User-generated experiences: how automated platforms for content creation and sharing has transformed information access

Esitys KDK-käytettävyystyöryhmän järjestämässä seminaarissa: Miten käyttäjien toiveet haastavat metatietokäytäntöjämme? / How users' expectations challenge our metadata practices? 30.9.2014.

Governance of open content creation:a conceptualization and analysis of control and guiding mechanisms in the open content domain

The open content creation process has proven itself to be a powerful and influential way of developing text-based content, as demonstrated by the success of Wikipedia and related sites. Distributed individuals independently edit, revise, or refine content, thereby creating knowledge artifacts of considerable breadth and quality. Our study explores the mechanisms that control and guide the content creation process and develops an understanding of open content governance. The repertory grid method is employed to systematically capture the experiences of individuals involved in the open content creation process and to determine the relative importance of the diverse control and guiding mechanisms. Our findings illustrate the important control and guiding mechanisms and highlight the multifaceted nature of open content governance. A range of governance mechanisms is discussed with regard to the varied levels of formality, the different loci of authority, and the diverse interaction environments involved. Limitations and opportunities for future research are provided.

Services for Content Creation and Presentation in an Iconographical Digital Library

Content creation and presentation are key activities in a multimedia digital library (MDL). The proper design and intelligent implementation of these services provide a stable base for overall MDL functionality. This paper presents the framework and the implementation of these services in the latest version of the “Virtual Encyclopaedia of Bulgarian Iconography” multimedia digital library. For the semantic description of the iconographical objects a tree-based annotation template is implemented. It provides options for autocompletion, reuse of values, bilingual entering of data, automated media watermarking, resizing and conversing. The paper describes in detail the algorithm for automated appearance of dependent values for different characteristics of an iconographical object. An algorithm for avoiding duplicate image objects is also included. The service for automated appearance of new objects in a collection after their entering is included as an important part of the content presentation. The paper also presents the overall service-based architecture of the library, covering its main service panels, repositories and their relationships. The presented vision is based on a long-term observation of the users’ preferences, cognitive goals, and needs, aiming to find an optimal functionality solution for the end users.

Business Benefits of Content Management

Hyvällä sisällönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen, jos sisällönhallinnan eri vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Kun organisaatiossa syntyvä tieto on vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan tulkita ja hyödyntää erilaisiin tarpeisiin, tietojärjestelmän avulla voidaan vauhdittaa kehitystä ja uuden tiedon löytämistä. Tiedon keskeisin tehtävä on kehittää ja parantaa organisaation osaamista, jolloin pitää olla tietoa siitä, mitä, miksi ja kuinka tietoa on käytetty organisaatiossa. Kaiken liiketoimintaprosesseissa tuotetun tiedon kohdalla pitäisi miettiä kolmea tiedonhallinnan osa-aluetta: tiedon luontia, hallintaa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen määrämuotoisen tietopääoman paras mahdollinen hallinta.Työssä kuvataan sitä, mitä sisällönhallinta on, sen eri tasoja, sen käsitteellistä sijoittumista tietämyksenhallintaan, sisällönhallinnan järjestelmiä ja niiden merkitystä liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan niitä syitä, joiden vuoksi yritykset kiinnostuvat organisaatiossa olevan määrämuotoisen tiedon sisällönhallinnasta. Lopuksi analysoidaan, millaisia voivat olla liiketoiminnalliset, kilpailulliset tai rahalliset tavoitteet, joita asetetaan sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektille. Työn tueksi on haastateltu neljän suomalaisen suuryrityksen sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektin asiantuntijoita. Heidän kommenttejaan on analysoitu ja niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä niistä syistä, joiden vuoksi yritykset yleensä sijoittavat resurssejaan sisällönhallintaan.

How to increase brand quality perception with audiovisual content? : Exploring the role of emotions in B2C and B2B contexts

This study discusses how audiovisual content can influence brand quality perceptions. The purpose of this study is to explore how audiovisual content creation can increase brand quality perceptions. This research problem is addressed with three sub questions, which aim at clarifying the role of emotions between content marketing and brand quality perception, explaining how different functions of audiovisual content can increase brand quality perception, and by identifying and comparing the key differences in content creation in business-to-consumer and business-to-businesscontexts. The theoretical background of the study is in brand personality, consumer emotions, consumerbrand relationships, content marketing and B2B branding literature. The empirical research part includes a single-case study. The case company was a Swiss startup that wished to build a highquality brand for both B2C and B2B segments. The empirical data was collected in September 2014. Eight interviews were conducted; seven with target segment representatives and one with an existing customer of the case company. The empirical findings were analyzed with thematic analysis and finally a 5-stage framework was created based on the findings of the research, offering a guideline for high-quality content creation. This study finds that emotions play an important role in brand quality perceptions. Psychological processes, emotion, cognition and conation, influence the engagement process of the target segment which ultimately can lead to activation and electronic word-of-mouth. Brand quality perception is the result of the overall emotion of the brand. The overall emotion derives from brand personality, brand concept, product attributes and utilitarian benefits of the brand. The entertaining and educational functions of the audiovisual content can target and evoke these emotional processes, and result in increased quality perceptions. In the B2B context, emotions are found to play a relatively smaller role in the quality perception processes. However, the significance of emotions cannot be ignored, since they can emphasize the value for the buying organization, and build on the trust and loyalty among the potential customers. The final framework presents five stages of content creation that ultimately improve brand quality perceptions. These stages help marketers to design and implement their content and evoke positive emotions in their target segment as part of a quality-based marketing strategy. Further research is warranted to quantitatively test the generalizability of the framework. Further research is also suggested to make the framework adaptable to different stages of the brand life cycle.

Part 1 - talk on using Creative Commons and opensource software to make Open Content (what is creative commons ?, what is open content ?)

This is the first part of a 2 part video from my talk in May 2008 on open source content creation.

Part 2 - talk on using Creative Commons and opensource software to make Open Content. (Making of Doljer)

This is the second part of a 2 part video from my talk in May 2008 on open source content creation. Here I am talking about the Making of Doljer

Guia de desenvolvimento de jogos para programadores independentes

Os vídeo jogos ou jogos de computador têm vindo a crescer na sua relação com o público ganhando terreno e credibilidade nos benefícios que os jogadores obtêm quando usam este tipo de software, indo esses benefícios para além do divertimento associado à palavra jogo no seu sentido etimológico. Nos últimos anos cada vez mais o mercado e algumas das mais reputadas instituições de ensino têm dedicado especial atenção a este tipo de software, englobando nesses estudos diversas áreas desde a engenharia à saúde, incluindo ainda, estudos de cariz psicológico e sociológico reveladores de que estas experiências de entretenimento, cada vez mais disponíveis a todos, têm influência na sua envolvente de integração e relação com outros fenómenos de cariz social. Apreciado o estado da arte esta tese tem como principal objetivo servir de guia de iniciação a individuais ou pequenas equipas da área de desenvolvimento de software no caminho para o desenvolvimento de jogos de vídeo independentes, apresentando uma análise cuidada capaz de apoiar as equipas desde o momento zero, estando o mesmo estruturado de forma a refletir o entendimento das bases teóricas em que o desenvolvimento deste tipo de software assenta, o estado da arte sobre plataformas, análise de mercado e indústria, metodologias de desenvolvimento e equipas, e ainda analisadas algumas das mais relevantes ferramentas de desenvolvimento e criação de conteúdos. Como prova de conceito e componente de caráter experimental, este trabalho compreende ainda o desenvolvimento de um jogo de vídeo guiado pelas orientações e lições apreendidas durante o processo de estudo de forma a ser representativo da aplicação dessa aprendizagem, e ainda capaz de detalhar passo a passo cada fase do processo, com o objetivo de apoiar a preparação de pessoas interessadas em iniciar a aventura de desenvolver os seus próprios jogos e quem sabe dar início aos seus próprios negócios e empresas. O jogo desenvolvido replica um recente êxito, o jogo 2048, que apesar da sua mecânica simples revela-se um excelente desafio do ponto de vista da sua implementação, bem como o processo criativo adjacente no transformar algo tão simples e experimentado numa experiência nova capaz de atrair antigos jogadores e interesse de novos. O desenvolvimento e publicação da aplicação experimental, e após análise dos dados recolhidos, mostram-se reveladores de que é de fato possível a programadores independentes entrar num mercado de alto potencial, e que adquiridas as bases de conhecimento expostas no documento estarão em condições mais favoráveis para ultrapassar algumas das mais comuns barreiras no atingir desse objetivo.

ISEGI-NOVA AR Project - Augmented Reality Aplied to the Universidade Nova de Lisboa

Project work presented as a partial requirement to obtain a Master Degree in Information Management

Estudio cualitativo sobre factores psicosociales de riesgo en profesionales de enfermería (Catalunya-España).

Peer-reviewed

Aikakauslehden tuttuuden vaikutus halukkuuteen osallistua verkkopalvelun sisällöntuotantoon

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten aikakauslehden eli emobrändin tuttuus vaikuttaa halukkuuteen osallistua verkkopalvelun eli brändilaajennuksen sisällöntuotantoon joukkoistamalla. Kysymys liittyy muuttuneeseen tilanteeseen median kulutuksessa. Teknologia on kehittynyt, paperisten mediatuotteiden kysyntä vähentynyt ja aikakauslehdet kehittävät digitaalisia palvelujaan. Medialla kuitenkaan ole yksinoikeutta sisällöntuotantoon. Kuka tahansa voi tehdä ja julkaista sisältöä. Monet mediat ovat ottaneet lukijat mukaan sisällöntuotantoon. Aiempien tutkimusten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti asi-akkaiden halukkuuteen käyttää brändilaajennusta. Se vaikuttaa myös ostopäätökseen ja lisää luottamusta verkkopalvelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa tuote oli tuttu niille, jotka ovat lehden tilaajia. Lukijalähtöistä sisältöä ovat mm. blogit, verkkokeskustelut, lukijoiden tarinat, runot, kuvat, kilpailut ja kyselyt. Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 437 vastaajaa. Tulosten perusteella emobrändin tuttuus vaikuttaa myönteisesti tilaajien halukkuuteen käyttää aikakauslehden verkkopalvelua. Tilaajat käyvät palvelussa muita käyttäjiä useammin ja osallistuvat tai haluaisivat osallistua ei-tilaajia innokkaammin sisällöntuotantoon. He ovat myös ei-tilaajia kiinnostuneempia lukijalähtöisestä sisällöstä.

B2B-yritysten maineenhallinnan käytänteet sosiaalisessa mediassa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin neljän suomalaisen pörssilistatun kansainvälisesti toimivan B2B-yrityksen maineenhallintaa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miksi, mistä lähtökohdista ja miten suomalaiset B2B-yritykset hallitsevat mainettaan sosiaalisessa mediassa. Yritysten maineenhallinta rajattiin koskemaan yrityksen ulkoisen viestinnän keinoja, joilla yritykset pyrkivät vaikuttamaan maineeseensa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, vertailevana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla tapausyritysten viestinnän johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä. Tutkimus osoitti, että hyvä maine on yrityksille tärkeää aineetonta pääomaa ja sitä voi ja tulee johtaa sekä hallita sosiaalisessa mediassa. B2B-yritykset hallitsevat mainettaan sosiaalisessa mediassa monitoroimalla sosiaalisen media keskusteluja tavoitteenaan suojella yritystä mainekriiseiltä ja tuottamalla tavoitemainekuvansa mukaista sisältöä rakentaakseen itsestään kuvaa vastuullisena ja innovatiivisena yrityksenä sekä hyvänä kumppanina. B2B-yritysten maineenhallinnan käytänteiksi tutkimuksessa tunnistettiin sosiaalisen median monitorointi, keskusteleminen ja sisällöntuotanto, mittaaminen, kriisinhallinta sekä yhteistyönhallinta.

(Lifelong) learning in your pocket?

Der Beitrag fokussiert die Entwicklung, den Einsatz und die Nutzung von innovativen Technologien zur Unterstützung von Bildungsszenarien in Schule, Hochschule und Weiterbildung. Ausgehend von den verschiedenen Phasen des Corporate Learning, Social Learning, Mobile Learning und Intelligent Learning wird in einem ersten Abschnitt das Nutzungsverhalten von Technologien durch Kinder, Jugendliche und (junge) Erwachsene in Schule, Studium und Lehre betrachtet. Es folgt die Darstellung technologischer Entwicklungen auf Basis des Technology Life Cycle und die Konsequenzen von unterschiedlichen Entwicklungszuständen und Reifegraden von Technologien wie Content Learning Management, sozialen Netzwerken, mobilen Endgeräten, multidimensionalen und -modalen Räumen bis hin zu Anwendungen augmentierter Realität und des Internets der Dinge, Dienste und Daten für den Einsatz und die Nutzung in Bildungsszenarien. Nach der Darstellung von Anforderungen an digitale Technologien hinsichtlich Inhalte, Didaktik und Methodik wie etwa hinsichtlich der Erstellung von Inhalten, deren Wiederverwendung, Digitalisierung und Auffindbarkeit sowie Standards werden methodische Hinweise zur Nutzung digitaler Technologien zur Interaktion von Lernenden, von Lehrenden, sozialer Interaktion, kollaborativem Autorieren, Kommentierung, Evaluation und Begutachtung gegeben. Abschließend werden - differenziert für Schule und Hochschule - Erkenntnisse zu Rahmenbedingungen, Einflussgrößen, hemmenden und fördernden Faktoren sowie Herausförderungen bei der Einführung und nachhaltigen Implementation digitaler Technologien im schulischen Unterricht, in Lehre, Studium und Weiterbildung im Überblick zusammengefasst.

Trade and Culture : Keep the Border Fuzzy, Please

The relationship between trade and culture can be singled-out and deservedly labelled as unique in the discussion of 'trade and ...' issues. The reasons for this exceptional quality lie in the intensity of the relationship, which is indeed most often framed as 'trade versus culture' and has been a significant stumbling block, especially as audiovisual services are concerned, in the Uruguay Round and in the subsequent developments. The second specificity of the relationship is that the international community has organised its efforts in a rather effective manner to offset the lack of satisfying solutions within the framework of the WTO. The legally binding UNESCO Convention on the Protection and Promotion of the Diversity of Cultural Expressions is a clear sign of the potency of the international endeavour, on the one hand, and of the (almost desperate) desire to contest the existing WTO norms in the field of trade and culture, on the other. A third distinctive characteristic of the pair 'trade and culture', which is rarely mentioned and blissfully ignored in any Geneva or Paris talks, is that while the pro-trade and pro-culture opponents have been digging deeper in their respective trenches, the environment where trade and cultural issues are to be regulated has radically changed. The emergence and spread of digital technologies have modified profoundly the conditions for cultural content creation, distribution and access, and rendered some of the associated market failures obsolete, thus mitigating to a substantial degree the 'clash' nature of trade and culture. Against this backdrop, the present paper analyses in a finer-grained manner the move from 'trade and culture' towards 'trade versus culture'. It argues that both the domain of trade and that of culture have suffered from the aspirations to draw clearer lines between the WTO and other trade-related issues, charging the conflict to an extent that leaves few opportunities for practical solutions, which in an advanced digital setting would have been feasible.