Cat on a hot tin roof de Tennessee Williams o les aptituds dramàtiques de la deessa Diana

L'objectiu d'aquest article és mostrar quins són els rèdits dramàtics de la inclusió de la referència a la deessa Diana a Cat on a Hot Tin Roof de Tennessee Williams. En opinió del autor, no es tracta simplement d'una referència significativa, sinó que l'anàlisi acurada del text de Williams demostra que és un element vertaderament nuclear i cohesionador de tot el drama.

Cat on a hot tin roof de Tennessee Williams o las aptitudes dramáticas de la diosa Diana

El objetivo de este artículo es mostrar cuáles son los réditos dramáticos de la inclusión de la referencia a la diosa Diana en Cat on a Hot Tin Roof de Tennessee Williams. En opinión del autor, no se trata simplemente de una referencia significativa, sino que el análisis minucioso del texto de Williams demuestra que es un elemento verdaderamente nuclear y cohesionador de todo el drama.

Die Herausforderungen der Mythenforschung an die Finnougristik

Abstract

Myyttinen nainen johtajana – diskurssianalyysi ”naisjohtajan” kuvan rakentumisesta mediatekstissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisista näkökulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja löytyykö mediateksteistä viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jonka avulla valittuja tekstejä tutkitaan. Tässä tutkimuksessa media on rajattu käsittämään sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan käsityksiä naisesta johtajana. Mediatekstissä johtajuus määrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen välillä on kirjoituksissa selvä. Naiseen johtajana liitetään sukupuoli, perhe ja yksityiselämä, mies mielletään kirjoituksissa pelkästään johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media ylläpitää ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne säilyvät ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten myös mediatekstissä. Medialla voidaan katsoa olevan merkitystä ”naisjohtajan” kuvan rakentumiseen.

Illa gran i fecunds. 'Amphilaphés píeira nesos' (A.R. Arg.IV 982-1222)

Un episodio del retorno de los argonautas, en el Libro IV de Apolonio, inserta bruscamente un escenario homérico. Desde la isla de Eea, donde han sido purificados por Circe, son conducidos bajo la protección de Hera hasta Corcira -Esqueria en Odisea-, en una veloz travesía que ve sucederse sin riesgos los otrora peligrosos escollos de la ruta de Odiseo. La idea de hacer coincidir a los argonautas con los feacios homéricos aparece solo claramente en los poetas helenísticos. Calímaco parece haber dedicado especial atención a la escala feacia, en terminus similares -peso no idénticos- a los de Apolonio',y Filitas menciona unas hadas de Medea y Jason en el palacio de Alcinoa'. Testimonios anteriores asocian asimismo a Medea, Jason y sus hijos con Corcina...

El olvido en la Olímpica VII

En la tradición poética, memoria y olvido actúan no solo como mecanismos de comunicación o incomunicación con uno mismo, sino como sujetos operativos en el código mítico...

Romanssien ja runouden aikakausi. Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue määrittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet määrittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistämällä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö nämä teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Tämä auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien elämästä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttämänsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

DEVELOPMENT OF LOGIC IN INDIA: SIGNIFICANCE OF 'THE DUOLOGUE BETWEEN PĀYĀSI AND KASSAPA' ("LONG DISCOURSES")

ABSTRACT 'The Duologue of King/Governor Pāyāsi' ("Long Discourses") has long been recognised as a source for the proto-materialism current at the time of the Buddha. What needs to be stressed is the significance of the text as a pointer to the development of Logic in India. Perception (observation and experiment employing the joint method of agreement and difference), which is an accepted method of experimental enquiry, and reasoning from analogy, which can lead at best to a probable conclusion - these two are the only means employed to settle the dispute concerning the existence of the other-world. The Jain version of the same duologue-cum-parable, though varying in minor details regarding the name and identity of the monk refuting the king/governor, contains the same contrast, namely, perception versus analogical reasoning. There can be little doubt that the original parable was conceived with a view to asserting the existence of the other-world. In the Kaṭha Upaniṣad (sixth century BCE), an earlier Brahmanical text, however, instead of argument by analogy, verbal testimony (śabda) was invoked to settle the same point. Naciketas is assailed by doubt about the existence of a person after his or her death. The authority of Yama, the Pluto of Indian mythology, is invoked to convince him that the other-world does exist. Thus, the three parables taken together exhibit three means of knowledge in operation: verbal testimony and argument by analogy pitted against perception.

Unca Don and Unca Scrooge’s Guide to History. Representations of the Past in the Disney Comics of Don Rosa

This thesis studies the various forms and layers of representations of the past that can be found in the Disney comics of Don Rosa. To stay true to the legacy of renowned comic book artist Carl Barks, Rosa has stopped time in the duck universe to the 1950’s: the decade when Barks created his most noted stories. There is a special feel of historicalness in Rosa’s duck stories, as his characters recall events that occurred in both Rosa’s own stories as well as Barks’. Rosa has shed new light to the past of the characters by writing and illustrating the history of Scrooge McDuck, one of the most beloved Disney characters. Rosa is also adamant that the historical facts used in his stories are always correct and based on thorough research. The methodological tools used in the analysis of the comics come from the fields of comic book studies, film theory, and history culture. Film and comics are recognized by many scholars as very similar media, which share elements that make them comparable in many ways. This thesis utilizes studies on historical film, narrative and genre, which provide valuable insight and comparisons for analysis. The thesis consists of three main chapters, the first of which deconstructs the duck universe in the stories in order to understand how the historicalness in them is created,and which outside elements might affect them, including the genre of Disney comics, publishers, and the legacy of Barks. The next chapter focuses on The Life and Times of Scrooge McDuck series, i.e. the stories which are located in the past. Such stories feature similar representations of history as for example Westerns. They also compress and alter history to meet the restrictions of the medium of comics. The last part focuses on the adventure stories which draw inspiration from for example mythology, and take the characters to strange and mystical, but yet historical worlds. Such treasure-hunting stories show similarity to the action-adventure genre in film and for example their stereotypical representations of foreign cultures. Finally, the chapter addresses the problematic of historical fiction and its capability to write history.

Spekulaation materiaalinen paluu ja välttämätön kontingenssi

Kirjallisuusarvostelu

Vaikeasti määrittyvät kohtalottaret

Kirjallisuusarvostelu