Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta

Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmäajattelun pohjalta. tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökulmasta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevainen on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluutioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nykyisyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evolutionaarisena mallina. tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaatioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluution kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat instituutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle sekä sen eri kehitysprosesseihin liittyvä mahdollinen polkuriippuvuuden logiikka. Tutkittavina instituutioina ovat kansallinen poliittinen päätöksenteko, joka ilmentyy erilaisina komiteamietintöjä, raportteina ja selontekoina. Sotilaallista instituutiota edustavat eri operatiiviset ohjeet, ohjesäännöt ja doktriinit, jotka ovat ohjanneet johtamisjärjestelmäkehitystä. Ilmasotateorian vaikuttavuuden analyysiä varten tutkimuskohteiksi on valittu seitsemän merkittävää ilmasotateoreetikkoa. Kenraalimajuri Giulio douhet, ilmamarsalkka Hugh Trenchard ja kenraalimajuri William Mitchell edustavat ilmasotateorian varhaista kautta. Kansallista ilmasotateorian kehitystä edustavat eversti Richard Lorentz ja kenraalimajuri Gustaf Erik Magnusson. Yhdysvaltalaiset everstit John Boyd ja John Warden III ovat uuden ajan ilmasotateoreetikkoja. Näiden henkilöiden tuottamien teorioiden avulla voidaan piirtää kuva muutoksesta, jota ilmasodankäynnin teoreetti- sessa ajattelussa on tapahtunut. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle haetaan vertailua kehityksestä, jota on tapahtunut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Ilmavoimat on saanut vaikutteita muistakin maista, mutta näiden maiden kehityksen avulla voidaan selittää Suomessa tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kansainvälisellä johtamisjärjestelmäevoluutiolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kehitykseen. Tämä tutkimus laajentaa prosessuaalista tutkimusteoriaa ja polkuriippuvuusmallin käyttöä sotatieteelliseen tutkimuskenttään. tutkimus yhdistää toisiinsa aivan uudella tavalla sotilasorganisaation institutionaalisia tekijöitä pitkässä evoluutioketjussa. Tutkimus luo pohjaa prosessuaaliseen, havaintoihin perustuvaan evoluutioajatteluun, jossa eri tekijöiden selitysmalleja ja kausaalisuutta eri periodien aikana voidaan kuvata. Tutkimuksen tuloksena ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluutiossa paljastui merkittäviä piirteitä. Teknologia on ollut voimakas katalysaattori ilmapuolustuksen evoluutiossa. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa. Sodankäynnin revoluutiosta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys on voimakkaasti linkittynyt ulkomaiseen johtamisjärjestelmäkehitykseen, jossa teknologiaimplementaatiot perustuvat usean eri ilmiön paljastumiseen ja hyväksikäyttöön. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen. Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien ja strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Tutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä. Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin. Ilmasotateorian evoluutio on luonut johtamisjärjestelmän kehitykselle välttämättömän konseptuaalisen viitekehyksen, jotta ilmasota on voitu viedä käytännön tasolle. Teoria, doktriini ja instituutiot toimivat vuorovaikutuksessa, jossa ne interaktiivisesti vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimus paljasti kuusi merkittävää sokkia, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla. tutkimuksen perusteella vaikuttavimmat muutoksia aiheuttavat sokit olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Sokkeja aiheuttaneet kuusi ajankohtaa olivat: 1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918 2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933 3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944 4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa 5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993 6. Maailmanlaajuinen lama 2008- Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehittäminen on perustunut rationaalisiin päätöksiin, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta ilmasotateorian ja -doktriinien kehityksestä sekä kansainvälisestä johtamisjärjestelmäkehityksestä. Johtamisjärjestelmän evoluutioon on vaikuttanut globaali konvergenssi, johon on tehty kansallisen tason ratkaisuja järjestelmien adaptaation ja implementaation yhteydessä.

The command, control, communications, and surveillance (C3S) system is an element in an array of Air Force systems that also consists of a combat system and an air base system. the performance of the Air Force, with regard to the service’s materiel, is built on the basis of systems thinking encompassing these systems. This study looks at the Air Force’s C3S system from the perspectice of its three sub-systems, which are the air surveillance system, air picture building system, and fire control system. The extensive nature of the Air Force C3S system imposed by necessity limits on the scope of the study. The study is based on an evolution paradigm that assumes that anything that exists is of evolutionary nature; in other words, no phenomenon experienced and observed at our times is not deprived of history, and all phenomena have not only their present existence, but also their history and future. Utilizing the evolution paradigm as a tool, the more comprehensive understanding of the present state of the Air Force C3S system is made possible by describing and analyzing its evolution. The analysis of the study material is done by using path dependency as an evolutionary model. this model has seen use in neo-institutionalism and evolutionary economic science as well as in studies on the history of economics when attempts have been made to assess the persistence of com-panies, functional areas, or products on markets and the effects of various innovations on success in different market circumstances. The research design was drafted for the purpose of describing evolutionary steps undergone by the Air Force C3S system with regard to three mutually balancing factors: institutions, theory of air war, and international developments in air services’ C3S systems. The aim of the study was to identify an institutional logic that has determined the evolution of the Air force’s c3S system and a possible logic of path dependency associated with various de-velopment processes within the system. Institutions that were looked at include political decision-making at the national level, which manifests itself as reports submitted by governments and various committees. Military institutions are represented by operational directives, orders, and doctrines that have steered developments in the field of C3S systems. The effects of the theory of air war were analyzed using the ideas of seven prominent theorists of air war. The early years of war in the air are represented by Major General Giulio Douhet, Marshal of the Royal Air Force Hugh Trenchard, and Major General William Mitchell. Advocates of Finnish air war theories include colonel Richard Lorentz and Major General Gustaf Erik Magnusson, while colonels John Boyd and John Warden III from the United States are representatives of the modern generations of air war theorists. Theories created by these individuals help draw a picture of a change that has occurred in the theoretical thinking about air warfare. The evolution of the Air Force C3S system is compared against developments in the United States, United Kingdom, and Germany. The Air Force has drawn influences from other countries, too, but developments in these three countries specifically help explain the evolution that has occurred in Finland. The study shows that the evolution of C3S systems in international scale has had a marked impact on developments at the national level. The study expands the theory of processual research and the use of the path dependency model into studies in the field of military sciences, and it also combines, in a completely novel manner, institutional factors inherent to military organizations in a long evolutionary chain. It serves to provide basis for a processual evolutionary thinking based on observations, in which the causality and ways of explaining various factors over various time periods can be described. The study revealed significant features related to the evolution of the Air Force C3S system. Technology has been a strong catalyst in the evolution of air defense, and the emergence of new technical innovations in the battlefield has changed the image of battle to a significant extent. Despite revolutions in warfare, no such changes have occurred in the fundamentals of warfare, operational art, and tactics. developments that have occurred in the Air Force C3S system have been closely linked with those that have been taken in these systems abroad, with the implementation of new technologies based on the appearance and exploitation of a number of new phenomena. These have been transferred into political steering, financial resources, strategic and operational directives and plans that in turn have resulted in developments in the C3S system. The study demonstrates that the scarcity of financial resources has been the most important institutional hindrance to developments in the C3S system of the Finnish Air force. A number of political steering documents have underlined the fact that Finland as a small nations lacks resources to keep up with developments in military technology elsewhere. Another limiting factor has been restricted freedom of maneuver due to matters related to foreign and security policy. Evolutions in the domain of air warfare have served as a conceptual framework, which is a prerequisite for any developments of C3S system and has enabled the translation of air war theories into tangible actions. Theories, doctrines, and institutions are all interlinked and exercise mutual effects on each other. The study revealed six major shocks that have all led to radical changes in the evolutionary path of the C3S system. It also demonstrated that the biggest chances were produced by major events in the field of security policy, such as war, and important changes in the nation’s economy, such as depression and recession. The six shocks were: 1. The early building years of the defense forces after the War of Liberation in 1918 2. The worldwide depression in 1929–1933 and European peace movement in 1928–1933 3. The Winter War and continuation War in 1939–1944 4. The new beginning in the shadow of the Paris Peace Treaty of 1947 and Agreement of Friendship, Cooperation, and Mutual Assistance of 1948 5. The end of Cold War and recession in Finland in 1990–1993 6. Worldwide recession in 2008- The study asserts that the development of C3S system of the Finnish Air Force has been based on rational decision-making influenced by developments in the theory and doctrines of air war and evolution of C3S systems elsewhere. The evolution of the C3S system has also been influenced by of global convergence, which has been modified through the adaptation and implementation of systems at the national level.