Airborne exposures to monoethanolamine, glycol ethers, and benzyl alcohol during professional cleaning: a pilot study

A growing body of epidemiologic evidence suggests an association between exposure to cleaning products and respiratory dysfunction. Due to the lack of quantitative assessments of respiratory exposures to airborne irritants and sensitizers among professional cleaners, the culpable substances have yet to be identified.Purpose: Focusing on previously identified irritants, our aims were to determine (i) airborne concentrations of monoethanolamine (MEA), glycol ethers, and benzyl alcohol (BA) during different cleaning tasks performed by professional cleaning workers and assess their determinants; and (ii) air concentrations of formaldehyde, a known indoor air contaminant. METHODS: Personal air samples were collected in 12 cleaning companies, and analyzed by conventional methods. RESULTS: Nearly all air concentrations [MEA (n = 68), glycol ethers (n = 79), BA (n = 15), and formaldehyde (n = 45)] were far below (<1/10) of the corresponding Swiss occupational exposure limits (OEL), except for ethylene glycol mono-n-butyl ether (EGBE). For butoxypropanol and BA, no OELs exist. Although only detected once, EGBE air concentrations (n = 4) were high (49.48-58.72mg m(-3)), and close to the Swiss OEL (49mg m(-3)). When substances were not noted as present in safety data sheets of cleaning products used but were measured, air concentrations showed no presence of MEA, while the glycol ethers were often present, and formaldehyde was universally detected. Exposure to MEA was affected by its amount used (P = 0.036), and spraying (P = 0.000) and exposure to butoxypropanol was affected by spraying (P = 0.007) and cross-ventilation (P = 0.000). CONCLUSIONS: Professional cleaners were found to be exposed to multiple airborne irritants at low concentrations, thus these substances should be considered in investigations of respiratory dysfunctions in the cleaning industry; especially in specialized cleaning tasks such as intensive floor cleaning.

Chronic obstructive pulmonary disease in never-smoking animal farmers working inside confinement buildings

BACKGROUND: In animal farming, respiratory disease has been associated with indoor air contaminants and an excess in FEV1 decline. Our aim was to determine the characteristics and risk factors for chronic obstructive pulmonary disease (COPD) in never-smoking European farmers working inside animal confinement buildings. METHODS: A sample of participants in the European Farmers' Study was selected for a cross-sectional study assessing lung function and air contaminants. Dose-response relationships were assessed using logistic regression models. RESULTS: COPD was found in 18 of 105 farmers (45.1 SD 11.7 years) (17.1%); 8 cases (7.6%) with moderate and 3 cases (2.9%) with severe disease. Dust and endotoxin showed a dose-response relationship with COPD, with the highest prevalence of COPD in subjects with high dust (low=7.9%/high=31.6%) and endotoxin exposure (low=10.5%/high=20.0%). This association was statistically significant for dust in the multivariate analysis (OR 6.60, 95% CI 1.10-39.54). CONCLUSION: COPD in never-smoking animal farmers working inside confinement buildings is related to indoor dust exposure and may become severe. [Authors]

Health consultation : Former Chamberlain Manufacturing Site 550 Esther Street Waterloo, Black Hawk County, Iowa (2012)

The United States Environmental Protection Agency (EPA) has requested the Iowa Department of Public Health (IDPH) to evaluate the health impacts associated with exposure to contaminants of concern that have been found at the former Chamberlain Manufacturing Site. The EPA has been involved in the investigation and remediation of the Former Chamberlain Manufacturing Site since 2005. As part of these investigative activities, on-site soil sampling and both on-and off-site groundwater sampling has been completed. In addition, sub-slab soil gas, indoor air, and ambient air sampling at properties located near the Former Chamberlain Manufacturing Site has been completed. This health consultation addresses potential health risks to the public from exposure to the soil, groundwater and potential vapors within homes or buildings at or near the Former Chamberlain Manufacturing Site. The information in this health consultation was current at the time of writing. Data that emerges later could alter this document’s conclusions and recommendations.

Lasirakenteiden aiheuttamien konvektiovirtausten hallinta lattialämmitysjärjestelmässä

Diplomityössä suoritettiin Lappeenrannassa uudessa asuntokerrostalossa asumisviihtyvyysmittauksia vuonna 2002. Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihto, jossa raitisilma johdetaan huonetilaan ikkunan yläpuolella sijaitsevien rakomaisten raitisilmaventtiilien kautta, sekä vesikiertoinen lattialämmitys. Diplomityössä kehitettiin Fluent-virtauslaskentaohjelmalla kaksiuloitteinen malli asuntokerrostalon huoneesta. Kehitettyä simulointimenetelmää käytettiin huoneen lämpöolosuhteiden hallinnan kehittämisessä mallintamalla tilan ilmavirtauskentälle yksityiskohtainen lämpötila- ja nopeusjakauma. Huoneen ilman nopeus- ja lämpötilajakaumaa tarkasteltiin eri lattia- ja ikkunapinnan lämpötiloilla, eri geometrioilla ja käyttäeneri virtauksia kuvaavia malleja. Huoneesta simuloitiin 12 eri tapausta, joista valittiin parhaiten mittaustuloksiin sopiva. Tähän tapaukseen tehtiin muutoksia lattia- ja ikkunapinnan lämpötiloihin. Työssä selvitettiin, kuinka nämä muutokset vaikuttavat huoneen nopeus- ja lämpötilajakaumiin.

Uimahallien vedestä haihtuvat epäpuhtaudet ja niiden leviäminen allastilassa

Uimaveden klooridesinfioinnissa syntyy sivutuotteena haihtuvia ja haitallisia halogeeniyhdisteitä, kuten trihalometaaneja ja triklooriamiinia, jotka voivat heikentää allas-tilan sisäilman laatua merkittävästi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa näiden desinfioinnin sivutuotteiden pitoisuuksia suomalaisissa uimahalleissa sekä selvittää epäpuhtauksien kulkeutumista allastiloissa. Lisäksi pyrittiin löytämään merkittävimmät veden laatu- ja käsittelyparametrit sekä ilmanvaihtotekniset tekijät, jotka vaikuttavat vedestä haihtuvien epäpuhtauksien pitoisuuksiin hallitiloissa. Mittaukset tehtiin kymmenessä eri puolilla Suomea sijaitsevassa uimahallissa. Mittausten perusteella havaittiin, että allastilojen kloroformipitoisuudet vaihtelivat välillä 8,9-84,0 ¿g/m3. Terapia-allasostoilta mitatut pitoisuudet olivat pääallastiloista mitattuja pitoisuuksia suurempia ja aamulla mitattu pitoisuus alhaisempi kuin illalla mitattu. Lisäksi ilmastoiduista valvomoista mitatut pitoisuudet olivat merkittävästi allastilojen pitoisuuksia pienempiä. Triklooriamiininäytteistä suurin osa oli alle määritysrajan. Sisäilman kloroformipitoisuuden havaittiin korreloivan veden lämpötilan sekä ilman kosteuden kanssa. Triklooriamiinille tilastollista analyysiä ei voitu tehdä mm. määritys-rajan alle jääneiden näytteiden suuren osuuden vuoksi. Teknisten kyselyiden ja ilmanvaihtomittausten perusteella todettiin, että uimahallien ilmanvaihto toimii lämmitystarpeen vuoksi sekoittavana ja epäpuhtauksien leviämistä allastilassa ei voida käytännössä katsoen estää. Ilman virtausnopeudet pääaltaiden reunoilla olivat pieniä ja ilman virtauskenttien ei todettu vaikuttavan epäpuhtauksien kulkeutumiseen allastiloissa. Mittauskohteiden vähyydestä ja vedenkäsittelyn hallikohtaisista erityispiirteistä johtuen luotettavia johtopäätöksiä vedenkäsittelymenetelmien vaikutuksesta allasveden ja allastilan ilman laatuun ei pystytty tekemään.

Deposition rates of sidestream tobacco smoke particles in an experimental chamber

The natural dissipation rates of sidestream smoke (SS) particles dispersed in a chamber were studied from the standpoint of a static atmosphere and were expressed as half-lives of residence in the air. The half-lives for particles less than 0.3 micron, 0.3-0.5 micron and 0.5-1 micron were found to be 25.5, 12.8 and 4.9 h, respectively. Total particulate matter (TPM) decreases by half after 6.2 h. Other data on diluted SS in the indoor air were also reported.

Virtauslaskentaa ja energia-analyysiä hyödyntävä huoneilman lämpöolosuhteiden simulointimalli

Huonetilojen lämpöolosuhteiden hallinta on tärkeä osa talotekniikan suunnittelua. Tavallisesti huonetilan lämpöolosuhteita mallinnetaan menetelmillä, joissa lämpödynamiikkaa lasketaan huoneilmassa yhdessä laskentapisteessä ja rakenteissa seinäkohtaisesti. Tarkastelun kohteena on yleensä vain huoneilman lämpötila. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää huoneilman lämpöolosuhteiden simulointimalli, jossa rakenteiden lämpödynamiikka lasketaan epästationaarisesti energia-analyysilaskennalla ja huoneilman virtauskenttä mallinnetaan valittuna ajanhetkenä stationaarisesti virtauslaskennalla. Tällöin virtauskentälle saadaan jakaumat suunnittelun kannalta olennaisista suureista, joita tyypillisesti ovat esimerkiksi ilman lämpötila ja nopeus. Simulointimallin laskentatuloksia verrattiin testihuonetiloissa tehtyihin mittauksiin. Tulokset osoittautuivat riittävän tarkoiksi talotekniikan suunnitteluun. Mallilla simuloitiin kaksi huonetilaa, joissa tarvittiin tavallista tarkempaa mallinnusta. Vertailulaskelmia tehtiin eri turbulenssimalleilla, diskretointitarkkuuksilla ja hilatiheyksillä. Simulointitulosten havainnollistamiseksi suunniteltiin asiakastuloste, jossa on esitetty suunnittelun kannalta olennaiset asiat. Simulointimallilla saatiin lisätietoa varsinkin lämpötilakerrostumista, joita tyypillisesti on arvioitu kokemukseen perustuen. Simulointimallin kehityksen taustana käsiteltiin rakennusten sisäilmastoa, lämpöolosuhteita ja laskentamenetelmiä sekä mallinnukseen soveltuvia kaupallisia ohjelmia. Simulointimallilla saadaan entistä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa lämpöolosuhteiden hallinnan suunnitteluun. Mallin käytön ongelmia ovat vielä virtauslaskennan suuri laskenta-aika, turbulenssin mallinnus, tuloilmalaitteiden reunaehtojen tarkka määritys ja laskennan konvergointi. Kehitetty simulointimalli tarjoaa hyvän perustan virtauslaskenta- ja energia-analyysiohjelmien kehittämiseksi ja yhdistämiseksi käyttäjäystävälliseksi talotekniikan suunnittelutyökaluksi.

Laivan ilmastointijärjestelmän perussuunnittelu ja mitoitus

Diplomityön tavoitteena on tarkastella risteilyaluksen ilmastointijärjestelmän suunnittelua ilmamäärien mitoituksen kannalta esisuunnitteluvaiheessa ja lopullisia laskelmia tehtäessä. Teoriaosassa tutustutaan hyvän sisäilmaston tekijöihin ja tarkastellaan ilmankäsittelyä laivoissa yleensä. Tilakohtaisia mitoituksia varten työssä esitellään perusteita, joita suunnittelijan on tunnettava ja huomioitava. Työn tuloksena esitellään laskentaohjelma, joka luo pohjaa tarkempaan ilmamäärälaskentaan standardin ISO 7547 mukaisesti. Ohjelman avulla ilmastoitavaan tilaan saadaan raitisilmamäärään, ilmanvaihtokertoimeen tai lämpökuormiin perustuva ilmamäärä. Esisuunnitteluvaiheessa alustavia ilmamäärälaskelmia tarvitaan tilavarausten riittävyyden tarkasteluun sekä tarjouskeskustelujen aloittamiseen toimittajien kanssa. Ilmamäärän arviointi perustuu vertailulaivoista määritettyihin eri tilatyyppien ja tilojen keskimääräisiin ilmanvaihtokertoimiin. Tilatyyppeihin perustuvilla kertoimilla saadaan tietokoneen avulla nopeasti karkea kuva ilmamäärien suuruusluokasta, tilabudjetin nimityksiin perustuvalla menetelmällä saadaan tarkempia arvioita ilmamääristä.

Secondhand tobacco smoke exposure in open and semi-open settings: a systematic review

Background: Some countries have recently extended smoke-free policies to particular outdoor settings; however, there is controversy regarding whether this is scientifically and ethically justifiable. Objectives: The objective of the present study was to review research on secondhand smoke (SHS) exposure in outdoor settings. Data sources: We conducted different searches in PubMed for the period prior to September 2012. We checked the references of the identified papers, and conducted a similar search in Google Scholar. Study selection: Our search terms included combinations of"secondhand smoke,""environmental tobacco smoke,""passive smoking" OR"tobacco smoke pollution" AND"outdoors" AND"PM" (particulate matter),"PM2.5" (PM with diameter ≤ 2.5 µm),"respirable suspended particles,""particulate matter,""nicotine,""CO" (carbon monoxide),"cotinine,""marker,""biomarker" OR"airborne marker." In total, 18 articles and reports met the inclusion criteria. Results: Almost all studies used PM2.5 concentration as an SHS marker. Mean PM2.5 concentrations reported for outdoor smoking areas when smokers were present ranged from 8.32 to 124 µg/m3 at hospitality venues, and 4.60 to 17.80 µg/m3 at other locations. Mean PM2.5 concentrations in smoke-free indoor settings near outdoor smoking areas ranged from 4 to 120.51 µg/m3. SHS levels increased when smokers were present, and outdoor and indoor SHS levels were related. Most studies reported a positive association between SHS measures and smoker density, enclosure of outdoor locations, wind conditions, and proximity to smokers. Conclusions: The available evidence indicates high SHS levels at some outdoor smoking areas and at adjacent smoke-free indoor areas. Further research and standardization of methodology is needed to determine whether smoke-free legislation should be extended to outdoor settings.

A presença de mercúrio em casa constitui um risco de contaminação humana e / ou ambiental? Relato de um caso

Mercury kept in a garage of a residencial building in Rio de Janeiro was accidentally released and caused local (environmental and human) contamination. The concentration of mercury in indoor air of the most critical site reached 15.5 mg/m³. Outdoor air samples showed concentrations ranging from 0.37 to 6.6 mg/m³ . Seventy five per cent of the urine samples collected from 22 residents in the contaminated building showed levels of mercury higher than those observed in non exposed individuals (>6.9 mg/L); in 30% of these samples, the concentration was higher than 20 mg/L. These values show a high level of human contamination and the final consequences were not so serious owing to the quick action taken by one of the residents.

A qualidade do ar de interiores e a química

In Brazil, very little experimental work on measurements of indoor air pollutant levels has been done. Nowadays, increasing attention is being given to indoor air quality and the health problems associated with buildings and the indoor work environment. The scope of this paper is to review the major pollutants found in indoor environments and their sources. Subsequently, exposure to indoor air pollutants and health effects are considered. The review concludes by briefly addressing assessment of indoor air quality in Brazil and research needs.

Presença de compostos carbonílicos no ar em ambientes internos na cidade de São Paulo

The presence of low carbonyl compounds (C1-C4) and glutaraldehyde was observed in 14 work-locations in São Paulo city, Brazil, during January to July 1997 period. The quantification of other carbonyls was not possible due to a sampling artifact caused probably by undesirable reactions between the ambient ozone and the organic substract of C18 cartridge used to collect carbonyls. High indoor concentrations, compared to outdoor levels, were observed for all compounds. Formaldehyde was the most abundant species (29 ppb) followed by acetone and acetaldehyde (25 and 17 ppb) with a small contribution of propanal, crotonaldehyde and C4 isomers (0.7 to 1.5 ppb) when related to the total indoor carbonyls level. Glutaraldehyde was observed only in two different occupational locations in a hospital at high concentrations (121 ppb). In general, high individual carbonyl levels as well as total carbonyls levels found in several locations indicated an unpropitious air quality for the occupants of these non-industrial sites.

Exposição ocupacional a compostos orgânicos voláteis na indústria naval

The scope of this study involved the evaluation of the concentration of some volatile organic compounds in the internal environmental air of a naval shipyard in the State of Rio de Janeiro, during painting activities in enclosed, semi-enclosed and open areas. Xylene was the volatile compound found in greatest abundance (25.20 to 191.66 ppm) in the locations researched. Benzene in the air, which is a carcinogenic substance, attained levels of 3.34 ppm in semi-enclosed environments and the highest levels of toluene, xylene and n-butanol were found in the enclosed space of the ship. Results obtained highlight the need to establish air quality control programs in these internal areas, in order to safeguard the health of the workers.

Laite- ja työturvallisuus H2S-tiloissa

Tässä työssä selvitettiin, millä tavoin räjähdysvaarallisten työtilojen työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa ja miten turvallisuutta pidetään yllä. Työssä selvitettiin, mitä vaatimuksia räjähdysvaaralliset tilat asettavat laite- ja työturvallisuudelle. Työn lähtökohdaksi otettiin ilmanvaihdon vaikutus sisäilman olosuhteisiin ja samalla selvitettiin, mitä muutoksia räjähdysvaarallisten aineiden käyttö teollisuuden tuotantoprosesseissa aiheuttaa ilmanvaihdossa. Räjähdysvaarallisten tilojen suunnittelua ohjailevat säädökset, lait ja direktiivit. Johdonmukaisen suunnittelulla ja säädöksiä noudattamalla pystytään toteuttamaan turvallinen työympäristö. Räjähdysvaarallista tilaa päästiin tarkastelemaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n metallien talteenottolaitoksella. Työssä haluttiin tutkia rakennuksen työturvallisuutta ja työskentelyolosuhteita. Tutkimuskohteena olleessa reaktorihallissa tehtiin ilmanvaihdon suorituskyvyn mittauksia. Tarkoituksena oli myös tehdä rikkivedyn pitoisuus mittauksia, mutta Talvivaaran tuotannon viivästyessä, pitoisuus mittaukset jätettiin tämän diplomityön ulkopuolelle. Talvivaaraan reaktorirakennuksen olosuhteita ja turvallisuutta tarkasteltiin lähemmin teoreettisten laskelmien avulla. Laskelmien ja mittaustulosten perusteella reaktorirakennuksen ilmanvaihdon suorituskyky todettiin riittäväksi ja toiminta työturvalliseksi. Riskin arvioinnin perusteella reaktorirakennuksen riskitason katsotaan olevan siedettävä.

Poluição química relacionada ao ar de interiores no Brasil

During the last two decades there has been increasing concern within the scientific community related to the effects of indoor air quality on health. Changes in building design devised to improve energy efficiency and new synthetic building materials have contributed to increase pollutant concentrations. These factors have generated poor air quality and caused the development of a lot of symptoms known as Sick Building Syndrome (SBS). In Brazil, there are few studies in this area, collected in this review to support researches and awareness of the need to adopt preventive measures to reach a better quality for the Indoor Environment.