Organisational innovations and health care decentralisation: A perspective from Spain

Recent policy developments in public health care systems lead to a greater diversity in health care. Decentralisation, either geographically or at an institutional level, is the key force, because it encourages innovation and local initiatives in health care provision. The devolution of responsibilities allows for a sort of de-construction of the status quo by changing both organizational forms and service provision. The new organizations enjoy greater freedom in the way they pay their staff, and are judged according to their results. These organizations may retain financial surpluses, develop spin-off companies and commission a range of specialised services (such as Diagnostic and Treatment Centres in UK) from providers outside the institutional setting in order to have more access to capital markets. However this diversity may generate a feeling of lack of commitment to a national health service and ultimately a loss of social cohesion. By fiscal decentralisation to regional authorities or planned delegation of financial agreements to the providers, financial incentives are more explicit and may seem to place profit-making above a commitment to better health care. An evaluation of the myths and realities of the decentralization process is needed. Here, I offer an assessment pros and cons of the decentralization process of health care in Spain, drawing on the experience of regional reforms from the pioneering organisational innovations implemented in Catalonia in 1981, up to the observed dispersion of health care spending per capita among regions at present.

L'insertion sociale plurielle des femmes cadres supérieurs en Suisse : contribution à l'étude du bien-être subjectif au quotidien : approche qualitative intégrative

RESUME« L'insertion sociale plurielle des femmes cadres supérieurs en Suisse. Contribution à l'étude du bien-être subjectif au quotidien. Approche intégrative qualitative. »Depuis une quarantaine d'années, nombreux sont les travaux qui étudient les relations entre les différents milieux de vie au quotidien et, plus particulièrement, l'impact de leurs articulations singulières sur la santé. Nous y identifions deux axes principaux : l'un aborde ce phénomène selon une perspective de « conflit travail-famille » en termes de « stress », l'autre se focalise davantage sur la promotion du « bien-être » au travers d'une approche d'« équilibre travail-vie ». Or, l'ensemble de ces recherches considère comme «pathogènes» les désajustements, les contradictions et les tensions vécus au quotidien. Selon cette tendance, le « bien-être » apparaît comme un état d'équilibre ultime indépendant du contexte de vie du sujet. Toutefois, peu de recherches portent sur la dimension située du bien-être dans son rapport à l'activité concrète au sein des milieux deNotre étude s'intéresse à cette question auprès des femmes cadres supérieurs, selon une perspective critique et développementale en psychologie de la santé (Lyons & Chamberlain, 2006 ; Santiago-Delefosse, 2002,2011 ; Malrieu, 1989 ; Vygotski, 1985). En effet, cette population constitue un terrain privilégié pour comprendre le sens donné à l'activité à partir des contraintes, responsabilités et demandes perçues dans des contextes parfois contradictoires, et pour analyser le rôle de ces derniers dans un bien-être subjectif.En cohérence avec notre positionnement théorique, nous avons mené des entretiens qualitatifs focalisés sur l'activité quotidienne auprès de 20 femmes, et ceci en deux temps (T1-T2) (40 entretiens). Les résultats issus des analyses du contenu des discours permettent de définir le vécu de l'articulation des milieux de vie chez nos participantes, selon trois axes à la fois interdépendants et autonomes. Chaque axe se définit par une série de supports spécifiques jouant un rôle structurant dans leur bien-être subjectif. Ainsi, le premier axe se caractérise par des supports de maîtrise subjective, ainsi que par l'appropriation de contraintes sociales et corporelles, selon un rythme de l'activité soutenu. Le deuxième s'accompagne de supports qui favorisent la prise de distance au travers du relâchement du rythme et du lâcher prise de la maîtrise, par la création d'espaces personnels et sociaux « pour soi ». Enfin, le troisième porte sur le positionnement de soi par rapport à autrui en termes de « personnalisation ».Construits en rapport à la corporéité et à autrui au sein de contextes spécifiques, ces différents supports prennent leur sens au sein d'un système de pratiques global, unique pour chaque femme. Selon cette conception critique, le bien-être subjectif chez les femmes cadres se définit comme le fruit d'un processus mouvant issu des tensions vécues entre les trois axes de l'articulation des milieux de vie. Il est par conséquent social, corporel et psychologique.Nos résultats ouvrent des perspectives de recherche et d'intervention, notamment en santé et travail. Ces ouvertures sont orientées vers une approche intégrative en psychologie de la santé, c'est-à-dire, de la prise en compte dans des questions de santé et de bien-être du processus de construction du sujet en relation à son insertion sociale plurielle.ABSTRACT« Plural social participation among women senior managers in Switzerland. Contribution to the study of subjective well-being in everyday life. An integrative and qualitativeapproach.»For the last forty years, a large body of literature has studied the relationships between different social realms in everyday life and, more particularly, the impact of their singular intertwinements with health. We identify two main trends : The first one focuses on this phenomenon through the « work-family conflict » perspective in terms of « stress » whilst the second one is more concerned by the promotion of « well-being » through a « work-life balance » approach. However, both of these trends consider disadjustments, contradictions and tensions in everyday life as « pathogenic ». According to this conception, « well- being » appears as an ultimate state of balance which is indépendant from the subject's life context. Nevertheless, few studies have examined the situated dimension of well-being in its link to concrete activity in social realms.Our research is concerned with this issue among women senior managers from a critical and developmental perspective in Health Psychology (Lyons & Chamberlain, 2006 ; Santiago-Delefosse, 2002, 2011 ; Malrieu, 1989 ; Vygotski, 1985). In fact, this population represents a favourable field so as to study : how the meaning of daily activity is constructed accross different and often conflictive social realms ; to understand the many ways in which this population deals with perceived constraints, responsibilities and requests, and to analyse the role of situated plural activity in subjective well-being.Consitent with our theoretical framework, we have designed a qualitative method. We have conducted two-time (T1-T2) interviews with 20 women by focusing on their daily activity (40 interviews). The Thematic Content Analysis reveals that four different social realms are articulated among our participants through three main axes, which are at the same time interdependent and autonomous. Each one of these axis is defined by a certain number of specific supports that play an important role in these women's subjective well- being. The first axis is concerned by several supports that signify a « feeling of control » along with the appropriation of social and body constraints by means of a rapid pace of activity. The second one regards the use of supports that contribute to « put things into perspective » by means of the slowing down of the pace of activity and through letting go of the feeling of control. This mechanism includes the creation of personal and social spaces of « one's own ». The third axis is defined by the positioning of the self in regard to others through a process of « personnalization ».Developed in specific contexts through the intertwinnements between the body and social others, supports belonging to these axes acquire significance and meaning on the basis of their relationship to a global system of activities of which they are part. However, this articulation is uniquely defined for each participant. According to this critical approach, subjective well-being among women senior managers emerges as a meaningful and changing process, situated in a plural social context. This is, it appears as the result of conflictual interactions defining the three different axis that we have identified. Subjective well-being is hence a social, embodied and psychological phenomena that is closely linked to the articulation of different social realms. Our findings open new research and practice perspectives, especially concerning health and work issues. These perspectives convey an integrative approach in Health Psychology by considering health and well-being by taking into account the process of construction of the subject in regard to his or her plural social participation.

Attachement à la mère et au père, intersubjectivité et utilisation d'informations publiques.

La théorie de l'attachement est une théorie dyadique, par essence. Même si le père peut être reconnu comme une réelle figure d'attachement, en ce sens qu'il est susceptible de procurer à l'enfant une expérience de sécurité, la théorie reste essentiellement dyadique. Redéfinir la théorie de l'attachement dans une perspective triadique n'est pas sans poser des difficultés théoriques. Ace propos, nous suggérons une perspective inspirée par un concept d'écologie comportementale, celui de l'utilisation adaptative par les organismes d'informations publiques fournies par inadvertance par d'autres organismes, concept que nous étendrons à cette fin aux expressions émotionnelles. Nous proposons alors l'idée que dans la triade, chaque partenaire utilise ce type d'informations, fournies à la fois par chacun des autres partenaires ainsi que par les interactions ellesmêmes entre ces partenaires. L'utilisation de ces informations aurait, dans cette perspective, une fonction adaptative pour le maintien de la triade comme une entité soudée par des échanges d'expériences émotionnelles. The theory of attachment is essentially a dyadic theory. Even though the father is recognised as a real figure of attachment in that he brings a feeling of security to the child, basically the theory remains dyadic. Redefining the theory of attachment in a triadic perspective is not without raising difficult theoretical problems. This leads us to suggest a perspective inspired by the concept of ecological behaviour : the adaptative use of public information acquired inadvertently through other organisms, a concept applied here to emotional expression. We propose that in the triad each partner uses this type of information brought by the other partner as well as those very interactions between both partners. The use of information to maintain the triad as an entity bound by exchanges of emotional experience would be an adaptative function.

Beneficis de la realització d'un programa d'activitat física per persones maniacodepressives

Proposit: L'objectiu d'aquest treball és analitzar quins efectes produeix un programa d'activitat física en pacients amb trastorn bipolar de tipus II. Mètodes: Per la realització d'aquest estudi he comptat amb una mostra petita (n=14), la qual estava dividida en grup control (n=7) i grup intervenció (n=7). Es va realitzar una valoració inicial de la mostra per mitjà del Yesavage i SF-12. Posteriorment el grup intervenció va participar en 20 sessions d'activitat física (freq: 2/set). Un cop finalitzat el programa es va tornar a valorar la mostra per mitjà del Yesavage i SF-12. Resultats: Els subjectes del grup intervenció van millorar en: Estat d'ànim (Yesavage), Percepció de la pròpia salut, nivell d'energia i sentiment de tristesa i desànim. En l'estat de tranquil·litat i calma no van mostrar una gran variació. Conclusions: La pràctica d'activitat física en grup millora l'estat d'ànim, percepció de pròpia salut, redueix l'estat de tristesa i desànim i nivell d'energia.

Deontological and altruistic guilt: evidence for distinct neurobiological substrates.

The feeling of guilt is a complex mental state underlying several human behaviors in both private and social life. From a psychological and evolutionary viewpoint, guilt is an emotional and cognitive function, characterized by prosocial sentiments, entailing specific moral believes, which can be predominantly driven by inner values (deontological guilt) or by more interpersonal situations (altruistic guilt). The aim of this study was to investigate whether there is a distinct neurobiological substrate for these two expressions of guilt in healthy individuals. We first run two behavioral studies, recruiting a sample of 72 healthy volunteers, to validate a set of stimuli selectively evoking deontological and altruistic guilt, or basic control emotions (i.e., anger and sadness). Similar stimuli were reproduced in a event-related functional magnetic resonance imaging (fMRI) paradigm, to investigate the neural correlates of the same emotions, in a new sample of 22 healthy volunteers. We show that guilty emotions, compared to anger and sadness, activate specific brain areas (i.e., cingulate gyrus and medial frontal cortex) and that different neuronal networks are involved in each specific kind of guilt, with the insula selectively responding to deontological guilt stimuli. This study provides evidence for the existence of distinct neural circuits involved in different guilty feelings. This complex emotion might account for normal individual attitudes and deviant social behaviors. Moreover, an abnormal processing of specific guilt feelings might account for some psychopathological manifestation, such as obsessive-compulsive disorder and depression.

Hydraulisen kuristinmallin ja liikealustan ohjauksen kehittäminen reaaliaikasimulointiin

Diplomityön ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin hydraulisen kuristimen ominaisuuksia ja esiteltiin numeerisesti tehokas kuristinmalli käyttäenpolynomifunktiota virtauksen laminaarisen ja transitioalueen kuvaukseen. Puoliempiirisen mallin paremmuus tulee esille siinä, että kuristimen geometriatietoja ei tarvita laskettaessa virtausta paine-eron perusteella. Reaaliaikasimuloinnissa esiintyy kompromisseja tarkkuuden ja laskentanopeuden välillä. Tätä asiaa tutkittiin kahden virtausalueen kuristinmallilla. Transition paine-eron ja integrointiaika-askelen valinnan vaikutus tarkkuuteen ja laskentanopeuteen tutkittiin. Toisessa vaiheessa tutkittiin mahdollisimman hyvän liiketuntuman tuottamista liikealustalla ohjaussignaalia kehittämällä. Liikealustan liikeradan rajallisuudesta johtuen ohjauksessa on perinteisesti käytetty washout-suodatusta, joka erottelee simuloitavan järjestelmän kiihtyvyyssignaalista vain nopeatkiihtyvyydet. Tässä työssä tutkittiin hitaiden kiihtyvyyksien ottamista mukaan liikealustan ohjaukseen liikealustan liikeradan puitteissa. Tämä toteutettiin kuvaamalla hitaat kiihtyvyydet kallistamalla liikealustaa, jolloin käyttäjään kohdistuva voima saatiin kuvattua gravitaatiota hyväksi käyttäen.

Alaistaito osuustoiminnallisessa yrityksessä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää osuustoiminnallisen yrityksen alaistaitoja henkilöstön näkökulmasta. Alaistaitoja pyritään ymmärtämään psykologisen sopimuksen, luottamuksen ja organisaatioon sitoutumisen kautta. Tavoitteena on kartoittaa henkilöstön käsityksiä alaistaidoista. Lisäksi pyritään ymmärtämään mitä osuustoiminnallisuus on henkilöstön näkökulmasta ja minkälaisia yhteyksiä sillä on henkilöstön alaistaitoihin. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoista yksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimihenkilöiden hahmottamat mahdollisuudet olla osallisena johtamistyössä sekä esimiesten odotukset ja toiveet alaisten toteuttamista alaistaidoista ovat samansuuntaisia. Eroavaisuudet toimihenkilöiden ja esimiesten alaistaito käsityksistä liittyvät työyhteisöön ja esimieheen suuntautuvaan vuorovaikutukseen sekä ammatillisen kasvun menetelmiin. Osuustoiminnallisuus luo pohjaa yhteisöllisyydellä ja sitoutumisen kautta.

Henkilöstön suhde osuuspankkiin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää henkilöstön suhdetta suomalaiseen osuustoiminnalliseen organisaatioon. Suhdetta pyritään ymmärtämään organisaatioon identifioitumisen, psykologisen omistajuuden, organisaatioon sitoutumisen ja psykologisen sopimuksen kautta. Tavoitteena on tulkita mikä näistä henkilöstön ja organisaation suhdetta kuvaavista käsitteistä auttaa parhaiten ymmärtämään kyseistä suhdetta. Lisäksi pyritään ymmärtämään osuustoiminnallisuuden merkitystä henkilöstön ja organisaation suhteessa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoistayksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja ja monipuolinenkuva organisaatiosta mm. henkilöstön työtehtävien, aseman ja työssäolovuosien avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstön suhdetta organisaatioon määrittävät parhaiten organisaatioon sitoutuminen ja identifioituminen, joihin osuustoiminnallisuus luo pohjaa arvomaailmallaan ja turvallisuuden tunteen avulla.

Los medios propios de los clubes de fútbol españoles. De la revista oficial a los canales de TDT

La aplicación de las Tecnologías de la Información y la Comunicación (TIC) a la gestión de la comunicación de las organizaciones deportivas ha significado el incremento de los medios de comunicación propios de estas organizaciones para llegar a sus públicos objetivos. Unos medios propios que, en algunos casos, han permitido la globalización de marcas como Barça o Real Madrid y, en otros, reforzar el sentimiento de pertenencia a una comunidad, como es el caso de la radio analógica de los clubes de fútbol andaluces, Sevilla FC o Real Betis. Este artículo muestra parte de los resultados de la tesis doctoral de este investigador sobre las TIC y el deporte, en el que analiza qué medios propios han desarrollado los clubes de fútbol españoles en la nueva era digital.

Henkilöstökoulutus yksilön osaamisen mahdollistajana. Case: Nordea Pankki

Työn tavoitteena oli tarkastella kuinka henkilöstökoulutus vaikuttaa koulutettavan tietoihin, taitoihin ja hänen käyttäytymiseensä työssä eli muuttuuko henkilöstökoulutus yksilön osaamiseksi. Samalla kartoitettiin oppimista edistäviä ja toisaalta estäviä seikkoja.Vastauksia tutkimusongelmiin etsittiin sekä teorian kautta että tarkastelemalla Case yrityksessä Nordea Pankissa läpivietyä koulutusohjelmaa. Tutkielman empiirinen osuus suoritettiin kahdella lomakekyselyllä sekä niiden tuloksia syventävällä puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla.Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että henkilöstökoulutus on hyvä keino eksplisiittisen tiedon jakamiseen. Se parantaa henkilöstön osaamistasoa. Aikuisen oppimisprosessi perustuu hänen oppimismotivaatioonsa sekä hänen aikaisempiin kokemuksiinsa. Oppimisprosessia tukee organisaation oppimiskulttuuri, jossa on motivoiva ilmapiiri ja joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Kiire ja motivaation puute ovat pahimmat oppimisen esteet.

Psykologinen omistajuus - synty ja seuraukset S-ryhmän osuuskaupoissa

Pro gradu - tutkielman tavoitteena on selvittää kokeeko osuuskauppojen henkilöstö psykologista omistajuutta organisaatiotaan kohtaan sekä kuinka psykologinen omistajuus kohdistuu organisaation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteena on selvittää mitkä tekijät ovat johtaneet psykologiseen omistajuuteen ja mitä vaikutuksia psykologisella omistajuudella on henkilöstön odottamien oikeuksien ja vastuuntunnon kannalta. Näihin tavoitteisiin on pyritty kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksessa käsitellään lyhyesti myös organisaatioon sitoutumista, organisaatioon identifioitumista ja sisäistämistä psykologisen omistajuuden erottamiseksi näistä. Käsitteiden erojen ymmärtämiseen on pyritty kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstön organisaatiota kohtaan kokema psykologinen omistajuus johtaa henkilöstön henkilökohtaiseen vastuuseen organisaatiosta, organisaatioon kuulumisen tunteeseen ja haluun säilyttää organisaation jäsenyys.

Liikealustan suunnittelu liikkuvan työkoneen simulaattoriin

Työssä suunniteltiin liikealusta liikkuvan työkoneen koulutussimulaattoriin. Suunnittelu aloitettiin mittaamalla lastauskoneen dynaamisia ominaisuuksia. Mittausdatan ja koneen toiminnan analysoinnin perusteella valittiin liikealustan perusrakenne. Toimilaitteiden mitoitus tapahtui simulointimallin avulla, jossa käytettiin mitattuja kiihtyvyyksiä, signaalin suodatusta, käänteiskinematiikkaa ja käänteisdynamiikkaa. Simulointimallia käytettiin myös mekaanisen rakenteen mitoituksessa. Lisäksi visualisoinnin ja ohjauksen toteutusta tutkittiin. Työn tavoitteena oli kehittää mahdollisimman realistisen liiketuntuman toteuttava ja kustannustehokas liikealusta. Lisäksi pyrittiin matalaan ja helposti siirrettävissä olevaan rakenteeseen. Liikealustan liikkeet pyrittiin toteuttamaan sähkökäytöillä. Suunnittelun tuloksena saatiin kolmen vapausasteen liikealusta, joka on toteutettu servomoottoreilla. Työssä suunnitellusta liikealustasta on tarkoitus rakentaa fyysinen prototyyppi ja liittää se lastauskoneen reaaliaikasimulaattoriin.

Strategian toimeenpanon haasteet - case SPY

Tutkimuksen tarkoituksensa oli luoda kokonaiskuva strategian toimeenpanoprosessista ja tuoda esiin case –yrityksen strategian toimeenpanon haasteet. Case –yritys toimii tietoliikennepalvelujen toimialalla, joka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Yritys käynnisti strategiaprosessin vuonna 2002, jonka seurauksena liiketoiminnan painopistettä muutettiin palveluliiketoimintaan. Strategian toimeenpano ei sujunut haasteitta. Yritys on käynnistämässä uutta strategiaprosessia. Jotta edellisen strategian toimeenpanon ongelmat vältettäisiin, haluttiin tutkia, mikä on case –yrityksen strategian toimeenpanon taso tällä hetkellä ja tunnistaa case -yrityksen strategian toimeenpanemisen kehittämiskohdat. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen case –tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluin. Tulokset osoittivat, että case –yrityksessä strategian toimeenpanoa voidaan kehittää erityisesti selkeyttämällä visio, lisäämällä johtajuutta ja visionäärisyyttä. Strategian toimeenpanossa johdolta vaaditaan myyntitaitoja: selkeää päämäärää, viestintää, luottamuksen tunteen luomista ja herkkyyttä kuunnella henkilöstön tuntoja. Johdon on itse omalla esimerkillään tehtävä tämä myyntityö. Hyvä visio poistaa muutosvastarintaa ja ohjaa oikeisiin päätöksiin. Ilman hyvää visiota, strategiasta voi tulla toimeenpanokelvoton. Strateginen johtaminen jatkuvana oppimisprosessina antaa hyvät mahdollisuudet tunnistaa toimintaympäristön muutokset. Strategiaprosessi kasvattaa koko yrityksen visionäärisyyttä samalla sitouttaen strategian toimeenpanoon. Lisäksi strategiaprosessi auttaa luomaan yritykseen joustavan oppivan organisaation kulttuurin, joka on edellytys kilpailukyvyn säilymiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Asma y actividad física. Revisión

El asma es una enfermedad inflamatoria crónica de elevada prevalencia a nivel mundial, siendo el colectivo más afectado el formado por niños y adolescentes. Su sintomatología se caracteriza por la aparición de tos, disnea, sibilancias, sensación de opresión en el pecho y broncoconstricción. Tradicionalmente se había pensado que el deporte y el ejercicio físico estaban contraindicados en pacientes asmáticos. Por otro lado, el paciente asmático suele presentar niveles de condición física y práctica deportiva menores que los sujetos sanos. Actualmente se ha propuesto la actividad física regular como un camino válido para mejorar la percepción y el autoconocimiento personal sobre esta enfermedad. Se aconseja la prescripción de actividad física como forma de mejorar su sintomatología y evolución. La práctica de una actividad física regular en pacientes asmáticos debería ser considerada dentro de los actuales y futuros programas de salud como un objetivo fundamental.

Psykologinen omistajuus etätyöskentelyssä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää etätyöntekijöiden työhönsä kokemaa omistajuuden tunnetta sekä sen syntymismekanismeja ja seurauksia. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kuinka etätyön eri muodot korostuvat etätyöskentelyn oletetuissa eduissa ja ongelmissa. Etätyön muotojen osalta oli tavoitteena myös selvittää niden yhteyttä itsenäisyyden tunteeseen. Tutkielman tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tutkielman tutkimuskontekstina on etätyö. Tutkimuksen perusteella etätyöntekijät kokevat työnsä keskimäärin melko paljon omakseen. Tutkimustulokset osoittivat, että työtä kohtaan koettu psykologinen omistajuus syntyy kolmen ”reitin” kautta, joita ovat kohteen hallinta, kohteen perusteellinen tunteminen ja voimavarojen käyttäminen kohteeseen. Näiden ”reittien” syntymiseen taas oli positiivinen yhteys seuraavilla työn ulottuvuuksilla: työn vaatimat taidot, työn hahmottaminen, työn merkitsevyys, itsenäisyys sekä palaute työstä. Tutkimustulokset todistivat, että psykologinen omistajuus oli positiivisessa yhdeydessä työperäiseen itsetuntoon, työtyytyväisyyteen, työmotivaatioon, yksilön kehittymiseen työssään, vastuuntuntoon työtään kohtaan sekä rehtiyteen. Voimakkain yhteys psykologisella omistajuudella oli työtyytyväisyyden kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaankin sanoa, että mitä enemmän henkilö kokee työnsä omakseen, niin sitä tyytyväisempi hän on työhönsä. Tutkimustulokset osoittivat, että etätyön muodolla on merkitystä etätyöskentelyssä koettuihin etuihin ja ongelmiin. Täysipäiväisen etätyön tekijät kokivat edut kaikista positiivisimmin ja ongelmat taas kaikista negatiivisimmin. Mobiilit työntekijät kokivat työssään alhaisempaa itsenäisyyden tunnetta kuin muiden etätyön muotojen edustajat.