1000 resultados para Julkinen lainsäädäntö
Resumo:
Vallan sosiologia - Sosiologipäivien yleisesitelmät. Artikkeli perustuu teokseen Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen (2002)
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko vanhemmuuden roolikartan osa-alueet päiväkoti Kotikallion toiminnassa vanhempien näkemyksen mukaan. Vanhemmuuden roolikartassa roolit on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Teoreettisen taustan opinnäytetyölle luovat vanhemmuuden roolikartta, päivähoitoa koskeva lainsäädäntö sekä varhaiskasvatukseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset. Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen. Kohderyhmän muodostivat päiväkoti Kotikallion lasten vanhemmat. Jaoimme yhteensä 91 lomaketta, yhden jokaiselle lapselle, ja saimme takaisin 58. Vastusprosentti oli 64 %. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake muodostui 23 väitteestä, jotka oli muodostettu vanhemmuuden roolikartan pohjalta. Jokaisesta vanhemmuuden roolikartan viidestä osa-alueesta oli esitetty 4-5- väittämää. Vastausvaihtoehtona käytettiin 5-portaista Likertin asteikkoa. Lisäksi lomakkeessa oli tilaa avoimille kommenteille. Aineisto käsiteltiin SPSS 15.0 for Windows - ohjelmalla. Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhemmuuden roolikartan osa-alueet toteutuvat päiväkoti Kotikalliossa vanhempien näkemyksen mukaan. Tämä ilmenee siitä, että jokaisen osa-alueen vastausten yhteenlaskettu keskiarvo on suurempi kuin neljä. Avoimista kommenteista käy ilmi vanhempien tyytyväisyys päiväkodin toimintaan. Moni vanhempi kuitenkin kokee, ettei tiedä tarpeeksi päiväkodin arjesta voidakseen vastata väittämiin totuudenmukaisesti. Saamamme tulokset roolikartan osa-alueiden toteutumisesta päiväkoti Kotikalliossa ovat erittäin positiivisia. Jatkotutkimusehdotuksena on, että sama kysely suoritetaan jossakin muussa Helsingin kaupungin päiväkodissa. Näin saadaan selville ovatko vanhemmat yleisesti tyytyväisiä päivähoidon tasoon vai onko päiväkoti Kotikallio onnistunut työssään erityisen hyvin.
Resumo:
Opinnäytteeni pohtii esitystä ja työtapaa, jossa lähtökohtana ovat työryhmän muistot. Työryhmän jäsenten yksityisistä muistoista muokataan julkinen esitys. Tutkin esityksen valmistamista muistoja hyväksikäyttäen sekä tuon esille omia kokemuksia tällaisesta työskentelystä. Käytän muistoja lähtökohtana taiteelliseen lopputulokseen, joka tässä tapauksessa on teatteriesitys. Koen muistot luonnonvarana, joita hyödyntämällä saadaan ainutkertainen, mielenkiintoinen esitys. Esitys valmistetaan ryhmätyönä, yhden työryhmän jäsenen kuitenkin toimiessa projektissa ohjaajana. Pidän esitysprosessia tärkeänä kaikille asianosaisille, sillä sen aikana kohdataan kunkin jäsenen muisto uudelleen ja siitä muokkautuu uusi, julkinen tulkinta, joka voi taas synnyttää samaistumista katsojan omassa muistomaailmassa. Teatterin tekeminen on muodon antamista jollekin asialle. Tässä prosessissa annetaan muoto ennalta valitulle teemalle työryhmän muistoja rakennusmateriaaleina käyttäen. Prosessi on avoin ja siinä ohjaajalla ei ole etukäteissuunnitelmaa esityksen kulusta muutoin kuin teeman suhteen. Ohjaaja ei ole suunnitellut projektia valmiiksi, vaan yhdessä työryhmän kanssa hän työskentelee prosessoiden sitä materiaalia, mikä nousee työryhmän jäsenten omista muistoista.
Resumo:
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 §:n nojalla kunnilla voi olla ympäristönsuojelumääräykset. Määräysten antaminen on kunnille vapaaehtoista. Määräysten tulee olla ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeellisia, kunnan paikallisista olosuhteista johtuvia kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelumääräyksillä on muuta lainsäädäntöä täydentävä, ei korvaava asema. Tämän työn tavoitteena oli laatia Kotkan kaupungille ehdotus kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi. Työn teoriaosassaon selvitetty kunnan ympäristönsuojelumääräysten oikeudelliset lähtökohdat ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Tulososassa on selvitetty mitä toimintoja Kotkassa tulisi säännellä kunnan ympäristönsuojelumääräyksin. Työn toimeksiantajan kannalta oleellisimmat tulokset on esitetty työn liiteosassa. Ehdotuksen määräykset koskevat jätevesien käsittelyä, lumenkaatopaikkojen aiheuttamia ympäristöhaittoja, pölyn torjuntaa, tilapäisen melun torjuntaa, öljysäiliöiden tarkastamista ja käytöstä poistamista sekä hevosten pidon ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulon myötä osa ympäristönsuojeluviranomaisen antamista suosituksista saa sitovan vaikutuksen. Ympäristönsuojelumääräykset osaltaan selventävät ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuuksia puuttua eri toimintojen ympäristövaikutuksiin ennakolta.
Resumo:
Suomen jätehuolto on kokemassa murrosta kuluvina aikoina. Pienimuotoinen jätteen rinnakkaispoltto, joka on ollut Suomen jätehuollolle ominaista, uhkaa koitua kannattamattomaksi ja loppua kokonaan. Tässä työssä pyritään selvittämään jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa nytkun jätehuolto on muuttunut uusien direktiivien voimaan astumisen myötä. Työssäkäsitellään rinnakkaispolttoa koskevaa lainsäädäntöä ja sen vaikutusta polton tulevaisuuteen. Rajaehtoja on tarkasteltu savukaasupäästöjen, päästörajojen ja tuhkan ominaisuuksien muuttumisen avulla polttosuhteen muuttuessa. Lisäksi työssä on arvioitu jätteenpolttoasetuksen aiheuttamat lisäkustannukset jätettä polttaville voimalaitoksille ja pohdittu, miten kustannukset on kompensoitavissa. Työn perusteella vaikuttaa siltä, että jätteen rinnakkaispoltolla voi tulevaisuudessakin olla merkittävä rooli Suomen jätehuollossa. Jätteen energiahyödyntämistä joudutaan lisäämään tulevaisuudessa rutkasti, jotta saavutettaisiin vaadittu jätteen hyötykäyttötaso. Rinnakkaispolton alalta on Suomessa huippuosaamista ja laitospotentiaalia on valmiina, joten rinnakkaispoltto tarjoaa helpon mahdollisuuden jätteen hyödyntämisasteen parantamiseen. Kriittiseksi tekijäksimuodostuu se, voiko yhdyskuntajätteistä valmistettua polttoainetta polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetuilla laitoksilla. Mikäli se olisi mahdollista, voisi tämän työn perusteella rinnakkaispoltolla olla suuri rooli suomalaisessa jätehuollossa ja sen tulevaisuudessa.
Resumo:
Diplomityö käsittelee prosessilähtöisen ajattelun soveltamista julkisen terveydenhuolto-organisaation toiminnan kehittämiseen. Työn tavoitteena on tutkia terveydenhuollon palveluprosesseja ja tehostaa niiden toimintaa. Työssä analysoidaan tietty palveluprosessien kokonaisuus, palveluketju asiakkaan näkökulmasta ja pyritään löytämään siitä ongelma- jakehityskohtia. Työn teoreettisessa osassa on pohjustettu tutkimusta luomalla katsaus julkisen organisaation toimintaan sekä prosessijohtamisen periaatteisiin, painotuksen ollessa asiakaslähtöisyydessä sekä teknologiassa. Palveluketjun analysointi suoritettiin prosessimallinnuksen periaatteiden mukaisesti, hyödyntäenprosessikuvausohjelmistoa. Kuvaus toteutettiin istunnoissa, joissa paikalla oliterveydenhuollon ammattihenkilöitä, prosessimallinnuksen tekninen asiantuntija sekä tutkimusryhmän edustajia. Tutkittavan prosessikokonaisuuden nykytila dokumentoitiin prosessikaavioksi sekä kaaviota tukeviksi dokumenteiksi. Ongelmakohtienkehittämisen perustaksi määritettiin oletuksia sekä tietoteknisistä ratkaisuista että toimintatapojen muutoksista. Kehitysehdotusten pohjalta luotiin palveluketjulle kaksi erilaista tavoitetilaa. Prosessilähtöisen johtamisen periaatteet soveltuivat julkisen terveydenhuollon toimintaprosessien analysointiin ja kehittämiseen. Esitetyillä kehittämisehdotuksilla voitiin saavuttaa kustannussäästöjä sekä tehostaa työajan kohdentumista. Myös asiakkaan hoidon laatua sekä hänen osallisuuttaan palveluun oli mahdollista lisätä.
Resumo:
Suomen valtionhallinnon maaliskuussa 2005 julkaisemat tuloksellisuuden tavoitteet koskettavat kaikkia hallinnonaloja. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeistamat Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ovat yksikköjä, joita vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet velvoittavat. Tehokasta elintarviketuotantoa ja maatalouden kustannuskehityksen hallintaa voidaan tarkastella kiinteiden tuotannontekijöiden, kuten maatalousrakennusten ja investointituilla tuetun rakentamisen, vaikuttavuuden kautta. Työn tavoitteena oli tehostaa rakennusinvestointien käsittelyprosessia: kehittää sekä tehostamisen menetelmiä että työväline toiminnan ohjaukseen maa- ja metsätalousministeriölle. Ratkaisuja etsittiin teorian ja empirian pohjalta kehitettävien käsitteistöjen ja menetelmien avulla. Teoriaosuudessa haettiin kirjallisuudesta välineitä joilla prosesseja voitaisiin analysoida, mitata ja kehittää. Prosessimallinnukset, Italian vastaavan järjestelmän tutkimus ja Suomen rakennustoimelle tehty kysely muodostavat empiirisen aineiston, jonka perusteella lopulliset tehostamisen keinot ja konstruktiot kehitettiin. Tehostamisen menetelmäksi kehitettiinaluehallinnolle sovellettu suorituskyvyn mittausjärjestelmä, panosprisma. Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu riippuvat työn tuottamisen lähtökohdista. Prosessia voidaan tehostaa kiinnittämällä huomiota tulosohjaukseen, asiakirjojen saatavuuteen ja laatuun, neuvonnan oikea-aikaiseen ajoittuvuuteen ja riittävyyteen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen. Näiden avulla voidaan saavuttaa käsittelyprosessin aika- ja kustannussäästöjä, tukivarojen käyttöön saaminen ja hyödynnettävyys paranevat ja tukipäätöksen tuottamisen asiakaspalveluprosessi tehostuu.
Resumo:
Tämän työn tarkoituksena oli kirjallisuustutkimuksen ja aikaisemmin valmistuneiden putkitöiden avulla määritellä ohjeistus viranomaisvaatimusten mukaisten putkistojen valmistamista varten. Tarkasteluesimerkkeinä oli kolme erilaista putkityötä. Näiden seikkojen kautta vahvistui käsitys ohjeistuksen tarpeellisuudesta, mikä oli jo työn tavoitteissa yhtenä päämääränä. Aluksi selvitetään lainsäädäntöä ja sitä, mitä laki vaati putkistoilta. Seuraavaksi tarkastellaan standardeja valmistuksen näkökannalta ja siitä seurauksena syntyi valmistusohje. Sen jälkeen käsitellään putkistoista tehtyjä dokumentaatioita, joita oli jo valmistettu lainsäädännön vaihtumisen jälkeen. Kokoamalla em. tutkimukset on saatu aikaiseksi ohjeistus, jota seuraamallavalmistaja voi valmistaa putkiston, joka täyttää lain ja asetuksen vaatimuksen.Tässä työssä ei tarkasteltu tuotannon tehostamista asennusolosuhteissa eikä laatutavoitteita. Tuloksena syntyi ohjeistus, joka huomioi erilaiset lait ja asetukset, kun kyseessä on putkistojen hankinta, asennus tai korjaus putkistoissa, joita viranomaismääräykset ja asetukset valvovat. Putkistojen asennuksen ja tuotannon tehostaminen sekä automatisoinnin tai mekanisoinnin käyttö hitsauksessa ja hitsauksen laadun varmistus voivat olla tämän diplomityön jälkeisiä tutkimusaiheita.
Resumo:
EU:n suurtenpolttolaitosten direktiivi (2001/80/EY) sekä jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) aiheuttavat lähivuosina oleellisia muutoksia polttolaitosten päästöjen tarkkailuun. Nämä direktiivit on pantu täytäntöön Suomen lainsäädännössä vastaavina asetuksina. Tässä diplomityössä selvitettiin, mitä muutoksia uudistunut lainsäädäntö tuo polttolaitosten päästölaskentaan ja viranomaisraportointiin. Suurimpia muutoksia ovat päästöjen tarkkailujaksojen lyhentyminen, raja-arvojen tulkinnan muuttuminen, häiriö- sekä ylös- ja alasajojaksojen jättäminen pois pitoisuusraja-arvojen tarkkailusta sekä siirtyminen ominaispäästöjen (mg/MJ) laskennasta pitoisuusarvojen (mg/m3n) laskentaan. Päästötietojen raportoinnissa on huomioitava, että ympäristöhallinnon tavoitteena on siirtyä sähköisesti tapahtuvaan tiedonsiirtoon ja kuukausittain tapahtuvaan raportointiin kaikkien tarkkailtavien päästöjenosalta. Uudistunut ympäristölainsäädäntö koskee jo eräitä polttolaitoksia ja lopuillekin uudistuneet vaatimukset astuvat voimaan lähivuosien aikana. LCP-asetuskoskee uusia laitoksia heti, olemassa oleville laitoksille uudet mittausvelvoitteet astuvat voimaan 27.11.2004 ja asetuksen mukaiset raja-arvot 1.1.2008 alkaen. Samoin jätteenpolttoasetus koskee uusia laitoksia heti, käytössä oleville laitoksille se astuu voimaan 29.12.2005. Ensimmäisen ympäristöluvan myöntämisajankohta määrää, luetaanko laitos uusiin vai olemassa tai käytössä oleviin laitoksiin.LCP-asetuksessa uusien ja olemassa olevien laitosten päästöjen tarkkailu poikkeaa hieman toisistaan. Jätteenpoltto- ja rinnakkaispolttolaitoksilla päästöjen tarkkailun toteutustapa puolestaan riippuu poltettavan jätteen laadusta ja sen määrän suhteesta muuhun polttoaineeseen. Lisäksi tämän diplomityöprojektin aikana laadittiin yksityiskohtaiset toteutusohjeet polttolaitoksia koskevan uudistuneen ympäristölainsäädännön mukaiselle päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille. Ohjeet laadittiin erikseen LCP- ja jätteenpolttoasetusten soveltamiseksi sekä CO2-päästöjen määrittämistä varten. Ohjeita ei ole sisällytetty tähän työhön, vaan niitä kannattaa tiedustella Kontram Oy:ltä, mikäli niihin halutaan tutustua tarkemmin.