Essays on internationalization in the context of heterogeneous firms

The significant increase in global trade flows in last decades has been one of the main features of the globalization process that started in the 1950s. In general, the main factors behind this increase were linked to (i) the significant reductions of trade costs and technical barriers; (ii) the improvements in transport infrastructure and telecommunications; (iii) the progress of the international financial system and the increasing legal certainty; and (iv) the development of a corporate culture that promotes the internationalization of firms as a strategic tool in order to survive and to grow. The remarkable increase of trade openness has also been observed in the Spanish economy. In this regard, it is clear that the entry into force of the Treaty of Accession of Spain to the European Economic Community (now the European Union) in 1986 played a main role in this dramatic increase. In addition, and because of the deep depression of domestic demand caused by the global financial and economic crisis that started in 2008, the external trade has become a key driver in the economic recovery of the Spanish economy...

The issue of data protection and data security in the (pre-Lisbon) EU third pillar

The key functional operability in the pre-Lisbon PJCCM pillar of the EU is the exchange of intelligence and information amongst the law enforcement bodies of the EU. The twin issues of data protection and data security within what was the EU’s third pillar legal framework therefore come to the fore. With the Lisbon Treaty reform of the EU, and the increased role of the Commission in PJCCM policy areas, and the integration of the PJCCM provisions with what have traditionally been the pillar I activities of Frontex, the opportunity for streamlining the data protection and data security provisions of the law enforcement bodies of the post-Lisbon EU arises. This is recognised by the Commission in their drafting of an amending regulation for Frontex , when they say that they would prefer “to return to the question of personal data in the context of the overall strategy for information exchange to be presented later this year and also taking into account the reflection to be carried out on how to further develop cooperation between agencies in the justice and home affairs field as requested by the Stockholm programme.” The focus of the literature published on this topic, has for the most part, been on the data protection provisions in Pillar I, EC. While the focus of research has recently sifted to the previously Pillar III PJCCM provisions on data protection, a more focused analysis of the interlocking issues of data protection and data security needs to be made in the context of the law enforcement bodies, particularly with regard to those which were based in the pre-Lisbon third pillar. This paper will make a contribution to that debate, arguing that a review of both the data protection and security provision post-Lisbon is required, not only in order to reinforce individual rights, but also inter-agency operability in combating cross-border EU crime. The EC’s provisions on data protection, as enshrined by Directive 95/46/EC, do not apply to the legal frameworks covering developments within the third pillar of the EU. Even Council Framework Decision 2008/977/JHA, which is supposed to cover data protection provisions within PJCCM expressly states that its provisions do not apply to “Europol, Eurojust, the Schengen Information System (SIS)” or to the Customs Information System (CIS). In addition, the post Treaty of Prüm provisions covering the sharing of DNA profiles, dactyloscopic data and vehicle registration data pursuant to Council Decision 2008/615/JHA, are not to be covered by the provisions of the 2008 Framework Decision. As stated by Hijmans and Scirocco, the regime is “best defined as a patchwork of data protection regimes”, with “no legal framework which is stable and unequivocal, like Directive 95/46/EC in the First pillar”. Data security issues are also key to the sharing of data in organised crime or counterterrorism situations. This article will critically analyse the current legal framework for data protection and security within the third pillar of the EU.

Os escritos de Giovanni Angelo Brunelli, astrônomo da Comissão Demarcadora de Limites portuguesa (1753-1761), sobre a Amazônia brasileira

O texto apresenta breve introdução à vida e à obra de Giovanni Angelo Brunelli (1722-1804), astrônomo bolonhês que participou da primeira Comissão Demarcadora de Limites entre as possessões de Portugal e Espanha na América do Sul, de 1753 a 1761, a serviço da Coroa lusitana. Em seguida, são publicados os três trabalhos de Brunelli sobre a Amazônia brasileira, tendo como temas a pororoca (1767), a mandioca (1767) e o rio Amazonas (1791); e dois outros documentos relacionadas à comissão, um ofício no qual Brunelli reclama a coordenação dos trabalhos de cartografia (1752) e um rascunho do diário de viagem do astrônomo até o rio Negro (1754). Todos esses documentos foram traduzidos ao português, pela primeira vez, do latim e do italiano.

Anabela e o monstro

Durava 4 a 5 anos. Hoje, como se sabe, pode-se fazer um “mestrado em direito integrado na licenciatura e com o tamanho de 35 páginas, em alguns meses”. O que provoca desdém dos nossos colegas alemães, italianos, franceses e por aí afora… é o chamado “Tratado de Bolonha” no seu melhor. O tal que já nem sequer se aplica em Itália. § Abstract: Lasted for 4 to 5 years. Today, of course, you can make a "master's degree in integrated right in the degree and the size of 35 pages, in a few months." What causes disdain of our German colleagues, Italian, French and so on ... is the "Treaty of Bologna" at its best. The such that no longer even applies in Italy.

A dimensão política da segurança para o ciberespaço na União Europeia : a agenda digital, a estratégia de cibersegurança e a cooperação UE-OTAN

Mestrado em Relações Internacionais.

Boas práticas de igualdade de género e sua relação nos domínios da satisfação laboral e clima organizacional

A Igualdade entre Homens e Mulheres e a não discriminação constituem princípios fundamentais da Constituição da Republica Portuguesa e do Tratado que institui a União Europeia – Tratado de Lisboa. A desigualdade entre Homens e Mulheres constitui uma violação dos direitos fundamentais, e impõe um pesado custo à economia na medida em que se desaproveitam talentos em função do género. A promoção de uma efetiva igualdade entre Homens e Mulheres constitui um dever fundamental do Estado. A promoção da participação ativa de Homens e Mulheres na vida política, ao nível da administração central, regional e local, é também um forte indicador da qualidade da democracia de um estado. Tomando por base a temática da Igualdade de Género, o Roteiro para a Igualdade entre Homens e Mulheres (2006-2010), o pacto Europeu para a Igualdade entre os Sexos (2006), a Estratégia para a Igualdade entre Homens e Mulheres 2010-2015 que elencam ações consideradas prioritárias – igualdade na independência económica; igualdade na remuneração por trabalho igual e por trabalho de igual valor; igualdade na tomada de decisões; promoção da dignidade e a integridade, pôr fim à violência de género; e questões horizontais – papéis desempenhados por Homens e Mulheres, legislação, governação e instrumentos no domínio da igualdade entre Homens e Mulheres, o objeto deste estudo centra-se na atividade do Estado Português, mais concretamente ao nível local. Procurou-se enquadrar esta temática na Gestão dos Recursos Humanos, na busca de um conhecimento mais aprofundado sobre a implementação de Boas Práticas de Igualdade de Género e a sua relação nos domínios da Satisfação Laboral assim como no Clima Organizacional. O presente estudo expõe uma abordagem quantitativa, de carácter descritivo, exploratório, correlacional e preditivo. O tratamento estatístico realizou-se com recurso ao programa IBM SPSS Statistics, versão 21. Os resultados encontrados apontam para uma associação positiva entre a existência de boas práticas de igualdade de género e a satisfação laboral dos trabalhadores, assim como do clima organizacional. São apresentadas pistas para a intervenção no domínio da função da gestão e desenvolvimento dos recursos humanos.

China´s Economic Security Police Towards ASEAN From

After the economic reforms of 1978, China started rising very fast and started engaging other countries in the region which has served to increase its confidence in the region. In the post cold war period, China was seen as a big threat for the region because of its claims on the South China Sea. Nevertheless, this image was eliminated when China engaged ASEAN and other multilateral and regional organizations. This paper is studying China’s economic and security policies towards ASEAN. Globalization Theory is the theory being used to explain the nature of China-ASEAN relations. This research paper argues that China’s rise is promoting peace in the region. With the engagement policy, China started promoting trade and security co operations based on mutual benefits and dialogues for the peaceful resolutions of the disputes in the region. This contributed greatly to improve China’s image in the region. Additionally, China’s posture during the economic crises of 1997 also greatly contributed to improve its image. Thus, the rise of China is providing opportunity to the other countries in East Asia. Chapter One: Background On China-ASEAN Relations The use of Soft Power and engagement policy by the Chinese government has helped to change China’s image in the region. By using these policies China has been able to clear the feeling of suspicion and mistrust among the Asian states. China has increased its participation in multilateral and regional organizations, such as ASEAN. Due to this China has been able to promote economic and security co-operation among countries in the region. Thus, from being a potential threat China became a potential co-operative partner. Chapter Two: A Look into ASEAN ASEAN was originally formed on 8th August 1967 in Bangkok, Thailand, by Indonesia, Malaysia, the Philippines, Singapore and Thailand. Nevertheless, ASEAN was not the first regional group created to act as forum for dialogue between the leaders of different countries. Thought, it is the only one which could work in the region. The aim of the foundation of ASEAN was to promote peace and stability in the Abstract 2 region and also contain the spread of communism in Southeast Asia. For this reason, China did not engage ASEAN until 1990. However, in 1978 with the establishment of the open up policy China started engaging other countries. It started building trust among its neighboring countries by using soft power. By 1992, China formalized its diplomatic ties with ASEAN as a group. The diplomatic ties between China and ASEAN focus on multilateralism and co-operation as the best way for a more peaceful Asia and the search for common security. Thus, security in the region is promoted through economic co-operation among the states. Therefore the relation between China – ASEAN emphasizes the five principles of peaceful coexistence, mutual benefits in economic co-operation, dialogue promoting trust and the peaceful settlement of disputes. Chapter Three: China-ASEAN Economic Relations Since 1978 The economic reform of 1978 has greatly contributed to the economic development of China. After the adoption of the open up policy, China has been able to establish economic and trade relations with the outside world. The realist school of thought had predicted that Asia will not be stable in the post cold war period. Nevertheless, this has not been the case in Asia. China is growing peacefully with the co-operation of countries in the region. China is establishing strong ties with its neighboring countries. China and ASEAN relations focus on mutual benefit instead of being a zero sum game. Thus these relations are aimed at encouraging trust and economic co-operation in the region. China and ASEAN have agreed on Free Trade to assure that the two parties benefit from the co-operation. The ACFTA will have a great impact on economic, political and security issues. This will enable China to increase its influence in Asia and counterbalance the influences that Japan and U.S have in the region. Chapter Four: China ASEAN Relations in the Security Perspective This Chapter is about China and ASEAN relations on security issue. The new security issues of the post cold war period need to be solved in multilateral way. China as a major power in the region, through its engagement policy has solved most Abstract 3 of the disputes in the region using multilateral means. China has also found ways to solve the dispute over Spratly Islands peacefully, through dialogue using ASEAN. Additionally, China signed the Treaty of Amity in 2003, promoted security initiatives through ARF, Declaration on Conduct of Parties in the South China Sea and documents covering non-traditional security threats, economic co-operation and agricultural co-operation in November 2002, and the Joint Declaration on Strategic. Chapter Five: Finding and Analysis This chapter provides a quantitative and qualitative analysis of the date collected throughout this research. It provides an analysis of how the rise of China is promoting peace in the region. China has been promoting mutual beneficial trade and security co-operation which has increased its influence in the region. China has also been able to solve most of the territorial and border dispute in the region through ASEAN. Thus, ASEAN has amended China’s relations with other countries in the region. Therefore, China’s foreign policy in the region has a big impact in shaping the dynamic relations in East Asia. Conclusion and Recommendations This paper concluded that the relationships between China and ASEAN are contributing to peace in the region. After China engaged ASEAN, it has been able to promote multilateral trade based on mutual benefit. This is clearly emphasized by the CAFTA. Additionally, China has solved most of the dispute in the region. It has also found way for a peaceful resolution of the dispute over Spratly Island. Nowadays, the ASEAN countries don’t see China as a threat to the region. Nevertheless, they’ve adopted deterrence measures such as establishing diplomatic relations with other big powers in the region to assure that the region continues to grow peacefully. Concerning this deterrence measures, I recommend as another way for a continued peaceful growth, the resolution of the outstanding dispute.

On-line teaching and Copyright : Any Hopes for an EU Harmonized Playground?

Education never fails to be mentioned ¿ and, often, mentioned first ¿ as a public interest that justifies an exception to copyright. Educational purposes were already present in the first version of the Berne Convention of 18862 and have remained there (although in revised language) ever since. The WIPO Copyright Treaty of 19963 expressly referred to education in its Preamble, when ¿Recognizing the need to maintain a balance between the rights of authors andthe larger public interest, particularly education, research and access to information, as reflected in the Berne Convention¿ (emphasis added). And morerecently, the EU Directive on Copyright in the Information Society4 stressed its goal ¿to promote learning and culture by protecting works and other subjectmatter while permitting exceptions or limitations in the public interest for the purpose of education and teaching¿ (Recital 14, emphasis added).

Perspectives for the Spanish Intervention in Macao in the 19th Century

The purpose of this paper is to analyse some essential events concerning the relationship between Spain and Macao in the middle of the 19th century. Macao remained as a privileged spot for the commercial activities of Spain in China after the opening of the international ports agreed upon in the Treaty of Nanjing in 1842. This encouraged Spanish diplomatic representatives to render special attention to the Portuguese enclave. This became the origin of a shocking proposal for the military conquest of Macao and its surrounding territories by one of these representatives, Sinibaldo de Mas. Although this proposal was never taken under consideration, it helps us to better understand the role Macao played in Spanish strategies in China. Years later, Mas participated as a mediator when the Chinese government attempted to regain sovereignty over Macao by paying an economic compensation to Portugal. The involvement of Sinibaldo de Mas in this project has a strong symbolic meaning, making him a key agent in the relations between Spain and Macao in the 19th century.

Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta

Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmäajattelun pohjalta. tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökulmasta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevainen on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluutioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nykyisyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evolutionaarisena mallina. tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaatioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluution kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat instituutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle sekä sen eri kehitysprosesseihin liittyvä mahdollinen polkuriippuvuuden logiikka. Tutkittavina instituutioina ovat kansallinen poliittinen päätöksenteko, joka ilmentyy erilaisina komiteamietintöjä, raportteina ja selontekoina. Sotilaallista instituutiota edustavat eri operatiiviset ohjeet, ohjesäännöt ja doktriinit, jotka ovat ohjanneet johtamisjärjestelmäkehitystä. Ilmasotateorian vaikuttavuuden analyysiä varten tutkimuskohteiksi on valittu seitsemän merkittävää ilmasotateoreetikkoa. Kenraalimajuri Giulio douhet, ilmamarsalkka Hugh Trenchard ja kenraalimajuri William Mitchell edustavat ilmasotateorian varhaista kautta. Kansallista ilmasotateorian kehitystä edustavat eversti Richard Lorentz ja kenraalimajuri Gustaf Erik Magnusson. Yhdysvaltalaiset everstit John Boyd ja John Warden III ovat uuden ajan ilmasotateoreetikkoja. Näiden henkilöiden tuottamien teorioiden avulla voidaan piirtää kuva muutoksesta, jota ilmasodankäynnin teoreetti- sessa ajattelussa on tapahtunut. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle haetaan vertailua kehityksestä, jota on tapahtunut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Ilmavoimat on saanut vaikutteita muistakin maista, mutta näiden maiden kehityksen avulla voidaan selittää Suomessa tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kansainvälisellä johtamisjärjestelmäevoluutiolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kehitykseen. Tämä tutkimus laajentaa prosessuaalista tutkimusteoriaa ja polkuriippuvuusmallin käyttöä sotatieteelliseen tutkimuskenttään. tutkimus yhdistää toisiinsa aivan uudella tavalla sotilasorganisaation institutionaalisia tekijöitä pitkässä evoluutioketjussa. Tutkimus luo pohjaa prosessuaaliseen, havaintoihin perustuvaan evoluutioajatteluun, jossa eri tekijöiden selitysmalleja ja kausaalisuutta eri periodien aikana voidaan kuvata. Tutkimuksen tuloksena ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluutiossa paljastui merkittäviä piirteitä. Teknologia on ollut voimakas katalysaattori ilmapuolustuksen evoluutiossa. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa. Sodankäynnin revoluutiosta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys on voimakkaasti linkittynyt ulkomaiseen johtamisjärjestelmäkehitykseen, jossa teknologiaimplementaatiot perustuvat usean eri ilmiön paljastumiseen ja hyväksikäyttöön. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen. Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien ja strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Tutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä. Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin. Ilmasotateorian evoluutio on luonut johtamisjärjestelmän kehitykselle välttämättömän konseptuaalisen viitekehyksen, jotta ilmasota on voitu viedä käytännön tasolle. Teoria, doktriini ja instituutiot toimivat vuorovaikutuksessa, jossa ne interaktiivisesti vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimus paljasti kuusi merkittävää sokkia, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla. tutkimuksen perusteella vaikuttavimmat muutoksia aiheuttavat sokit olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Sokkeja aiheuttaneet kuusi ajankohtaa olivat: 1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918 2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933 3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944 4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa 5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993 6. Maailmanlaajuinen lama 2008- Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehittäminen on perustunut rationaalisiin päätöksiin, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta ilmasotateorian ja -doktriinien kehityksestä sekä kansainvälisestä johtamisjärjestelmäkehityksestä. Johtamisjärjestelmän evoluutioon on vaikuttanut globaali konvergenssi, johon on tehty kansallisen tason ratkaisuja järjestelmien adaptaation ja implementaation yhteydessä.

Postimerkit merisotataidon dokumentteina : Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana

Merisodassa tapahtunut muutos – erityisesti konevoiman syrjäyttäessä purjeet ja raudan korvatessa puumateriaalin 1800-luvun loppupuolella – johti nykypäivänäkin merkittäviin merisodan teoreettisiin tarkasteluihin. Teorioihin pohjautuneet merisotataidon yleisperiaatteet saivat ensimmäisen maailmansodan aikana käytännön testauksensa. Voittajat ja häviäjät analysoivat taistelut sekä maailmalla vallinneen ripeän teknisen kehityksen, minkä seurauksena laivastojen varustelu kiihtyi uudestaan valtapolitiikan tueksi. Maailmansotien välisenä aikana pyrittiin kansainvälisin sopimuksin säätelemään suurten laivastojen, kuten Britannian, Ranskan, Italian, Japanin ja Yhdysvaltojen varustelukilpailua. Versaillesin rauhansopimus rajoitti samanaikaisesti Saksan merivoimien kokoa. Tässä työssä tutkitaan Britannian ja Saksan merivoimien varustelua ja merisotataidon kehittymistä maailmansotien välisenä aikana. Merisotataidon kehittymisen tarkastelu tapahtuu postimerkkien avulla. Postimerkki syntyi Englannissa vuonna 1840 ja sen käyttö yleistyi ympäri maailman lähes samanaikaisesti konevoimaa käyttäneiden laivojen kanssa. Postimerkkien kuva-aiheet olivat aluksi valtioiden päämiehiä, heraldiikkaa, maisemia tai abstrakteja aiheita. Vasta 1900-luvun alkupuolella kuva-aiheina saattoi olla lähes mitä vain, myös sotalaivojen kuvia. Postimerkkikokoelmastani erottuu tutkimusaiheeseen 335 merkkiä. Britannian ja Saksan kansallisarkistojen alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden dokumenttianalyysiin perustuvaa merisotataidon moninaista kehitystä verrataan tutkimuksessani postimerkkien kuva-aiheisiin ja niiden yksityiskohtiin 3 300 kertaa. Tällä menettelyllä pyrin selvittämään voiko postimerkkejä käyttää ja pitää merisotaidon kehityksen kattavina dokumentteina. Postimerkeissä satunnaisiksi jääneet virheet tai propaganda eivät vähennä merisotataidon kehityksen kuvaamisen dokumenttiarvoa. Postimerkkien sotalaivoihin liittyvät kuvat kattavat muutamaa laivaluokkaa lukuunottamatta molempien maiden kaikki taistelualuslajit- ja luokat. Postimerkeistä voidaan nähdä vanhat sotalaivat, niiden peruskorjaukset ja uudet luokat lentotukialuksista sukellusveneisiin. Alusten kuvat voidaan liittää Britannian kansainyhteisön muuttuneisiin strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin niin Atlantilla kuin Kaukoidässä. Saksan merivoimien nousu Versaillesin rauhanehtojen rajoituksista ja lopulta pyrkimys Britannian kauppamerenkulun tuhoajaksi välittyy myös postimerkeistä. Yleinen sotatekninen kehitys, lentoneiden tulo merisotanäyttämölle ja aikanaan kansainvälisten tonnistorajoitusten poistuminen näkyvät postimerkeissä. Kokopostimerkin historian aikana vuoteen 2012 mennessä purjeettomien, nykyaikaisten sotalaivojen kuvia on julkaistu noin 3 350 postimerkillä, jotka on koottu Maailman suurin laivasto-osasto -postimerkkikokoelmaani noin 35 vuoden aikana

Thomas's Massachusetts spy, or, Worcester Gazette, 1 March 1815 (vol. 44, no. 2186) - Newspaper

Volumes of interest were published between 1812 and 1815 with articles about the War of 1812. Issue for Mar. 1, 1815: The front page of this issue has the: "TREATY Of Peace And Amity, Between his Britannick Majesty and the United States of America." Hereafter, and concluding on pg. 2, are the eleven articles of the treaty, signed in type: John Q. Adams, James A. Bayard, Henry Clay, Albert Gallatin, and several others. Page 2 also has the message from the President that he forwarded a copy of the treaty to Congress, signed in type: James Madison.

Weekly Aurora, 21 February 1815 (vol. 5, no. 49) - Newspaper

Volumes of interest were published between 1812 and 1815 with articles about the War of 1812. Issue for Feb. 21, 1815, beginning on page 2 and continuing to take all of page 3 and some of page 4 is the full text headed: "TREATY OF PEACE" which is prefaced with an address by James Madison. Also in this issue is an article: "Victory At Orleans" and another article headed: "The War--From New Orleans".

Les marques de commerce au Canada : analyse de certains points de droit international et de droit comparé

"Mémoire présenté à la faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade LL.M. en droit des technologies de l'information"

La protection des artistes interprètes et exécutants à l'heure des médias de réseau

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de Maître en droit (LL.M.)"