Kotitalous- ja hoivatyötä Italian malliin

Kirjallisuusarvostelu

Hywäntahtoisia neuwoja katowuosina taikka opetuksia maatiaisten, enimmittäin wiljelemättä kaswawien aineitten walmistamisesta leiwäksi ... - [Nimiösivu]

Helsinki : Wasenius 1834

Biojätteen erilliskeräyksen ja sekajätteenkeräyksen kustannusvertailu

Tutkimuksessa selvitetään biojätteen erilliskeräyksen ja sekajätteenkeräyksen kustannusero. Tutkimuksen tarkastelualueena käytetään Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-aluetta. Selvityksessä käytettään alueelle tyypillisiä keräystapoja ja lähtötietoja. Selvityksessä tarkastellaan ainoastaan kotitalouksissa syntyvän jätteen keräyskustannuksia. Ulkopuolelle on jätetty liikekiinteistöt ja liiketiloja sisältävät asuintaloudet sekä aluekeräyspisteet, mutta muuten kustannustekijät on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajalti. Tutkimuksen mukaan biojätteen erilliskeräyksen kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sekajätteen keräyksen. Omakotitaloalueilla keräyskustannukset ovat kaksi kertaa suuremmat kuin kerros- ja rivitaloalueella. Sekajätteenkeräyksen kokonaiskustannukset ovat noin 1960 mk/t ja biojätteen erilliskeräyksen noin 2900 mk/t. Muita tutkimuksia suurempi kustannusero selittyy osin sillä, että kustannustekijöitä on huomioitu laajemmin kuin muissa tämäntyyppisissä tutkimuksissa. Jätteenkeräyksen kustannuksia pystytään pienentämään esimerkiksi lisäämällä omatoimista kompostointia, keräysvälineiden teknillisellä kehittämisellä ja pientaloaluilla kiinteistöryhmäkohtaisten keräyspisteiden muodostamisella.

Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla

Turun yliopiston arkeologian oppiaine tutki Raision Ihalan historiallisella kylätontilla, ns. Mullin eduspellolla, asuinpaikan, josta löydettiin maamme oloissa harvinaisen hyvin säilyneitä rakennusten puuosien jäännöksiä. Löytö on ainutlaatuinen Suomen oloissa ja sillä on kansainvälistäkin merkitystä, koska hyvin säilyneet myöhemmän rautakauden ja varhaisen keskiajan maaseutuasuinpaikat, joista tavataan puujäännöksiä, ovat harvinaisia erityisesti itäisen Itämeren piirissä. Rakennukset on ennallistettu käyttäen tiukkaa paikallisen analogian (’Tight Local Analogy’) metodia, erityisesti suoraa historiallista analogista lähestymistapaa. Tätä tarkoitusta varten muodostettiin aluksi arkeologinen, historiallinen ja etnografinen lähdemalli. Tämä valittiin maantieteellisesti ja ajallisesti relevantista tutkimusaineistosta pohjoisen Itämeren piiristä. Tiedot lounaisen Suomen rakennuksista ja rakennusteknologiasta katsottiin olevan tärkein osa mallia johtuen historiallisesta ja spatiaalisesta jatkuvuudesta. Lähdemalli yhdistettiin sitten Mullin arkeologiseen aineistoon ja analyysin tuloksena saatiin rakennusten ennallistukset. Mullista on voitu ennallistaa ainakin kuusi eri rakennusta neljässä eri rakennuspaikassa. Rakennusteknologia perustui kattoa kannattaviin horisontaalisiin pitkiin seinähirsiin, jotka oli nurkissa yhdistetty joko salvoksella tai varhopatsaalla. Kaikissa rakennuksissa ulkoseinän pituus oli 5 – 7 metriä. Löydettiin lisäksi savi- ja puulattioita sekä kaksi tulisijaa, savikupoliuuni ja avoin liesi. Runsaan palaneen saven perusteella on mahdollista päätellä, että katto oli mitä todennäköisimmin kaksilappeinen vuoliaiskatto, joka oli katettu puulla ja/tai turpeella. Kaikki rakennukset olivat samaa tyyppiä ja ne käsittivät isomman huoneen ja kapean eteisen. Kaikki analysoitu puu oli mäntyä. Ulkoalueelta tavattiin lisäksi tunkioita, ojia, aitoja ja erilaisia varastokuoppia. Rakennukset on ajoitettu 900-luvun lopulta 1200-luvun lopulle (cal AD). Lopuksi tutkittiin rakennuksia yhteisöllisessä ympäristössään, niiden ajallista asemaa sekä asukkaiden erilaisia spatiaalisia kokemuksia ja yhteyksiä. Raision Ihalaa analysoidaan sosiaalisen identiteetin ja sen materiaalisten ilmenemismuotojen kautta. Nämä sosiaaliset identiteetit muodostuvat kommunikaatioverkostoista eri spatiaalisilla ja yhteisöllisillä ta¬soilla. Näitä eri tasoja ovat: 1) kotitalous arjen toimintoineen, perhe ja sukulaisuussuhteet traditioineen; 2) paikallinen identiteetti, rakennus, rakennuspaikka, asuinpaikan ympäristö ja sen käyttö, (maa)talo ja kylä; 3) Raision Ihalan kylä laajemmassa alueellisessa kontekstissaan pohjoisen Itämeren piirissä: kauppiaiden ja käsityöläisten kontaktiverkostot, uskonnollinen identiteetti ja sen muutokset.

Energiansäästö kotitalouksien valaistuksessa Suomessa

Tässä työssä arvioidaan kotitalouksien energiansäästöpotentiaalia valaistuksen osalta Suomessa. Euroopan Unioni on ratifioinut päästövähennystavoitteen 20 % koskien kaikkia primäärienergiantuotantomuotoja. Päästövähennystavoite on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tässä kandidaatintyössä arvioidaan saavutettavissa olevaa energiansäästöpotentiaalia Suomessa kotitalouksissa laitesähkön osalta. Energiansäästöpotentiaalin arviointi perustuu hehkulampun korvaamismahdollisuuksien vertailuun. Valaistuksessa voidaan saavuttaa jopa 75 % sähkönsäästö, kun korvataan yksi 60 W hehkulamppu vastaavan valomäärän tuottavalla energiansäästölampulla. Kokonaisuudessa kotitalouksien valaistuksessa on tehostamispotentiaalia noin 60 %. Valaistuksen tehostamisella saavutetaan noin 1,5 TWh säästö Suomen kokonaissähkökulutuksessa. Saavutettavat säästöt voivat olla jopa suuremmatkin, jos käytetään lisäksi älykästä valonohjausta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehostamispotentiaalia on merkittävästi ja tehostaminen on yksittäiselle kotitaloudelle taloudellisesti kannattavaa. Energiansäästöpotentiaalin toteuttamisen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu.

IKT i huslig ekonomi : En kvantitativ enkätstudie om faktorer som inverkar på ämneslärarnas IKT-användning i huslig ekonomi

Det ställs allt högre krav på att kunna hantera den allt mer digitaliserade vardagen. Elevens möjligheter att få utveckla sådana kunskaper, färdigheter och attityder som behövs för att kunna fungera som aktiva medborgare i samhället och i vardagen betonas i både Lagen om grundläggande utbildning och i Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014. För att eleven ska kunna uppnå dessa mål ställs krav på att alla elever får utveckla digital kompetens inom den grundläggande utbildningen. Digital kompetens är uppräknad som en av EU-kommissionens åtta nyckelkompetenser för livslångt lärande. Digital kompetens, som i sin tur är uppbyggd av grundläggande IKT-färdigheter finns representerad i Glgu 2014 som en del av den mångsidiga kompetensen. Att eleven ska ges möjlighet att utveckla digital kompetens inom alla läroämnen ställer också krav på att läraren tillämpar IKT i undervisningen. I tidigare forskning har det däremot framkommit att det finns flera faktorer som inverkar på lärarnas IKT-användning. Syftet med denna studie är att undersöka de faktorer som inverkar på ämneslärarnas IKT-användning i huslig ekonomi. Ett av husliga ekonomins uppdrag är att stödja elevernas förmåga att hantera vardagen och utveckla grundläggande färdigheter för att genomföra uppgifter i anslutning till hushållet. Med tanke på husliga ekonomins starka relation till samhället och läroämnets uppdrag finns ett starkt behov av att kartlägga faktorer som inverkar på lärarnas IKT-användning. Studien är en kvantitativ undersökning som i huvudsak grundar sig på statistisk hypotesprövning. I studien har totalt sju hypoteser formulerats för att undersöka samband mellan följande faktorers inverkan på ämneslärarnas IKT-användning i huslig ekonomi: digital kompetens, upplevt stöd, tillgång till IKT-infrastruktur och upplevd nytta med IKT. Dessa faktorer har i tidigare studier visat sig inverka på lärarnas användning av IKT. I studien finns också en deskriptiv målsättning att beskriva de faktorer som ingår i hypotesprövningen. Deskriptiv statistik framtas också för en variabel som på grund av bristande teoriunderlag och avsaknad av tidigare forskning inte ingår som en faktor i hypotesprövningen. Denna variabel utgörs av lärarnas upplevda nytta med IKT för elevens utveckling av de färdigheter, kunskaper och attityder i anslutning till de centrala innehållen i huslig ekonomi. Datamaterialet har samlats in via webbenkäter. Målpopulationen består av alla som undervisar huslig ekonomi i årskurserna 7–9 inom den grundläggande utbildningen i Finland. För att göra ett urval av målpopulationen tillämpades en kombination av slumpmässigt och icke-slumpmässiga urval. Själva enkätutskicket genomfördes i ett samarbete mellan Åbo Akademi och Helsingfors universitet. Det insamlade materialet har bearbetats och analyserats med statistikprogrammet SPSS. De uppställda hypoteserna testas med regressionsanalys. Den deskriptiva aspekten i studien syns i den beskrivande statistiken som presenteras med hjälp av frekvenser, procentandelar, lägesmått och centralmått. Resultaten från regressionsanalysen visar på positivt samband mellan lärarnas digitala kompetens och upplevd nytta samt mellan upplevd nytta och lärarnas IKT-användning. Regressionsanalysen visar också på ett signifikant samband mellan lärarnas digitala kompetens, IKT-infrastruktur och IKT-användning. Resultaten i den senare regressionsmodellen kan tolkas som att ju högre lärarna uppskattar sin digitala kompetens och ju bättre tillgång till IKT-infrastruktur desto oftare använder lärarna olika IKT-verktyg i undervisningen i huslig ekonomi. Inga signifikanta samband hittades mellan lärarnas upplevda stöd och IKT-användning. Enligt den deskriptiva statistiken upplever lärarna en stor brist på ämnesfortbildningar inom IKT. Lärarna upplever dessutom att det finns bristande tillgång till digitala verktyg. De övergripande resultaten pekar på att ämneslärarna i huslig ekonomi inte har tillräckligt goda förutsättningar för att tillämpa IKT på ett pedagogiskt ändamålsenligt sätt i undervisningen. Tyngdpunkten borde sättas på att trygga tillgången till IKT-infrastruktur, ge lärarna möjligheten att utveckla den digitala kompetensen och erbjuda ett större utbud av ämnesfortbildning inom IKT. Ett förslag på fortsatt forskning kunde vara att genomföra en större jämförelse mellan hur ämneslärare i olika läroämnen tillämpar IKT i undervisningen. En dylik jämförelse kunde ge en inblick i hur de olika läroämnena skulle kunna jobba för att IKT ska få en naturlig plats i undervisningen. Resultaten kunde eventuellt också gynna en helhetsskapande undervisning. En helhetsskapande undervisning kunde vidare lyfta upp husliga ekonomins roll för elevens utveckling av de färdigheter, kunskaper och attityder som behövs för ett livslångt lärande.