Teknologiansiirto vuorovaikutuksena yliopistojen ja yritysten välillä - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus


Autoria(s): Jukka, Minna
Data(s)

20/08/2012

20/08/2012

2012

Resumo

Tutkielman tavoitteena oli selvittää teknologiansiirrosta vuorovaikutusnäkökulmasta tehdyt empiiriset tutkimukset systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Teoreettinen näkökulma perustui vuorovaikutteisten innovaatioverkostojen rakentamista yliopistojen, yritysten ja valtion välille korostavaan Triple Helix -viitekehykseen. Valtion ohjaava rooli rajattiin tutkielman ulkopuolelle. Tutkimuskysymykset olivat miten teknologiansiirtoa on empiirisesti tutkittu yliopistojen ja yritysten välisenä vuorovaikutuksena, mitkä ovat yliopistojen ja yritysten väliset vuorovaikutusmuodot ja miten teknologiansiirtoa kannattaisi tutkia. Tutkimuksista koostuva aineisto hankittiin systemaattisella kirjallisuushaulla. Aineisto rajattiin teknologiansiirtoa vuorovaikutusnäkökulmasta tutkineisiin empiirisiin tutkimuksiin. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella teknologiansiirron tutkimisen teoreettisia lähestymistapoja olivat yrittäjyyssuuntautuneisuuteen yliopistoissa kannustava ”entrepreneurial university” -suuntaus, innovaatiot ja innovaatiojärjestelmät, tutkijoiden ominaisuudet ja sosiaalinen pääoma, vuorovaikutus- ja tiedonsiirtoprosessit, organisationaalinen oppiminen ja yliopiston teknologiansiirtopolitiikat. Teknologiansiirtoa oli tutkittu enemmän yliopisto- kuin yritysnäkökulmasta. Tutkimuksista puolet otti huomioon hiljaisen tiedon siirrettävyyden vain vuorovaikutuksen avulla. Tutkielman tuloksena tunnistettiin 34 erilaista vuorovaikutusmuotoa teknologiansiirrossa yliopistojen ja yritysten välillä. Tutkituimmat vuorovaikutusmuodot olivat patentit ja lisenssit, asiantuntija-apu ja konsultointi, epämuodolliset kontaktit ja verkostot, yliopistojen spin-off-yritykset ja sopimustutkimus. Tutkimusyhteistyötä oli tutkittu suhteellisen vähän. Teknologiansiirron tehokkuutta kannattaisi tutkia yritysnäkökulmasta selvittämällä tutkimusyhteistyön ja innovaatioiden välinen yhteys. Teknologiansiirtoa vuorovaikutusprosessina kannattaisi tutkia kaikkien siihen osallistuvien sidosryhmien näkökulmista. Teknologiansiirtoprojektien onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä voisi selvittää vertailevien tapaustutkimusten avulla. Tiedonsiirtoprosessiin liittyvää vuorovaikutusta ei prosessina kannattaisi tutkia irrallisena ilmiönä siihen liittyvistä tiedonsiirto-olosuhteista. Vuorovaikutusmuotojen määrä suomalaisessa teknologiansiirrossa olisi tutkimisen arvoinen asia. Vuorovaikutusmuotojen lukumäärän selvittämisellä voisi arvioida yhteistyösuhteen syvyyttä yliopistojen ja yritysten välillä. Yritykset tulisi nähdä aktiivisina toimijoina teknologiansiirrossa, ja teknologiansiirtoa tulisi tutkia myös yritysten näkökulmasta.

This thesis analyses the current state of empirical research of technology transfer between universities and enterprises using a systematic literature review. The theoretical approach was the Triple Helix model, which suggests innovations are generated by the combination of relations and interrelations among university, industry, and government. The role of government was not included in this study. The research questions were how technology transfer was empirically examined as a form of interaction of university and enterprises, what were the forms of interactions between universities and enterprises, and how the transfer of technology should be examined in the future. The research material was obtained by a systematic literature review. The data was limited to empirical studies, and was analyzed using content analysis. Based on the results the theoretical approaches to study technology transfer were entrepreneurial university approach, innovations and innovation systems, characteristics of scientists and social capital, the interaction and knowledge transfer processes, organizational learning and technology transfer policies. Technology transfer was studied more from university than enterprise viewpoint. Half of the studies took into account the role of interaction in transferring tacit knowledge. This study identified 34 different forms of interaction in technology transfer between universities and enterprises. The most studied forms of interaction were patents and licenses, technical assistance and consultation, informal contacts and networks, university spin-off companies, and contract research. The collaborative research was little researched. Efficiency of technology transfer should be examined from the company viewpoint by identifying the connection between collaborative research and its benefits, such as innovations. Interaction with the technology transfer process should be examined from the viewpoints of all stakeholders involved in the knowledge transfer process. Technology transfer project success factors could be examined using case studies. Knowledge transfer circumstances and knowledge stickiness should be taken into account while studying the interaction process in technology transfer. The amount of interaction modes in Finnish technology transfer would be worth studying. The number of modes of interaction between universities and enterprises describes the depth of the relationship. Enterprises should be seen as active partner in technology transfer. It should also be studied from the enterprise viewpoint.

Identificador

http://www.doria.fi/handle/10024/78632

URN:NBN:fi-fe201208176314

Idioma(s)

fi

Palavras-Chave #teknologiansiirto #kirjallisuuskatsaus #sisällönanalyysi #technology transfer #literature review #content analysis
Tipo

Pro gradu

Pro gradu thesis