Semantic domain and grammatical class effects in the picture-word interference paradigm

The role of grammatical class in lexical access and representation is still not well understood. Grammatical effects obtained in picture-word interference experiments have been argued to show the operation of grammatical constraints during lexicalization when syntactic integration is required by the task. Alternative views hold that the ostensibly grammatical effects actually derive from the coincidence of semantic and grammatical differences between lexical candidates. We present three picture-word interference experiments conducted in Spanish. In the first two, the semantic relatedness (related or unrelated) and the grammatical class (nouns or verbs) of the target and the distracter were manipulated in an infinitive form action naming task in order to disentangle their contributions to verb lexical access. In the third experiment, a possible confound between grammatical class and semantic domain (objects or actions) was eliminated by using action-nouns as distracters. A condition in which participants were asked to name the action pictures using an inflected form of the verb was also included to explore whether the need of syntactic integration modulated the appearance of grammatical effects. Whereas action-words (nouns or verbs), but not object-nouns, produced longer reaction times irrespective of their grammatical class in the infinitive condition, only verbs slowed latencies in the inflected form condition. Our results suggest that speech production relies on the exclusion of candidate responses that do not fulfil task-pertinent criteria like membership in the appropriate semantic domain or grammatical class. Taken together, these findings are explained by a response-exclusion account of speech output. This and alternative hypotheses are discussed.

Metadata for describing learning scenarios under European Higher Education Area paradigm

In this paper we identify the requirements for creating formal descriptions of learning scenarios designed under the European HigherEducation Area paradigm, using competences and learning activities as the basic pieces of the learning process, instead of contents and learning resources, pursuing personalization. Classical arrangements of content based courses are no longer enough to describe all the richness of this new learning process, where user profiles, competences and complex hierarchical itineraries need to be properly combined. We study the intersection with the current IMS Learning Design specification and theadditional metadata required for describing such learning scenarios. This new approach involves the use of case based learning and collaborativelearning in order to acquire and develop competences, following adaptive learning paths in two structured levels.

Yrityksen strategiaprosessi : Näkökulmia strategisen johtamisen kehitämiseksi konserniorganisaatiossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä strategiaprosessiin liittyvät kriittiset alueet, konsernijohdon tehtävät strategiaprosessissa sekä edellisten pohjalta kehittää konsernityyppiselle yritykselle normatiivinen strategiaprosessin malli kriittisten alueiden hallitsemiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen ajattelun ja strategiaprosessien ymmärtämistä selittämällä niiden historiallista kehittymistä sekä niiden käsitteistöä ja käsitteiden sisältöä. Probleemaa lähestyttiin sekä doktriinin kautta että tulkitsemalla strategiaprosessissa ilmeneviä ongelmia ja analysoimalla niiden syy ja seuraussuhteita. Käsillä oleva teoreettis praktinen tutkimus toteutettiin osittain toiminta-analyyttisella tutkimusotteella, osittain toiminta analyyttisella tutkimusotteella case tutkimuksen ja komparatiivisen analyysin tukemana sekä osittain päätöksentekometodologisella tutkimusotteella. Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Siinä luotiin strategiaprosessin ja konsernijohtamisen käsitteellinen perusta ja tutkimuksen viitekehys. Konsernijohtaminen laajennettiin tutkimuksessa tulosten osalta yleistäen koskemaan muitakin hajautettuja yritysorganisaatioita kuin pelkän juridiikan pohjalta muodostuneita konserneja. Tutkimuksen aluksi tarkasteltiin strategisen ajattelun koulukuntia eri näkemyksineen sekä toisaalta strategia-ajattelun kehittymistrendeja 1950 luvulta nykyhetkeen. Samoin tarkasteltiin sitä, kuinka strategiaprosessit oval kehittyneet samara ajanjaksona. Huomion painopisteen todettiin siirtyneen strategisen johtamisen inhimilliseen puoleen strategisem johtajuuden samalla korostuessa ja strategisen ajattelun laajentuessa Empiirinen osuus toteutettiin case tutkimuksena. Sen kuluessa kartoitettiin strategiaprosessin keskeiset ongelma alueet ja analysoitiin niiden takana olevat syyt, jotta voidin määritellä strategiapmsessin kehittämisen suunnat ja painopisteaiueet. Teoreettisen ja empiirisen osan penisteella määriteltiin strategiaprosessin kriittiset alueet yleisellä tasolla. Kriittisellä alueella tarkoitetaan asiakokonaisuutta tai asiaa, jonka on oltava kunaossa, jotta strategiaprosessit toimisivat. Nämä alueet liittyvat itse strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti muun johtamistyön kautta. Strategiaprosessin kriittisten alueiden määrittelyn yhteydessä asetettiin doktriiniin tukeutuen strategiaprosessin kehittämissuunnat konsernijohdon nakäkökulmasta tarkasteltuna. Näihin kehittämissuuntiin ja edelleen doktriiniin tukeutuen määriteltiin konsernijohdon strategiaprosessin substanssitehtävät, prosessia tukevat tehtävät sekä prosessin toteuttamis- ja kehittämistehtävtä. Konsernijohdon strategiaprosessin tehtävät eivät muodosta sekventiaalista ja hierarkista järjestelmää vaan ovat joukko aktiviteetteja, joita toteutetaan tarpeen mukaan. Konsernijohdon strategiaprosessi määriteltiin ja kuvattiin tutkimuksessa johdon työskentelyprosessiksi sellaisten toimeenpanokelpoisten strategioiden tuottamiseksi ja toimeenpanemiseksi, jotka lisäävät yrityksen (konsernin) arvoa omistajan näkökulmasta mutta huomioivat myös muiden keskeisten sidosryhmien vaatimukset, tavoitteet ja rajoitteet. Konsernijohdon strategiaprosessi nähdään tässä jatkuvana konsernitasoisena päämäärä- ja keinopuolen tarkasteluna. Siinä konsernijohto tiedostaa konsernin ulkoisesta ja sisäisestä ymparistostä tulevat signaalit sekä pitää yllä näkemystä konsernin strategisesta asemasta. Tiedon massan näkemyksen saavutettua kriittisen rajansa se pakottaa konsernijohdon aivioimaan aiempia ratkaisuja uudessa valossa. Tämä validointi perustuu jatkuvasti esitettyihin neljään kysymykseen: onko ympäristö , premissi ja toimeenpanoseurannasta kertyneen tietämyksen perusteella nähtävissä vaikutuksia välittömiin toimenpiteisiin, vaikutuksia toimintasuunnitelmiin tai kriittisiin seurannan kohteisiin, vaikutuksia suunnanvalintoihin tai vaikutuksia perususkomuksiin? Konsernijohdon strategiaprosessi etenee jatkuvana prosessina päätösten ja ajan virrassa.

Nykyaikainen liiketoimintastrategia pienyrityksen kilpailukeinona

Diplomityön tavoitteena oli määritellä juuri perustetulle yritykselle liiketoimintastrategia, josta yritys saisi ylivertaista kilpailuetua toimialallaan. Perinteiset liiketoimintastrategiat perustuvat sodankäyntiin, ja niiden tarkoitus on määritellä keinot, joilla taistella toimialan muita yrityksiä vastaan. Perinteisesti toimialan koko on etukäteen määritelty, ja yritykset taistelevat osuudestaan tästä. Oletuksena on, että yhden yrityksen kasvattaessa osuuttaan, toinen/toiset menettävät sitä. Vaihtoehtoisella strategialla voidaan päästä tämän kilpailun ulkopuolelle. Tässä työssä on tarkasteltu tämän päivän liiketoiminta- ja markkinointistrategioita ja niiden kehityksen suuntia kilpailukyvyn säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa. Tarkastelluista strategioista on rakennettu perustetulle yritykselle strategia, jolla uskotaan saavutettavan ylivertainen ja jäljittelemätön asema omalla toimialalla.

Fredrik Pacius oli suurmies

Kirjallisuusarvostelu

Application of Open Innovation Paradigm in Small and Medium Enterprises in Russia

The objective of this study is to explore how the Open Innovation paradigm is applied in by small and medium-size enterprises in Russia. The focus of the study is to understand how the processes of research and development and commercialization proceed in these kind of companies and to which extent they apply open innovation principles. Russian leadership makes certain steps for transition from the export of raw materials to an innovative model of economic growth. The research aims to disclose actual impact of these attempts. The closed innovation model and the erosion factors which lead to the destruction of an old one and emergence of new model are described. Features of open innovation implementation and intellectual property rights protection in small and medium enterprises are presented. To achieve the objective, a qualitative case study approach was chosen. Research includes facts and figures, views and opinions of management of studied companies related to innovation process in the company and in Russia in general. The research depicts the features of Open Innovation implementation by SMEs in Russia. A large number of research centers with necessary equipment and qualified personnel allow case companies to use external R&D effectively. They cooperate actively with research institutes, universities and laboratories. Thus, they apply inbound Open Innovation. On the contrary, lack of venture capital, low demand for technologies within the domestic market and weak protection of intellectual property limit the external paths to new markets. Licensing-out and creation of spin-off are isolated cases. Therefore, outbound Open Innovation is not a regular practice.

Millainen Topelius oli uskontokasvattajana?

Kirjallisuusarvostelu

Complicated diverticular disease: the changing paradigm for treatment

The term "complicated" diverticulitis is reserved for inflamed diverticular disease complicated by bleeding, abscess, peritonitis, fistula or bowel obstruction. Hemorrhage is best treated by angioembolization (interventional radiology). Treatment of infected diverticulitis has evolved enormously thanks to: 1) laparoscopic colonic resection followed or not (Hartmann's procedure) by restoration of intestinal continuity, 2) simple laparoscopic lavage (for peritonitis +/- resection). Diverticulitis (inflammation) may be treated with antibiotics alone, anti-inflammatory drugs, combined with bed rest and hygienic measures. Diverticular abscesses (Hinchey Grades I, II) may be initially treated by antibiotics alone and/or percutaneous drainage, depending on the size of the abscess. Generalized purulent peritonitis (Hinchey III) may be treated by the classic Hartmann procedure, or exteriorization of the perforation as a stoma, primary resection with or without anastomosis, with or without diversion, and last, simple laparoscopic lavage, usually even without drainage. Feculent peritonitis (Hinchey IV), a traditional indication for Hartmann's procedure, may also benefit from primary resection followed by anastomosis, with or without diversion, and even laparoscopic lavage. Acute obstruction (nearby inflammation, or adhesions, pseudotumoral formation, chronic strictures) and fistula are most often treated by resection, ideally laparoscopic. Minimal invasive therapeutic algorithms that, combined with less strict indications for radical surgery before a definite recurrence pattern is established, has definitely lead to fewer resections and/or stomas, reducing their attendant morbidity and mortality, improved post-interventional quality of life, and less costly therapeutic policies.