Organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät

Aineettoman pääoman, erityisesti tiedon, merkitykseen kiinnitetään organisaatioissa entistä enemmän huomiota. Tiedon jakamisen hyödyt ymmärretään ja siinä hyödynnetään yhä enemmän teknologiaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden tiedon jakamiseen organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen tavoitteisiin pyritään vastaamaan puolistrukturoitujen haastattelujen (12 kpl) avulla. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tiedon jakamista sisäisessä sosiaalisessa mediassa tutkittiin yksilön näkökulmasta motivaatioon, kykyyn ja mahdollisuuteen perustuvaa MOA-mallia hyödyntäen. Tutkimuksessa löydettiin sekä motivaatioon, kykyyn että mahdollisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen. Motivaatioon liittyvistä tekijöistä nousivat esiin erityisesti jaetun tiedon hyöty asiantuntijan työssä sekä aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien määrä, mahdollisuuteen liittyvistä tekijöistä käytettävissä oleva aika sekä tiedon ja tiedon jakamisen kanavien suuri määrä.

Integrating corporate responsbility into investor relations. Sustainability report as a part of investor relations.

Corporate responsibility is a question that many stakeholders are interested in. These stakeholders can be e.g. company’s employees, partners, clients, media or investors. Especially for listed companies, investors are one of the most important stakeholders. It is essential for a company to maintain the trust of current investors and gain the trust of potential investors. Investors cannot be divided only into two groups, individual and institutional investors. Investors differ a lot, especially when it comes to investment decisions. Investors can make their investment decisions based on many things, and strong financial performance is not necessarily good enough a reason. Socially responsible investors value responsibility and sustainability related factors when making investment decisions. These things can be divided into three dimensions: environmental, social and economic responsibility. Many companies disclose a sustainability report in order to be able to answer to the needs of different stakeholders, including investors. The purpose of this thesis was to study how companies integrate corporate responsibility into investor relations, and how sustainability report can be used in investor relations. Furthermore, this thesis examined the key elements of sustainability reports. The research was made by a qualitative study in two phases. In the first phase five representatives of two Finnish listed companies, KONE and Kesko were interviewed. The interviewees are professionals within investor relations and corporate responsibility communications. In the second phase of the study the sustainability reports of these two companies were analyzed with content analysis. The existing theory and the interviews created the base for the content analysis. This study suggests that there is a connection between corporate responsibility and investor relations, and those should be integrated. Socially responsible investors are an important target group for companies, and companies should be able to respond to their and other stakeholders’ needs. Sustainability report can be used as a tool both within the company and in external communication for these purposes.

Suhteet, vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot LinkedIn osana yrityksen B2B-asiakassuhdejohtamista sosiaalisessa mediassa

Tämän laadullisen tutkimuksen avulla tutkittiin, miten B2B-asiakassuhde rakennetaan, ylläpidetään ja johdetaan sekä mahdollisesti päätetään sosiaalisessa mediassa ja erityisesti LinkedInissä. Tutkimuksen tarkoitusta ja sen kahta osaongelmaa: 1) Mitä asiakassuhdejohtaminen on sosiaalisessa mediassa sekä 2) Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa asiakassuhdejohtamiselle, lähestyttiin yrityksen näkökulmasta. Aisaparina asiakassuhdejohtaminen ja sosiaalinen media ovat mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Siitä huolimatta aiemmissa tutkimuksissa näytti olevan tutkimuksen mentävä aukko siitä, miten sosiaalisen asiakassuhdejohtamisen teknologian myötä uudet toimintatavat toteutuvat yrityksen asiakassuhdejohtamisessa. Teoriassa esitettyjen aikaisempien havaintojen valossa tarkasteltiin ensin asiakassuhdetta ja sen johtamista ilmiönä. Uudessa kontekstissa ilmiö tunnistetaan sosiaalisena asiakassuhdejohtamisena. Tarkemmassa tarkastelussa oli LinkedIn, jota oli tutkittu vähän tieteellisesti ja jonka käyttö B2B-yrityksissä tuntui olevan vielä orastavana asiakassuhdejohtamisen näkökulmasta. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla tehdyt havainnot kertoivat kuitenkin LinkedInin ainutlaatuisuudesta. Sen yli 200 miljoonan globaalijäsenistö koostuu pääasiallisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä olevista ammattilaisista ja päättäjistä. Henkilökontaktit ja niistä muodostuvat verkostot muodostavat relevantin kontaktipinnan B2B-yritykselle. LinkedInin verkostojen avulla yritys voi hankkia uusia asiakkaita ja ylläpitää vuorovaikutusta nykyisten kanssa. Lisäksi analyysin perusteella kokeneemmat LinkedIn-käyttäjät osaavat myös lukea ja hyödyntää muita laajemmin yhteisöpalvelussa näkyviä asiakkaiden käyttäytymis- ja niin sanottua hiljaista tietoa, jota muuten olisi vaikea saada selville. Havaintojen perusteella LinkedInin koettiin tehostavan yrityksen asiakassuhdejohtamista ja tarjoavan enemmän uusia mahdollisuuksia kuin haasteita. Haasteena nähtiin lähinnä viestinnän hallitsemattomuus, joka voi ilmetä epäluotettavina yhteydenottoina tai ei-toivottuina julkaisuina LinkedInissä, olivatpa ne sitten kielteisiä tai myönteisiä, sillä ne voivat vaikuttaa yrityksen asemaan asiakassuhteissa ja kilpailutilanteessa. Aika ja ”yhden yhteisöpalvelun” -taktiikka korostuvat tutkimustuloksissa. Verkostoitumalla ja omalla aktiivisuudella vain tässä yhdessä yhteisöpalvelussa yritys voi saavuttaa hyötyjä, joita voi olla muuten vaikeaa tai lähes mahdotonta saada. Verkostot tarjoavat ajantasaista ja laadukkaita kohderyhmiä varsinkin asiakassuhdejohtamisen alussa yrityksen etsiessä potentiaalisia liidejä. Yhteydenotto on helpompaa, kun verkostossa on yhteinen tuttu. Reaaliaikainen asiakastieto säästää yrityksen aikaa ja lisää asiakastietämystä, jolloin yritys voi keskittyä asiakastiedon keräämisen sijaan suhteiden rakentamiseen, ylläpitoon ja vuorovaikutukseen. Asiakassuhdetta ei kuitenkaan päätetä LinkedInissä, vaan se pyritään tarvittaessa elvyttämään uudelleen, sillä vanhoista suhteista versoaa todennäköisimmin yrityksen seuraava toimeksianto. Suhteet, verkostot ja vuorovaikutus ovat menestyksen takana myös LinkedInissä.

Liidien generointi digitaalisessa ympäristössä B2B-markkinoilla

Digitalisoituminen on muuttanut kaupankäyntiä merkittävästi viime vuosina. B2B-ostajat käyttävät Internetiä ensisijaisena tiedonlähteenään, ja etenevät itsenäisesti pitkälle ostoprosessissaan. B2B-yritysten markkinoinnin suurin haaste on tuottaa riittävästi laadukkaita liidejä eli tunnistaa potentiaalisia asiakkaitaan. Markkinointiautomaation ja sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen ovat keinoja, joiden avulla yritykset voivat saavuttaa liidinsä ja ohjata heitä kohti ostopäätöstä kohdennetun ja oikea-aikaisen viestinnän avulla. Liidien generointia ja yleisesti liidejä käsittelevää akateemista tutkimusta on vähän. Myös digitaalisen markkinoinnin keinojen hyödyntämistä B2B-myynnin tukena on tutkittu hyvin vähän. Tämä tutkimus pyrkiikin tuomaan lisää ymmärrystä näistä aiheista. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää miten B2B-liiketoimintaa harjoittavat yritykset hankkivat uusasiakaskontakteja digitaalisessa toimintaympäristössä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään yritysten keinoja hyödyntää sisältömarkkinointia ja markkinointiautomaatiota osana tätä prosessia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kuutta eri henkilöä, jotka työskentelevät yrityksissä, jotka harjoittavat B2B-liiketoimintaa ja liidien generointia digitaalisissa kanavissa. Aineisto koostuu kolmesta esihaastattelusta ja kolmesta case-haastattelusta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, ja aineisto analysoitiin faktanäkökulmaa hyödyntäen. Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset käyttävät pääosin digitaalisia menetelmiä generoidessaan liidejä, koska ne ovat perinteisiä menetelmiä kustannustehokkaampia esimerkiksi kohdennettavuutensa vuoksi. Merkittävimpiä menetelmiä ovat hakukonemarkkinointi, sosiaalinen media, mainonta, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan esittää, että sisältömarkkinoinnin ja markkinointiautomaation integroiminen osaksi liidiengenerointiprosessia tuo yritykselle huomattavaa hyötyä. Kyseessä on kuitenkin oppimisprosessi, joka edellyttää pitkäjänteisyyttä. Yritys saa potentiaaliset asiakkaansa tunnistautumaan tuottamalla näille arvoa tuottavaa sisältöä ja välittämällä sitä esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Tunnistamalla potentiaaliset asiakkaansa ja välittämällä näille lisää relevanttia sisältöä, yritys voi markkinointiautomaatiota hyödyntäen ohjata heitä kohti ostopäätöstä

Urheiluviestinnän murroksessa. Superpesis-seurojen sosiaalisen median käyttö.

Urheiluseurojen viestintä on murroksen keskellä. Sosiaalisen median menestyksen myötä seuroista on tullut eräänlaisia omia uutistoimistojaan, joilta odotetaan ammattimaista ja ennen kaikkea nopeaa viestintää edustusjoukkueen ja sen pelaajien kuulumisista ja ottelutuloksista. Sosiaalinen media on myös itsessään muodostunut tärkeäksi tekijäksi urheiluseurojen viestinnän ja markkinoinnin tehokkuudessa sekä brändin muodostumisessa ja näkyvyydessä. Kaikilla urheiluseuroilla ei kuitenkaan ole tarvittavia resursseja menestyvän brändin luomiseksi sosiaalisen median kanavia käyttäen. Esimerkkinä tässä tutkimuksessa toimivat Superpesis-sarjan pesäpalloseurat, joiden sisältä miesten ja naisten sarjoista löytyy suuria eroavaisuuksia saatavilla olevissa resursseissa ja toteutetun viestinnän laadussa, mieleenpainuvuudessa ja tehokkuudessa. Tutkimukseni primaariaineistoina toimivat Superpesis-seuroille toteutettu sosiaalisen median käyttöä koskeva kyselyaineisto ja naisten Superpesis-seura Pesäkarhujen sosiaalisen median ja kotisivujen tilastot vuosilta 2013–2016. Kyselyyn vastasi 25 mahdollisesta Superpesis-seurasta 22 seuraa, joten vastaajajoukko on edustava kertomaan siitä, miten huipputason pesäpalloseurat tällä hetkellä viestivät. Saamieni tutkimustulosten perusteella listasin näille seuroille sosiaalisen median käytön suosituksia, joiden kautta seurojen on mahdollista kehittää viestintäänsä.

Ikääntyneen voimavaraistumista tukeva potilasohjaus päivystysosastolla kotiutumisen yhteydessä

Lisääntyvä ikääntyneiden määrä asettaa vaatimuksia terveydenhuollon järjestämiselle niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Ikääntyneiden monialaiset ongelmat yhdessä perussairauksien kanssa muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, joka voi johtaa avun hakemiseen päivystyksestä. Ikääntyneiden hoidossa esiintyvät erityispiirteet, hoidettavien kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen, lyhentyneet hoitoajat ja hoidon painopisteen siirtyminen kotiin vaativat hoitohenkilökuntaa yhä enenevässä määrin kiinnittämään huomiota potilasohjaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata päivystysosastolta kotiutuvien ikääntyneiden ja sairaanhoitajien välisten ohjauskeskusteluiden rakennetta ja sisältöä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä voimavaraistumista tukevia piirteitä ja tiedon osa-alueita esiintyy ohjauskeskusteluissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ei-osallistuvalla havainnoinnilla videoimalla päivystysosastolta kotiutuvien ikääntyneiden ohjaustilanteita (n=22) syksyllä 2015. Osallistuneiden potilaiden keski-ikä oli 79 vuotta. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Ohjauskeskustelun rakenteesta etsittiin voimavaraistumista tukevia piirteitä ja sisältöä analysoitiin kuuden voimavaraistumista tukevan tiedon osa-alueen pohjalta (biofysiologinen, toiminnallinen, kokemuksellinen, sosiaalinen, eettinen ja taloudellinen). Ohjauskeskustelujen alussa ei asetettu ohjauksen tavoitteita tai arvioitu ikääntyneiden aikaisemman tiedon tasoa. Ohjauskeskustelut etenivät pääosin hoitajien määrittäminä. Ikääntyneet kysyivät vähemmän kysymyksiä ja heidän yksisanaisten puheenvuorojensa määrä oli suurempi kuin hoitajilla. Ikääntyneiden osallistumista ohjauskeskusteluun ei myöskään tuettu. Kysymyksen esitettyään hoitajat antoivat ikääntyneille mahdollisuuden vastata, mutta eivät varmistaneet, olivatko nämä ymmärtäneet ohjauksen. Ohjauskeskusteluiden sisältöä tarkasteltaessa tietoa ikääntyneille välitettiin pääasiassa biofysiologisen tiedon osa-alueelta (tietoa hoidosta ja oireista). Toiseksi eniten tietoa välitettiin ikääntyneille toiminnallisen tiedon osa-alueelta (liikkuminen ja kotona selviytyminen) ja sosiaalisen tiedon osa-alueelta (omaisten osallistuminen hoitoon). Taloudellisen tiedon osa-alue jäi aineistossa pieneksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat tarvetta kiinnittää huomiota ohjauskeskusteluiden rakenteeseen ja sisältöön etenkin hoidettaessa ikääntyneitä, joilla on monitahoisia terveysongelmia. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteuttaessa ikääntyneiden potilasohjausta päivystyksessä sekä suunniteltaessa sairaanhoitajien potilasohjauskoulutusta.

Personal branding practices of adolescents on Instagram

The aim of this bachelor’s thesis was to explore adolescents’ personal branding practices in the social media environment of the photo and video sharing mobile application Instagram. As the theoretical background for personal branding is quite limited, this thesis combined concepts of personal branding and self-presentation to answer the research problems. Empirical data was collected by conducting semi-structured individual interviews with 10-14-year-old adolescent girls. The photo-elicitation method was utilized in the interviews as the participants were requested to present and discuss their Instagram accounts. The concepts of personal brand identity and personal brand positioning were found to be suitable descriptions to adolescents’ personal branding practices on Instagram. It was found that adolescents consciously consider what kind of personal brand identity they aim to portray to their audience and that authenticity of the personal brand identity is valued. Personal brand positioning, on the other hand, was found to be achieved through impression management: adolescents make strategic disclosure decisions regarding the content they post on their Instagram accounts in a way that the content is reflective of the personal brand identity. Posting brand-related user-generated content on one’s Instagram account was found to be one of the many disclosure decisions in personal brand positioning on Instagram and this type of content was very common on the participants’ accounts. Adolescents were also found to be interested in monitoring the audience reactions to their personal branding efforts.

Yrittäjän sosiaalisten verkostojen muodostuminen, niihin vaikuttavat tekijät, niiden rakenne ja merkitys yrittäjälle

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka yrittäjän verkostot muodostuvat ja minkälainen niiden rakenne on. Tavoitteena oli myös saada tietoa yrittäjän sosiaalisten verkostojen merkityksestä yrittäjälle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla ja tutkimusaineiston rinnalla käytettiin yrittäjien havainnollistamia piirroksia sekä tieteellisiä julkaisuja ja kirjallisuutta. Haastateltavina oli sekä nais- että miesyrittäjiä eri paikkakunnilta Etelä-Suomen alueelta. Tutkimustulosten mukaan yrittäjien verkostoissa voidaan havaita eri tasoja, jotka rakentuvat eri tavoilla ja ovat yrittäjälle merkitykseltään erilaisia. Verkoston eri tasoille sijoittuu yrittäjälle tärkeitä ihmisiä sen mukaan mitä hyötyä ja arvoa heillä yrittäjälle on. Tulokset osoittavat, että verkostojen rakentamiseen vaikuttavat sekä liiketoiminnan laatu, motiivit sekä yrittäjän persoona. Tulokset ovat linjassa tämän tutkimuksen perustana olevien teorioiden kanssa. Viitteitä löytyy myös siitä, että yrittäjän sukupuolella on myös merkitystä siihen, millaiseksi sosiaaliset verkostot rakentuvat sekä henkilökohtaisessa elämässä että liike-elämän puolella. Sosiaalisista verkostoista saatavat hyödyt ovat moninaisia. Lisätutkimuksia tulisi tehdä tehokkaiden työkalujen kehittämiseksi henkilöstön ja yrittäjän omien resurssien tunnistamiseksi. Tätä kautta myös yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjäneuvontaa voitaisiin tehostaa.

Alkuopetusikäisten oppilaiden itsetuntomittaus - yhden koulun tapaustutkimus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen itsetunto alkuopetusikäisillä lapsilla on. Tarkemmin selvitettiin onko tyttöjen ja poikien itsetunnossa eroja ja miten luokka-aste vaikuttaa itsetuntoon. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin millainen itsetunto erityisluokan oppilailla on. Tutkimus toteutettiin yhden koulun tapaustutkimuksena eräässä Länsi-Suomalaisessa kunnassa. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui yhteensä viisi luokkaa, joista kolme oli 1-luokkia ja kaksi 2-luokkia. Näistä luokista kaksi oli laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin keskittyneitä erityisluokkia. Erityisluokista toinen oli 1-luokka ja toinen 2-luokka. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin itsetuntomittaristoa, joka mittasi itsetunnon viittä eri osa-aluetta. Aineisto kerättiin yhtäaikaisesti yhdeltä luokalta kerrallaan ja jokainen oppilas täytti mittariston itse. Aineisto analysoitiin tilasto-ohjelman avulla, kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten mukaan kyseisen koulun alkuopetusikäisten lasten itsetunto on hyvä. Tyttöjen itsetunto on jonkin verran parempi kuin poikien. Tytöt saivat kaikilta osa-alueilta korkeammat keskiarvopisteet kuin pojat, lukuun ottamatta yhtä aluetta, jossa poikien tulos oli hieman tyttöjä parempi. Toisluokkalaisten oppilaiden itsetunto on jonkin verran ensimmäisen luokan oppilaita parempi. Erityisluokalla olevien oppilaiden itsetunto on kohtuullisen hyvällä tasolla. Kaikkiaan tähän tapaustutkimukseen osallistuneiden alkuopetuksen oppilaiden itsetunto on hyvä. Oppilaat viihtyvät koulussa ja heillä on siellä vahva sosiaalinen ympäristö, jossa heidän on hyvä olla. Oppilaat tiedostavat omia vahvuuksiaan, mutta myös heikkouksiaan. Omien kykyjen arvioiminen ja realististen tavoitteiden asettaminen on hieman haasteellista osalle oppilaista. Tutkittavilla on myös jonkin verran epävarma olo siitä, kuinka taitavia ja päteviä he ovat suorittamaan tehtäviä. Näiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että alkuopetusikäisen oppilaan opettamisessa kannattaa keskittyä itsearviointiin ja sen harjoittelemiseen. Oppilaan kokemusta itsestään toimijana voi vahvistaa kertomalla selkeästi mitä häneltä odotetaan ja kannustaa häntä itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan. Opettajien on hyvä kiinnittää huomiota palautteen antoon, sillä nuoren oppilaan itsetunnon ja minäkuvan kehittymiseen vaikuttaa oleellisesti sekä aikuisten että toisten lasten antama palaute.

”Et mul on virkaa täs maailmas” – Yli Hyvä Juttu luo toivoa syrjäytyneille nuorille

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko viranomaisten ja palokuntanuorisotyötä tekevien näkökulmasta sopimuspalokunnan nuorisotoiminnalla myönteisiä vaikutuksia syrjäytymisuhan alla oleviin lapsiin ja nuoriin. Samalla tutkittiin, millaisia käsityksiä viranomaistoimijoilla ja avainhenkilöillä on harrastustoiminnasta elämänhallinnan edistäjänä. Tutkimusta taustoittaa ajatus osallisuuden tuottamasta hyvinvoinnista sekä teoria Toivosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu C.R. Snyderin Theory of Hope –ajattelumallille. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, strukturoiduilla haastatteluilla, avaininformanttihaastatteluilla sekä ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseen osallistuneet ovat suomalaisia sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen vastuuhenkilöitä tai sosiaali- ja pelastusviranomaisia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yli Hyvä Juttu -hankkeen (YHJ) arviointitutkimuksen osatutkimus. Se liittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetyn sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin juurruttamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallissa sosiaaliviranomaiset ja muut syrjäytymisuhan alla olevien nuorien kanssa toimivat ohjaavat aktiivisesti heitä sopimuspalokuntien palokuntanuorisotoimintaan. Tulokset viittaavat siihen, että palokuntanuorisotyön ja toimintamallin voi katsoa tukevan nuoren minäpystyvyyden kehittymistä, optimistista ajattelua itsestään ja tulevaisuudestaan. Se ohjaa valitsemaan terveitä päämääriä tulevaisuuteen ja tukee niissä sekä antaa nuorelle erilaisia vahvistavia kokemuksia toimijuudesta. Aineiston perusteella voidaan myös todeta, että sosiaalinen vahvistaminen on merkityksellinen asia palokuntanuorisotyössä ja YHJ -toimintamallissa, joka ohjaa nuoria harrastuksen pariin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palokuntaharrastus tukee nuoren yhdenvertaisuutta ja toiminnassa mukana ollessa opitaan kansalaistaitoja. Sosiaalisesta näkökulmasta katsoessa tulokset osoittavat, että yhteistoimintaan osalliseksi pääseminen tukee nuoren päämäärätietoisuutta. Emootioiden tasolla voidaan katsoa turvallisuuden tunteen lisääntyvän palokuntatoiminnan autoritäärisen toimintakulttuurin vuoksi.

“Äänestäminen ja sosiaalisesti alaspäinliikkuminen”

Tämä tutkielma käsittelee sosiaalisesti alaspäinliikkuneiden äänestämiseen liittyviä asenteita. Sosiaalisella liikkuvuudella tarkoitetaan yksilön päätymistä erilaiseen sosiaaliseen asemaan kuin heidän vanhempansa. Siinä missä sosiaalinen ylöspäinliikkuvuus tutkii nousua yhteiskuntaluokasta ylempään, vastakkaisella käsitteellä sosiaalinen alaspäinliikkuvuus tutkii laskua yhteiskuntaluokasta alempaan. Ylöspäinliikkuvuus määritellään usein kykyjen ja ansioiden aikaansaamiksi ja alaspäinliikkuvuus sattuman ja huonon tuurin aikaansaamiseksi. Tämä Pro Gradu - tutkimus tarkastelee sitä, millä tavalla sosiaalisesesti alaspäinliikkuneilla elämässä pärjäämisen asenne vaikuttaa äänestämisen tärkeänäpitämiseen, ja millä tavalla perhetausta tai sosiaalisen liikkuvuuden avulla saavutettu ympäristö vaikuttavat alaspäinliikkuneilla äänestyksen tärkeänäpitämiseen. Sosiaalinen alaspäinliikkuvuus ilmiönä on sosiologisen tutkimusten kentässä aliedustettuna. Tilausta tämän aiheen tutkimukselle on, sillä muiden tutkimusten tarkasteluiden tiimoilta voi havainnoida, että Suomessa on sosiaalisesti alaspäinliikkuneita, mutta heistä ei tiedetä tarpeeksi. Tutkimuksessa käytetään Turun yliopiston sosiologian laitoksen vuonna 2011 keräämää arkielämään ja hyvinvointiin liittyää kyselyaineistoa. Aineisto on edustava otos suomalaisista kotitalouksista ja käsittää 626 vastaajaa eri yhteiskuntaluokista. Tutkimusjoukoksi otettiin kaikki 30 vuotta tai sen ylittäneet vastajaat. Molemmille sukupuolille tehtiin omat monimuuttujataulukot tulosten selvittämiseen. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja yleistä lineaarista mallinnusta. Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalisesti alaspäinliikkuneita on vähemmän mitä ylöspäinliikkuneita. Lähempiin yhteiskuntaluokkiin tapahtui liikkumista herkemmin, kuin kauempana oleviin. Asenneanalyyseissä saatiin selville, että alaspäinliikkuneilla oli aikasempia liikkuvuustutkimuksia vahvistavia tuloksia. Tämä näkyi varsinkin siinä, että äänestämisen tärkeänä pitämisen asenteen perusteella lähtöaseman eli isän merkitsevyys oli huomattavampi miehillä kuin naisilla, eli perhetaustaisella isän asemalla on merkitystä enemmän kuin kohdeaseman sosiaalisella verkostolla. Isän luokan vaikutus kuitenkin väheni, kun otettiin huomioon elämässä pärjäämisen asenteen vaikuttavuus äänestysasenteeseen. Elämässä pärjäämisen asenne ei täten vaikuttanut miesten eikä naisten äänestysasenteisiin tilastollisesti merkitsevästi. Koska molempien sukupuolien erot äänestyksen ja elämänasenteen suhteen eivät eroa hyvin merkitsevästi toisistaan, voidaan päätellä, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin mukainen, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on vaikuttanut molempien sukupuolten osalta olemassaoloon kuitenkin suurelle osalle vastaajista.

Miten välituntiliikunnasta coolimpaa? Yläkouluikäisten syitä välituntiliikkumiseen ja -liikkumattomuuteen

Suomalaisista lapsista ja nuorista vain pieni vähemmistö liikkuu tällä hetkellä fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti. Välituntiliikunnalla olisi tutkimustulosten mukaan mahdollista edistää fyysistä kokonaisaktiivisuutta, ja samalla parantaa oppilaiden vireystilaa sekä luokkahuonekäyttäytymistä. Tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan 15 prosenttia yläkoululaisista liikkuu edes kevyesti välitunneilla. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on, että jokaisen koulupäivän aikana oppilaille kertyisi tunti liikunta. Tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista, että myös välitunnit olisivat fyysisesti aktiivisempia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaiset asiat edistävät ja haittaavat yläkouluikäisten liikkumista välitunneilla. Lisäksi selvitettiin, millaisia ehdotuksia oppilaat itse esittävät välituntiliikunnan lisäämiseksi. Tutkimusjoukko (N = 353) koostui kahden eri yläkoulun oppilaiden vastauksista. Vastauksia analysoitiin sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Tuloksia vertailtiin välituntiaktiivisuuden, koulun, sukupuolen ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen mukaan. Tutkimustulosten mukaan vahvimmin välituntiliikuntaa edistivät omat liikuntataidot ja -harrastus. Tärkeäksi välituntiliikunnan kannalta koettiin myös sosiaalinen tuki, hyvä sää ja erityisesti hauskanpito. Vahvimmin liikunta haittasi huono sää, habitus, hikoilu ja ulkonäköpaineet. Oppilaat toivoivat välituntiaktiivisuuden lisäämiseksi kouluihin enemmän liikuntavälineitä ja laajempaa välituntialuetta. Kouluihin toivottiin myös myönteisempää välituntiliikuntakulttuuria, jossa liikkumista välitunneilla ei pidettäisi outona tai nolona. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan esittää mahdollisen välituntiliikunnan olevan tällä hetkellä varsin lajipainoitteista. Liikuntaan osallistutaan vain, jos omaa hyvät liikuntataidot ja liikunnallisen varustuksen. Välituntilaktiivisuuden lisäämiseksi voisi olla perusteltua jättää lajit kokonaan pois välitunneilta, jotta useampi oppilas rohkenisi lähteä mukaan välituntiliikuntaan. Tällöin liikkuminen ei olisi välttämättä myöskään niin totista, vaan oppilaiden toivomat hauskanpito ja kavereiden kanssa tekeminen olisivat olennaisinta.

A tentative argument for regional quality targets in assimilating schwa

Amerikanenglannin redusoitunut švaa-vokaali tuotetaan puheessa laadultaan huomattavan monimuotoisena. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan vallitse selkeää käsitystä siitä, mitkä tekijät ehdollistavat tätä švaan laatuvaihtelua, ja etenkin sen mahdollinen sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa varsin vähälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritäänkin selvittämään, millainen vaikutus puhujan alueellisella murteella on hänen tuottamansa švaan akustiikkaan. Tutkimukseen valittiin 21 informanttia muutamista Yhdysvaltain eteläisistä ja läntisistä osavaltioista. Informanttien haastattelunauhoitteista poimittiin analyysiin yhteensä 433 švaan F1- ja F2-formanttiarvot siten kuin ne esiintyivät sanassa the. Analyysissä havaittiin, että eteläisten puhujien švaat keskittyivät vokaalien [u,U] tuntumaan, kun taas läntisten informanttien švaat asettuivat vokaalien [i,u] väliin. Tulokset antoivat aihetta kysyä, onko eteläinen švaa sulautunut takavokaaleihin [u,U]. Kysymystä varten suoritettiin jatkotutkimus, johon valittiin yksi ensimmäisen tutkimuksen eteläisistä puhujista. Puhujalta mitattiin 66 švaan ja 45 [U]:n formantit. Näitä tarkastellessa löydettiin tilastollista viitettä siitä, että puhujan švaa oli saattanut sulautua vokaaliin [U]. Tulostensa pohjalta tutkielma ehdottaa, että the-sanassa esiintyvässä amerikanenglannin švaassa saattaa toteutua puhujan alueellista murretta mukaileva tavoitevaihe siitä huolimatta, että tämä vokaali on samanaikaisesti huomattavasti kontekstiinsa assimiloitunut. Tavoitevaihe näyttäisi lähtökohtaisesti sijoittuvan F2:ssa vokaalialueen keskelle, ollen kuitenkin eteläisten puhujien kohdalla altis siirtymään taaemmas kohti vokaalilaatuja [u,U].

Sports sponsorship as a channel for brand engagement on social media

The purpose of this Mater’s Thesis was to examine how sports sponsorship can be used as a channel for brand engagement on social media. All these three concepts have been researched previously, however, up until now they have been studied separately. Therefore, the aim was also to investigate the interrelations between these three concepts, as there is a lack of academic base on the matter. The theory of the research was based on existing academic researches of social media, brand engagement and sports sponsorship. The empirical part of the research was conducted by utilizing quantitative research method. An online questionnaire was published on Facebook pages of two Liiga ice hockey teams. In the end the total sample consisted of 322 viable respondents. The collected data was analyzed by using statistical analysis software, SPSS. The findings of the empirical research reveal that information, enjoyment, personal identity, social interaction and compensation motivate consumers to engage with brands on social media. However, the behavior of consumers is more passive than active brand engagement. Personal identity and compensation serve as motivational reasons for brand engagement on both active and passive level, while the rest are only passive brand engagement. Besides motivation there are other variables that affect consumers. Support for the team reflects to brand engagement, which is passive brand engagement. The visibility of the brand during the event is linked to both active and passive brand engagement. Prior information of sports team and event and frequency of attendance can be linked only to active brand engagement. On the other hand, congruence between the team and brand reflects only to passive brand engagement.

Weathering crises on social media – Theory and practices from social media active organizations operating in Finland

Thesis compiles findings from previous research to produce guidelines on addressing crises on social media. These guidelines extracted from previous research are compared qualitatively with empirical evidence from 12 organizations by examining whether organizations apply practices recommended in previous research. Much of guidelines gain support from practitioners with few exceptions. Findings stemming from theory and practice combine to shed light on how controversies are born on social media, how crises can be prevented on social media and how organizations may manage crisis situations on social media. The majority of the resulting guidelines focus on how to address negative information and communicate during a crisis but other means of crisis management are also presented. Previous research had voiced that the field of public relations was very fractured, crisis management was lacking qualitative research and provided very little information on what organizations should do before a crisis. Thesis collects a comprehensive amount of previous research from various fields of PR in an effort to unite findings and guidelines, gathers and analyzes empirical data in a qualitative manner and includes a pre-crisis paradigm. One of the challenges in the field of crisis management still remains the absence of universally agreed definition of a crisis and the lack of means to quantify and compare the magnitude of crises.