New, low estimate for carbon stock in global forest vegetation based on inventory data

Abstract

Effects of math anxiety on student success in higher education

This study examines whether math anxiety and negative attitudes toward mathematics have an effect on university students" academic achievement in a methodological course forming part of their degree. A total of 193 students were presented with a math anxiety test and some questions about their enjoyment, self-confidence and motivation regarding mathematics, and their responses were assessed in relation to the grades they had obtained during continuous assessment on a course entitled"Research Design". Results showed that low performance on the course was related to math anxiety and negative attitudes toward mathematics. We suggest that these factors may affect students" performance and should therefore be taken into account in attempts to improve students" learning processes in methodological courses of this kind.

English grammar games in primary education

The purpose of this study was to analyse pupils’ English grammar acquisition from competitive and cooperative approaches. After searching a wide range of authors’ contribution to English language learning, grammar acquisition, classroom environment and language games. A hundred and twenty pupils from three schools; two from Ripoll and one from Campdevànol were enrolled in a specific grammar games intervention. This was imparted in three different phases: first of all, I interviewed the three teachers from the three schools, then I put into practice my competitive and cooperative games which I designed especially for this study (all the sessions were carried, assessed and registered by myself); finally, all pupils answered a questionnaire related to their experiences in my grammar games intervention. Analysis of teaching interventions showed that, in terms of English language acquisition, pupils used different strategies to show up understanding and achieve the objective of the game such as: recalling their background knowledge, expressing sentences influenced by their internal language and their mother tongue. Data collected revealed that most difficulties were founded in team work, even more in competitive games. The results also showed that team work is something which has to be developed step by step in order to achieve language learning and all pupils’ active participation successfully.

Using Songs in Primary Education: Advantages and Challenges

Aquesta recerca està basada en l’observació de les cançons per aprendre i ensenyar la llengua anglesa en l’etapa d’Educació Primària. S’analitza la cançó com un recurs eficaç per aprendre aquesta llengua, així com també s’observen els avantatges i desavantatges que es poden trobar en l’ús de les cançons a les aules de Primària. A partir d’una aplicació pràctica també s’estudia la validesa d’aquest recurs en el primer i darrer curs de la Primària. A més a més, es mesura la motivació que mostren els alumnes davant d’aquesta eina d’aprenentatge. Finalment, es presenten els resultats obtinguts en l’aplicació pràctica que s’ha portat a terme en una escola i les conclusions que s’extreuen a partir de la justificació teòrica i els resultats obtinguts a partir de les sessions pràctiques.

A methodological approach to identify teacher's ICT competencies in online learning environments in Higher Education

Aquest article pretén descriure el procés metodològic d'identificació i mesurament de les competències TIC dels professors i com a formadors en les TIC en un entorn d'aprenentatge en línia en l'Educació Superior portat a terme en el marc del Projecte Europeu Elene-TLC.La revisió de la recerca en les competències en línia del professor demostra que, en primer lloc, el mètode més utilitzat per a identificar aquestes competències és el focus group. En segon lloc, la tècnica Delphi és la tècnica més utilitzada per reunir el consens d'experts sobre quines són les competències principals per al professor en línia entre els que s'indiquen.La proposta metodològica descrita en aquest document consisteix en la creació de 7 grups de discussió en línia, l'objectiu dels quals era identificar les competències formatives dels professors en línia i les dels professos en línia. La llista de competències obtingudes posteriorment es va oferir als experts europeus que participaven en l'aplicació de la tècnica Delphi. A aquests experts se'ls va demanar que ordenessin les competències d'acord amb el seu grau d'importància.Els resultats mostren que els grups de discussió en línia i el mètode Delphi són les metodologies apropiades per a identificar les competències TIC dels professors universitaris en els entorns d'aprenentatge en línia.

Learning in Product Development Projects - Responding to challenges in global industrial company

Verkostoitunut kansainvälinen tuotekehitys on tärkeä osa menestystä nykypäivän muuttuvassa yritysmaailmassa. Toimintojen tehostamiseksi myös projektitoiminnot on sopeutettava kansainväliseen toimintaympäristöön. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi projektitoimintoja on lisäksi jatkuvasti tehostettava. Yhtenäkeinona nähdään projektioppiminen, jota voidaan edistää monin eri tavoin. Tässätyössä keskitytään projektitiedonhallinnan kehittämisen tuomiin oppimismahdollisuuksiin. Kirjallisuudessa kerrotaan, että projektitiedon jakaminen ja sen hyödyntäminen seuraavissa projekteissa on eräs projektioppimisen edellytyksistä. Tämäon otettu keskeiseksi näkökulmaksi tässä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimusalueen rajaamiseksi työ tarkastelee erityisesti projektioppimista kansainvälisten tuotekehitysprojektien välillä. Työn tavoitteena on esitellä keskeisiä projektioppimisen haasteita ja etsiä konkreettinen ratkaisu vastaamaan näihin haasteisiin. Tuotekehitystoiminnot ja kansainvälinen hajautettu projektiorganisaatio kohtaavat lisäksi erityisiä haasteita, kuten tiedon hajautuneisuus, projektihenkilöstön vaihtuvuus, tiedon luottamuksellisuus ja maantieteelliset haasteet (esim. aikavyöhykkeet ja toimipisteen sijainti). Nämä erityishaasteet on otettu huomioon ratkaisua etsittäessä. Haasteisiin päädyttiin vastaamaan tietotekniikkapohjaisella ratkaisulla, joka suunniteltiin erityisesti huomioiden esimerkkiorganisaation tarpeet ja haasteet. Työssä tarkastellaan suunnitellun ratkaisun vaikutusta projektioppimiseen ja kuinka se vastaa havaittuihin haasteisiin. Tuloksissa huomattiin, että projektioppimista tapahtui, vaikka oppimista oli vaikea suoranaisesti huomata tutkimusorganisaation jäsenten keskuudessa. Projektioppimista voidaan kuitenkin sanoa tapahtuvan, jos projektitieto on helposti koko projektiryhmän saatavilla ja se on hyvin järjesteltyä. Muun muassa nämä ehdot täyttyivät. Projektioppiminen nähdään yleisesti haastavana kehitysalueena esimerkkiorganisaatiossa. Suuri osa tietämyksestä on niin sanottua hiljaistatietoa, jota on hankala tai mahdoton saattaa kirjalliseen muotoon. Näin olleen tiedon siirtäminen jää suurelta osin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen varaan. Siitä huolimatta projektioppimista on mahdollista kehittää erilaisin toimintamallein ja menetelmin. Kehitys vaatii kuitenkin resursseja, pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Monet muutokset voivat vaatia myös organisaatiokulttuurin muutoksen ja vaikuttamista organisaation jäseniin. Motivaatio, positiiviset mielikuvat ja selkeät strategiset tavoitteet luovat vakaan pohjan projektioppimisen kehittämiselle.

Action Research : the first steps to start up a pilot experiment in heritage education

Peer-reviewed

The Impact of ICTs on Lecturer and Student Interaction in University Education Processes

Interaction is a basic element in any educational process, and it is something that needs to be reconsidered in the light of technology. In order to examine the methodological changes that ICTs bring to teaching from an interaction perspective, a study was carried out at the University of Lleida to observe interaction processes in various face-to-face, blended learning and e-learning subjects. The methodological design was based on three data collection techniques: documentary analysis of subject curricula, lecturer and student questionnaires, and lecturer interviews. The data showed that, as the online component of subjects increased, the lecturers and students used more technological tools to communicate (e-mail, forums, chats, social networks, etc.). Furthermore, we found that the lecturers and students basically communicated for academic purposes. While they hardly ever communicated for personal reasons (guidance, support, etc.), they claimed that closer contact with a non-academic focus would be preferable. We also observed that the students’ work was more individual in e-learning subjects. Although there is still a considerable way to go in ICT-mediated lecturer-student interaction, both the lecturers and students recognise the potential of such technologies, even though they still do not use them as they feel they should.