Antonio Preciado, poeta de la diáspora

Pretende identificar a Antonio Preciado como poeta de la diáspora, reconociendo a un poeta que ha llegado a la plenitud de la creación artística precisamente por ser negro. Y esta pertenencia es trascendente porque no conoce fronteras geográficas, temporales o nacionales. Afirma que de igual manera, la poesía afro de Preciado es trascendental porque, también, pertenece a todos. Se da esto en el contexto del año 2011, Año Internacional de los Afrodescendientes.

Cartas agroclimáticas de las regiones Pampeana, Chaqueña y Litoral de cultivo en secano (1941-1990)

p.65-183

La Educaci??n F??sica en la obra de Baden Powell (1875-1941)

Resumen basado en el de la publicaci??n

Semblanzas de la Falange : José Antonio.

Ensayo en el que se ensalza la figura, vida y obra del fundador de la Falange, José Antonio Primo de Rivera y los ideales por los que luchó y murió.

Apontamentos para a história da Sociedade Portugueza de Beneficencia mandados colligir pelo commandador Antonio Gomes d'Avellar, director-secretario : 1840-1895 /

Cover title: Apontamentos para a história da Sociedade Portugueza de Beneficencia, 1840-1895.

Antonio Manetti e la Novella del Grasso legnaiuolo /

Author's autograph presentation copy to Guido Mazzoni.

The problematics of mestizaje in the Indigenist Peruvian novels of "Yawar Fiesta" (1941) by Jose Maria Arguedas, "El mundo es ancho y ajeno" (1941) by Ciro Algeria, and "Los rios profundos" (1958) by Jose Maria Arguedas

This study was a critical reassessment of the problematics of mestizaje in three representative texts pertaining to the Indigenist Peruvian narrative: Yawar Fiesta (1941) by José María Arguedas; El mundo es ancho y ajeno (1941) by Ciro Alegría; and Los ríos profundos (1958) by José María Arguedas. As this investigation demonstrated, Alegría's and Arguedas' writings went beyond the reach of Indianism and orthodox Indigenism, which were prevalent during the first decades of the twentieth century, to emphasize, the values of the Indian peasantry as well as those of the mestizo and mestiza: the products of Indian and white unions, who were also considered representatives of the Peruvian culture. ^ The first chapter traced the historical process of mestizaje and demonstrated how the discursive practice of this mestizaje was expressed in the Indigenist Peruvian narrative. The chronological organization of the chapters in this dissertation paralleled the evolution of this narrative.^ The relevance of my research lies on the important contribution it makes to the field of Indigenist literature, by seeing mestizaje as both a reconstruction and a reinterpretation of the idea of nation, identity and cultural interchange. In Alegría's and Arguedas' novels, the Indigenous reality was not only seen as an isolated phenomenon, but also as the dichotomy of European versus Indian values. As a result, Indigenist narrative presented a true and all encompassing world; therefore, Alegría's and Arguedas' narrative deepened our understanding of the aspects of a multicultural society.^ In order to accomplish this analysis, research was conducted in areas such as history, languages, ethnology, ethnography, anthropology, folklore, religion, and syncretism. My study was based on works such as Antonio Cornejo Polar's heterogeneous literatures, Mijail Bajtín's conception of dialogism and polyphony, Benedict Anderson's Imagined Communities, Angel Rama's notion of transculturation, Homi Bhabha's liminal space, Walter Ong's study of orality and literacy, and Julia Kristeva's theory of abjection, among others.^

Proyección y política cultural estadounidense en argentina (1928-1941)

El objetivo del artículo es analizar algunos aspectos de los orígenes de la “política cultural” estadounidense en Argentina. La atención se concentrará en el pasaje desde las declaraciones del presidente Hoover, que contribuyeron a favorecer un clima útil y propicio a la intensificación de los intercambios, a los primeros pasos concretos realizados en el periodo de la presidencia de Roosevelt. Se tratará, en particular, de individualizar las características de la cooperación establecida entre organismos estadounidenses y argentinos para favorecer la proyección cultural estadounidense en el país y el intercambio cultural entre Estados Unidos y Argentina, donde se iba intensificando la difusión de un sentimiento anti-imperialista, y que era entonces objetivo de formas de propaganda particularmente agresivas por parte de los regímenes totalitarios.

Observations sur les termes culinaires dans deux San-Antonio de Frédéric Dard

Pro gradu-työni aihe on ruokaterminologiaa käsittelevät ranskan puhekielen ja Pariisin slangin lainasanat sekä kirjailija Frédéric Dardin alias San-Antonion (1921-2000) luomat, ruokatermistöön kuuluvat uudissanat ja -sanonnat kahdessa San-Antonio-romaanissa C'est mort et ça ne sait pas sekä Le fil à couper le beurre. Näissä ns. kioskikirjallisuutta edustavissa rikosromaaneissa seikkailee puheenparttaan ruoka-alan termeillä höystävä, "erikoistehtäviä" hoitava komisario ja naistenmies, San-Antonio. Ranskankielisessä arjen kielenkäytössä vilisee ruokaan liittyviä sanoja ja sanontoja muissakin kuin varsinaisissa ruuanvalmistus- ja ateriointiyhteyksissä. Halusin tarkastella, millaisena tämä yleisesti havaitsemani ilmiö todentuu Frédéric Dardin kahdessa romaanissa, jotka olen valinnut aineistokseni. Frédéric Dard käyttää romaaneissaan varsin omaperäistä kieltä: sekä puhekieltä että Pariisin slangia. Korpukseni koostuu romaaneista poimimistani ruoka-alan termistöä sisältävistä esimerkeistä, joita valmiiseen työhön tuli 228 kappaletta. Jaoin kaikki korpuksesta löytämäni ruokatermit kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kirjailija lainannut käyttämänsä sanan tai ilmauksen puhekielestä tai Pariisin slangista (lainatermit), vai oliko hän luonut termin tai ilmauksen itse (neologismit). Määrittelin termin tai ilmauksen neologismiksi, jos se ei esiintynyt joko laisinkaan tai ainakaan kirjailijan tarkoittamassa merkityksessä seuraavissa sanakirjoissa: Le Dictionnaire du français argotique, populaire et familier; Le Dictionnaire de l'argot moderne; Le Dictionnaire du français non conventionnel; Le Dictionnaire de l'argot; Le Dictionnaire du français argotique et populaire; L'argot chez les vrais de vrai ja Trésor de la langue française. Varsinainen tutkimus perustuu sanojen ja ilmausten merkitysten selvittämiseen ja analysointiin. Lainatermien analyysillä tarkoitan lainatermien merkitysten selvitystä em. sanakirjojen avulla. Neologismit analysoin tarkemmin käyttäen em. sanakirjoja sekä tukeutuen gastronomisten ja erityisesti kielitieteellisten lähdeteosteni tarjoamiin rakenteellisiin ja semanttisiin muodostustapoihin ja tekemällä niistä tarvittavat yhteenvedot oikean merkityksen selvittämiseksi. Käsittelin aineiston kaikki ruokatermit. Niiden valtavan lukumäärän vuoksi analysoitavien esimerkkien määrää piti rajoittaa niin, että valmiiseen työhön jäi jokaisesta termistä enintään kaksi esimerkkiä kummastakin korpuksen kirjasta eli yhteensä 228 esimerkkiä. Muut esimerkit luetteloin työn lopusta löytyvään liitteeseen. Neologismianalyysissä selvisi, että Frédéric Dard suosi erityisesti semanttisia muodostustapoja eli olemassa olevan merkityksen muuttamista metaforien ja kielikuvien avulla. Dardin rikas terminologia ja hänen humoristiset oivalluksensa ovat osaltaan rikastuttaneet ranskan puhekieltä.Työssäni totean, että Pariisin slangia ja puhekieltä on totuttu pitämään sosiaalisesti sopimattomana, marginaalisten ryhmien kielenä, vaikka sen ilmauksia saattaa nykyisin kuulla jopa akateemikkojen käyttävän, ja ilmauksia on siirtynyt slangi- ja puhekielestä yleiskieleen. Toivon työni edistävän kiinnostusta kielitaidon parantamiseen San-Antonion tyyliin tutustumisen avulla sekä herättävän mielenkiintoa ranskan kielen vivahteikkuuteen ja monimuotoisuuteen muullakin kuin yleiskielen tasolla. Kielessä ei mielestäni voi olla sellaisia osa-alueita, joiden opiskelu ja osaaminen olisi tarpeetonta.

Käsityötä, kotiteollisuutta ja sosiaalihuoltoa : Työtupa Aunuksessa 1941-1944

When Finland occupied East Karelian territories in Soviet Union during The Continuation War (1941 1944) Finnish people had also to take care of the inhabitants of the occupied East Karelia. For example there was a lack of clothes and shoes during the wartime. In order to facilitate clothing situation and to provide more opportunities to work for women, Finnish people founded some workshops in East Karelia. Workshops also helped to collect East Karelian craft products. One of the workshops was founded in the city of Olonets in October 1941 and it was in operation until June 1944. This workshop is the subject of this thesis. The aim of this thesis is to find out with the microhistorical approach what kind of functions the workshop of Olonets had during The Continuation War and who worked in the workshop. In this thesis I also examine women s crafts in the Olonets workshop and their meaning during the wartime. I collected the material of this thesis from different places. In February 2010 I interviewed Talvikki Lausala, the leader of the Olonets workshop, who worked in the Olonets from May 1942 to June 1944. From the Virkki Käsityömuseo I looked for objects which have been made in the workshop of Olonets. Tyyne-Kerttu Virkki collected crafts from the East Karelia when she was working in the area and in the workshop from 1941 to 1944. Archive material I found from the Finnish National archive and from the archive of the Tyyne-Kerttu Virkki -Foundation. East Karelian women and girls who were not able to do anything else came to work in the Olonets workshop. If women could not go to work outside of home, they had an option to do the same crafts at home. There were three Finnish women, Tyyne-Kerttu Virkki, Talvikki Lausala and Sofi Nyrkkö, who worked and led in the workshop of Olonets. In addition to the workshop, there was a dress maker s atelier in which clothes were made to order and soldiers uniforms were repaired, a small museum and a shop to sell products of the workshop. Craft products were also exported to Finland. Courses were organized in which Finnish women taught East Karelian crafts.

John Ettinger Collection 1941-1946

John Ettinger, 1987.

In Frankreich interniert - aus Frankreich entwichen 1933-1941

The author describes his escape from Nazi Germany to France together with his mother. He volunteered for the French army (Defense Nationale), but his application was rejected. After the outbreak of the war Schoenfeldt was interned in Antibes and Les Milles. Recollections of life in the internment camps. Lack of basic hygienic conditions. German invasion of France. Escape from the invading German army. Reunion with his mother. Fervent endeavors to leave France for Spain in order to escape another internment. Escape with his 76 year old mother via the Pyrenees. Arrival in Lisbon. Exit visa for America. In 1941 Herbert Schoenfeldt left with his mother for the United States.