Monitoring one-year compliance to antihypertension medication in the Seychelles.

OBJECTIVE: To examine the compliance to medication among newly diagnosed hypertensive patients screened from the general population of the Seychelles, a rapidly developing country. METHODS: Among the 1067 participants to a population-based survey for cardiovascular risk factors, hypertension was discovered in 50 (previously unaware of having hypertension and having blood pressure > or = 160/95 mmHg over 3 visits). These 50 patients were placed on a daily one-pill regimen of medication (bendrofluazide, atenolol, or a combination of hydrochlorothiazide and atenolol) and compliance to the regimen was assessed over 12 months using electronic pill containers. Satisfactory compliance was defined as taking the medication on 6 or 7 days a week on average (which corresponds to a mean compliance level of > or = 86%). FINDINGS: In the first month, fewer than half (46%) of the new hypertension patients achieved satisfactory compliance, and only about one-quarter (26%) achieved this level by the twelfth month. Compliance was better among the 23 participants who regularly attended medical follow-up, with nearly three-quarters of these patients (74%) achieving satisfactory compliance during the first month and over one-half (55%) by the twelfth month. There was a direct association between mean 12-month compliance level and having a highly skilled occupation; having good health awareness; and regularly attending medical appointments. In contrast, there was an inverse relationship between mean compliance level and heavy drinking. CONCLUSION: The low proportion of people selected from the general population who were capable of sustaining satisfactory compliance to antihypertension medication may correspond to the maximum effectiveness of medication interventions based on a screening and treatment strategy in the general population. The results stress the need for both high-risk and population approaches to improve hypertension control.

Case-based learning in VTLE: An effective strategy for improving learning design

This article presents preliminary research from an instructional design perspective on the design of the case method as an integral part of pedagogy and technology. Key features and benefitsusing this teaching and learning strategy in a Virtual Teaching and Learning Environment(VTLE) are identified, taking into account the requirements of the European Higher Education Area (EHEA) for a competence-based curricula design. The implications of these findings for alearning object approach exploring the possibilities of learning personalization, reusability and interoperability trough IMS LD, are also analyzed.

Vakuutusyhtiön myyntiorganisaation toimintaprosessien muutos ja muutoksen johtaminen

Yhtiössä on tehty vuoden 2005 aikana strategiaprosessi, jonka tuloksena on päätetty alueiden vähentämisestä seitsemästä neljään sekä konttoriverkoston supistamisesta. Osa yhteyspäälliköistä tulee siirtymään työpisteisiin tai kotikonttoreihin, jolloin esimiestyön haasteet kasvavat maantieteellisistä etäisyyksistä johtuen. Työn keskeisenä sisältönä ovat operatiivisen johdon toimintamallit muutosten toteuttamiseksi ja johtajiston ja esimiesten vastuunkanto yhteisistä päätöksistä. Pitkään jatkuneen stabiilin tilan jälkeen muutosten toteuttaminen on aiheuttanut paljon muutosvastarintaa, joten esimiesten toimintaa ja osaamista pyritään kehittämään muutosta tukevaksi. Työn keskeisenä tuloksena ovat muutoksen perusteet: selkeän vision, yrityskulttuurin ja asenteiden kääntäminen muutosta tukevaksi, viestinnän merkitys ja esimiesten yhteinen linja henkilöstöjohtamisessa. Aluejohdon ajankäytön muutos ja oman toiminnan muuttaminen ovat työn keskeisiä tuloksia, joilla uusia toimintamalleja voidaan viedä organisaatiossa eteenpäin.

Osaaminen tietämyksen tukena kehitettäessä aikuisopiston työprosesseja

Osaaminen voi muodostua ongelmaksi yritysten kilpailukyvylle, jos siihen ei kiinnitetä huomiota jo strategiasuunnittelusta lähtien. Vaikka asiakkaiden muuttuneet odotukset kyettäisiinkin kohdentamaan ennen kilpailijoita, saattaa olla, että siihen ei pystytä vastaamaan, jos ei ehditä oppimaan uutta tai uudella tavalla. Diplomityön tavoitteena on laatia Etelä-Karjalan aikuisopistollehenkilöstön osaamisen kehittämiskuvaus siitä, kuinka strategian määrittämisestälähtien voidaan henkilöstön osaamista parantaa ja pyrkiä luomaan kilpailuetua markkinoilla. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee olla suunnitelmallista, tarvittaessa yksilön, ryhmän ja organisaation edut huomioivaa, riittävän yksinkertaista ja konkreettista, jotta suunnitelma voidaan toteuttaa, seurata ja edelleenkehittää. Työn teoriaosassa on kuvattu vision ja strategian merkitystä osaamisen kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu yksilön oppimista, oppimisen prosessia ja sen kehittymistä organisaation kyvykkyydeksi. Osaamisen infrastruktuuria on lähestytty organisaatiokulttuurin, sitouttamisen ja kehittämisjärjestelmän näkökulmasta. Empiirisessä osuudessa on tuotu esiin aikuisopiston henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteet, nykyiset käytännöt, kehittämisen vaihtoehdot sekä jatkotoimenpiteet. Osaaminen on aikuisopiston henkilöstön ammattitaidon perusta. Osaamistarpeen määrittämisen tulee keskittyä aikuisopiston ydinosaamisen kehittämiseen. Henkilöstö tulisi nähdä motivoinnin ja sitouttamisen kautta inhimillistä tietopääomaa kasvattavana tekijänä, johon voidaan sujuvasti liittää aineeton pääoma (data, informaatio jne.) sekä strateginen reservi, kuten kilpailuetua tuottava innovointitoiminta.

Optimizing the Anti-VEGF Treatment Strategy for Neovascular Age-Related Macular Degeneration: From Clinical Trials to Real-Life Requirements.

NlmCategory="UNASSIGNED">This Perspective discusses the pertinence of variable dosing regimens with anti-vascular endothelial growth factor (VEGF) for neovascular age-related macular degeneration (nAMD) with regard to real-life requirements. After the initial pivotal trials of anti-VEGF therapy, the variable dosing regimens pro re nata (PRN), Treat-and-Extend, and Observe-and-Plan, a recently introduced regimen, aimed to optimize the anti-VEGF treatment strategy for nAMD. The PRN regimen showed good visual results but requires monthly monitoring visits and can therefore be difficult to implement. Moreover, application of the PRN regimen revealed inferior results in real-life circumstances due to problems with resource allocation. The Treat-and-Extend regimen uses an interval based approach and has become widely accepted for its ease of preplanning and the reduced number of office visits required. The parallel development of the Observe-and-Plan regimen demonstrated that the future need for retreatment (interval) could be reliably predicted. Studies investigating the observe-and-plan regimen also showed that this could be used in individualized fixed treatment plans, allowing for dramatically reduced clinical burden and good outcomes, thus meeting the real life requirements. This progressive development of variable dosing regimens is a response to the real-life circumstances of limited human, technical, and financial resources. This includes an individualized treatment approach, optimization of the number of retreatments, a minimal number of monitoring visits, and ease of planning ahead. The Observe-and-Plan regimen achieves this goal with good functional results. Translational Relevance: This perspective reviews the process from the pivotal clinical trials to the development of treatment regimens which are adjusted to real life requirements. The article discusses this translational process which- although not the classical interpretation of translation from fundamental to clinical research, but a subsequent process after the pivotal clinical trials - represents an important translational step from the clinical proof of efficacy to optimization in terms of patients' and clinics' needs. The related scientific procedure includes the exploration of the concept, evaluation of security, and finally proof of efficacy.

Strategian toimeenpanon haasteet - case SPY

Tutkimuksen tarkoituksensa oli luoda kokonaiskuva strategian toimeenpanoprosessista ja tuoda esiin case –yrityksen strategian toimeenpanon haasteet. Case –yritys toimii tietoliikennepalvelujen toimialalla, joka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Yritys käynnisti strategiaprosessin vuonna 2002, jonka seurauksena liiketoiminnan painopistettä muutettiin palveluliiketoimintaan. Strategian toimeenpano ei sujunut haasteitta. Yritys on käynnistämässä uutta strategiaprosessia. Jotta edellisen strategian toimeenpanon ongelmat vältettäisiin, haluttiin tutkia, mikä on case –yrityksen strategian toimeenpanon taso tällä hetkellä ja tunnistaa case -yrityksen strategian toimeenpanemisen kehittämiskohdat. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen case –tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluin. Tulokset osoittivat, että case –yrityksessä strategian toimeenpanoa voidaan kehittää erityisesti selkeyttämällä visio, lisäämällä johtajuutta ja visionäärisyyttä. Strategian toimeenpanossa johdolta vaaditaan myyntitaitoja: selkeää päämäärää, viestintää, luottamuksen tunteen luomista ja herkkyyttä kuunnella henkilöstön tuntoja. Johdon on itse omalla esimerkillään tehtävä tämä myyntityö. Hyvä visio poistaa muutosvastarintaa ja ohjaa oikeisiin päätöksiin. Ilman hyvää visiota, strategiasta voi tulla toimeenpanokelvoton. Strateginen johtaminen jatkuvana oppimisprosessina antaa hyvät mahdollisuudet tunnistaa toimintaympäristön muutokset. Strategiaprosessi kasvattaa koko yrityksen visionäärisyyttä samalla sitouttaen strategian toimeenpanoon. Lisäksi strategiaprosessi auttaa luomaan yritykseen joustavan oppivan organisaation kulttuurin, joka on edellytys kilpailukyvyn säilymiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Undergraduate palliative care teaching in Swiss medical faculties: a nationwide survey and improved learning objectives.

BACKGROUND: In 2007, a first survey on undergraduate palliative care teaching in Switzerland has revealed major heterogeneity of palliative care content, allocation of hours and distribution throughout the 6 year curriculum in Swiss medical faculties. This second survey in 2012/13 has been initiated as part of the current Swiss national strategy in palliative care (2010 - 2015) to serve as a longitudinal monitoring instrument and as a basis for redefinition of palliative care learning objectives and curriculum planning in our country. METHODS: As in 2007, a questionnaire was sent to the deans of all five medical faculties in Switzerland in 2012. It consisted of eight sections: basic background information, current content and hours in dedicated palliative care blocks, current palliative care content in other courses, topics related to palliative care presented in other courses, recent attempts at improving palliative care content, palliative care content in examinations, challenges, and overall summary. Content analysis was performed and the results matched with recommendations from the EAPC for undergraduate training in palliative medicine as well as with recommendations from overseas countries. RESULTS: There is a considerable increase in palliative care content, academic teaching staff and hours in all medical faculties compared to 2007. No Swiss medical faculty reaches the range of 40 h dedicated specifically to palliative care as recommended by the EAPC. Topics, teaching methods, distribution throughout different years and compulsory attendance still differ widely. Based on these results, the official Swiss Catalogue of Learning Objectives (SCLO) was complemented with 12 new learning objectives for palliative and end of life care (2013), and a national basic script for palliative care was published (2015). CONCLUSION: Performing periodic surveys of palliative care teaching at national medical faculties has proven to be a useful tool to adapt the national teaching framework and to improve the recognition of palliative medicine as an integral part of medical training.

CRM and higher education : developing a monitoring system to improve relationships in e-learning environments

Peer-reviewed

Osaamisen johtaminen tietohallintopalveluita tarjoavan organisaation suorituskyvyn kehittämisessä

Tässä diplomityössä tutkitaan osaamisen johtamisen järjestelmää strategisesta näkö-kulmasta tietohallintopalveluita tuottavassa organisaatiossa. Tutkimuksen tarkoitukse-na oli kehittää osaamisen johtamisen kokonaisuutta kohdeorganisaation suorituskyvyn kehittämiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana ovat organisaation arvot, missio ja visio sekä näiden kautta rakentuva organisaation osaamisen strategia. Osaamisen strategian näkökulmasta tarkastellaan asiantuntijuutta, osaamisen johtamista ja organisaation ydinosaamisia. Teoreettisesta näkökulmasta tutkitaan myös verkostoitumista ja oppi-misen verkostomallin hyödyntämismahdollisuuksia kohdeorganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin laadullisella teemahaastattelulla. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva kohdeorganisaation osaamisen johtamisen kokonai-suudesta. Verkostoituminen ja verkostomainen työskentely ovat kohdeorganisaatiossa erittäin suuressa roolissa, joten oppimisen verkostomallia voitaisiin hyödyntää organi-saatiossa tehokkaasti. Tämä edellyttää kuitenkin verkoston johtamista ja tavoitteellista osallistumista verkostoihin sekä asetettujen tavoitteiden mittaamista.

Osaamisen johtaminen pk-yrityksen kansainvälisen kasvun elinkaarella

Tutkimuksen tavoitteena oli osaamisen johtamisen holistinen tarkastelu pk-yrityksen kansainvälisen kasvun elinkaarella. Osaamisen johtamisen malli sisältää osaamisen, tiedon, eriasteiset ja hierarkisesti eritasoiset liittoumat ja verkostot sekä internetin tarjonnan organisaation oppimisen ohella. Pk-yrityksen syntyminen, kasvu kotimarkkinoilla ja kansainvälinen kasvu voivat perustua kansainvälisyyteen. Holistinen kansainvälistyminen voi alkaa mistä funktiosta tai prosessista tahansa ja ulottua eriasteisena muihin funktioihin ja/tai prosesseihin. Kansainvälistyminen ja kansainvälinen toiminta voi katketa kokonaan tai funktioitain ja alkaa uudelleen. Tutkimuksen holistisella mallilla analysoitiin tapausyritykset hyödyntämällä osa-aluekronologiaa. Tuloksilla tarkennettiin mallia. Tarkennettu malli korostaa kasvu ja/tai kansainvälistymisärsykkeen/impulssin syntyvän sekä kotiettä ulkomaisilta kysyntä- ja/tai tarjontamarkkinoilta sekä yrityksen sisä- että ulkopuolelta tai olevan piilevänä omistajayrittäjässä. Holistisuus korostaa mallin kaikissa osissa ennen alkua (pre-start) vaiheen asemaa, päättymätöntä uudistumisprosessia. Osaamisen johtamisessa korostuu proaktiivisuus. Jokainen uudistamisprosessi edellyttää olevan osaamisen vahvistamista, ja organisaation ulkopuolisen osaamis- ja tietopääoman hyödyntämistä. Osaamisen johtaminen sisältää varsinaisen ja laajennetun organisaation yksilöiden, ryhmien ja yksiköiden visio- ja strategiaperusteisen johtamisen. Tämä edellyttää sitouttamista, motivointia ja omaehtoisuuden sekä organisaation sisäisen ja ulkoisen kulttuurietäisyyden hyödyntämistä. Yksilön fokus osaamisen johtamisen näkökulmasta on tehtävään sitoutuminen ja itsensä toteuttaminen. Fokukset ovat proaktiiviisia vaihdellen funktioiden ja prosessien elinkaarilla dynaamisesti. Tutkimus myötävaikuttaa omistajayrittäjän roolin korostamiseen, kasvu- ja kansainvälistymisimpulssin ja ennen alkua (pre start) vaiheen holistisuuden ymmärtämiseen laaja-alaisesti. Kasvu- ja kansainvälistymisimpulsseja/ärsykkeitä ja niistä seuraavia pre start vaiheita/osa-alueita on pk-yrityksen elinkaarella (1+n) kappaletta; (n: 0- oo). Malli myötävaikuttaa ymmärtämään aineettomia osaamis- ja tieto-optioita sekä korostaa transnationalpiirteitä kansainvälistä kasvua vahvistavina.

Learning Grasp Affordances from Vision

Monimutkaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä työskentelevät robotit tarvitsevat kykyä manipuloida ja tarttua esineisiin. Tämä työ tutkii robottitarttumisen ja robottitartuntapis-teiden koneoppimisen aiempaa tutkimusta ja nykytilaa. Nykyaikaiset menetelmät käydään läpi, ja Le:n koneoppimiseen pohjautuva luokitin toteutetaan, koska se tarjoaa parhaan onnistumisprosentin tutkituista menetelmistä ja on muokattavissa sopivaksi käytettävissä olevalle robotille. Toteutettu menetelmä käyttää intensititeettikuvaan ja syvyyskuvaan po-hjautuvia ominaisuuksi luokitellakseen potentiaaliset tartuntapisteet. Tämän toteutuksen tulokset esitellään.

Adult education policy in the European Union during the Lisbon decade : the shift to vocational adult learning and work skills matching

This doctoral dissertation investigates the adult education policy of the European Union (EU) in the framework of the Lisbon agenda 2000–2010, with a particular focus on the changes of policy orientation that occurred during this reference decade. The year 2006 can be considered, in fact, a turning point for the EU policy-making in the adult learning sector: a radical shift from a wide--ranging and comprehensive conception of educating adults towards a vocationally oriented understanding of this field and policy area has been observed, in particular in the second half of the so--called ‘Lisbon decade’. In this light, one of the principal objectives of the mainstream policy set by the Lisbon Strategy, that of fostering all forms of participation of adults in lifelong learning paths, appears to have muted its political background and vision in a very short period of time, reflecting an underlying polarisation and progressive transformation of European policy orientations. Hence, by means of content analysis and process tracing, it is shown that the new target of the EU adult education policy, in this framework, has shifted from citizens to workers, and the competence development model, borrowed from the corporate sector, has been established as the reference for the new policy road maps. This study draws on the theory of governance architectures and applies a post-ontological perspective to discuss whether the above trends are intrinsically due to the nature of the Lisbon Strategy, which encompasses education policies, and to what extent supranational actors and phenomena such as globalisation influence the European governance and decision--making. Moreover, it is shown that the way in which the EU is shaping the upgrading of skills and competences of adult learners is modeled around the needs of the ‘knowledge economy’, thus according a great deal of importance to the ‘new skills for new jobs’ and perhaps not enough to life skills in its broader sense which include, for example, social and civic competences: these are actually often promoted but rarely implemented in depth in the EU policy documents. In this framework, it is conveyed how different EU policy areas are intertwined and interrelated with global phenomena, and it is emphasised how far the building of the EU education systems should play a crucial role in the formation of critical thinking, civic competences and skills for a sustainable democratic citizenship, from which a truly cohesive and inclusive society fundamentally depend, and a model of environmental and cosmopolitan adult education is proposed in order to address the challenges of the new millennium. In conclusion, an appraisal of the EU’s public policy, along with some personal thoughts on how progress might be pursued and actualised, is outlined.

International Partnering strategy for e-learning provider in emerging economies: Evidence from East Africa learning institutions

International partnership has received growing interest in the literature during the past decades due to globalization, increased technological approaches and rapid changes in competitive environments. The study specifically determines the support provided by international partners on promotion of e-learning in East Africa, assess the motives of partner selection criteria, the determinants of selecting partners, partner models and partner competence of e-learning provider. The study also evaluates obstacles of e-learning partnering strategy in East Africa learning institutions. The research adopts a descriptive survey design. Target population involved East Africa learning institutions with a list of potential institutions generated from the Ministry of Higher Education database. Through a targeted reduction of the initial database, consisting of all learning institutions, both public and private, the study created a target sample base of 200 learning institutions. Structured questionnaires scheduled were used to collect primary data. Study findings showed the approach way East African communities in selecting their e-learning partners depend on international reputation of partners, partner with ability to negotiate with foreign governments, partner with international and local experiences, nationality of foreign partner and partners with local market knowledge.

Learning information technology business in a changing industry landscape. Introducing Team Entrepreneurship in Renewing Bachelor Education in Renewing Bachelor Education in Information

Speed, uncertainty and complexity are increasing in the business world all the time. When knowledge and skills become quickly irrelevant, new challenges are set for information technology (IT) education. Meta-learning skills – learning how to learn rapidly - and innovation skills have become more essential than single technologies or other specific issues. The drastic changes in the information and communications technology (ICT) sector have caused a need to reconsider how IT Bachelor education in Universities of Applied Sciences should be organized and employed to cope with the change. The objective of the study was to evaluate how a new approach to IT Bachelor education, the ICT entrepreneurship study path (ICT-ESP) fits IT Bachelor education in a Finnish University of Applied Sciences. This kind of educational arrangement has not been employed elsewhere in the context of IT Bachelor education. The study presents the results of a four-year period during which IT Bachelor education was renewed in a Finnish University of Applied Sciences. The learning environment was organized into an ICT-ESP based on Nonaka’s knowledge theory and Kolb’s experiental learning. The IT students who studied in the ICT-ESP established a cooperative and learned ICT by running their cooperative at the University of Applied Sciences. The students (called team entrepreneurs) studied by reading theory in books and other sources of explicit information, doing projects for their customers, and reflecting in training sessions on what was learnt by doing and by studying the literature. Action research was used as the research strategy in this study. Empirical data was collected via theme-based interviews, direct observation, and participative observation. Grounded theory method was utilized in the data analysis and the theoretical sampling was used to guide the data collection. The context of the University of Applied Sciences provided a good basis for fostering team entrepreneurship. However, the results showed that the employment of the ICT-ESP did not fit into the IT Bachelor education well enough. The ICT-ESP was cognitively too tough for the team entrepreneurs because they had two different set of rules to follow in their studies. The conventional courses engaged lot of energy which should have been spent for professional development in the ICT-ESP. The amount of competencies needed in the ICT-ESP for professional development was greater than those needed for any other ways of studying. The team entrepreneurs needed to develop skills in ICT, leadership and self-leadership, team development and entrepreneurship skills. The entrepreneurship skills included skills on marketing and sales, brand development, productization, and business administration. Considering the three-year time the team entrepreneurs spent in the ICT-ESP, the challenges were remarkable. Changes to the organization of IT Bachelor education are also suggested in the study. At first, it should be admitted that the ICT-ESP produces IT Bachelors with a different set of competencies compared to the conventional way of educating IT Bachelors. Secondly, the number of courses on general topics in mathematics, physics, and languages for team entrepreneurs studying in the ICTESP should be reconsidered and the conventional course-based teaching of the topics should be reorganized to support the team coaching process of the team entrepreneurs with their practiceoriented projects. Third, the upcoming team entrepreneurs should be equipped with relevant information about the ICT-ESP and what it would require in practice to study as a team entrepreneur. Finally, the upcoming team entrepreneurs should be carefully selected before they start in the ICT-ESP to have a possibility to eliminate solo players and those who have a too romantic view of being a team entrepreneur. The results gained in the study provided answers to the original research questions and the objectives of the study were met. Even though the IT degree programme was terminated during the research process, the amount of qualitative data gathered made it possible to justify the interpretations done.