Markkinamekanismit sähkön tukkumarkkinoilla

Diplomityön tavoitteena on tehdä katsaus sähkömarkkinoiden integroitumiseen Euroopassa. Lisäksi keskeinen tavoite on löytää integraatiokehitystä ohjaavia tekijöitä, ja vertailla eri alueiden yhdistymiskehitystä. Markkinaintegraation taustalla on Euroopan Unionin tavoitteet luoda yhtenäiset sähkön sisämarkkinat. Aluksi kuitenkin luodaan alueelliset sähkömarkkinat, jotka yhdistetään yhteen myöhemmin. Työssä tarkastellaan Pohjoismaiden sähkömarkkinoita ja pörssitoimintaa. Tämän lisäksi paneudutaan Saksan, Ranskan, Hollannin ja Belgian sähkömarkkinoihin, sähköpörsseihin ja markkinaintegraatioprosesseihin. Näillä alueilla yhdistymisprosessit ovat edenneet kaikkein pisimmälle, joten ne ovat mielenkiintoisia tarkastelukohteita. Kutakin aluetta käsitellään sen omista lähtökohdista käsin ja lisäksi tehdään vertailu eri markkina-alueiden kehityksestä. Toinen näkökulma on tarkastella EU:n muiden alueiden (Iso-Britannia, Iberia, Italia ja Kreikka) sähkömarkkinoita ja integraatioprosesseja. Osassa näitä alueita on ollut ongelmia markkinoiden avaamisessa ja yhdistymiskehityksessä, joten näistä saadaan hyviä vertailukohtia. Merkittävä osa työtä on myös perehtyä erilaisiin hinnoittelumekanismeihin pörsseissä, ja siirtoverkon ruuhkaisuuden käsittelyyn liittyviin malleihin. Tässä yhteydessä esitellään myös yhdysvaltalaisia sähkömarkkinoita, ja siirtoverkon kapasiteetinjakomenetelmiä Euroopassa.

Optimization of short term power trading between Russia, Finland and Baltic countries

Russian and Baltic electricity markets are in the process of reformation and development on the way for competitive and transparent market. Nordic market also undergoes some changes on the way to market integration. Old structure and practices have been expired whereas new laws and rules come into force. The master thesis describes structure and functioning of wholesale electricity markets, cross-border connections between different countries. Additionally methods of cross-border trading using different methods of capacity allocation are disclosed. The main goal of present thesis is to study current situation at different electricity markets and observe changes coming into force as well as the capacity and electricity balances forecast in order to optimize short term power trading between countries and estimate the possible profit for the company.

Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa

Venäjän maantieteellinen läheisyys ja kasvavat markkinat ovat yhä edelleen tärkeimpiä syitä suomalaisyritysten Venäjä-toiminnoille. Vuorovaikutus rajan yli ei kuitenkaan ole yksipuolista, vaan maantieteellisen läheisyyden vuoksi myös venäläisyritysten voisi olettaa pitävän Suomea luonnollisena vaihtoehtona kansainvälistymiselleen. Suomessa toimivissa venäläisyrityksissä on havaittavissa ominaispiirteitä, jotka erottavat ne kotimaisesta yritystoiminnasta. Samalla kuitenkin venäläisyritysten piirteet eivät ole yhteneviä muualla maailmassa havaittujen etnisten yritysten ominaisuuksien kanssa. Toisin kuin etniset yritykset yleensä, venäläiset yritykset eivät ole syntyneet julkisen tuen avustuksella, eivätkä ne toimi matalan kannattavuuden aloilla. Venäläisen yritystoiminnan rooli on merkittävä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa, ja samalla se tuo lisämausteensa suomalaiseen pienyrityskenttään.

Kansainväliset yrityskaupat ja osakkeenomistajan hyvinvointi lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä: Empiirinen tutkimus Suomen osakemarkkinoilta.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää luovatko kansainväliset yrityskaupat lisäarvoa osakkeenomistajille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tarkastellaan onnistuneen kansainvälisen yrityskaupan taustalla vaikuttavia tekijöitä niin ostajan, kohdeyrityksen, markkina-alueen kuin yhdentymisprosessinkin näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä lyhyen aikavälin lisäarvon mittaamisessa käytetään tapahtumatutkimusta ja pitkän aikavälin lisäarvon mittaamisessa buy and hold -menetelmää. Tutkimusaineiston muodostavat suomalaisten yritysten toteuttamat kansainväliset yrityskaupat vuosina 1993–2002. Tutkimuksessa tarkastellaan yritysjoukkoa, jossa yrityskaupat ovat suuntautuneet Suomen bruttokansantuotteen kannalta tärkeimpiin vientimaihin. Empiiristen tulosten perusteella kansainväliset yrityskaupat luovat osakkeenomistajille lisäarvoa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kansainväliset yrityskaupat vaikuttavat negatiivisesti osakkeenomistajien hyvinvointiin.

Development of power flows around Baltic countries with new grid links

In the Thesis main focus is done on power flow development paths around the Baltic States as well as on market-based requirements for creation of the common Baltic electricity market. Current market regulations between the countries are presented; barriers for creating competitive common Baltic power market and for electricity trading with third countries are clarified; solutions are offered and corresponding road map is developed. Future power development paths around the Baltic States are analysed. For this purpose the 330 kV transmission grid of Estonia, Latvia and Lithuania is modelled in a power flow tool. Power flow calculations are carried out for winter and summer peak and off-peak load periods in 2020 with different combinations of interconnections. While carrying out power balance experiments several power flow patterns in the Baltic States are revealed. Conclusions are made about security of supply, grid congestion and transmission capacity availability for different scenarios.

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (MiFID) vaikutukset sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan

Tutkielmassa selvitetään rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin vaikutuksia sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan oikeusdogmaattisen metodin avulla. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen merkitys MIFID-direktiivillä on Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden integraatiolle? 2) Mitä velvollisuuksia sijoituspalvelun tarjoajalla on MiFID-direktiivin implementoinnin jälkeen? 3) Millainen sijoittajansuoja on MiFID-direktiivin seurauksena? 4) Mitä mahdollisia puutteita sijoittajansuojassa on, ja miten säädäntöä tulisi kehittää? MiFID-direktiivi edistää merkittävästi EU:n rahoitusmarkkinoiden integrointia. MiFID helpottaa pääomien ja sijoituspalvelujen liikkuvuutta jäsenvaltioiden rajojen yli. Sijoituspalvelun tarjoajan menettelytapavelvollisuudet ovat lisääntyneet, minkä johdosta sijoittajansuoja on parantunut. Etenkin direktiivin selonotto- ja tiedonantovelvollisuus aiheuttavat transaktiokustannuksia, mutta vähentävät toisaalta palvelun tarjoajan ja asiakkaan välistä neoklassista oikeustaloustieteellistä informaation epäsymmetriaa. Selonottovelvollisuuden sääntelyä EU:ssa kehitettäessä tulee kansallisia menettelytapoja yhdenmukaistaa. Kun palvelun tarjoajat täyttävät tiedonantovelvollisuuttaan, ei-ammattimaiset asiakkaat saattavat joutua informaatiotulvaan, josta jotkut eivät kykene erottamaan merkityksellisiä tietoja. Menettelytapojen nykyinen paras toteutus -velvollisuus on tulkinnanvarainen. Sijoitusneuvontaa koskee päämies–agentti-teorian mukainen valvontaongelma, minkä takia palvelun tarjoajan ja sijoittajan intressit tulisi säädännön avulla saada nykyistä yhteneväisemmiksi. MiFIDin säädökset eivät välttämättä johda ei-ammattimaisten asiakkaiden saaman informaation optimaaliseen allokointiin eivätkä informaatiokustannusten tehokkaaseen kohdistumiseen. Monimutkaisten rahoitusinstrumenttien käsitettä tulisi tarkentaa ja kyseisiä tuotteita tarjota ainoastaan ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille. Sijoittajansuojaa lisäisi heterogeenisen ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhmän jako informaatiotarpeeseen perustuviin alaryhmiin, jotta eri asiakasryhmille voitaisiin tarjota heidän tarvitsemansa palvelu nykyistäkin kohdentuvammin. Tulisi selvittää, pitäisikö varoitus pääoman menettämisestä merkitä niihin sijoitustuotteisiin, joita riski koskee. Yhteinen eurooppalainen valvontaorganisaatio ilmeisesti voimistaisi rahoitusmarkkinoiden transparenssia, toimivuutta ja sijoittajansuojaa.

Konserniavustus - vero-oikeudellinen tutkimus vertailukohteina EU:n ja Ruotsin oikeus

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, tulisiko Suomen konserniavustuslakia muuttaa vastaamaan paremmin EU-säädöksiä ja kansainvälistyvää yritystoimintaympäristöä. Näkökulmana uudistustarpeelle käytettiin Ruotsissa vuonna 2010 tehtyä lakiuudistusta, joka sallii rajat ylittävän niin sanotun konsernivähennyksen tietyissä erityistilanteissa. Tutkimus nojautuu lisäksi kahteen merkittävään EU-tuomioistuimen ratkaisuun koskien rajat ylittäviä tuloksentasauksia sekä primäärisen EU-oikeuden määräyksiin. Tarkastelusta on rajattu kokonaan pois konserniavustuksen yhtiöoikeudellinen ulottuvuus. Tutkimus toteutettiin käyttämällä lainopillista sekä de lege ferenda – menetelmää. Tutkimuksessa päädyttiin ehdottamaan Suomeen Ruotsin mallin mukaista rajat ylittävää niin sanottua konsernivähennystä, joka sallittaisiin tietyissä erityistilanteissa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että EU:ssa on vireillä useita yritysverotuksen harmonisointiin liittyviä hankkeita mm. yhtenäisen veropohjan osalta, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin esimerkiksi direktiivien muodossa ei ole vielä ryhdytty.

Innovation and Internationalisation in Russian Companies: Challenges and Opportunities for Open Innovation and Cooperation

Increasing globalisation and intensified cross-border cooperation, together with significant technological breakthroughs, create a fascinating gap for the research of the relationship between internationalisation and innovation on national, regional and company levels in Russia. The intensified international trade between countries and regions benefited from favourable institutional conditions, and facilitated the technology transfer and the development of innovations on the national level. This study approaches the same question from the company perspective; if certain companies are more innovative than other domestic companies, will they start internationalisation more easily or get involved in cooperation with international stakeholders? When companies operate in international markets, how do they obtain knowledge? Moreover, would this new knowledge from the foreign market help then to increase innovativeness, competitiveness and develop operations in domestic/local and foreign markets? Considering the role of foreign direct investments (FDI), the research in hand tries to find out the role of companies with FDI on the other players on the home market. Do foreigners bring new technology, innovation to the country? Is there spillover effect observed and how local companies can benefit from them? This dissertation studies the internationalisation and innovation in Russian companies, both from the outward internationalisation and inward internationalisation perspectives. Russian companies developed quickly during the transition period, after the dissolution of the Soviet Union. The common background of these companies, the effects of the change of ownership, and some managerial difficulties make them more sensitive to competitions issues, and in this context, the opportunities brought by the developing innovations are seen in companies and on the governmental level.

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Management of commercial property derived risks in the market context of the Russian Federation

The objective of the thesis is to examine the current state of risk management and to determine an appropriate risk management policy for commercial property derived risks in the Russian branch of a Finnish retail trade company. The employed research methodologies are comparative in-depth interviews and empirical value at risk analysis, including portfolio risk decomposition to determine the inter-currency characteristics. For a multinational retail trade company, the commercial property derived risks open up as a diverse combination of financial and non-financial risks with four distinctive interest groups. The research results indicate that geographical diversification across currency regimes provides diversification benefits. The Russian ruble is the most significant single risk component when considering the net investments outside the euro-zone. Decreasing the Russian ruble and Swedish krona exposures are the most effective methods to reduce translation derived risk. Exchange rate volatility varies over time according to idiosyncratic currency regime characteristics, and cost-effective risk management requires comprehensive analysis of the business environment. Profound and proactive risk management methods are found to be pivotal for companies with cross-border operations in order to succeed among international competitors.

Organizational mechanisms and conditions of individuals for knowledge sharing in post-acquisition integration

The challenges of knowledge sharing after cross-border acquisitions are widely recognised. The study took a new view to the subject by applying a two-level framework provided by the knowledge governance approach. The purpose of the study was to investigate the effects of organizational mechanisms on the conditions of individuals for knowledge sharing in post-acquisition integration context. Qualitative research methods were used in this case study. Individual interviews were performed within an international firm after a recent cross-border acquisition. The results showed that integrators, the rotation of the personnel from the acquiring firm and visits and meetings enhance the conditions at the individual level for knowledge sharing after the acquisition. Respectively, strategic change, matrix structure and foreign HRM practices challenge the conditions at the individual level for knowledge sharing in the early post-acquisition integration phase. The findings are supported by the prior research on knowledge management in acquisitions. In particular, the study enlightens how organizational level actions influence the conditions of individuals for knowledge sharing. The study suggests that organizations should adjust organizational mechanisms to support the conditions of individuals, in order to promote knowledge sharing in the early phase of the integration.

Driver of Demand in Cargo and Passenger Traffic Between Penta Ports

Maritime transport moves around 6 billion tonnes of freight every year. The freight consists of liquid bulks (45%), dry bulks (23%) and general cargo (32%). Freight traffic and transports chains vary according to region, commodity and the origin and the destination of freight. In the European Union the ports sector handles over 90% of the trade with third countries. The share of intra-EU trade is approximately 30% of the total transportation and the number of passengers is over 200 million every year. The Baltic Sea has more than 50,000 vessels a year pass the Skaw at the northernmost tip of Denmark on their way into or out of the Baltic. Roughly 60% to 70% of these vessels are cargo vessels and 17% to 25% tankers. Ports and maritime transport play a crucial role in global commerce today. Today’s business environment is changing rapidly, and the constant changes create challenges for the transport industry and maritime traffic. Ports have to adapt to continuous changes in economic structures, logistics demands, and people’s travel and leisure patterns. In order to ensure the competitiveness of sea connections, the ports need to fully enhance multilateral cross-border understanding and cooperation. In this report the focus is on liner traffic between five ports in the Central Baltic Region: Stockholm, Tallinn, Helsinki Turku and Naantali. The report defines the drivers of the demand for cargo and passenger traffic and highlights the most important factors. The economic situation and foreign trade of each county are elaborated on with detailed information about the flows of traffic between the five ports. Based on expert interviews, the main characteristics of each port, including strengths and weaknesses, are presented. The report is based on primary and secondary data. Primary data was received through interviews and mail surveys. Secondary data was attained through a literature research, statistics, data given by the PENTA ports and webpages. The report is divided into two main parts: the drivers creating the demand for transport and the results of current cargo and passenger flows between PENTA ports.

EUROPEAN INTEROPERABILITY FRAMEWORK & E-CODEX: An Assessment of both European Initiatives towards Interoperability

Due to the necessity of achieving greater interoperability among the European Union (EU) Member States’ public services, the European Interoperability Framework (EIF) was created. This framework provides guidelines to projects towards cross-border interoperability of EU Member States. One of such projects is the e-CODEX. The purpose of this thesis is, therefore, to assess how useful the EIF is, how e-CODEX stands in compliance to the EIF and ultimately answer whether the e-CODEX should fulfill its intended purpose or not. To answer these questions, I divided the research in two distinct sections: the first one compares the EIF against the American initiative towards interoperability, the Federal Enterprise Architecture (FEA); and the second one assesses to what extent the e-CODEX follows the EIF and to what extent the EIF covers e-CODEX’s needs in the form of a questionnaire sent to experts in e-CODEX’s Member States. By the conclusion, I summarize the findings in each section, derive some new findings by combining the previous ones, and finally suggest some recommendations and a topic for future research.

Paperitehtaan sähkötasehallinta ja sähkön kysyntäjousto energiakustannusten hallinnassa

Paperiteollisuus on energiaintensiivistä teollisuutta, jossa on tehty pitkään työtä tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamiseksi. Paperitehtaan energiakustannuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa myös sähkötaseen hallinnalla ja sähkön kysyntäjouston avulla. Tehtaan seuraavan vuorokauden sähkön kulutus pyritään ennustamaan mahdollisimman tarkasti, mutta esimerkiksi paperitehtaan häiriötilanteissa sähkötase poikkeaa ennustetusta. Tällöin sähkötasetta voidaan korjata ensisijaisesti sähkön jälkimarkkinoiden eli Elbas- kaupankäynnin avulla. Ellei tasetta saada korjattua sähkön jälkimarkkinoilla tase-ero korjataan tasesähköllä, jonka hinta muodostuu säätösähkömarkkinoilla. Tasesähkön hinta saattaa poiketa Elspot- markkinahinnasta voimakkaasti, jolloin tase-erosta joko hyödytään tai hävitään kustannusmielessä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää sähkötasehallinnan parantamisen ja sähkön kysyntäjouston vaikutukset paperitehtaan energiakustannuksiin. Työssä tutkittiin tehtaan sähkö-tasehallinnan nykytilannetta ja selvitettiin tase-erojen kustannusvaikuttavuutta. Lisäksi työssä luotiin ajomalleja sähkön kysyntäjouston toteuttamiselle massatehtaan eri tuotantoprosesseille, sekä määritettiin rajahintoja seuraavan vuorokauden energiaennusteeseen. Onnistunut energiaennuste perustuu paperitehtaan käynnin tarkkoihin ja ajankohtaisiin lähtötietoihin. Sähkötaseen poikkeamiin voidaan puolestaan varautua paremmin, kun informaatio tehtaan prosessien alasajosta tulee voimalaitoksen tietoon mahdollisimman aikaisin. Sähkötaseen poikkeamien hallinta voidaan tehdä, joko Elbas- kaupan tai tasesähkön avulla. Ajankohdasta ja tasepoikkeaman volyymista riippuen täytyy tehdä valinta, kumpi vaihtoehdoista on kustannusmielessä kannattavampi. Paperitehtaan eri prosesseille luoduilla ajomalleilla saatiin esiin huomattava säästöpotentiaali. Ajomallien noudattaminen vaatii suunnitelmallista tuotannon hallintaa ja sähkön Elspot- hinnan käyttäytymisen säännöllistä seurantaa. Seuraavan vuorokauden rajahintatietojen määrittämisen pohjalta voidaan arvioida, millä Elspot- hinnalla sähkön myynti muuttuu paperin tuotantoa kannattavammaksi.

Best Practices of International Double Master's Degree Programmes: Comparative Study on Finnish and Russian Universities

The purpose of this report is to disseminate the best practices of double degree programmes’ organization, implementation and development between Russian and European universities. The findings reveal good developments in the field of double degree cooperation between Russian and European universities and a high motivation from both parties. The report depicts different models of building a joint curriculum and organizing academic mobility. Foreign language skills improvement for students and university staff, involvement of international companies, and joint strategy and actions in marketing and quality assurance are some redevelopments points recommended in the report.