Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten suorituskykyä mitataan toimitusketjussa ja miten saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi toiminnan kehittämisessä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuustyönä. Esitettyjen tietojen ja tulosten pohjana on alan kirjallisuus sekä julkaistut artikkelit. Työssä esitellään toimitusketjun suorituskyvyn kannalta oleelliset mittauksen kohteet sekä näiden mittaamiseen soveltuvia yleisimpiä mittareita ja valmiita mittaristomalleja. Lisäksi työssä selvitetään, mitä toimitusketjuun kuuluvien osapuolten tulee huomioida mittaamisen suunnittelu- ja implementointiprojekteissa sekä miten mittauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toimitusketjun suorituskyvyn parantamiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että toimitusketjun suorituskyvyn mittaamiseen on kehitetty valtava määrä mittareita ja mittarimalleja, joista tulisi kuitenkin valita tapauskohtaisesti vain muutamia, joille asetetaan tavoitearvot ja joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Toimitusketjun suorituskykyä kannattaa mitata, koska se mahdollistaa informaatioon perustuvan päätöksenteon ja johtaa parempaan kilpailukykyyn.

Myynnin suorituskyvyn mittaaminen ja ohjaaminen ulkoistetussa myyntiverkostossa

Työn tavoitteena on selvittää, miten ulkoistettua myyntiorganisaatiota tulisi mitata ja ohjata. Työn alkuosa keskittyy kirjallisuuslähteiden pohjalta hankittuun tietoon myynnin tavoitteista, ohjaamisesta ja mittaamisesta. Työ toteutettiin case-tutkimuksena ja tieto case-yrityksestä hankittiin ensisijaisesti haastattelujen avulla. Nykytilaa analysoitiin ja lopuksi esiteltiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Myynnin ohjaamisen ja mittaamisen lähtökohtana ovat tavoitteet ja myyntistrategia. Kun suorituskykymittaristoa kehitetään, tulisi sen huomioida eri näkökulmat ja niiden tarpeet. Ulkoistetun verkoston toimijoiden erityispiirteet tulisi huomioida tavoitteissa ja mittareissa, eikä yksi tavoitemuotti sovi kaikille verkoston osapuolille. Mittariston tulee huomioida eri lähestymistavat, ja sen takia mittariston tulisi huomioida taloudelliset tekijät, markkinatekijät, asiakkaat, työntekijät ja tulevaisuus. Suorituskykymittaristo ja tavoitteet ovat tärkeä osa ohjaamista, mutta ohjaamisen toinen keskeinen osa on aineettomat motivaatiotekijät, kuten myyntisuunnittelu ja avoimuus, ja niiden kehittäminen.

Toimittajahallintaprosessin kehittäminen

Nykyaikaisessa monipuolisessa liiketoimintaympäristössä, tieto joka saadaan koko toimitusketjun osapuolilta, on perusedellytys menestykselle. Ammattimaisessa hankinnassa keskitytään kokonaisuuden hallintamenetelmiin, joissa keskitytään ohjaamaan toimittajasuhteita, prosesseja ja tuloksia. Näistä erityispiirteistä johtuen, toimittajahallinta on yksi tärkeimmistä hankinnan tehtävistä. Toimittajahallinta vaatii laaja-alaista asiantuntijuutta ja yhteistyötä, niin sisäisten, kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kokonaisvaltaisesti hankintaa ja toimittajahallintaa, sekä kehittää suositukset kattavalle toimittajahallintaprosessille kohdeyrityksen hankintakategorialle. Tutkimuksen kirjallisuusselvitys perustuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat olennaisia kohdeyrityksen kokonaisvaltaisessa hankintaprosessissa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan hankintatoimea yrityksen sisäisistä näkökulmista, joita ovat hankinta, muutoksenhallinta ja prosessijohtaminen. Toisessa osassa hankintatoimea tarkastellaan toimittajayhteistyön näkökulmista, joita ovat toimittajahallinta, toimittajien luokittelu ja suorituskyvyn mittaaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella kohteena olevan hankintakategorian kehityskohteiksi erityisesti nousivat kokonaisuuden ja kaikkien toimitusketjun osien kustannustehokkuuden analysointi, kokonaiskustannustenhallinta, prosessien määrittäminen ja syklisyys, sekä yhteistyön merkitys poikkifunktionaalisten ryhmien kanssa.

Tuotekehitysprosessin suorituskyvyn parantaminen pienikokoisessa tuotekehitysorganisaatiossa

Tutkimuksen tavoite on selvittää tuotekehitysprosessin vaiheet ja niihin vaikuttavia tekijöi-tä sekä löytää keinoja, joilla parantaa pienikokoisen tuotekehitysorganisaation tuotekehi-tysprosessia ja tuotekehitystoimintaa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin kohdeor-ganisaation tuotekehitysprosessi vastaa teoriamääritelmiä dokumenttitarkasteluna. Lisäksi kartoitettiin kohdeorganisaation tuotekehitystoiminnan nykytilaa ja haastattelemalla henkilökuntaa. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Kohdeorganisaatiolla on dokumentoitu tuotekehitysprosessi, josta käy ilmi vaiheet, kriteerit ja vastuut. Prosessi vastaa teoriamääritelmiä sitä paremmin, mitä lähemmäksi prosessin loppua siirrytään. Haastatteluista tuli ilmi, että kohdeorganisaation vahvuudet ovat työntekijöiden osaamisessa ja asenteessa sekä työilmapiirissä. Suurimpia kehityskohtia ovat resurssitilanne ja tuotemäärittelyjen taso. Kohdeorganisaatiossa on liian vähän teki-jöitä tehtävämäärään nähden ja tuotemäärittelyt muuttuvat usein prosessin aikana. Seu-rauksena on mm. aikataulujen venyminen ja suunnittelun laadun heikkeneminen. Tuote-kehitystoiminta nähtiin pääasiassa tuotteiden tuotteistamisessa, ei tuoteideoiden kehittä-misessä. Tuotekehitysprosessin tuntemus vaihtelee ja asiakastarpeet eivät ole tuotekehi-tykselle selvät. Lisäksi henkilökunta ei tunne täysin suorituskyvyn mittareita ja menossa olevia kehityshankkeita. Prosessin kriteerien päivitys ja painotus etupään tehtäviin parantaisi prosessia etenkin prosessin loppupään toiminnoissa. Toiminnan parantamiseksi resursointitilannetta pitää parantaa ja tuotemäärittelyjen analysointiin tulee panostaa enemmän. Lisäksi koulutus prosessista, asiakastarpeista, mittaamisesta ja kehityshankkeista parantaisi kokonaisku-van ymmärtämistä ja näin ollen toiminnan taso parantuisi. Innovaatiotoiminnan ja ideoin-nin lisäämiseksi tulisi tutkia, mitä mahdollisuuksia toiminnan lisäämiseksi on.

Suorituskyvyn johtamisjärjestelmän jalkauttamisen ja tehokkaan käyttämisen edistäminen bioenergia- ja lämpöliiketoimialalla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suorituskyvyn johtamisjärjestelmän jalkauttamisen, tehokkaan käyttämisen ja jatkuvan parantamisen kulttuurin luomisen edistäviä tekijöitä bioenergia- ja lämpöliiketoimialalla. Tämä tutkimus tukee kohdeorganisaation suorituskyvyn johtamisjärjestelmän implementointiprosessia. Tutkimuksen mukaan suorituskyvyn johtamisjärjestelmän jalkauttamista tukee kolme tärkeää tekijää: johdon ja henkilöstön sitoutuminen, mittariston hyödyllisyyden näkeminen ja mittariston rakenne ja sisältö. Johdon ja henkilöstön sitoutumista sekä mittariston hyödyllisyyden näkemistä edistävät oikeanlainen viestintä, mittariston ymmärtäminen ja liiketoimintaa tukevat mittarit. Mittareiden käyttöönottoa edistävät ymmärrettävät ja luotettavat mittarit sekä kannustimet. Tutkimuksen mukaan suorituskykymittariston tehokasta käyttämistä tukevat mittareiden ajantasaisuus ja mittaustiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa. Mittariston tehokasta käyttämistä edistävät mittariston muutosherkkyys, käyttäjäläheinen kehittäminen ja mittareiden liittäminen palkitsemiseen. Jatkuvan parantamisen kulttuurin luomista edistävät mittaristoon ja organisaatioon liittyvät tekijät mm. organisaatiokulttuuri ja johtamistyyli sekä mittariston muutosherkkyys.

Suorituskyvyn mittaaminen lasi- ja alumiinirakentamisen pk-yrityksissä

Diplomityön taustana oli oletus suorituskyvyn mittaamisen vähäisyydestä lasi- ja alumiinirakentamisen pk-yrityksissä. Tämän takia haluttiin tutkia mitataanko suorituskykyä ja jos mitataan, miten sitä tehdään sekä minkälainen järjestelmä sopisi kyseisille yrityksille. Lasi- ja alumiinirakentamisen suorituskyvyn analysoinnin tilannetta kartoitettiin haastattelututkimuksella, jossa kävi ilmi, että se tosiaan on vähäistä. Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä seurattiin pääasiassa liiketaloutta ja tulosta, ja näitäkin suppeasti. Laajemmalle mittaamiselle todettiin kuitenkin olevan tarvetta. Tämän jälkeen haastattelututkimuksen pohjalta suunniteltiin työssä mukana olleelle Case-yritykselle mittaristo. Suunnitteluvaiheessa valittiin yrityksen visioiden ja strategian mukaisesti neljä mitattavaa suorituskyvyn osa-aluetta ja näille mittarit. Mittariston suunnittelun jälkeen siirryttiin rakennusvaiheeseen. Järjestelmäksi valittiin SAKE, joka on helppokäyttöinen ja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin suunniteltu työkalu. Tämän suorituskyvyn mittariston avulla lasi- ja alumiinirakentamisen yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja ulottaa suorituskyvyn mittauksen osa-alueilla joita ei aiemmin ole huomioitu.

Ottomoottorin suorituskyvyn parantaminen sähköisillä järjestelmillä autourheilun jokamiesluokassa

Tässä työssä tutkitaan sähköisten moottorin viritysmenetelmien soveltuvuutta jokamiesluokan kilpa-autoiluun. Tehty tutkimus perustuu kirjallisuuslähteisiin ja siinä selvitetään sähköjärjestelmillä saavutettavaa moottorin suorituskykyhyötyä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Kustannustaso on tärkeässä osassa, koska jokamiesluokan kilpa-autojen myyntihinta kilpailuissa on 1400 €. Tutkimuksen teoriaosassa käydään läpi erilaisia moottorin sähköjärjestelmiä ja tutkimusosassa keskitytään moottorin sähköisesti ohjattuun polttoaineen suihkutukseen, erilaisiin sytytysjärjestelmiin ja moottorin ohjausyksiköihin. Moottorin sähköjärjestelmistä saatavaa hyötyä arvioidaan sellaisenaan, uudelleensäädettynä, jälkiasennettuna ja mekaanisen moottorin virityksen yhteydessä. Vertailukohtana käytetään mm. kaasuttimia ja vanhempia sytytysjärjestelmiä. Moottorin ohjelmoitavien polttoaineensuihkutus- ja sytytysjärjestelmien todetaan tutkimuksen perusteella olevan harkitsemisen arvoisia jokamiesluokan kilpa-autoihin, vaikka moottorin huipputehoa niiden käyttö ei kasvata muutamaa hevosvoimaa enempää. Useimmille harrastajille hinnaltaan liian kalliiksi jokamiesluokan kilpa-autoihin todetaan uutena ostetut jälkiasennettavat kilpakäyttöön suunnitellut moottorin ohjausyksiköt.

Puun kemiallinen koostumus ja sen uuteaineiden analysointi

Tämä kandidaatintyö jakaantuu teoriaosuuteen ja kokeelliseen osaan. Teoriaosuudessa käsitellään puun kemiallista koostumusta, jossa keskitytään erityisesti puun uuteaineisiin. Puun uuteaineista käsitellään erityisesti hartsihappoja, koska ne ovat taloudellisesti arvokkaita yhdisteitä. Teoriaosuudessa esitellään puun uuteaineille eri analyysimenetelmiä kaasu- ja nestekromatografialla sekä kapillaarielektroforeesilla. Analyysimenetelmät ovat koottu tieteisartikkeleista, joissa on tutkittu ja analysoitu puun uuteaineita. Työn kokeellisessa osuudessa analyysilaitteeksi valittiin kapillaarielektroforeesi (CE). Tavoitteena oli löytää menetelmä, jolla voisi analysoida puun uuteaineista hartsi- ja rasvahappoja. Kapillaarielektroforeesille testattiin viittä erilaista menetelmää. Referenssinäytteinä työssä käytettiin oleiinihappoa ja abietiinihappoa. Yhdellä testatuista menetelmistä saatiin analysoitua oleiinihappoa referenssinäytteistä, mutta mahdollisesti myös abietiinihappoa. Tässä menetelmässä CE:n puskuriliuoksena käytettiin 50 mM boraattia + 100 mM natriumlauryylisulfaattia. Menetelmässä näytteen injektioaika oli 10 sekuntia ja CE:n sähköjännite oli 25 kV. Menetelmä oli toimiva 1000 mg/L liuoksilla, joiden pH oli nostettu 9-10 natriumhydroksidilla. Menetelmän haittapuolena on se, että alle 200 mg/L:n kantaliuoksilla CE:llä ei voitu analysoida oleiini- ja abietiinihappoa. Menetelmä ei siis sovellu esimerkiksi sellaisten näytteiden analysointiin, jossa oleiini- ja abietiinihappo pitoisuudet ovat hyvin pienet (alle 200 mg/L).

Strateginen suorituskyvyn mittaaminen ja -johtaminen muutostilanteessa - Case: Rahoitusyhtiö, keskijohdon näkökulma

Tapaustutkimus strategisen suorituskyvyn mittaamisesta ja -johtamisesta rahoitusyhtiössä.

Ulosottotoimen maksuvelvoitteen täytäntöönpanoprosessin nykytilan analysointi ja kehittäminen

Ulosottolaitoksen rakenneuudistushankkeessa selvitetään miten ulosottotyötä olisi mahdollista tehdä tehokkaammin. Toiminnan menoja on tulevina vuosina sopeutettava vähäisempiin määrärahoihin, johtuen hallinnonalan säästövelvoitteista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Ulosottolaitoksen maksuvelvoitteen täytäntöönpanoprosessin työvoimakustannuksia ja tutkia miten työvoimakustannusvähennyksiin olisi mahdollista päästä. Työssä selvitetään prosessin työvaiheet, minkä jälkeen työvoimakustannuksia lasketaan aikaperusteisella toimintolaskentamenetelmällä. Laskennassa tarvittavaa materiaalia on kerätty haastatteluin, sekä Ulosottolaitoksen tilastotiedoista ja kirjallisuudesta. Tulokset osoittavat prosessin yleisimpien työtehtävien tekemisen aiheuttavan noin 24,3 miljoonaa euroa työvoimakustannuksia vuodessa. Palveluiden sähköistämisen ja työtehtävien automatisoinnin lisäämisellä sekä töiden uudelleenorganisoinnilla olisi mahdollista vähentää vuosityövoimakustannuksia noin 6,2 miljoonaa euroa. Osa työtehtävistä voitaisiin myös keskittää työkuorman tasaamiseksi. Jatkossa tulee selvittää ovatko muutokset mahdollista toteuttaa kokonaisuudessaan.