calculus and considerable unmet treatment needs call for a preventive population strategy with special emphasis on the improvement of oral self-care and smoking cessation to tackle the underlying risk factors for oral diseases in the Iranian adult population.

Impact of dental insurance on adults’ oral health care in Tehran, Iran.

The aim of the present study was to determine relationships between insurance status and utilization of oral health care and its characteristics and to identify factors related to insured patients’ selection of dental clinic or dentist. The study was based on cross-sectional data obtained through phone interviews. The target population included adults in the city of Tehran. Using a two-stage stratified random technique, 3,200 seven-digit numbers resembling real phone numbers were drawn; when calling, 1,669 numbers were unavailable (busy, no answer, fax, line blocked). Of the 1,531 subjects who answered the phone call, 224 were outside the target age (under 18), and 221 refused to respond, leaving 1,086 subjects in the final sample. The interviews were carried out using a structured questionnaire and covered characteristics of dental visits, the respondent’s reason for selecting a particular dentist or clinic and demographic and socio-economic background (gender, age, level of education, income, and insurance status). Data analysis included the Chi-square test, ANOVA, and logistic regression and the corresponding odds ratios (OR). Of all the 1,086 respondents, 57% were women, 62% were under age 35, 46% had a medium and 34% a high level of education, 13% were under the poverty line, and 70% had insurance coverage; 64% with the public, and 6% with a commercial insurance. Having insurance coverage was more likely for women (OR=1.5), for those in the oldest age group (OR=2.0), and for those with a high level of education (OR=2.5). Of those with dental insurance, 54% reported having had a dental visit within the past 12 months ; more often by those with commercial insurance in comparison with public (65% vs. 53% p<0.001). Check-up as the reason for the most recent visit occurred most frequently among those with commercial insurance (28%) compared with those having public insurance (16%) or being non-insured (13%) (p<0.001). Having had two or more dental visits within the past 12 months was most common among insured respondents, when compared with the non-insured (31% vs. 22% p=0.01). The non-insured respondents reported tooth extractions almost twice as frequently as did the insured ones (p<0.001). Of the 726 insured subjects, 60% selected fully out-of-pocket-paid services (FOP), and 53% were unaware of their insurance benefits. Of those who selected FOP, good interpersonal aspects (OR=4.6), being unaware of dental insurance benefits (OR=4.6), and good technical aspects (OR=2.3) as a reason had greater odds of selecting FOP. The present study revealed that dental insurance was positively related to demand for oral health care as well as to utilization of services, but to the latter with a minor extent. Among insured respondents, despite their opportunity to use fully or highly subsidized oral health care services, good interpersonal relationship and high quality of services were the most important factors when an insured patient selected a dentist or a clinic. The present findings indicate a clear need to modify dental insurance systems in Iran to facilitate optimal use of oral health care services to maximize the oral health of the population. A special emphasis in the insurance schemes should be focused on preventive care.

Early Childhood Caries and a Community Trial of its Prevention in Tehran, Iran

Varhaislapsuuden karies ja sen ehkäisy kehittyvän terveydenhuollon maassa Varhaislapsuuden karies on merkittävä kansanterveysongelma varsinkin lapsirikkaissa maissa ja väestöissä. Karieksen hoitaminen vie paljon voimavaroja ja aiheuttaa mittavia taloudellisia seuraamuksia. Karies voi ilmaantua lapselle jo vauvaikäisenä, pian ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun. Alle 3-vuotiaiden karieksesta on kuitenkin niukasti tilastotietoja. Maailman terveysjärjestökin suosittaa tietojen keräämistä vasta 3-vuotiaiden ikäryhmästä. Heistä kariesta sairastaa Suomessa 16 %, Yhdysvalloissa 25 %, Englannissa 30 %, Iranissa 46 % ja Saudi-Arabiassa 61 %. Tämä väitöstutkimus selvitti karieksen esiintymistä ja sen vaaratekijöitä 1─3-vuotiailla Teheranissa. Lisäksi tutkimus arvioi perusterveydenhuoltoon sisällytetyn karieksen ehkäisyn tuloksellisuutta. Tutkimuskohteiksi arvottiin Teheranista 18 neuvolaa. Jokaisessa oltiin 4 päivää, jolloin kaikkia rokotuksiin tulleita 1─3-vuotiaita äiteineen pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Kahta lukuun ottamatta kaikki äidit suostuivat, ja aineistoon tuli kaikkiaan 504 lasta äiteineen. Kaikki 1-vuotiaat, 242 lasta äiteineen, valittiin karieksen ehkäisykokeiluun. Sitä varten neuvolat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi (A ja B) oli koeryhmiä ja yksi (C) oli vertailuryhmä. Tutkimus alkoi äidin haastattelulla. Siinä selvitettiin perheen koulutus- ja tulotaso sekä lapsen ruokinnasta imetyksen kesto, yösyötöt ja päiväaikaan nautitut makeat. Vielä kysyttiin lapsen ja äidin suuhygieniatavoista ja äidin kokemuksista lapsen suun puhdistamisessa. Sitten hammaslääkäri tutki lapsen suun ja kirjasi karieksen ja hammasplakin esiintymät. Suun tutkimuksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyivät rokotushuoneeseen. Koeryhmissä (A ja B) äidit saivat terveydenhoitajalta suunterveyttä koskevan esitteen ja kehotuksen lukea se huolellisesti. Lisäksi ryhmässä A terveydenhoitaja kertoi suun ja hampaiden terveydenhoidosta saman esitteen avulla, ja neuvolan henkilökunta muistutti suunhoidon tärkeydestä puhelimitse kahdesti seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vertailuryhmässä äideille ei annettu suunhoidon ohjeita. Kaikissa ryhmissä äitejä muistutettiin seuraavan rokotuskerran ajankohdasta, muttei mainittu tulevaa toista hammastarkastusta. Varhaislapsuuden kariesta sairasti ikäryhmästä riippuen 3─26 % tutkituista 1─3-vuotiaista, ja 65─76 %:lla oli hammasplakkia. Äideistä 68 % harjasi hampaansa päivittäin ja 39 % puhdisti lapsensa suun päivittäin. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsen suun puhtaudesta. Rintaruokinta oli yleistä eikä lisännyt kariesvaaraa. Yöllä pullomaitoa saavilla karies oli 5 kertaa yleisempää kuin muilla. Neuvolassa saatu ohjeistus ehkäisi selvästi karieksen syntyä puolen vuoden kokeessa.

Oral Cancer in Tehran, Iran: An approach for understanding disease burden

Suusyöpä Teheranissa, Iranissa 1993-2003 Tämän väitöskirjan tavoitteena oli kuvata suusyövän yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Teheranissa, Iranissa tutkimalla suusyöpäpotilaita, suusyöpäkasvainten ominaisuuksia, potilaille tehtyjä diagnooseja ja niiden viivästymistä sekä heidän selviytymistä sairaudestaan. Suusyöpäkasvainten tietoja kerättiin 1042 suusyöpäpotilaalta. Nämä tiedot kerättiin 30 suurimman Teheranilaissairaalan potilaskortistoista vuosien 1993-2003 ajalta. Eloonjäämisanalyysiä varten tiedot kerättiin vuosien 1996-2003 arkistoista 470 suusyöpä- ja 82 huulisyöpäpotilaan osalta ja heitä seurattiin vuoden 2005 loppuun. Potilaan kokemien ensioireiden ja lopullisen syöpädiagnoosin välistä viivettä varten kerättiin tiedot Teheranilaisista sairaaloista 100 peräkkäisen suusyöpäpotilaan tiedoista vuosien 2004-2006 välillä. Ns diagnostinen viive jaettiin kahteen osaan: 1) ensioireiden ja ensimmäisen sitä seuranneen lääkärikäynnin väli ja 2) ensimmäisen lääkärikäynnin ja lopullisen diagnoosin välinen ero. Useimmat suusyövät olivat pitkälle edenneitä diagnoosin tekemisen hetkellä, kasvain oli siis yli 4 senttimetriä halkaisijaltaan ja/tai kaulan alueen imusolmukkeissa oli jo etäpesäkkeitä. Eloonjäämistodennäköisyys viiden vuoden aikavälillä oli suusyöpäpotilaille 30% ja huulisyöpäpotilaille 62%, mitkä olivat merkittävästi alempia kuin yleisesti länsimaissa vastaavat luvut. Tämä tutkimus osoitti, että keskimääräinen diagnostinen viive oli korkea (7,2 kk, SD 7,5), erityisesti kun niitä verrataan kehittyneimpien terveydenhuoltojärjestelmien vastaaviin tietoihin. Yleensä potilaasta aiheutuva viive oli huomattavan suuri ensioireiden ja lopullisen diagnoosin välisestä ajasta. Tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta on perusteltua esittää kehitettäväksi ennaltaehkäisevä tiedotusohjelma, jossa kansalaiset voisivat saada enemmän tietoa suusyövästä, sen ensioireista jotta he hakeutuisivat aikaisemmin hoitoon. Lisäksi terveydenhoitohenkilöstöä, erityisesti hammaslääkärejä ja suuhygienistejä tulisi kouluttaa varhaisen diagnoosin tekemiseksi, jotta Iranissa tehtävien suusyöpähoitojen lopputulokset paranisivat.

Dental health and school-based health education among 15-year-olds in Tehran, Iran

The aim of the present study was to assess dental health and its determinants among 15-year-olds in Tehran, Iran and to evaluate the impact of a school-based educational intervention on their oral cleanliness and gingival health. The total sample comprised 506 students. Data collection was performed through a clinical dental examination and a self-administered structured questionnaire. This questionnaire covered the student s background information, socio-economic status, self-perceived dental health, tooth-brushing, and smoking. The clinical dental examination covered caries experience, gingival status, dental plaque status, and orthodontic treatment needs. Participation was voluntary, and all students responded to the questionnaire. Only three students refused the clinical dental examination. The intervention was based on exposing students to dental health education through a leaflet and a videotape designed for the present study. The outcome examinations took place 12 weeks after the baseline among the three groups of the intervention trial (leaflet, videotape, and control). High participation rates at the baseline and scanty drop-outs (7%) in the intervention speak for reliability of the results. Mean value of the DMFT (D=decayed, M=missing, and F=filled teeth) index of the 15-year-olds was 2.1, which comprised DT=0.9, MT=0.2, and FT=1.0 with no gender differences. Dental plaque existed on at least one index tooth of all students, and healthy periodontium (Community Periodontal Index=0) was found in less than 10% of students. Need for caries treatment existed in 40% of students, for scaling in 24%, for oral hygiene instructions in all, and for orthodontic treatment in 26%. Students with the highest level of parents education had fewer dental caries (36% vs. 48%) and less dental plaque (77% vs. 88%). Of all students, 78% assessed their dental health as good or better. Even more of those with their DMFT=0 (73% vs. 27%) and DT=0 (68% vs. 32%) assessed their dental health as good or better. Smokers comprised 5% of the boys and 2% of the girls. Smoking was common among students of less-educated parents (6% vs. 3%). Of all students, 26% reported twice-daily tooth-brushing; girls (38% vs. 15%) and those of higher socio-economic background (33% vs. 17%) did so more frequently. The best predictors for a good level of oral cleanliness were female gender or twice-daily tooth-brushing. The present study demonstrated that a school-based educational intervention can be effective in the short term in improving the oral cleanliness and gingival health of adolescents. At least 50% reduction in numbers of teeth with dental plaque compared to baseline was achieved by 58% of the students in the leaflet group, by 37% in the videotape group, and by 10% of the controls. Corresponding figures for gingival bleeding were 72%, 64%, and 30%. For improving the oral cleanliness and gingival health of adolescents in countries such as Iran with a developing oral health system, school-based educational intervention should be established with focus on oral self-care and oral health education messages. Emphasizing the immediate gains from good oral hygiene, such as fresh breath, clean teeth, and attractive appearance should be key aspects for motivating these adolescents to learn and maintain good dental health, whilst in planning school-based dental health intervention, special attention should be given to boys and those with lower socio-economic status. Author s address: Reza Yazdani, Department of Oral Public Health, Institute of Dentistry, University of Helsinki, P.O. Box 41, FI-00014 Helsinki, Finland. E-mail: reza.yazdani@helsinki.fi

A Patchwork of memories 1911-1997

Memoir describes her life in Germany, her decision to leave Germany after the death of her parents, and to work in the United States in 1934. Detailed description of every day life in Germany (after World War I) and in the United States, and later of various travels all over the world. Also mentions her German-Jewish ancestors on her maternal side (great-great-grandparents: Moritz and Fanny Hertz, great-grandmother: Helene Hertz nee Orthenberger), who had a textile business.

Sanan vai rakkauden palveluksessa? : Diakonian viralle esitetyt teologiset perusteet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1997-2006

Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää diakonian viralle esitettyjä teologisia perusteita kirkon viralliseen päätöksentekoon liittyvissä asiakirjoissa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1997-2006. Diakonaatti tarkoittaa kirkon hengelliseen virkaan kuuluvaa papin virasta erillistä palveluvirkaa. Tässä tutkielmassa diakonaattia tarkastellaan kirkkolaissa ilmaistun karitatiivisen diakonian viran näkökulmasta suhteessa kirkon erityiseen virkaan. Systemaattisessa analyysissa on pyritty kuvaamaan aineistosta esiin nouseva diakonian viran keskeinen teologia ja keskeisimmät virkakeskustelussa esiin tulleet ongelmakohdat. Diakonian viran teologisia perusteita ei tässä tutkielmassa pidetä yhtenä kokonaisuutena, vaan siinä tapahtuvat muutokset on pyritty nostamaan esiin historiallisessa viitekehyksessä. Dispositio on tämän vuoksi rakennettu kronologisesti eteneväksi. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytävä keskustelu diakonian viran uudistamisesta on käytännöllisten uudistamistarpeiden lisäksi lähtökohdiltaan yhteydessä kansainväliseen ja ekumeeniseen virkateologiseen kehitykseen, jossa kirkot ovat arvioineet omaa olemustaan ja tehtäväänsä. Virkarakenneuudistuksen pani vireille piispainkokouksen esitys 1/1994 diakonian viran kehittämisestä. Tutkielman keskiössä ovat siihen liittyen komiteamietinnöt Yhdessä kirkon virassa (1997) ja Palvelijoiksi vihityt (2002). Tarkasteltuna ajanjaksona lähdeaineistossa on havaittavissa kirkon viran ja diakonian viran määrittelyä koskeva terminologian ja ordinaatiokäsityksen muutos. Linjausten argumentoinnissa on havaittavissa joitakin epäselvyyksiä, koska esiin otettiin uusia käsitteitä. Kaikki analysoidut asiakirjat katsoivat kirkon viran perustuvan jumalalliseen asetukseen. Sekä kaksisäikeisessä että kolmisäikeisessä virkamallissa diakonian virka ymmärrettiin osaksi Jumalan asettamaa kirkon virkaa. Yksi ministerium ecclesiasticum aukeaa useampaan tehtävään. Kristus asetti kirkolle viran kutsuessaan ja lähettäessään apostolit. Viran muodot ja jakautuminen esimerkiksi piispan, papin ja diakonian virkoihin on nähty periaatteessa inhimillisenä järjestelykysymyksenä, sillä viran jumalallinen asetus ei koske viran muotoja. Asiakirjoissa tukeuduttiin kirkon viran määrittelyssä yhteisen pappeuden perustaan. Kristityt muodostavat uskon ja rakkauden yhteisön, jossa koko seurakunnalla on vastuu tietyistä tehtävistä. Kirkon erityinen palveluvirka rakentuu tälle pohjalle. Aineistosta vahvasti nouseva teema on Lutherin teologiaan perustuva näkemys uskon ja rakkauden sisäkkäisyydestä sekä uskossa läsnäolevasta Kristuksesta rakkauden perustana. Lutherin teologiaan liittyy myös diakonian viran argumentointi sakramentaalisen sanakäsityksen pohjalta. Sanakäsitys on nähty laajasti myös ekumeenisessa dialogissa. Diakonian virkaa tarkasteltiin aineistossa suhteessa seurakuntaan. Yhteisöllisyyden korostus diakonian viran edellytyksenä ja myös sen seurauksena nousi esiin. Yhteisöllisyyden ja siten myös diakonian lähteeksi hahmottui jumalanpalvelus ja ehtoollinen. Ajatus koinoniasta toi mukanaan myös vahvan pneumatologisen perustelun diakonian viralle. Voidaankin sanoa, että diakonian virka tulkittiin lähteissä ankkuroituneeksi Kristukseen. Kristuksen ja kristittyjen yhteyden vuoksi Kristus on sekä diakonian lähde että sen kohde. Aineiston pohjalta on hahmotettavissa diakonian viran teologisena lähtökohtana yhteinen pappeus sekä yhteys sanaan ja sakramentteihin. Viran edellytyksenä on erityinen kutsu, valtuutuksena ordinaatio ja palveluviran sisältönä apostolisen esikuvan mukainen palvelu. Palveluvirka kirkossa perustuu yleiseen pappeuteen siten, että vain yleisen pappeuden omaava kastettu ja uskova kirkon jäsen voi saada erityisen kutsun ja valtuutuksen erityiseen virkaan. Yleinen pappeus ei kuitenkaan yksin riitä virkaan eikä sitä ole mahdollista johtaa yleisestä pappeudesta. Erityinen kirkon virka edellyttää lisäksi erityisen Jumalan kutsun, jonka kirkko hyväksyy ja vahvistaa. Jumalan kutsun julkinen vahvistaminen ja tunnustaminen tapahtuu ordinaatiossa. Diakonian virkaa koskevassa suomalaisessa keskustelussa on oltu yksimielisiä siitä, että diakonian virkaan sisältyvät karitatiivinen, katekeettinen ja liturginen funktio. Käytännössä diakonian viralla on kuitenkin vahvasti karitatiivinen luonne Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

The Finnish Leadership Style in Transition - A Study of Leadership Criteria in the Insurance Business, 1997-2004 (summary section only)

The aim of the study was to explore the importance of evaluating leadership criteria in Finland at leader/subordinate levels of the insurance industry. The overall purpose of the thesis is tackled and analyzed from two different perspectives: - by examining the importance of the leadership criteria and style of Finnish insurance business leaders and their subordinates - by examining the opinions of insurance business leaders regarding leadership criteria in two culturally different countries: the US and Finland. This thesis consists of three published articles that scrutinise the focal phenomena both theoretically and empirically. The main results of the study do not lend support to the existence of a universal model of leadership criteria in the insurance business. As a matter of fact, the possible model seems to be based more on the special organizational and cultural circumstances of the country in question. The leadership criteria seem to be quite stable irrespective of the comparatively short research time period (3–5 years) and hierarchical level (subordinate/leader). Leaders have major difficulties in changing their leadership style. In fact, in order to bring about an efficient organizational change in the company you have to alternate the leader. The cultural dimensions (cooperation and monitoring) identified by Finnish subordinates were mostly in line with those of their managers, whilst emphasizing more the aspect of monitoring employees, which could be seen from their point of view as another element of managers’ optimizing/efficiency requirements. In Finnish surveys the strong emphasis on cooperation and mutual trust become apparent by both subordinates and managers. The basic problem is still how to emphasize and balance them in real life in such a way that both parties are happy to work together on a common basis. The American surveys suggests hypothetically that in a soft market period (buyer’s market) managers employ a more relationship-oriented leadership style and correspondingly adapt their leadership style to a more task-oriented approach in a hard market phase (seller’s market). In making business better Finnish insurance managers could probably concentrate more on task-oriented items such as reviewing, budgeting, monitoring and goal-orientation. The study also suggests that the social safety net of the European welfare state ideology has so far shielded the culture-specific sense of social responsibility of Finnish managers from the hazards of free competition and globalization.

Diagnóstico de plagas y enemigos naturales en el cultivo del ajonjolí (Sesamum indicum L.) durante el ciclo 1997/1998 en cuatro comunidades del departamento de León, Nicaragua

Durante el año 1997 se realizó un diagnóstico para identificar las plagas y benéficos en el cultivo del ajonjolí durante las épocas de primera y postrera, estableciéndose parcelas en las comunidades Chacraseca, La Ceiba, Abangasca y Los Lechecuagos del departamento de León, Nicaragua.Se realizaron muestreos semanales, los métodos de muestreos utilizados fueron: Panas amarillas, trampas Pitfull, red entomológica así como muestreos de plagas de suelo usándose el método del pie cúbico. Además se cuantificó visualmente el porcentaje de plantas enfermas, identificándose el agente causal y se determinó a través de estimación visual el porcentaje de defoliación de las plantas. Al momento del emparve se realizó un análisis de la calidad de los granos. Los resultados obtenidos fueron 114 géneros de insectos encontrados de los cuales 69 géneros fitófagos, 38 géneros benéficos y siete géneros sin relación con el cultivo, los fitófugos que se presentaron con más frecuencia fueron Estigmene acrea, Spodoptera sunia, Trichoplusia ni, Diabrotica balteata, Cerotoma sp y chinches fitófagos como Nezara viridula, Euchistus sp, Stenocoris sp y Hyalimenus sp, al comparar la calidad de los granos secados en el campo y bajo condiciones controladas, después del análisis T- student los resultados indican que no hubo diferencias significativas entre ellos. Los insectos benéficos más frecuentes fueron los depredadores Polybia sp, Megacephala sp, Zelus sp, Sinea sp y arañas, los parasitoides se presentaron en menores poblaciones sobresaliendo Chelonus sp y Ophion sp, los insectos de suelo mas frecuentes fueron: Blapstinus sp, Epitragus sp, Phyllophaga sp y Conoderus sp. La época de primera presentó poblaciones insectiles más bajas que la época de postrera, pero en ambas épocas de siembra los fitófagos fueron mayores que los benéficos, las precipitaciones en la época de primera fueron de 33.3 mm promedio por mes y de 126 mm promedio por mes para la época de postrera. Las enfermedades presentes en el cultivo fueron Cercospora sesami y Macrophomina phaseoli, siendo la que se presentó con mayor intensidad C. sesami con un promedio máximo de plantas infectadas de 47.71 %en la etapa & y M phaseoli alcanzó un promedio de 31 %de plantas infectadas en la misma etapa fenológica. Se recomienda estudiar la biología y ecología de los insectos más importantes encontrados en este estudio, con el propósito de conocer su comportamiento durante las diferentes etapas fenológicas del cultivo y trazar mejores estrategias de manejo para las plagas del ajonjolí en Nicaragua.

Sapientia, 1997, Vol. LII, nº 201 (número completo)

Contenido: El aristotelismo y el tomismo frente al egoísmo psicológico / María L. Lukac de Stier – El deseo natural de ver a Dios en la Summa contra Gentiles / Guillermo Jorge Cambiasso – La creación como encuentro del ser y de la nada en la teología del maestro Eckhart de Hochheim O.P. (1260-1327) / Brian J. Farrelly – Malebranche y el libertinage érudit / Francisco Leocata – The problem of person and Jean Mouroux / John M. McDermott ; Glenn J. Comandini – Los fundamentos de la Bioética de H. Tristram Engelhardt / Jorge Martínez Barrera – Cuando las contradictorias son verdaderas / Marisa Villalba de Tablón – Examen del escepticismo moral y del relativismo moral / Camilo Tale – Saint Thomas et le mystère de la création : une réponse aux interrogations de l’homme d’aujourd’hui / Marie-Dominique Philippe – La finalidad de la naturaleza humana : alcance y actualidad de la cuestión / Beatriz Eugenia Reyes Oribe – La providencia y el gobierno del mundo / Alberto Caturelli – Saint Thomas et le problème de la possibilité d’un univers créé éternel / Alain-Marie de Lassus – La causalidad material de los elementos en la generación de los cuerpos mixtos / Mario Enrique Sacchi -- Bibliografía