The cultural dimension in focus : promoting awareness of diversity and respect for difference in a Finland-Swedish EFL classroom

This study addresses the role of EFL education, its potential and shortcomings, and the challenges the future of EFL education will bring. It is argued that new societal demands and the limited time we have at our disposal in the classroom make it necessary to rethink goals and content and move away from the transmissionof limited sets of facts and information to helping students develop awareness and competences that can be applied in many different situations, also in a perspective of lifelong learning. The overall aim of the current study is to problematize and increase understanding of the implementation of cultural aspects in the language classroom by addressing the interrelated what, why and how of the cultural dimension within EFL education. This has been conducted by means of theoretical explorations into the area, alongside an attempt at promoting intercultural competence (IC) in a more systematic and insightful manner within my own educational praxis. The focus of the intercultural work in the classroom was on the promotion of awareness of difference and diversity, as well as respect for such difference through the ability to decenter from cultural norms and behavior that previously have been taken for granted. These are two elements that have been suggested as fundamental for other work with IC in the classroom and for the realization of important aspects of the underlying values of basic education. In the context of this study, IC comprises several interconnected components supportingeach other in a variety of ways, with the further aim being interaction with and respect for difference in general, not only concerning e.g. representatives ofcertain English-speaking communities. The methodology was informed by action research, with myself in the role of the teacher-researcher or the reflective practitioner. For the purpose of the project I was authorized to take on the EFL education for the three years of upper comprehensive school of one random class of students originally assigned to one of the language teachers of the selected Finland-Swedish school. Thus, the class of 17 students was not specifically chosen for the project, and the aims and contents chosen for the development project were placed within the framework of the ordinary curriculum. By exploring the students¿ insights concerning different English-speaking cultural groups, mainly through a set of questionnaires, it was possible to outline the work with the cultural dimension in the classroom for the following three years. Work progress was evaluated at specific stages, and the final project evaluations were conducted through individual student interviews in grade 9. The interviews were focused on possible development of students¿ insights concerning different aspects of the cultural dimension. In particular this concerned awareness of difference and diversity, including modification of stereotypes, as well as the ability to decenterin order to be better able to respect such difference. I also explored students¿ awareness and views of the activities and approaches used in class, as well asaffordances both inside and outside the EFL classroom in relation to these intended insights. A further focus area was the perceived relevance to students of different aspects of the cultural dimension. The frameworks and approaches adopted for the work in the classroom all have in common that they are based on a constructivist framework, where knowledge is constructed and reconstructed through interaction with one¿s social and cultural environment, including interaction with others. Reflective processes precede or are simultaneous with the learning of basic factual knowledge. This entails a view of learning as a progression from simple to more complex models rather than as a progression from facts to understanding and analysis. Here, the development of intercultural competence is seen asa cyclical process, or along a spiral curriculum, from simple to more complex levels through a combination of cognitive, affective and behavioral elements within a framework of experiential learning. This project has shown one possible wayforward concerning the development of intercultural competence within EFL education through a more systematic and comprehensive approach regarding linguistic and cultural aspects. The evaluation of the educational process explored in the study suggests the possibilities for work with the promotion of awareness of difference and diversity concerning some specific context that, based on students¿ prior knowledge and preconceptions, would benefit from further work. In this case, the specific context primarily concerned different aspects of both cultural and linguistic conditions in the UK. It is also suggested that many students developed the ability to decenter, described in the study as integral to being able to respect otherness. What still remains to be explored are more individualized approaches considering students¿ different levels of departure. Further work alsoneeds to be put into how to apply insights gained in these specific situations to more general contexts. It is also necessary to explore the use of the suggested approaches in a wider range of different contexts.

Towards increased productivity and quality in software development using agile, lean and collaborative approaches

Dagens programvaruindustri står inför alltmer komplicerade utmaningar i en värld där programvara är nästan allstädes närvarande i våra dagliga liv. Konsumenten vill ha produkter som är pålitliga, innovativa och rika i funktionalitet, men samtidigt också förmånliga. Utmaningen för oss inom IT-industrin är att skapa mer komplexa, innovativa lösningar till en lägre kostnad. Detta är en av orsakerna till att processförbättring som forskningsområde inte har minskat i betydelse. IT-proffs ställer sig frågan: “Hur håller vi våra löften till våra kunder, samtidigt som vi minimerar vår risk och ökar vår kvalitet och produktivitet?” Inom processförbättringsområdet finns det olika tillvägagångssätt. Traditionella processförbättringsmetoder för programvara som CMMI och SPICE fokuserar på kvalitets- och riskaspekten hos förbättringsprocessen. Mer lättviktiga metoder som t.ex. lättrörliga metoder (agile methods) och Lean-metoder fokuserar på att hålla löften och förbättra produktiviteten genom att minimera slöseri inom utvecklingsprocessen. Forskningen som presenteras i denna avhandling utfördes med ett specifikt mål framför ögonen: att förbättra kostnadseffektiviteten i arbetsmetoderna utan att kompromissa med kvaliteten. Den utmaningen attackerades från tre olika vinklar. För det första förbättras arbetsmetoderna genom att man introducerar lättrörliga metoder. För det andra bibehålls kvaliteten genom att man använder mätmetoder på produktnivå. För det tredje förbättras kunskapsspridningen inom stora företag genom metoder som sätter samarbete i centrum. Rörelsen bakom lättrörliga arbetsmetoder växte fram under 90-talet som en reaktion på de orealistiska krav som den tidigare förhärskande vattenfallsmetoden ställde på IT-branschen. Programutveckling är en kreativ process och skiljer sig från annan industri i det att den största delen av det dagliga arbetet går ut på att skapa något nytt som inte har funnits tidigare. Varje programutvecklare måste vara expert på sitt område och använder en stor del av sin arbetsdag till att skapa lösningar på problem som hon aldrig tidigare har löst. Trots att detta har varit ett välkänt faktum redan i många decennier, styrs ändå många programvaruprojekt som om de vore produktionslinjer i fabriker. Ett av målen för rörelsen bakom lättrörliga metoder är att lyfta fram just denna diskrepans mellan programutvecklingens innersta natur och sättet på vilket programvaruprojekt styrs. Lättrörliga arbetsmetoder har visat sig fungera väl i de sammanhang de skapades för, dvs. små, samlokaliserade team som jobbar i nära samarbete med en engagerad kund. I andra sammanhang, och speciellt i stora, geografiskt utspridda företag, är det mera utmanande att införa lättrörliga metoder. Vi har nalkats utmaningen genom att införa lättrörliga metoder med hjälp av pilotprojekt. Detta har två klara fördelar. För det första kan man inkrementellt samla kunskap om metoderna och deras samverkan med sammanhanget i fråga. På så sätt kan man lättare utveckla och anpassa metoderna till de specifika krav som sammanhanget ställer. För det andra kan man lättare överbrygga motstånd mot förändring genom att introducera kulturella förändringar varsamt och genom att målgruppen får direkt förstahandskontakt med de nya metoderna. Relevanta mätmetoder för produkter kan hjälpa programvaruutvecklingsteam att förbättra sina arbetsmetoder. När det gäller team som jobbar med lättrörliga och Lean-metoder kan en bra uppsättning mätmetoder vara avgörande för beslutsfattandet när man prioriterar listan över uppgifter som ska göras. Vårt fokus har legat på att stöda lättrörliga och Lean-team med interna produktmätmetoder för beslutsstöd gällande så kallad omfaktorering, dvs. kontinuerlig kvalitetsförbättring av programmets kod och design. Det kan vara svårt att ta ett beslut att omfaktorera, speciellt för lättrörliga och Lean-team, eftersom de förväntas kunna rättfärdiga sina prioriteter i termer av affärsvärde. Vi föreslår ett sätt att mäta designkvaliteten hos system som har utvecklats med hjälp av det så kallade modelldrivna paradigmet. Vi konstruerar även ett sätt att integrera denna mätmetod i lättrörliga och Lean-arbetsmetoder. En viktig del av alla processförbättringsinitiativ är att sprida kunskap om den nya programvaruprocessen. Detta gäller oavsett hurdan process man försöker introducera – vare sig processen är plandriven eller lättrörlig. Vi föreslår att metoder som baserar sig på samarbete när processen skapas och vidareutvecklas är ett bra sätt att stöda kunskapsspridning på. Vi ger en översikt över författarverktyg för processer på marknaden med det förslaget i åtanke.

Lean -työkalujen käyttöönoton suunnittelu VR Groupin kunnossapitoyksikölle

Lean –filosofia on ollut 1990 lähtien esillä yritysten toiminnan kehittämisessä niin laadun kuin tuottavuuden kehittämisen osalla. Filosofia on rakennettu Toyotan kehittämän Toyota Production Systemin (TPS) pohjalta ja sisältää useita eri menetelmiä yrityksen toimintojen jatkuvaan kehittämiseen yrityksen eri vaiheissa. Lean –filosofiassa yritystä kehitetään koko yrityksen olemassa olon ajan, voidaankin sanoa kyseessä olevan yrityksen elämäntapa. VR Group:n kunnossapitopalveluissa kehitetään parhaillaan VR Groupin laitteiden kunnossapitoa vastaamaan tulevaisuudessa avautuvaan kilpailuun. Kehittämishankkeen yhtenä kohteena on lean –ajattelun käyttöönottaminen kunnossapitopalvelun toiminnassa. Työssä selvitettiin leanin sisältämien menetelmien käyttöönottoa yhdelle VR Groupin kunnossapitoyksikölle, pääpainona virtauttaminen sekä jatkuva parantaminen. Työssä laadittiin kaksi virtauttamissuunnitelmaa VR Groupin kunnossapitoyksikölle, sekä esitellään vaihtoehtoja lean -työkaluista, joita kohdeyksikön kehittämisohjelmassa voitaisiin käyttää.

Hitsauskoneen kunnonvalvontajärjestelmän kehittäminen

Teollisuuden kasvavien laatuvaatimusten johdosta valmistava teollisuus joutuu tiukentamaan laatuvaatimuksiaan täyttääkseen asiakasvaatimukset. Laatujärjestelmät asettavat valmistajille erilaisia vaatimuksia, kuten valmistuksessa käytettävien laitteistojen huoltodokumentaatioiden tuottaminen. Standardi SFS-EN ISO 3834-2 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset: Kattavat laatuvaatimukset tuo edellä mainitut vaatimukset myös hitsaustuotantoon. Ennakoivaa kunnossapitoa käytetään monilla teollisuuden aloilla, koska tuotannon yllättävät keskeytymiset halutaan ennaltaehkäistä. Käsinhitsaukseen ei ole ollut toistaiseksi työkaluja, jotka mahdollistaisivat ennakoivan kunnossapidon hitsauskoneille. Kemppi Oy kehittää hitsauksen monitorointiratkaisua, jonka yhtenä päämääränä on kunnonvalvontajärjestelmän kehittäminen hitsauslaitteistolle. Järjestelmä ottaa huomioon myös laatujärjestelmien asettamat vaatimukset hitsauskoneiden huoltodokumentaation tuottamisesta. Diplomityön tavoitteena oli tehdä vaatimusmäärittely hitsauskoneiden kunnonvalvontajärjestelmälle. Tässä diplomityössä perehdyttiin kunnossapidon ja vikaantumisen lajeihin, laatujärjestelmiin sekä hitsauslaitteistoon. Tutkimuksessa syvennyttiin hitsauskoneiden kunnossapidon ja vikaantumistapauksien kautta suunnitteilla olevan järjestelmän tarpeisiin. Haastatteluiden avulla kartoitettiin hitsauslaitteiden kunnonvalvontajärjestelmältä vaadittavia piirteitä, järjestelmälle asetettavia vaatimuksia sekä järjestelmän monitorointikohteita. Tutkimuksen pohjalta laadittuun vaatimusmäärittelyyn saatiin muodostettua toiminnalliset vaatimukset, joista muodostetaan tuotekehityksen aikana tuotteen ominaisuudet. Lisäksi vaatimusmäärittelyyn luotiin käyttäjäryhmät, käyttötapaukset sekä alustavat monitorointikohteet. Vaatimusten täyttämiseksi kunnonvalvontajärjestelmään on suunnitteilla myös laitetietokanta, johon sisällytetään hitsauslaitteille suoritettujen huoltojen ja validointien tiedot. Varsinaisen tuotekehitystyön alkaessa nyt laadittua vaatimusmäärittelyä tullaan käyttämään suuntaviivojen näyttäjänä projektissa.

Hitsausvirtalähteen ohjaus lämmöntuonnin ja jatkuvan jäähtymisen S-käyrän perusteella

Lämmöntuonnilla on oleellinen vaikutus hitsausliitoksen ominaisuuksiin, koska se vaikuttaa liitoksen jäähtymisnopeuteen, jolla on puolestaan suuri vaikutus jäähtymisessä syntyviin mikrorakenteisiin. Jatkuvan jäähtymisen S-käyrältä voidaan ennustaa hitsausliitokseen syntyvät mikrorakenteet. S-käyrät voidaan laatia hitsausolosuhteiden mukaisesti, jolloin faasimuutoskäyttäytyminen sularajalla saadaan selvitettyä. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää hitsausvirtalähteen ohjaustapaa lämmöntuontiin ja jatkuvan jäähtymisen S-käyriin perustuen. Jatkuvan jäähtymisen S-käyrillä ja lämmöntuontiin perustuvalla hitsausparametrien säädöllä on yhteys. Työssä tutkittiin, miten haluttuun jäähtymisnopeuteen johtava lämmöntuonti voidaan määrittää S-käyrälle luotettavasti. Työssä perehdyttiin jatkuvan jäähtymisen S-käyriin ja eri jäähtymisnopeuksilla hitsausliitokseen syntyviin mikrorakenteisiin sekä hitsaus-inverttereiden ohjaus- ja säätötekniikkaan. Teoriaosuuden jälkeen tarkasteltiin eri vaihtoehtoja, miten hitsattavan materiaalin koostumusvaihtelut sekä lämmöntuontiin vaikuttavat tekijät voidaan ottaa huomioon virtalähteen ohjauksessa lämmöntuonnin perusteella. S-käyrältä määritettyjen lämmöntuonnin arvojen perusteella tehtiin kahdet koehitsaukset, joissa käytettiin kolmea eri aineenpaksuutta. Tulosten perusteella arvioitiin lämmöntuonnin arvojen toimivuutta käytännössä ja tutkittiin liitokseen syntyviä mikrorakenteita. Tutkimuksen pohjalta esitettiin jatkokehitystoimenpiteitä, joiden mukaan voidaan edetä lämmöntuontiin perustuvan säätöjärjestelmän kehitysprojektissa.

Tulosyksikkölaskentamallin kehittäminen teollisuusyrityksen ohjauksen välineeksi

Tämän diplomityön kohdeyrityksenä toimii prosessijohtamismallin mukaisesti organisoitunut sellua valmistava ja toimittava yritys. Yritys valmistaa omaa sellua neljällä tehtaalla, jotka sijaitsevat eri paikkakunnilla. Tulosyksikkölaskentaa kehittämällä yritys haluaa tuoda esiin tehtaiden oman toiminnan merkityksen myös prosessijohtamisen toimintamallia noudatettaessa ja saada selville tehtaiden todellisen suorituksen tason. Tutkimusotteeltaan työ on konstruktiivinen, mutta siinä voidaan havaita piirteitä myös toiminta-analyyttisesta tutkimusotteesta. Työn tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen käyttöön yksinkertainen, selkeä ja helppokäyttöinen laskentamalli, jonka avulla yrityksen on mahdollista tarkastella ja vertailla eri tehtaiden tuotantoprosessien toiminnan tehokkuutta sekä sen kehitystä. Mallin rakentaminen perustui ohjattavuuden periaatteeseen pohjautuvaan vastuualuelaskentaan. Lisäksi mallin kehittämisessä hyödynnettiin benchmarkingin ja kapasiteettitarkastelun ajatuksia. Mallintamisen lähtökohtia selvitettiin kohdeyrityksen henkilöstön kanssa suoritettujen teemahaastattelujen avulla. Työn merkittävimpänä tuloksena syntyi teoreettisen aineiston, haastatteluihin perustuvan kvalitatiivisen tiedon sekä yrityksen tietojärjestelmistä saatavan datan avulla luotu laskentamalli. Mallin toimintaa tarkasteltiin sijoittamalla malliin tietyltä ajanjaksolta kerättyä numeerista aineistoa. Mallin avulla yrityksen on mahdollista aiempaa paremmin tarkastella eri tehtaiden onnistumista tuotantotoiminnassaan. Mallissa korostettiin, että tehtaiden on pystyttävä hallitsemaan omat erityispiirteensä, minkä vuoksi mallin antamia tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös mahdolliset mallintamisen taustalla vaikuttavat tekijät. Mallintamisen lopputuloksena syntynyt selkeä perusmalli luo hyvät lähtökohdat myös mahdolliselle jatkokehitykselle.

Requirements management process

Vaatimustenhallinnan alue on hyvin kompleksinen. Sen terminologia on moninaista ja samat termit voivat tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Tämän työn tarkoituksena on selkeyttää vaatimustenhallinnan aluetta. Se vastaa kysymyksiin kuten, mitä vaatimustenhallinta on ja miten sitä voidaan tehdä. Työ keskittyy vaatimusten analysoinnin ja validoinnin alueisiin, joten tältä osin se vastaa myös tarkempiin kysymyksiin kuten, miten koottujen vaatimusten jäljitettävyyttä, dokumentointia, analysointia ja validointia voidaan tehdä. Tämän työn kautta vaatimustenhallinta voidaan esitellä yritykselle ja sen eri osat voivat saada saman käsityksen vaatimustenhallinnasta. Tutkimus esittelee vaatimustenhallinnan prosessina, joka pitää sisällään vaatimusten jäljitettävyyden, vaatimusten dokumentoinnin, vaatimusten muutoksenhallinnan ja vaatimusmäärityksen. Vaatimusmääritys voidaan edelleen jakaa vaatimusten koostamiseen, analysointiin ja neuvotteluun sekä validointiin. Työssä esitellään geneerinen vaatimustenhallinnan prosessimalli. Mallin avulla näytetään, että vaatimustenhallinta on jatkuva prosessi, jossa kaikki aktiviteetit ovat kytköksissä toisiinsa. Näitä aktiviteettejä suoritetaan enemmän tai vähemmän samanaikaisesti. Malli esitetään geneerisessä muodossa, jotta se olisi hyödynnettävissä systeemi- ja tuotekehitys projekteissa sekä sisäisissä kehitysprojekteissa. Se kertoo, että vaatimukset tulisi jalostaa niin aikaisin, kuin mahdollista, jotta muutoksien määrä kehitystyön myöhemmissä vaiheissa voitaisiin minimoida. Jotkin muutokset eivät ole vältettävissä, joten muutoksenhallinnan tueksi tulisi kehittää jäljitettävyyskäsikirja ja jäljitettävyyskäytännöt. Vaatimustenhallintaa tarkastellaan meneillään olevassa kehitysprojektissa. Tarkastelussa tutkitaan, mitä vaatimustenhallinnan toimintatapoja sekä analysointi- ja validointimetodeja käytetään ja mitä voitaisiin tehdä vaatimustenhallinnan parantamiseksi projektissa.

Worker motivation in crowdsourcing new product development

In the study the recently appeared technology of crowdsourcing and its implications to new product development activities. The goal of the research is to figure out the motivating factors used in crowdsourcing projects related to new product development. The study is based on the theoretical backgrounds of crowdsourcing; new product development, and motivation, which resulted in the framework for the crowdsourcing cases assessment and the list of possible motivating factors used for the analysis. The research is based on 16 crowdsourcing projects divided in 4 sets according to the stage of new product development at which they are directed. The motivating factors present in the projects were distinguished and explained. Further analysis allowed making conclusions showing which of the motivating factors are suitable for the crowdsourcing projects related to the particular stage of new product development. The results can be used for creation or assessment of crowdsourcing projects for the companies because the main factor of success for crowdsourcing is motivation, and the work is answering how to motivate the workers.

Novel Functions of ErbB4 and NRG-1 in Development and Cancer

Cells communicate, or signal, with each other constantly to ensure proper functioning of tissues and organs. Cell signaling is often performed by interplay of receptors and ligands that bind these receptors. ErbB receptors (epidermal growth factor receptors, EGFR, HER) bind extracellular growth factors and transduce these signals inside of cells. ErbB dysfunction promotes carcinogenesis, and also results in numerous defects during normal development. This study focused on the functions of one member of the ErbB receptor family, ErbB4, and growth factor, neuregulin-1 (NRG-1), that can bind and activate ErbB4. This study aimed to find novel functions of ErbB4 and NRG-1. Hypoxia, or deficiency of oxygen, is common in cancer and ischemic conditions. One of the key findings of the work was the identification and characterization of a cross-talk between ErbB4 and Hypoxia-inducible factor 1α (HIF-1α), the central mediator of hypoxia signaling. ErbB4 activation by NRG-1 was found to increase HIF-1α activity. Interestingly, this regulation occurred in reciprocal manner as HIF-1α was also able to increase protein levels of NRG-1 and ErbB4. Moreover, expression of NRG-1 and ErbB4 was associated with HIF activity in vivo in human clinical samples and in mice. Reduction of functional ErbB4 in developing zebrafish embryos resulted in defects in development of the skeletal muscles. To study ErbB4 functions in pathological situation in humans, clinical samples of serous ovarian carcinoma were analyzed using tissue microarrays and real-time RT-PCR. A specific isoform of ErbB4, CYT-1, was associated with poor survival in serous ovarian cancer and increased anchorage independent growth of ovarian cancer cells in vitro. These observations demonstrate that ErbB4 and NRG-1 are essential regulators of cellular response to hypoxia, of development, and of ovarian carcinogenesis.

Analyses of the development and glycoproteins present in the ovarian follicles of Poecilia vivipara (Cyprinodontiformes, Poeciliidae)

The morphofunctional aspects of oogenesis of Poecilia vivipara were studied aiming to understand the reproductive biology and development of species with internal fertilization, particularly those belonging to the family Poeciliidae. The stages of gonadal maturation and follicular development were characterized using mesoscopic, histological, histochemical, and lectin cytochemical analyses. Through mesoscopic evaluation the ovarian development was classified in six phases of development: immature, in maturation I, in maturation II, mature I, mature II, and post-spawn. Based on microscopic examination of the ovaries, we identified the presence of oocytes types I and II during the previtellogenic phase and types III, IV, and V during the vitellogenic phase. As oogenesis proceeded the oocyte cytosol increased in volume and presented increased cytoplasmic granule accumulation, characterizing vitellogenesis. The zona radiata (ZR) increased in thickness and complexity, and the follicular epithelium, which was initially thin and consisting of pavimentous cells, in type III oocytes exhibited cubic simple cells. The histochemical and cytochemical analyses revealed alterations in the composition of the molecular structures that form the ovarian follicle throughout the gonadal development. Our study demonstrated differences in the female reproductive system among fish species with internal and external fertilization and we suggest P. vivipara can be used as experimental model to test environmental toxicity.

Strategic Innovation Management Based on Three Dimensions

This thesis examines innovation development needs of firms in a remote rural region. The perspective of the study is in strategic innovation management and three dimensions of innovation development: innovation environment, value delivery and innovation capability. The framework is studied with a theoretical and methodological approach in the context of the development of a regional innovation system and the defining of innovation development needs. The thesis is based on existing innovation management literature, expanding it by examining the features of the three dimensions. The empirical data of the study comprise 50 purposefully selected firms within the region of Pielinen Karelia located in Eastern Finland. Most of the firms (70%) included in the study represent manufacturing firms, and over 90% are small and medium-sized enterprises. The research data consist of two questionnaires and an interview, which were done during 2011 in the connection of a regional development project. The point of view of the research is in regional development and harnessing the innovation capability of the firms within the region. The principal research approach applies soft systems methodology. The study explores the means to foster the innovativeness of firms from the viewpoints of innovation environment, innovation capability and value delivery. In closer detail, the study examines relations between the innovation capability factors, differences in innovation development needs within the value delivery system, between sectors and between firm size categories. The thesis offers three major contributions. First, the study extends earlier research on strategic innovation management by connecting the frameworks of innovation capability, innovation environment and value delivery process to the defining of innovation development needs at the regional level. The results deepen knowledge especially concerning practice-based innovation, peripheral regions and smaller firms. Second, the empirical work, based on a case study, confirms the existence of a structural connection integrating five factors of innovation capability. Statistical evidence is provided especially for the positive impacts of the improvement of absorption capability, marketing capability and networking capability, which are the main weaknesses of firms according to the study. Third, the research provides a methodological contribution by applying the innovation matrix in the defining of the innovation development needs of firms. The study demonstrates how the matrix improves possibility to target policy instruments and innovation services more efficiently through indicating significant differences between the innovation support needs regarding various time horizons and phases of innovation process.

Projektivalmistuksen hallinnan kehittäminen

Työn tavoitteena on kehittää elektroniikka-alalla toimivan mittalaitteita valmistavan yrityksen projektivalmistuksen tiedonkulkua. Projektivalmistuksen tietovirrat halutaan keskittää sidosryhmille yhteiseen järjestelmään. Keskittämisen mahdollistamiseksi tutkimuksessa selvitetään ensin sidosryhmien tarpeet yhteiselle järjestelmälle, jonka jälkeen olemassa olevasta järjestelmästä kehitetään löydettyjä tarpeita vastaava. Tutkimuksen taustatiedoksi syvennytään kirjallisuudessa esitettyihin ohjeisiin informaatiosysteemin kehitysprojekteista, projektin onnistumiseen vaikuttavista seikoista ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Avainasemassa tutkimuksen kehitysprojektin onnistumisessa on käyttäjien tarpeiden huomiointi järjestelmän kehityksessä. Tästä syystä tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jolloin päästiin mahdollisimman syvälle kohdeorganisaation tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksena projektivalmistuksen hallintajärjestelmä kehitettiin vastaamaan käyttäjiensä tarpeita ja tietovirrat keskitettiin järjestelmään. Yhteinen järjestelmä paransi tiedon laatua, poisti päällekkäisiä töitä sekä tarjoaa paremman näkyvyyden projektivalmistukseen. Näkyvyyden lisääntymisen myötä myös projektivalmistuksen jatkokehitys helpottuu.

Tuotelanseerausprosessin kehittäminen

Työn lähtökohtana on vuonna 2009 case-yksikölle luotu stage-gate-malli, jonka ymmärtäminen ja käyttö ei ole ollut toivotulla tasolla. Asenteet ja perehdytys tämän mallin käyttöön ovat aiheuttaneet sen, että osa yksikön henkilöstöstä ei tunnista mallin käyttöä omassa työssään, vaikka sitä käytetään jokaisessa tuotekehitysprojektissa. Työn tavoitteena on kuvata case-yksikön stage-gate-mallin etenemistä selkeämmin, jotta se saataisiin tehokkaammin käyttöön koko henkilöstölle, sekä tutkia ovatko eri toimintojen roolitukset mallin mukaan optimaaliset. Tavoitteena on myös tutkia kuinka tiedon tulisi kulkea toimintojen välillä, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Työtä varten on kerätty kirjallisuusmateriaalia teorian pohjustamiseksi ja haastateltu 14 yksikön toimihenkilöä nykyisten ongelmakohtien kartoittamiseksi. Lisäksi työhön liittyen tehtiin benchmark-haastattelu mahdollisimman lähellä case-yksikön liiketoimintaa olevasta saman yrityksen yksiköstä. Yksikölle luodun stage-gate-mallin tuntemus oli haastattelujen perusteella suhteellisen heikolla tasolla. Vain noin puolet tunnisti sen jokapäiväisessä työskentelyssään. Ongelmakohtia mallin käyttämiseen liittyen ilmeni paljon ja niistä iso osa kohdistui myyntiin, markkinointiin sekä projektipäällikön toimintaan. Havaittujen ongelmien perusteella yksikön roolituksista tehtiin selventävä kaavio, jotta jokaisen on helpompi hahmottaa prosessia. Lisäksi henkilöstön osallistamiseen ja tiedonjakamiseen annettiin kehitysehdotuksia. Näin ollen koko henkilöstö saadaan ymmärtämään mallin vaiheet ja tärkeimpänä, ymmärtämään oman roolinsa kussakin stage-gate-mallin vaiheessa.

The board of directors as a part of family business governance – multilevel participation and board development

In this study, I examine the board of directors as a part of family business governance. Both boards and governance have increased their attractiveness as a research topic lately. Research on boards has concentrated mostly on the study of different board attributes, like composition, and the relationship of these attributes to the firm’s performance. Family business governance studies are criticized for ignoring the multifaceted needs of companies. More research observing the context and contingencies affecting the governance and board of directors is needed. The objective of this study is to clarify: 1) how the board participates in family business governance, and 2) how the board develops along with the firm’s and family’s development. The study is implemented as qualitative research, and the longitudinal process approach has been used as it provides the opportunity to examine development in context. Selection criteria for the two cases selected for this study are: active board of directors, at least one implemented succession, and interviewees available from two generations and from different positions in the firm. The data consists of interviews and secondary data, and it is collected from different data sources. The analysis was done selecting first some critical events from both cases to closer examination, and analysing them by using content analysis technique. Several conclusions were drawn basing on the findings. First, the family business board participates in the firm’s activities much more widely than it is customary to think. Second, the family business board is not a static part of the business, but it develops and it has to develop for different reasons. Third, ownership is not only the basis for the board’s activities or existence, but the relationship between the board and ownership is two-way. The board contributes to a large extent to the ownership decisions, and in this way to the management of ownership. Fourth, according to the cases, the board has many unrecognized possibilities to facilitate succession in family firms.

Comparison and problems between Traditional and Agile software development methods

In today’s world because of the rapid advancement in the field of technology and business, the requirements are not clear, and they are changing continuously in the development process. Due to those changes in the requirements the software development becomes very difficult. Use of traditional software development methods such as waterfall method is not a good option, as the traditional software development methods are not flexible to requirements and the software can be late and over budget. For developing high quality software that satisfies the customer, the organizations can use software development methods, such as agile methods which are flexible to change requirements at any stage in the development process. The agile methods are iterative and incremental methods that can accelerate the delivery of the initial business values through the continuous planning and feedback, and there is close communication between the customer and developers. The main purpose of the current thesis is to find out the problems in traditional software development and to show how agile methods reduced those problems in software development. The study also focuses the different success factors of agile methods, the success rate of agile projects and comparison between traditional and agile software development.