Midwest Transportation Consortium Annual Report, 2009

The Midwest Transportation Consortium (MTC) recently completed its sixth year of operation. The MTC has become an established portion of the research and educational programs at ISU and its partner universities. The MTC continues to emphasize its primary focus of developing human capital. For example, this semester, Fall, 2005, ISU has graduate scholars in its educational program. However, we also recognize that the federal grant is an opportunity to build programs at our respective universities that continue after the U.S. DOT UTCP may end. An example of building a long lasting program is the University of Missouri – St. Louis’ (UMSL) and its development of a transportation Ph.D. program in their business college. Admittedly, this program could have been started regardless, but Dr. Ray Mundy, Director of UMSL’s Transportation Scholars Program, believes that the MTC support of the transportation educational program at UMSL was the essential component in establishing a Ph.D. program. At ISU, the MTC has been instrumental in establishing two research and outreach programs, and both have themes that are related to the MTC’s theme of “Transportation System Management and Operation.” The Center for Weather Impacts on Mobility and Safety (C-WIMS) was recently established, and the Center for Road Infrastructure Management and Operations (RIMO) is in the process of being established. The MTC has a critical role in establishing each of these two programs. As part of the on-going MTC program, we have established an effective network that promotes the education of future transportation professionals and the development of new knowledge on how to manage transportation infrastructure and services in a more sustainable manner. The MTC has a track record of developing outstanding students; these students are now becoming leaders in the private sector, government, and academia. The MTC has also supported the development of an extensive research portfolio related to sustainable transportation asset management. More research projects are in the pipeline. Finally, the MTC has dedicated itself to the dissemination of asset management research results through an ongoing technology transfer program. This document provides a progress for the latest fiscal year of operation of the MTC, which ran from October 2004 through September 2005.

Midwest Transportation Consortium Annual Report, 2010

The Midwest Transportation Consortium (MTC) recently completed its sixth year of operation. The MTC has become an established portion of the research and educational programs at ISU and its partner universities. The MTC continues to emphasize its primary focus of developing human capital. For example, this semester, Fall, 2005, ISU has graduate scholars in its educational program. However, we also recognize that the federal grant is an opportunity to build programs at our respective universities that continue after the U.S. DOT UTCP may end. An example of building a long lasting program is the University of Missouri – St. Louis’ (UMSL) and its development of a transportation Ph.D. program in their business college. Admittedly, this program could have been started regardless, but Dr. Ray Mundy, Director of UMSL’s Transportation Scholars Program, believes that the MTC support of the transportation educational program at UMSL was the essential component in establishing a Ph.D. program. At ISU, the MTC has been instrumental in establishing two research and outreach programs, and both have themes that are related to the MTC’s theme of “Transportation System Management and Operation.” The Center for Weather Impacts on Mobility and Safety (C-WIMS) was recently established, and the Center for Road Infrastructure Management and Operations (RIMO) is in the process of being established. The MTC has a critical role in establishing each of these two programs. As part of the on-going MTC program, we have established an effective network that promotes the education of future transportation professionals and the development of new knowledge on how to manage transportation infrastructure and services in a more sustainable manner. The MTC has a track record of developing outstanding students; these students are now becoming leaders in the private sector, government, and academia. The MTC has also supported the development of an extensive research portfolio related to sustainable transportation asset management. More research projects are in the pipeline. Finally, the MTC has dedicated itself to the dissemination of asset management research results through an ongoing technology transfer program. This document provides a progress for the latest fiscal year of operation of the MTC, which ran from October 2004 through September 2005.

Midwest Transportation Consortium Annual Report, 2011

The Midwest Transportation Consortium (MTC) recently completed its sixth year of operation. The MTC has become an established portion of the research and educational programs at ISU and its partner universities. The MTC continues to emphasize its primary focus of developing human capital. For example, this semester, Fall, 2005, ISU has graduate scholars in its educational program. However, we also recognize that the federal grant is an opportunity to build programs at our respective universities that continue after the U.S. DOT UTCP may end. An example of building a long lasting program is the University of Missouri – St. Louis’ (UMSL) and its development of a transportation Ph.D. program in their business college. Admittedly, this program could have been started regardless, but Dr. Ray Mundy, Director of UMSL’s Transportation Scholars Program, believes that the MTC support of the transportation educational program at UMSL was the essential component in establishing a Ph.D. program. At ISU, the MTC has been instrumental in establishing two research and outreach programs, and both have themes that are related to the MTC’s theme of “Transportation System Management and Operation.” The Center for Weather Impacts on Mobility and Safety (C-WIMS) was recently established, and the Center for Road Infrastructure Management and Operations (RIMO) is in the process of being established. The MTC has a critical role in establishing each of these two programs. As part of the on-going MTC program, we have established an effective network that promotes the education of future transportation professionals and the development of new knowledge on how to manage transportation infrastructure and services in a more sustainable manner. The MTC has a track record of developing outstanding students; these students are now becoming leaders in the private sector, government, and academia. The MTC has also supported the development of an extensive research portfolio related to sustainable transportation asset management. More research projects are in the pipeline. Finally, the MTC has dedicated itself to the dissemination of asset management research results through an ongoing technology transfer program. This document provides a progress for the latest fiscal year of operation of the MTC, which ran from October 2004 through September 2005.

The First 5 Years, April 2000 - March 2005, 2005

This report discusses the accomplishments of the Center for Portland Cement Concrete Pavement Technology (PCC Center) at Iowa State University, which was founded in April 2000. The report discusses the advisory groups that guide the Center, and describes the facilities included in the Center. The two Center facilities are the PCC Pavement and Materials Research Laboratory and the Mobile Concrete Research Lab. The report details the combined test capability of the Center's two labs, and describes the research undertaken at the Center. Also included in the publication are long-term planning efforts and technology transfer studies.

Self-Consolidating Concrete—Applications for Slip-Form Paving: Phase I (Feasibility Study), 2005

Over-consolidation is often visible as longitudinal vibrator trails in the surface of concrete pavements constructed using slip-form paving. Concrete research and practice have shown that concrete material selection and mix design can be tailored to provide a good compaction without the need for vibration. However, a challenge in developing self-consolidating concrete for slip-form paving (SF SCC) is that the new SF SCC needs to possess not only excellent self-compactibility and stability before extrusion, but also sufficient “green” strength after extrusion, while the concrete is still in a plastic state. The SF SCC to be developed will not be as fluid as the conventional SCC, but it will (1) be workable enough for machine placement, (2) be self-compacting with minimum segregation, (3) hold shape after extrusion from a paver, and (4) have performance properties (strength and durability) compatible to current pavement concrete. The overall objective of this project is to develop a new type of SCC for slip-form paving to produce more workable concrete and smoother pavements, better consolidation of the plastic concrete, and higher rates of production. Phase I demonstrated the feasibility of designing a new type of SF SCC that can not only self-consolidate, but also have sufficient green strength. In this phase, a good balance between flowability and shape stability was achieved by adopting and modifying the mix design of self-consolidating concrete to provide a high content of fine materials in the fresh concrete. It was shown that both the addition of fine particles and the modification of the type of plasticizer significantly improve fresh concrete flowability. The mixes used in this phase were also found to have very good shape stability in the fresh state. Phase II will focus on developing a SF SCC mix design in the lab and a performing a trial of the SF SCC in the field. Phase III will include field study, performance monitoring, and technology transfer.

Cross-Border Innovation Support Platform for the SMEs: The Case of St. Petersburg Corridor Region

Työssä tutkitaan eri mekanismeja rajojen ylittävään innovaatioiden edistämiseen pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Case ympäristönä on Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän alueeli Pietarin Corridor. Tavoitteena on löytää tarkemmat määritykset ja rajauksetnäille mekanismeille. Teoriassa muodostettiin viitekehys rajojen ylittävälle innovaatioiden edistämismallille. Mallin pohjalta toteutettiinhaastattelututkimus, joka suoritettiin case-ympäristössä. Haastattelujoukko koostui yritysten edustajista, tutkimus-henkilöstöstä sekä julkisista toimijoista. Innovaatiojärjestelmä oli avoin uusille toimintamenetelmille.Menetelmien toteuttamistapa kuitenkin jakoi mielipiteitä. Toimijoiden välille tarvitaan parempaa yhteistyötä ja tämän kautta selkeämpää kommunikointia yritysten suuntaan. Innovaatioiden edistämiseen ehdotetaan Innovation Relay Centre tyyppisen toiminnan laajentamista Corridorin alueelle sekä sen käyttämän teknologioiden välittämismallin sekä kansainvälisen verkoston hyödyntämistä. Edistämisen tukena tulisi käyttää innovaatiotietokanta-työkalua.

Immunociblage des tumeurs: situation et perspectives en 2000

Following 15 years of experimental studies, tumor immunotargeting using monoclonal antibodies directed against tumor associated antigens shows now important monoclonal antibodies directed against tumor associated antigens shows now important clinical developments. This is mainly due to encouraging therapeutic results which have obtained using humanized antibodies such as the anti-CD20 rituximab in follicular B lymphomas and the anti-DrbB2 herceptin in breast carcinomas. Thanks to genetic engineering it is possible to graft variable or hypervariable regions from murine antibodies to human IgG, and even to obtain fully human antibodies by using either transgenic mice containing a large part of the human repertoire of human IgG, or selection of human antibody fragments expressed by phages. Radiolabeling of antibodies played a major role to demonstrate the tumor immunotargeting specificity and remains attractive for the diagnosis by immunoscintigraphy as well as for the treatment by radioimmunotherapy of some cancers. In this review, the current results and the prospects of diagnostic and therapeutic uses of anti-tumor antibodies and their fragments will be described. Concerning diagnosis, 123-iodine or 99m-technetium labeled Fab fragments allowed very demonstrative tumor images but this technique has a limited effect upon the therapeutic attitude. Immuno-PET (positron emission tomography) could enhance the sensitivity of this imaging method. Radio-immunoguided surgery and immunophotodetection are attractive techniques still under evaluation. Concerning therapy, 131-iodine labeled anti-CD20 antibodies gave spectacular results in non-Hodgkin's B lymphomas. In solid tumors which as less radiosensitive, radioimmunotherapy could concern small tumors and need the use of two-steps targeting and/or alpha emitters radioisotopes. Some other strategies will be described such as bispecific antibodies directed against tumors and immune effector cells, some antibody fragments expressed on T cells called T-bodies or some biological studies using intrabodies. Published data and works in progress demonstrate that immunotargeting of tumors will have a growing place in the treatments of cancer patients.

Introducing Basic Systematic Requirements Engineering Practices in Small Organizations with an Easy to Adopt Method

Requirements-relatedissues have been found the third most important risk factor in software projects and as the biggest reason for software project failures. This is not a surprise since; requirements engineering (RE) practices have been reported deficient inmore than 75% of all; enterprises. A problem analysis on small and low maturitysoftware organizations revealed two; central reasons for not starting process improvement efforts: lack of resources and uncertainty; about process improvementeffort paybacks.; In the constructive part of the study a basic RE method, BaRE, was developed to provide an; easy to adopt way to introduce basic systematic RE practices in small and low maturity; organizations. Based on diffusion of innovations literature, thirteen desirable characteristics; were identified for the solution and the method was implemented in five key components:; requirements document template, requirements development practices, requirements; management practices, tool support for requirements management, and training.; The empirical evaluation of the BaRE method was conducted in three industrial case studies. In; this evaluation, two companies established a completely new RE infrastructure following the; suggested practices while the third company conducted continued requirements document; template development based on the provided template and used it extensively in practice. The; real benefits of the adoption of the method were visible in the companies in four to six months; from the start of the evaluation project, and the two small companies in the project completed; their improvement efforts with an input equal to about one person month. The collected dataon; the case studies indicates that the companies implemented new practices with little adaptations; and little effort. Thus it can be concluded that the constructed BaRE method is indeed easy to; adopt and it can help introduce basic systematic RE practices in small organizations.

Internationalization of Experience Pro concept

Diplomityö on tehty STTF:lle (Software Technology Transfer Finland), joka pyrkii kansainvälisille markkinoille Experience Pro -tuotekonseptillaan. Kansainvälistyminen on haasteellinen prosessi pk-yritykselle, ja haastetta haluttiin lähestyä strategisella suunnittelulla. Työn tavoitteena oli teoriatiedon ja löydettyjen kansainvälistymisesimerkkien avulla tuottaa STTF:lle kansainvälistymissuunnitelma strategiaan pohjautuen.Kaksi merkittävintä strategista valintaa STTF:n kansainvälistymisessä olivat kohdemaiden ja operaatiomuodon valinnat. Päätökset tehtiin strategisten analyysien perusteella. Analyysien avulla määritettiin myös yrityksen kilpailuedut. Löydettyjä vahvuuksia pyrittiin hyödyntämään myöhemmin kansainvälistymisen osastrategioita rakennettaessa. Tavoitteiden asettaminen ja markkinointi-mix:n kehittäminen olivat keskeisimmät osat markkinoinnin osastrategiassa. Jakelukanavan merkitystä korostettiin STTF:n kansainvälistymisessä ja yhteistyölle pyrittiin luomaan hyvät edellytykset. Strategia konkretisoitiin luomalla operatiiviset suunnitelmat markkinoinnin tukimateriaalien tuottamiseksi ja yhteistyökumppanien etsimiseksi. Markkinatutkimuksen perusteella potentiaaliset kohdemaat Experience Pro -konseptille olivat Australia, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Saksa ja Tanska. STTF:llä on muutama sopiva vaihtoehtoinen operaatiomuoto valittavanaan riippuen kohdemaasta. Suomen maine vakaana, korkean teknologian maana voidaan nähdä maaetuna STTF:lle ja muita vahvuuksia ovat STTF:n teknologinen osaaminen, tuotteeseen liittyvät palvelut ja henkilökohtaiset kontaktit. SWOT-analyysi paljasti STTF:n heikkouksia voitettaviksi.Tulevaisuudessa STTF voi jatkaa kansainvälistymistään suunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista, aktiivista yhteistyökumppanien etsimistä ja jatkuvaa prosessien kehittämistä vastaamaan kansainvälisten markkinoiden vaatimuksia.

Suomalaisten jäte- ja jätevesialan yritysten yhteistyömahdollisuudet sekä uudet tuotekonseptit koti- ja ulkomaisen liiketoiminnan kehittämisessä

Diplomityö on tehty osana InnoEnvi-hanketta, joka on Etelä-Suomen ympäristöalan verkostoitumiseen ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen tähtäävä toimintakokonaisuus. InnoEnvi on osa Etelä-Suomen maakuntien valmistelemaa InnoElli-ohjelmaa. InnoEnvi-hankkeen päätavoitteena on kehittyvän ympäristöklusterin luominen Etelä-Suomeen. Monet suomalaiset ympäristöalalle erikoistuneet yritykset ovat vielä tänä päivänä pieniä, nuoria ja pirstaleisia, minkä vuoksi ne tarvitsevat tukea ja yhteistyötä varsinkin vientimarkkinoille pyrkiessään. Tämän työn oleellisimpana tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Suomen jäte- ja jätehuoltoalan yritysten yhteistyön mahdollisuuksia ja etuja, sekä yhteistyön tuomaa vaikutusta koti- ja ulkomaiseen liiketoimintaan. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kartoittamalla Suomen tämänhetkistä jäte- ja jätevesihuollon tilaa ja käytössä olevaa teknologiaa sekä ympäristöliiketoimintaan vaikuttavia ohjauskeinoja. Ympäristöalan liiketoimintakenttään syvennyttiin tutkimalla alan verkostoitumista ja uusia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Verkostoituneita yrityksiä ja yhteistyön lisätarvetta selvitettiin InnoEnvissä tehtyjen aiempien tutkimustulosten sekä tässä tutkimuksessa tehtyjen yrityshaastattelujen avulla. Uudet EU-maat panostavat tiukentuvien ympäristösäädösten takia ympäristönsuojeluun, mikä tekee niistä houkuttelevan ympäristöteknologian vientikohteen. Tässä työssä valittiin tutkimuksen kohteiksi Latvia ja Puola, joiden ympäristöteknologian tasoa ja kehitystarpeita selvitettiin vientipotentiaalin hahmottamiseksi. Molempien maiden jätevesi- ja varsinkin jätehuollossa on paljon kehitettävää, ja maissa panostetaankin kehitystoimiin monin erilaisin valtiollisin ohjelmin. Kotimaisen ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi työssä käsiteltiin neljää tuote- ja palvelukonseptia, jotka valittiin InnoEnvi-hankkeessa tehdystä ajankohtaisesta ympäristöalan investointihankekartoituksesta. Valitut konseptit ovat: REF-valmistuslaitos, jätevesilietteen käsittelylaitteisto, pilaantuneiden maiden käsittelytoimet sekä kaatopaikan lopettaminen. Tuotekonseptit jaettiin osatuotteisiin ja –palveluihin, joita verkostoituneet yritykset voisivat yhdessä tuottaa. Työkaluiksi yritysten kontakteihin nähtiin InnoEnvi-hankkeessa muodostetut miniklusterit ja niiden sisällä kehittyvä toiminta sekä hankkeessa rakennettu www-pohjainen Matching-palvelu. Tutkimuksessa löydettiin uusia mahdollisuuksia yhteistyötoiminnalle. Verkostoitumisessa nähdään haastattelujen mukaan monia etuja: tiedonsaanti, taloudelliset edut, toiminnan luotettavuus sekä uudet virikkeet markkinointiin ja tuotekehitykseen. Lisäyhteistyökumppaneille on haastattelujen mukaan tarvetta. Verkostoituminen tuo vientitoimintaa aloitteleville pk-sektorin yrityksille mahdollisuuden saavuttaa kansainvälistymiseen tarvittavia resursseja. Niin koti- kuin ulkomaisessakin liiketoiminnassa verkoston tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui veturiyritys, joka voi vastata verkostossa muun muassa markkinoinnista ja tuotekehityksestä Vientitoiminnassa kohdemaan lainsäädännön ja yleisien toimintatapojen tunteminen on tärkeää. Paikalliset kohdemaan suunnittelu- ja urakointiyritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita vientihankkeessa. Latviassa jätehuoltoteknologian kehittämisen tarve on niin yhdyskunta-, ongelma- kuin teollisuusjätteidenkin osalta merkittävä. Puolassa jätesektorin ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa kaatopaikkojen vähentäminen ja pakkausjätteen käsittely. Molempien esimerkkimaiden kohdalla jätevesihuollossa tullaan keskittymään lietteiden käsittelyn vaatimiin teknologian tarpeisiin. Vientiosiossa tehtiin vientiyhteistyöesimerkki, jossa tutkittiin kuvitteellista rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimittamisprojektia Puolaan. Esimerkkiin saatiin tietoja InnoEnvissä tehdystä Puolan markkinatutkimuksesta. Tulokseksi saatiin viitteitä mahdollisista suomalaisista laitetoimittajista, viisi potentiaalista puolalaista suunnitteluyritystä sekä viisi puolalaista urakoitsijaa. On tärkeää, että kotimaisella yritysryppäällä on kokemusta sujuvasta yhteistyöstä ennen vientiprojektin toteuttamista. Tuotekonseptiesimerkkeihin kartoitettiin pääosa eteläsuomalaisista tuotteiden ja palvelujen tarjoajista. Tarkasteluun otettiin mukaan myös yrityksiä, joiden tuotteet tai palvelut olivat lähellä käsiteltyä konseptia. Tehtyjen yrityslistojen avulla on tarkoitus antaa virikkeitä uusien yritysryppäiden muodostamisesta sekä uusista tuote- ja palveluideoista, joille on nähtävissä markkinapotentiaalia. InnoEnvi-hankkeessa valmisteltujen työkalujen avulla eteläsuomalaiset yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat luoda kontakteja ja kokoontua miettimään tulevien investointihankkeiden toteuttamista kotimaassa ja myöhemmin jopa ulkomailla. Työn tuloksia esitellään InnoEnvi-hankkeen toimijoiden kautta jäteminiklusterissa toimiville eteläsuomalaisille yrityksille.

Appropriate IPRs, Human Capital Composition and Economic Growth

We generalize a standard technology diffusion model by allowing for IPRs regimes to be endogenously defined by the development level of each country. Also we insert differences in the composition of human capital between North (leader) and South (followers) which shape the relative costs of innovation and imitation. Results show how an optimal growth trajectory is found for the follower country which initially imitates and that, once a "threshold development stage" is reached, optimally switches to innovation by fully enforcing IPRs achieving a higher proximity with the technology frontier in the long-run. Other scenarios, such as a premature increase in the enforcement of IPRs or a switch from imitation to innovation at early stages of development of the followers are found to be sub-optimal.

Panorama de propriedade intelectual, transferência de tecnologia e inovação da química brasileira e a comparação com os países do BRIC

Based on Science, Technology & Innovation (ST&I) indicators, Brazil is a competitive and interesting country from the point of view of technological foreign investment. However, it is still incipient with regard to national investments, production of technological knowledge, inbound mobility of scientists and technology transfer to the productive sector. Among many other factors, global patent production is considered as an important indicator of innovation. Likewise, the balance between revenue and expenses obtained through royalties and licensing fees of technologies is also critical in mapping the diffusion and absorption of knowledge. The understanding of intellectual property and its strategic management brings a significant advantage to the economic and technological development of nations, especially in the field of chemistry, which greatly contributes to biotechnology, new materials and microelectronics - three fundamental areas for innovation in developed countries. Therefore, this article aims to map out competencies in chemistry in Brazil and evaluate science, technology and innovation indicators in the country, comparing this dynamic to the one of other BRIC members (Russia, India and China). Chemistry is the fourth biggest field of interest in Brazil based on the number of researchers registered at the governmental platform for researchers, Plataforma Lattes/CNPq, and is preceded by education, medicine and agronomy. The majority of research groups are registered in the area of materials, followed by macromolecules and polymers, pharmaceutical products and basic materials chemistry. These groups represent approximately 77% of research groups analyzed, therefore, indicating a tendency in the country. The analyses of patents in different sub-areas of chemistry reveal that non-residents file most deposits in the country, a probable reflection of the low internal intellectual property culture. Pharmaceutics and Fine Chemistry are prominent areas in the country, in line with the global trend. Among BRIC countries, China has the highest number of patents and of requests for protection in international offices. On the other hand, Brazil has the lowest number of chemical patents published at USPTO, EPO and JPO. An analysis of the transfer of technology data indicates an increase in this activity in various sub-areas of chemistry in the country. Despite the great efforts made by the country to consolidate its national innovation system, more needs to be done to put Brazil in a competitive position. In a globalized world dominated by large players, Brazil needs a lot of progress on ownership and generation of chemistry technologies to strengthen its national sovereignty. It is essential to strengthen chemical research at all levels, from elementary school to university, as an inexhaustible source of knowledge and technology that, when properly protected, may generate real public achievement and social return.

Hybridityökoneiden markkinapotentiaali

Työn tavoitteena on selvittää menetelmiä hybridityökoneiden markkinapotentiaalin määrittämiseen, työkonemarkkinoiden kokoa ja kasvupotentiaalia, hybridityökoneiden markkinapotentiaalia sekä uuden teknologian kaupallistamisen teorioita. Vuonna 2010 liikkuvien työkoneiden markkinat arvioitiin olevan noin 94–98 miljardia dollaria. Markkinat kasvavat keskimäärin noin 5 prosenttia vuodessa. Alan suurimmat markkinat löytyvät Kiinasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.Hybridityökoneiden markkinapotentiaalia Kiinassa nostaa markkinoiden suuri koko ja nopea kasvuvauhti. Yhdysvaltojen valtti on tukijärjestelmät jotka parantavat hybridiratkaisujen kilpailukykyä. Euroopan potentiaalia nostavat tiukat päästönormit sekä korkea polttoaineen hinta. Markkinapotentiaalin määrittämisen on olemassa useita matemaattisia menetelmiä. Niiden soveltamista hybridityökoneisiin rajoittaa eniten riittävän datan hankinnan haasteellisuus. Vertailemalla yrityksiä teknologian kaupallistamisen teorioissa esiteltyjen menestystä edistävien piirteiden suhteen on teknisen ratkaisun kehittäjän mahdollista valita paras mahdollinen yhteistyökumppani. Soveltamalla kaupallistamisprosessissa kurinalaista mallia, johon kuuluvat sekä teknologiaettä tuotekehitys ja niiden välillä teknologiansiirtovaihe, on teknisen ratkaisun soveltaminen hybriditeknologiaan ja työkoneisiin mahdollista toteuttaa onnistuneesti ja tuoda siten markkinoille kaupallisesti kilpailukykyinen tuote.

Innovation and Internationalisation in Russian Companies: Challenges and Opportunities for Open Innovation and Cooperation

Increasing globalisation and intensified cross-border cooperation, together with significant technological breakthroughs, create a fascinating gap for the research of the relationship between internationalisation and innovation on national, regional and company levels in Russia. The intensified international trade between countries and regions benefited from favourable institutional conditions, and facilitated the technology transfer and the development of innovations on the national level. This study approaches the same question from the company perspective; if certain companies are more innovative than other domestic companies, will they start internationalisation more easily or get involved in cooperation with international stakeholders? When companies operate in international markets, how do they obtain knowledge? Moreover, would this new knowledge from the foreign market help then to increase innovativeness, competitiveness and develop operations in domestic/local and foreign markets? Considering the role of foreign direct investments (FDI), the research in hand tries to find out the role of companies with FDI on the other players on the home market. Do foreigners bring new technology, innovation to the country? Is there spillover effect observed and how local companies can benefit from them? This dissertation studies the internationalisation and innovation in Russian companies, both from the outward internationalisation and inward internationalisation perspectives. Russian companies developed quickly during the transition period, after the dissolution of the Soviet Union. The common background of these companies, the effects of the change of ownership, and some managerial difficulties make them more sensitive to competitions issues, and in this context, the opportunities brought by the developing innovations are seen in companies and on the governmental level.

Teknologiansiirto vuorovaikutuksena yliopistojen ja yritysten välillä - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tutkielman tavoitteena oli selvittää teknologiansiirrosta vuorovaikutusnäkökulmasta tehdyt empiiriset tutkimukset systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Teoreettinen näkökulma perustui vuorovaikutteisten innovaatioverkostojen rakentamista yliopistojen, yritysten ja valtion välille korostavaan Triple Helix -viitekehykseen. Valtion ohjaava rooli rajattiin tutkielman ulkopuolelle. Tutkimuskysymykset olivat miten teknologiansiirtoa on empiirisesti tutkittu yliopistojen ja yritysten välisenä vuorovaikutuksena, mitkä ovat yliopistojen ja yritysten väliset vuorovaikutusmuodot ja miten teknologiansiirtoa kannattaisi tutkia. Tutkimuksista koostuva aineisto hankittiin systemaattisella kirjallisuushaulla. Aineisto rajattiin teknologiansiirtoa vuorovaikutusnäkökulmasta tutkineisiin empiirisiin tutkimuksiin. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella teknologiansiirron tutkimisen teoreettisia lähestymistapoja olivat yrittäjyyssuuntautuneisuuteen yliopistoissa kannustava ”entrepreneurial university” -suuntaus, innovaatiot ja innovaatiojärjestelmät, tutkijoiden ominaisuudet ja sosiaalinen pääoma, vuorovaikutus- ja tiedonsiirtoprosessit, organisationaalinen oppiminen ja yliopiston teknologiansiirtopolitiikat. Teknologiansiirtoa oli tutkittu enemmän yliopisto- kuin yritysnäkökulmasta. Tutkimuksista puolet otti huomioon hiljaisen tiedon siirrettävyyden vain vuorovaikutuksen avulla. Tutkielman tuloksena tunnistettiin 34 erilaista vuorovaikutusmuotoa teknologiansiirrossa yliopistojen ja yritysten välillä. Tutkituimmat vuorovaikutusmuodot olivat patentit ja lisenssit, asiantuntija-apu ja konsultointi, epämuodolliset kontaktit ja verkostot, yliopistojen spin-off-yritykset ja sopimustutkimus. Tutkimusyhteistyötä oli tutkittu suhteellisen vähän. Teknologiansiirron tehokkuutta kannattaisi tutkia yritysnäkökulmasta selvittämällä tutkimusyhteistyön ja innovaatioiden välinen yhteys. Teknologiansiirtoa vuorovaikutusprosessina kannattaisi tutkia kaikkien siihen osallistuvien sidosryhmien näkökulmista. Teknologiansiirtoprojektien onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä voisi selvittää vertailevien tapaustutkimusten avulla. Tiedonsiirtoprosessiin liittyvää vuorovaikutusta ei prosessina kannattaisi tutkia irrallisena ilmiönä siihen liittyvistä tiedonsiirto-olosuhteista. Vuorovaikutusmuotojen määrä suomalaisessa teknologiansiirrossa olisi tutkimisen arvoinen asia. Vuorovaikutusmuotojen lukumäärän selvittämisellä voisi arvioida yhteistyösuhteen syvyyttä yliopistojen ja yritysten välillä. Yritykset tulisi nähdä aktiivisina toimijoina teknologiansiirrossa, ja teknologiansiirtoa tulisi tutkia myös yritysten näkökulmasta.