Wollastoniittimarkkinat ja suomalaisen tuottajan asemoituminen markkinoilla

Työn tarkoituksena oli tehdä yleiskuvaus wollastoniittimarkkinoista, ja siten auttaa yritystä sisäisesti määrittämään asemansa kyseisillä markkinoillaWollastoniitin suurimmat kuluttajasektorit ovat keraaminen-, muovi-, maali- ja pinnoite-, sekä metallurginen teollisuus. Eniten mineraalin kulutuksen odotetaan kasvavan muoviteollisuudessa. Suurimmat wollastoniitin tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Meksiko ja Suomi. Kiinassa aktiivisia kaivoksia on tällä hetkellä noin 60 kappaletta, ja koko maan tuotanto kattaa noin puolet mineraalin kokonaistuotannosta. Kiinan ulkopuolella toimii yhteensä viisi suurta tuottajaa.Suurimmat wollastoniitin tuottajat ovat intialainen Wolkem India Ltd., kiinalaiset Dalian Huanqui Minerals Corp. ja Jilin Shanwei Wollastonite Mining Co. Ltd, yhdysvaltalaiset Nyco Minerals Inc. ja R.T. Vanderbilt Co., meksikolainen Nyco Minera S.A. de C.V. ja suomalainen Nordkalk Oyj Abp. Uusia tuotantolaitoksia suunnitellaan rakennettavaksi Venäjälle, Kanadaan ja Kazakstaniin.

Liquid Packaging Board Market in China

Tämän diplomityön tavoitteena on määrittää liiketoimintailmapiiri ja markkinapotentiaali Kiinan nestepakkauskartonkimarkkinoilla. Tutkimus tukee nestepakkauskartonkivalmistajan vientitoimintoja. Pääosin käytännön tiedoista koostuva tutkimus suoritettiin keräämällä sekundaääritietoa ja haastattelemalla alan erikoisasiantuntijoita. Suuri ja kasvava väestö sekä nopeasti kehittyvä talous tukee nestepakkauskartonkimarkkinoiden kasvua Kiinassa. Viimeaikainen globalisaatio haittapuolineen saattaa kuitenkin horjuttaa poliittista ja sosiaalista tasapainoa ja tätä kautta ylellisyys hyödykkeiden kuten kartonkipakattujen tuotteiden kysyntää Kiinassa. Tuontirajoitukset Kiinaan ovat laskemassa valtion tämän hetkisen kansainvälistymispolitiikan seurauksena. Kartonki vahvistaa asemaansa kilpailevien pakkausmateriaalien joukossa. Kiinan kokonaisnestepakkauskartonkimarkkinat kasvavat vuosittain 10,7 % ja ovat vuonna 2001 noin 100 000 tonnia.

Spektrikuvien tiivistäminen itseorganisoituvan kartan avulla.

Vuosi vuodelta kasvava tietokoneiden prosessointikyky on mahdollistanut harmaataso- ja RGB-värikuvia tarkempien spektrikuvien käsittelyn järjellisessä ajassa ilman suuria kustannuksia. Ongelmana on kuitenkin, ettei talletus- ja tiedonsiirtomedia ole kehittynyt prosessointikyvyn vauhdissa. Ratkaisu tähän ongelmaan on spektrikuvien tiivistäminen talletuksen ja tiedonsiirron ajaksi. Tässä työssä esitellään menetelmä, jossa spektrikuva tiivistetään kahdessa vaiheessa: ensin ryhmittelemällä itseorganisoituvan kartan (SOM) avulla ja toisessa vaiheessa jatketaan tiivistämistä perinteisin menetelmin. Saadut tiivistyssuhteet ovat merkittäviä vääristymän pysyessä siedettävänä. Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Tietotekniikan osaston Tietojenkäsittelytekniikan tutkimuslaboratoriossa osana laajempaa kuvantiivistyksen tutkimushanketta.

Syöttövesisäiliöiden pinnanheilahteluiden hallinta Loviisan voimalaitoksella

Tässä työssä tarkastellaan syöttövesisäiliöiden käyttäytymistä Loviisan voimalaitoksella. Työssä käydään läpi laitoksen kaikki pääjärjestelmät primääri- ja sekundääripuolelta. Lisäksi selvitetään myös säiliöiden käyttäytymiseen liittyvät apujärjestelmät niiltä osin kuin tarpeellista. Työn pääpaino laitosesittelyn jälkeen siirtyy täysin syöttövesisäiliömallin luomiseen ja simulointeihin. Työssä on tutkittu useita esille tulleita ideoita syöttövesisäiliöiden pinnanheilahdusten minimoimiseksi. Säiliömallin luominen ja simuloinnit on suoritettu APROS-voimalaitossimulaattorilla. Työssä on alustavasti tarkasteltu kaikki pinnanheilahdusten hallintaideat. Mahdolliset jatkotutkimukset ja parannustyöt aloitetaan tämän työn pohjalta. Työn aikana saatiin paljon uutta tietoa syöttövesisäiliöiden käyttäytymisestä. Tätä tietoa pystytään hyödyntämään käytössä, prosessisuunnittelussa ja koulutussimulaattoria päivitettäessä.

Siltanosturin mallinnusmenetelmien kehittäminen

Työn tarkoituksena oli selvittää kaupallisen dynamiikan simulointiohjelmiston (Adams) soveltuvuus siltanosturin mallintamiseen. Työn kohteena oli kaksipalkkinen siltanosturi, joka sijaitsi KCI:n tiloissa Hyvinkäällä. Nosturin jänneväli oli noin 19.5 metriä ja nostokyky 16 tonnia. Mallintamisessa keskityttiin nosturin dynamiikkaan sekä ohjausvoimiin nosturin kantopyörissä. Simulointitulokset verifioitiin mittauksin. Koska mallista haluttiin mahdollisimman yksinkertainen, mallinnettiin ainoastaan pääkannattajat ja köydet joustavina. Muut osat mallinnettiin jäykkinä. Yksinkertaisuuteen pyrittiin sen vuoksi, että mallia oli tarkoitus käyttää perustana komponenttikirjaston luomiseksi myöhempää käyttöä varten. Tuloksista todettiin mallin soveltuvan hyvin nosturin dynamiikan mallintamiseen. Mallista saatavat tulokset vastasivat hyvin mitattuja liikkeitä. Ohjausvoimia ei kuitenkaan saatu verifioitua. Käytetty mittausmenetelmä osoittautui sopimattomaksi.

Projektiviennin oppi yksilöille ja organisaatiolle Case KK-ryhmä Jari-projektissa 1976-1979

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä opittiin sekä yksilö- että organisaatiotasolla 25 vuotta sitten Oy Kaukas Ab:n ja Kymi Kymmene Oy:n yhteistyönä toteuttamasta projektivientioperaatiosta Brasilian sademetsään Jari-joen suistoon. Tutkimusongelma selvittää, miten projektiviennissä mukana olleiden henkilöiden oppiminen heijastui organisaation oppimiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi teemahaastatteluja, sekä lehtileikkeitä, raportteja, pöytäkirjoja ja muistioita projektista. Jari-projekti oli ainutkertainen kokemus mukana olleelle projektivientihenkilöstölle sekä Kymi Kymmene Oy:stä ja Oy Kaukas Ab:sta kootulle projektivientiorganisaatiolle, KK-ryhmälle. KK-ryhmä loi organisaationa ympäristöönsä ilmapiirin, jossa uuden oppiminen tehtiin mahdollisimman helpoksi. Virheiden tekeminen oli sallittua, kun valmisteltiin tehtaan käynnistystä tai koulutettiin brasilialaisia tehtaan ylläpitoon. Näin helpotettiin yksilön oppimista ja kannustettiin yksilöä tekemään aiemmista kokemuksistaan uusia johtopäätöksiä. Tämä sai aikaan projektivientihenkilöstössä halun ylittää itsensä, jonka seurauksena projektia voidaan pitää KK-ryhmälle menestyksenä. Jari-projektin jälkeen projektivientiosaaminen kuului KK-ryhmän ammattitaitoon ja Jari-projektissa mukana olleet pääsivät myös myöhemmin mukaan projektivientioperaatioihin. Jari-projektin synnyttämä tunnelataus oli kuitenkin ainutkertainen, eikä oppimista myöhemmissä projekteissa samassa mittakaavassa enää tapahtunut.

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.

Corporate governance keskustelun vaikutus yritysten hallintoon ja päätöksentekoon - Case Finnvera Oyj, omistajan antamien corporate governance suosistusten toteutuminen

Tutkielman tavoitteena oli antaa yleiskuva corporate governance -aiheen ympärillä käydystä kansallisesta ja kansainvälisestä keskustelusta ja siitä syntyneistä normistoista. Tavoitteena oli myös esimerkkiyrityksen kautta tarkastella suomalaisen keskustelun perusteella syntyneen normiston kolmea suositusta (liittyen hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan päätöksenteolliseen asemaan). Mainittujen aihepiirien suosituksia on tutkimuksessa selvitetty laajemmin ja mukaan tarkasteluun on otettu kansallisella tasolla asioihin merkittävästi vaikuttava lainsäädäntö. Tutkimuksen case osuudessa tarkasteltiin valtio-omistajan antamia corporate governance suosituksia ja niiden toteutumista esimerkkiyrityksessä, Finnvera Oyj:ssa. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että kansainvälinen keskustelu eroaa aihepiireiltään jonkin verran suomalaisen keskustelun mielenkiinnon kohteista, joskin yhtymäkohtiakin on. Eroavaisuuteen vaikuttaa ainakin historialliset, kulttuurilliset ja institutionaaliset erot eri maiden kesken. Suomessa olemassa oleva yhtiölainsäädäntö on huomattavan kattava ja se osaltaan hoitaa sääntelyä ja siten poistaa tarvetta erillisille suosituksille ja pelisäännöille. Tutkimuksen case-yrityksessä Finnvera Oyj:ssa omistajan antamat toimenpidesuositukset corporate governance kysymysten käsittelystä on hoidettu asianmukaisesti, ja sillä tavoin kuin ne sovellettavuutensa perusteella on ollut tarkoituksenmukaista hoitaa.

Markkinoinnin seuranta - Case Telia Finland

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten järjestetään yritysmarkkinoinnin seurantamalli sekä seurannan tietojärjestelmätuki. Erityistä huomiota kiinnitettiin markkinoinnin seurannan ja liiketoimintastrategian kytkökseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin case-tutkimusta. Käsittely oli lineaaris-analyyttinen. Markkinoinnin seurannan tietojärjestelmätuen kehittämisen osalta tutkimus omaa myös jonkin verran systeemianalyyttisiä piirteitä. Case-tutkimuksen tiedonhankinnassa käytettiin yrityksen markkinointihenkilöille jaettua kyselytutkimusta. Markkinoinnin seuranta jaoteltiin strategisen tason ja operatiivisen tason seurantaan. Tutkimuksessa todettiin, että liiketoiminnan kilpailuympäristö, valittu kilpailustrategia ja yrityksen elinkaariasema vaikuttavat liiketoimintastrategiaan ja sitä kautta markkinoinnin seurannan järjestämiseen ja että markkinoinnin strategisen tason seurannan tavoitteena on varmistaa, että markkinointitoiminta toteuttaa valittua liiketoimintastrategiaa. Markkinoinnin operatiivisen tason seurannan tehtäväksi todettiin yrityksen markkinointitoiminnan myynnillisten sekä taloudellisten tulosten, sekä kannattavuuden ja tehokkuuden seuranta ja raportointi. Yritysmarkkinoinnin strategisen tason seurantaan soveltuu parhaiten eteenpäinkytkentäinen, tavoiteltavia tuloksia edeltävien muutosten seurantaan keskittyvä malli. Markkinoinnin operatiiivisen tason seurantaan soveltuu laajan markkinoinnin seurannan perusmittariston sisältävä malli, jolla voidaan palvella nykyisiä seurannan tarpeita ja laatia tarvittaessa uusia seurantakokonaisuuksia. Yritysmarkkinoinnin seurannan tietojärjestelmätuen järjestämiseen soveltuu parhaiten asiakastietokantapohjainen tietojärjestelmämalli. Näin voidaan hallita asiakkaaseen kohdistetut markkinointitoimenpiteet sekä niiden seuranta. Case-tutkimus vahvisti tarpeen kehittää kokonaisvaltainen suunnitelma markkinoinnin strategisen ja operatiivisen tason seurannasta sekä sitä tukevista tietojärjestelmistä. Ilman kokonaissunnitelmaa seuranta muodostuu organisaatioyksiköittäin ja seuranta-alueittain epätasaiseksi, eikä yrityksen asemasta markkinoilla ole muodostettavissa kokonaiskuvaa.

Luomutuotteiden ostamiseen vaikuttavat tekijät: Case Lappeenrannan K-citymarket

Tutkimuksen tavoite oli selvittää sitä ristiriitaa, joka vallitsee kuluttajien ilmoittaman ja todellisen luomutuotteiden ostokäyttäytymisen välillä. Tätä ristiriitaa tutkittiin selvittämällä ostoprosessin eri osia ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten sitoutumisastetta, arvoja ja asenteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka aineisto kerättiin kontrolloidulla kyselyllä yhden viikon aikana Lappeenrannan K-citymarketissa.Tulokset osoittivat, että kuluttajat ostavat luomutuotteita, jos ne koetaan omaa itseä hyödyttäviksi, eli tärkeimmät ostamisen syyt olivat hyvä maku, lisäaineettomuus ja terveellisyys. Sen sijaan kollektiivinen etu, kuten ympäristöystävällisyys, ei ollut kovinkaan tärkeä luomunostoperuste. Näyttäisi myös siltä, että ne, jotka arvo- ja ajatusmaailmansa puolesta olisivat potentiaalisia luomutuotteiden kuluttajia, ostavat muita tuotteita tottumuksen perusteella.

Pienyrityksen investointiprosessi. Case: STL-Partners Oy

Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienyrityksen investointiprosessia ja seurata sen edistymistä kohdeyrityksessä. Tavoite pyrittiin saavuttamaan kirjallisuustutkimuksen avulla ja STL-Partners Oy:n toimitilainvestoinnin suunnitteluprosessia seuraamalla. Tutkimus toteutettiin pääasiassa tapaustutkimuksena, mutta se sisältää myös päätöksentekometodologisia osia. Tutkielman alussa esitettiin kirjallisuuten pohjautuva investointiprosessin malli. Kohdeyrityksen investointiprosessia seurattiin esitetyn mallin vaiheiden mukaisesti. Loppuosassa selvitettiin investoinnin eri rahoitusvaihtoehdot ja tehtiin kohdeyritykseltä saatujen tietojen pohjalta laskelma investoinnin kannattavuudesta. Tutkimuksessa todettiin, että myös pienessä yrityksessä investointien kannattavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää investointiteorian malleja. Tutkimuksessa selvitettiin myös perusteet investoinnin kannattavuuden arvioinnille. Tutkimuksessa selvitettyjen tietojen avullalla kohdeyritys voi tehdä lopullisen investointipäätöksen.

Konversio OBD:n ja sarjaliikenneportin välillä

Tämä insinöörityö on tehty Helsingin ammattikorkeakoululle osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka lopullisena tarkoituksena on lähettää auton OBD-diagnostiikkatiedot langattomasti paikkaan, jossa niitä voidaan analysoida, esimerkiksi autohuoltamolle. OBD2 (On-Board-Diagnostics II) on autoissa toimiva diagnostiikkajärjestelmä, joka tutkii auton eri osa-alueita, tallentaa tietoja näistä alueista ja ilmoittaa, jos jokin on vialla. Järjestelmä on nykyään laajalti käytössä. Ensimmäiset toteutukset OBD:stä nähtiin 80-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Sitä seuraava toteutus OBD2 otettiin käyttöön 1996. EODB (European On Board Diagnostics) otettiin käyttöön Euroopassa vuonna 2001. Se on käytännössä sama kuin OBD2, mutta siihen on tehty muutamia muutoksia, jotka tekevät siitä paremmin sopivan Eurooppaan. Tässä insinöörityössä tutkitaan, kuinka tapahtuu konversio OBD-rajapinnan ja sarjaliikenneportin välillä. Tätä konversiota valittiin suorittamaan edullinen AGV2055-piirisarjaan perustuva OBD2-adapterin rakennussarja, joka kytketään tietokoneen sarjaliikenneporttiin. Tässä työssä perehdytään adapterin kokoamiseen ja tutustutaan sen toimintaan. Lisäksi kokeillaan kolmea eri ohjelmaa (yksi avoimen lähdekoodin ja kaksi kaupallista) suoritta-maan tulkkaamista ajoneuvon ja tietokoneen välillä.

Internet, brändit ja aikakauslehdet

Internet, brändit ja aikakauslehdet –tutkimushankkeessa tutkittiin aikakauslehtien Internet-sivujen ja brändin suhdetta. Tutkimuksen aineistona oli 3293 kuluttajavastausta, jotka kerättiin lehtien Internet-sivuilta verkkokyselynä keväällä 2007. Tutkimukseen osallistui 10 eri kustantajan yleisölehtiä yhteensä 38. Tässä raportissa esiteltävä tutkimushanke on toteutettu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Technology Business Research Centerissä kansainvälisen markkinoinnin ja tietojohtamisen yhteishankkeena. Hanketta rahoittivat Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö, Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahaston Aikakauslehtirahasto sekä Liikesivistysrahasto. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä brändeistä aikakauslehtien merkittävinä kilpailutekijöinä. Aikakauslehtibrändi, johon kuluttajat ovat sitoutuneita, edesauttaa menestystä myös Internetissä. Tämä ilmenee sekä suurempana Internet-sivujen käytön tiheytenä ja siellä vietettynä aikana, myös aktiivisempana sivujen keskustelupalstoille osallistumisena. Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että lehden Internet-sivut tukevat sekä lehtibrändiä että printtilehteä. Tuloksemme osoittavat, että positiiviset kokemukset lehden Internet-sivuilla vahvistavat kuluttajan sitoutumista aikakauslehtibrändiin, ja että lehden Internet-sivujen käyttö vahvistaa kuluttajan aikomuksia lukea ja tilata printtilehteä. Keskustelupalstojen rooli sekä niiden vaikutus erityyppisten lehtien brändiuskollisuuteen ovat kuitenkin asioita, jotka mielestämme vaativat lisätutkimusta. Jatkotutkimusaiheina tärkeitä olisivat myös lehtien verkkoliiketoiminta- ja brändistrategiat, koska näillä voi olla suuri merkitys kuluttajien lehtibrändiin sitoutumisessa.

Vastine Jukka Tuomelan kirjoitukseen " Survo-ristikot ja polynomit"

Arkhimedes 2/2007