Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 2 osa

Elias Lönnrot (1802-1884) oli lääkäri, suomen kielen professori, Suomen kirjakielen kehittäjä, kansanrunouden tunnetuksi tekijä ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden toimittaja (ks. kohde 201). Lönnrot julkaisi Suomen kansalliseepokseksi muodostuneen Kalevalan ensimmäisen laitoksen vuonna 1835. Jälkipolville tuttu ja kouluopetuksessa käytetty Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi myöhemmin, vuonna 1849. Lönnrot oli liikkunut runonkeruumatkoilla Itä-Suomessa ja Vienan-Karjalassa vuosien 1831-1834 aikana, välillä kuitenkin hoitaen lääkärin tointaan. Lönnrotin tutkimusmatkoja ja julkaisutoimintaa rahoitti vuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Lönnrot järjesteli kuulemiaan ja keräämiään lauluja Väinämöisestä, Ilmarisesta ja Lemminkäisestä sikermiksi, kunnes hän päätti yhdistää runot vanhoista sankareista yhdeksi kokonaisuudeksi. "Runokokouksen" käsikirjoituksen jo valmistuttua Lönnrot onnistui vielä tapaamaan maineikkaan laulajan, Latvajärven Arhippa Perttusen, joka lauloi hänelle kolme päivää yhtä päätä runojaan. Tämän jälkeen Lönnrot suoritti toimitustyönsä vielä uudelleen ennen Kalewalan ensimmäisen osan julkaisemista.

Tuotekustannuslaskennan kehittäminen leipomoyrityksessä

Tutkimus käsittelee tuotekustannuslaskennan kehittämistä VAASAN Oy:ssä, joka on yksi johtavista leipomoyrityksistä Suomessa ja Baltiassa. Työn tavoitteena on kehittää tuotekustannuslaskentaa paremmin päätöksentekoa tukevaksi. Kehitystyössä otettiin huomioon laskentamallin joustavuuden säilyminen. Kehitystarpeet selvitettiin tuotekustannuslaskennan nykytilaanalyysillä sekä käyttäjäryhmien tietotarvekartoituksella. Kehityksen ohjaamiseen sovellettiin kustannustiedon laadukkuuden teorioita sekä riskienhallinnan työkalua. Lähtökohtana oli varsin hajautetusti toteutettu tuotekustannuslaskenta, minkä luotettavuuden ongelma tiedostettiin. Työn päätteeksi tuotekustannuslaskenta keskitetään. Keskittämisen tuoma tilaisuus halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi kustannuslaskennan kehittämisessä. Ennen keskittämistä tulee tuotekustannuslaskenta johdonmukaistaa eri leipomoiden välillä. Tässä työssä kartoitettiin kehityskohteet sekä esitetään toimintamalli tai –ehdotus tärkeimpien kehityskohteiden ratkaisemiseksi. Tärkeimmät kehityskohteet löydettiin jäsentämällä ja priorisoimalla kehityskohteet. Tuotekustannuslaskentaa kehitettiin paremmin päätöksentekoa tukevaksi, johdonmukaisemmaksi, luotettavammaksi sekä sen käytettävyyttä kehitettiin.

Source and Target Text-Orientation in Drama Translation. An Analysis of Four Translations of William Shakespeare’s Julius Caesar

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen lähde- ja kohdetekstikeskeisyyttä näytelmäkääntämisessä. Tutkimuskohteina olivat käännösten sanasto, syntaksi, näyttämötekniikka, kielikuvat, sanaleikit, runomitta ja tyyli. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyykö teoreettinen painopisteen siirtyminen lähdetekstikeskeisyydestä kohdetekstikeskeisyyteen suomenkielisessä näytelmäkääntämisessä. Oletuksena oli, että siirtyminen näkyy käytetyissä käännösstrategioissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensin lähde- ja kohdetekstikeskeisiä käännösteorioita. Ensin esitellään kaksi lähdetekstikeskeistä teoriaa, jotka ovat Catfordin (1965) muodollinen vastaavuus ja Nidan (1964) dynaaminen ekvivalenssi. Kohdetekstikeskeisistä teorioista käsitellään Touryn (1980) ja Newmarkin (1981) teoreettisia näkemyksiä sekä Reiss ja Vermeerin (1986) esittelemää skopos-teoriaa. Vieraannuttamisen ja kotouttamisen periaatteet esitellään lyhyesti. Teoriaosuudessa käsitellään myös näytelmäkääntämistä, William Shakespearen kieltä ja siihen liittyviä käännösongelmia. Lisäksi esittelen lyhyesti Shakespearen kääntämistä Suomessa ja Julius Caesarin neljä kääntäjää. Tutkimuksen materiaalina oli neljä Shakespearen Julius Caesar –näytelmän suomennosta, joista Paavo Cajanderin käännös on julkaistu vuonna 1883, Eeva-Liisa Mannerin vuonna 1983, Lauri Siparin vuonna 2006 ja Jarkko Laineen vuonna 2007. Analyysissa käännöksiä verrattiin lähdetekstiin ja toisiinsa ja vertailtiin kääntäjien tekemiä käännösratkaisuja. Tulokset olivat oletuksen mukaisia. Lähdetekstikeskeisiä käännösstrategioita oli käytetty uusissa käännöksissä vähemmän kuin vanhemmissa. Kohdetekstikeskeiset strategiat erosivat huomattavasti toisistaan ja uusinta käännöstä voi sanoa adaptaatioksi. Jatkotutkimuksissa tulisi materiaali laajentaa koskemaan muitakin Shakespearen näytelmien suomennoksia. Eri aikakausien käännöksiä tulisi verrata keskenään ja toisiinsa, jotta voitaisiin luotettavasti kuvata muutosta lähde- ja kohdetekstikeskeisten käännösstrategioiden käytössä ja eri aikakausien tyypillisten strategioiden kartoittamiseksi.

Internationalization of an SME through FDI as mode of entry - Case Real Estate Company

This study examines international entry of an SME to Brazil using foreign direct investment as a mode of entry. The case company discussed is a small real estate investment company that has operated in Finland and has recently internationalized to Brazil. The work examines how does an SME internationalize, what entry mode is advisable to use and it gives a brief insight of the Brazilian market today.

Apple, Nokia and RIM – Rivalry and Co-operation between Three Mobile Phone Corporations

The purpose of this paper is to gather enough evidence to speculate the future of Nokia, Rim and Apple. The thesis goes over the history, current events and business model of each company. This paper includes differences between the companies and co-operation and rivalry, such as patent infringement cases. The study is limited to smartphones and their future. The result of this study is that Apple will continue its steady increase in market share, while Nokia will first decrease and after the launch of the Windows Phone it will rise again. RIM‟s result has not been as good as in past years and it has lost market share. The decrease of share price may lead to acquisition by a company interested in RIM technology.

Sataman informaatiokeskuksen mahdollisuudet ympäristövaikutusten vähentämisessä

Logistiikka ja etenkin kuljetukset aiheuttavat suuren määrän suoria päästöjä ilmaan sekä muita ympäristövaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Suomessa ja muissa EU-maissa kuljetusten tuottamat päästöt muodostavat yli viidenneksen kaikista päästöistä, joten puhutaan merkittävästä päästöjen vähentämistarpeesta. Tietoteknisten ratkaisujen nopea kehittyminen on mahdollistanut tietotekniikan hyödyntämisen myös logistiikassa ja logistiikan tuottamien päästöjen vähentämisessä. Tietotekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet muun muassa sähköisten kartta- ja paikannusohjelmistojen käytön, kuljetusreittien optimoinnin, lastien ja kuljetusten seurannan, sähköisten dokumenttien hyödyntämisen sekä päästöjen laskemisen erilaisten tietoteknisten sovellusten avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Port Community System (PCS) -järjestelmän eli satamayhteisön informaatiokeskuksen mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksia Suomessa ja erityisesti Kymenlaaksossa. Tutkimuksessa on selvitetty yleisesti logistiikan ympäristövaikutuksia ja tutkittu EU:n ohjauskeinoja logistiikan ympäristökuormitusten vähentämiseksi. Kymenlaakson alueelta on kartoitettu tavaraliikenteen päästömäärien nykytilaa ja kehitystä laskemalla auto-, juna- ja laivaliikenteen ympäristövaikutuksia vuosilta 2001–2009. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, millaisia logistiikkaan liittyviä älyliikenne- ja tietotekniikkahankkeita ja -visioita EU:n tasolla on vireillä sekä tutkittu ICT-ratkaisujen mahdollisuuksia ympäristöhaittojen vähentämisessä. Kirjallisuustutkimukseen perustuen on arvioitu ja pohdittu Suomeen soveltuvan PCS-järjestelmän ympäristöhyötyjä ja ympäristötyökaluja. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kahden case-esimerkin avulla, minkälaisia logistisia toimintoja helpottavia ja ympäristöasioita parantavia tietojärjestelmiä logistiikkayrityksillä on käytössä. Tutkimuksen perusteella tavaraliikenteen päästöt Kymenlaakson alueella ovat vuosien 2001–2007 aikana kasvaneet merkittävästi, mutta talouden taantuman ja tavarakuljetusten vähenemisen seurauksena päästömäärät ovat olleet jyrkässä laskussa vuosina 2008 ja 2009. Merkittävin päästökomponentti on ollut hiilidioksidi ja eniten päästöjä on aiheutunut maantieliikenteestä. EU:n tasolla on vireillä useita erilaisia hankkeita ja visioita logistiikan päästöjen vähentämiseksi, mutta monessa tapauksessa niiden täytäntöönpano vaatii vielä vuosien työn. Kirjallisuustutkimuksen perusteella ICT-ratkaisujen avulla saavutettavissa olevat ympäristöhyödyt vaihtelevat pienistä parannuksista (esim. päästöjen simulointimallit) suuriin maailmanlaajuisiin ratkaisuihin (esim. kuljetusreittien optimointi ja rahdin seuranta globaaleissa toimitusketjuissa). Merkittävimmät PCS-järjestelmällä saavutettavissa olevat ympäristöhyödyt ovat kuljetusten ja logististen toimintojen yleinen tehostuminen ja sen myötä päästöjen vähentyminen sekä paperisten asiakirjojen ja tulostettavan paperimäärän väheneminen PCS-järjestelmän mahdollistaman sähköisiin dokumentteihin siirtymisen myötä. PCS-järjestelmän avulla voidaan vaikuttaa ympäristöasioihin myös epäsuorasti muun muassa reittien ja lastikapasiteetin optimoinnin, lastin seurannan, älykkään valaistuksen ja palvelinkeskusten kautta. Mahdollisista ympäristöhyödyistä huolimatta taloudellisen hyödyn tavoittelu ja palveluiden toiminnallinen parantaminen menevät valitettavan usein ympäristöasioiden edelle. Vihreiden arvojen korostaminen järjestelmiä suunniteltaessa voi kuitenkin tuoda suurta kilpailuetua ja edistää ympäristön suojelua laajemminkin.

Opetuksen laadun itsearviointi EFQM -mallin avulla Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on Ilmasotakoulun koulutuskeskuksen opetuksen laadullinen tila EFQM- itsearviointimallin mukaan ja miten koulutuskeskuksen itsearviointia pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Opetuksen laadun osoittaminen on noussut merkittävään asemaan tiedekorkeakouluissa Bolognan julistuksen vaikutuksesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskus on ilmavoimien puolustushaarakoulu, joka pääosin vastaa ilmavoimien koulutuksen laadusta. Työn avulla oli tarkoitus tuoda koulutuskeskuksen opetuksen laatu yleisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi. Työ toteutettiin toimintatutkimuksena vuosien 2004 välisenä 2007 aikana. Se koostuu koulutuskeskukseen tehdyistä interventioista, joiden tarkoituksena oli saada henkilöstö pohtimaan ja arvioimaan opetuksen laatua. Työssä käytettiin apuna kirjallisuusselvitystä, tekniikan akateemisten liiton laatimaa KOLA- itsearviointimallia ja yleiseurooppalaista EFQM- itsearviointimallia. Tuloksena muodostui koulutuskeskuksen itsearviointi. Itsearviointi tehtiin kaksi kertaa. Toisella kerralla annettiin myös EFQM - mallin mukainen pisteytys. Pis-temäärä 472 oli parempi kuin sanallisen arvioinnin osoittama tila. Tulokseen saattoi vaikuttaa osittain tulevaisuuteen painottuva nykytilan kuvaus. Työn kautta keskuksen johtoryhmä sai esiin paljon vahvuuksia ja parantamisalueita tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Tutkimuksen myötä selvisi, että EFQM-ja KOLA- mallit sopivat hyvin koulutuskeskuksen opetuksen laadun itsearvioin-nin aloittamiseen ja kehittämiseen. Eräs keskeinen havainto oli, että keskuksen toiminta kehittyy ja johto vaihtuu liian nopeasti. Johtopäätöksenä todettiin, että toiminnan selkiyttämiseksi on määritettävä ja kuvattava yleiset toimintaperiaatteet. Lisäksi pedagogista kes-kustelua ja päätöksentekoa on lisättävä.

Johtamisoppien kehityksen vaikutus sotilasjohtajien menestykseen huippuerotuomarina

Tässä tutkimuksessa käsitellään sotilasjohtajia ja huippuerotuomareita. Tarkoituksena on löytää johtamisoppien kehityksestä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet puolustusvoimissa palvelevien ja samaan aikaan huippuerotuomarina toimivien johtajien menestykseen juuri erotuomarina. Tutkimustyö on rajattu koskemaan vain jalkapallo- ja koripalloerotuomareita, jotka samaan aikaan palvelevat puolustusvoimissa.

Fyra välfärdsstater med- och motvind

Kirjallisuusarvostelu

Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa

Tutkimus avaa näkökulmia ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen ylisukupolviseen periytyvyyteen naisten osalta. Tutkimuksessa tarkastellaan yhden suvun neljän sukupolven naisten kouluttautumiseen ja koulutusvalintoihin perustuen sitä, minkälaisia koulutuskulttuurisia siirtymiä äidiltä tyttärelle sukupolvesta toiseen välittyy. Tämä tarkastelu nivoutuu koulutusmahdollisuuksien, naissivistyksen sekä koulutuksen merkityksen muutoksiin kuluneen sadan vuoden ajalta, ja tuo esille koulutusvalintojen taustalla olevia sukupolveen, sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan kytkeytyviä arvostuksia. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kerronnallista, muistitietoon perustuvaa teemahaastattelua. Narratiivisen haastattelun avulla kerättiin neljän sukupolven naisilta (N = 17) kokemuksia ja kertomuksia kotia, kasvatusta ja koulutusta koskevista teemoista. Kerronnallisen materiaalin tukena käytettiin haastateltavilta saatua dokumenttiaineistoa, kuten koulutodistuksia. Tutkimusaineiston pohjalta muodostettiin kokemuskertomukset, jotka luokiteltiin narratiivien analyysia käyttäen osoittamaan koulutusratkaisuja sekä narratiivista analyysia hyödyntäen koulutuskulttuurisia siirtymiä äidiltä tyttärille. Analyysin perusteella koulutuskulttuuriset siirtymät jäsentyvät jatkuvuuksina ja irtaantumisina edeltävän sukupolven koulutustraditioon ja arvostuksiin nähden. Aineistosta jäsentyy ammatillisen ja yleissivistävän koulutustradition jatkuvuus sukulinjoittain kolmessa perättäisessä sukupolvessa. Toisessa sukulinjassa ammatillisesti kouluttautuneet ja sitä tyttärilleen hyvänä koulutuksena pitävät äidit näkevät sen toimivan itsensä elättämisen ja taloudellisen toimeentulon siivittäjänä sekä nopeana väylänä työelämään. Toisessa sukulinjassa yleissivistävästi kouluttautuneet ja sitä tyttärilleen hyvänä koulutuksena pitävät äidit katsovat sen toimivan sivistyksen hankkimisen ja itsensä toteuttamisen perustana sekä pohjakoulutuksena myöhempiin opintoihin. Edeltävän sukupolven koulutustraditiosta irtaantuminen jäsentyy aineistosta viime sotien jälkeisessä Suomessa ja vuosituhannen vaihteessa seuraavan sukupolven tytärten jatkaessa yleissivistäviin opintoihin. Ylemmän kansakoulun käynyt äiti pitää tyttärilleen hyvänä koulutuksena yleissivistävää koulutusta, sillä hän näkee sen toimivan tytärten edeltävää sukupolvea helpomman elämän ja henkisen alan työn mahdollistajana, ja siten irtaantumisena ruumiillisen työn kulttuurista. Puoli vuosisataa myöhemmin ammatillisesti kouluttautuneet äidit pitävät tyttärilleen hyvänä koulutuksena joko ammatillista tai yleissivistävää, sillä he näkevät kumman tahansa näistä koulutuksista toimivan tytärten omavalintaisen tulevaisuuden vaihtoehtoina.

Aurinkolämmitys

Tässä kandidaatintyössä käsitellään aurinkolämmitystä, sen hyödyntämiseen käytettävää tekniikkaa ja käytön laajuutta maailmanlaajuisesti. Työn tavoitteena on esitellä yleisimmät aurinkokeräintyypit ja niiden toimintaperiaatteet. Työssä selvitetään eri aurinkokeräinten asennettu kapasiteetti Suomessa ja muualla maailmalla. Lisäksi työssä on esitetty yleisimmät aurinkolämmön varastointitavat sekä kytkentäratkaisut Suomen oloissa. Työssä keskitytään käsittelemään ensisijaisesti nestekiertoisia aurinkokeräimiä niiden yleisyyden vuoksi, mutta myös ilmakiertoiset ja kattamattomat keräimet esitellään lyhyesti. Lisäksi pohditaan aurinkolämmityksen potentiaalia Suomessa ja maailmalla.

Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisemanhoidon esisuunnitelma

Heinäveden reitti kuuluu valtioneuvoston hyväksymään luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Näille alueille laaditaan maisemanhoitosuunnitelmia, joiden ohjaamina tunnistettuja maisema-arvoja voidaan eri toimijoiden yhteistyöllä ylläpitää, hoitaa ja palauttaa. Heinäveden reitti kulkee Heinäveden, Savonlinnan, Varkauden ja Enonkosken kuntien alueilla Vuoksen vesistön keskivaiheilla. Se on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä Suomessa ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Reitin merkitys kasvoi erityisesti 1800- ja 1900-luvun taitteessa, kun Vuoksen vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Esisuunnitelman tavoitteena on tunnistaa reitin tärkeät ja sille ominaiset piirteet, kohdentaa ne paikallisesti ja esittää sekä perustella ne alueet, joille yksityiskohtainen maisemanhoitosuunnitelma laaditaan. Reitiltä on selvitetty laajan lähdeaineiston perusteella maisemakokonaisuudet, luontoarvot ja suojelukohteet, asutuksen, teollisuuden ja liikenteen historian piirteet sekä alueen maankäyttö, kaavatilanne, matkailu ja palvelut. Alueen kaavoista tärkein on laaja-alainen Heinäveden reitin rantaosayleiskaava vuodelta 2002. Johtopäätöksinä selvityksistä on todettu reitillä olevan merkittäviä luontoarvoja, jotka jaksottuvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kanavajaksojen ja teollisen historian ympäristöjen kanssa vuorotellen. Reitille ja sen imagolle merkityksellisintä ovat maisemalliset ja toiminnalliset solmukohdat, joita ovat erityisesti kanavat ja niiden ympäristöt. Esisuunnitelmassa on tunnistettu seitsemän kohdealuetta, joille esitetään laadittavaksi tarkemmat maisemanhoitosuunnitelmat. Maisemanhoitosuunnitelmat kohdistetaan alueille, joilla on maisemallisten arvojen rinnalla kulttuuri- ja teollisuushistoriallisia tai muita, yleensä ihmisen käden luomia arvoja. Näiden lisäksi kahdeksanneksi suunnittelukohteeksi on esitetty yleispiirteisempää luonnonmaiseman hoitosuunnitelmaa, jossa tarkastellaan arvokasta vesistömaisemaa kokonaisuutena, metsien merkitystä lähi- ja kaukomaisemassa sekä esitetään metsänhoidon toimenpide-ehdotuksia maisemallisten arvojen ylläpitämiseksi.

Smoking during pregnancy and fetal brain development

Background: Although the knowledge of adverse effects of smoking during pregnancy has increased in recent years, more research is needed to gain a better understanding of the effects of smoking during pregnancy. Smoking exposure is the most common preventable factor that causes adverse pregnancy outcomes. Aims and Methods: First, data on smoking habits during pregnancy from the Nordic Medical Birth Registers was used to study the national differences in trends of smoking during pregnancy. Second, the effects of prenatal smoking exposure on fetal brain development, assessed by brain MRI at term age, were studied by using data from the multidisciplinary PIPARI Study consisting of a 6-year cohort of VLBW/VLGA infants (n = 232, of which 18.1% were exposed to prenatal smoking) born in Turku University Hospital, Finland. Third, the effects of prenatal smoking exposure on psychiatric morbidity and use of psychotropic medication were studied in a cohort of children born from 1987–1989 in Finland (n = 175,869, of which 15.3% were exposed). The data used were obtained from population-based longitudinal registers from the National Institute of Health and Welfare, the Statistics Finland, and the Finnish Social Insurance Institution. Results: Smoking rates during pregnancy differed considerably between the countries. Smoking rates were highest among teenagers and women with lower socioeconomic positions. The smoking prevalence was found to be increasing among teenagers in both Finland and Norway. Prenatal smoking exposure was associated with smaller frontal lobe and cerebellar volumes in preterm infants. A clear association was found between prenatal smoking exposure and psychiatric morbidity treated with specialized hospital care and the use of various psychotropic medications. Conclusions: Prenatal smoking exposure had adverse effects on fetal brain development. These effects might explain part of the association found between smoking exposure and psychiatric problems in later life. Our study suggests that prenatal smoking exposure is linked with both mild and severe psychiatric problems. This study emphasizes the importance of efforts to reduce smoking during pregnancy.

Julkisten tukitoimien vaikutus sähköautojen yleistymiseen

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin julkisten toimijoiden asettamia sähköautojen yleistymistavoitteita kymmenessä maassa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä. Tavoitteena oli selvittää sähköautojen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat julkishallintojen sähköauton hankintaan kohdistamat kannustimet eri maissa ja se, onko kannustimien voimakkuudella havaittavissa olevaa vaikutusta sähköautojen yleistymiseen. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus sähköautojen myyntiin ja yleistymisodotuksiin Suomessa ja verrattiin niitä muihin maihin. Tutkimuksessa havaittiin, että kannustimien voimakkuudella ei ole selvää yhteyttä sähköautojen yleistymiseen. On mahdollista, että kannustimet vaikuttavat positiivisesti sähköautojen myyntiin. Vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin muitakin, ja niiden vaikutus voi olla suurempi kuin julkisten kannustimien. Suomessa sähköautojen myynti on samassa suuruusluokassa kuin Keski-Euroopassa, mutta merkittävästi jäljessä muita Pohjoismaita. Myös kannustimien voimakkuudella mitattuna Suomi häviää muille Pohjoismaille ja lisäksi useille Euroopan maille. Voimakkaammat tukimuodot voisivat kasvattaa sähköautojen myyntiä Suomessa, mutta julkisen talouden alijäämäisyys ei luultavasti mahdollista nykyistä voimakkaampien tukien käyttöönottoa.

Maalämmön kannattavuus

Kandidaatintyössä perehdytään maalämmön kannattavuuteen Suomessa ja maalämpöön. Maalämmössä tarkastellaan eri tapoja hyödyntää ja kerätä lämpöä maasta ja vesistöistä. Kandidaatintyössä tarkastellaan myös maalämpöpumppuprosessia. Kannattavuutta vertaillaan muihin Suomessa yleisesti käytettäviin lämmitysmuotoihin esimerkkilaskelmin.