Yrityksen Internet-sivut osana integroitua markkinointiviestintää : case Fiskars Boats ja Buster

Internetin kasvun ja teknologian digitalisoitumisen myötä media on pirstaloitunut yhä enenevässä määrin, ja massamedioista on siirrytty yhä enemmän pienempien ja kapea-alaisempien medioiden käyttöön. Vastaukseksi tähän haasteeseen yrityksille on esitetty integroitua markkinointiviestintää. Integroidussa markkinointiviestinnässä pyritään yhdistelemään eri markkinointiviestinnän kanavia siten, että yhden markkinointikanavan vahvuudet korvaavat toisen kanavan heikkouksia. Integroidussa markkinointiviestinnässä kuluttajille pyritään luomaan monen kanavan välityksellä selkeä ristiriidaton viesti. Viimeisten vuosien aikana monissa uutisissa ja tutkimuksissa on keskitytty sosiaaliseen mediaan ja jätetty yritysten Internet-sivut pienemmälle huomiolle, vaikka ne näyttelevätkin erittäin suurta osaa kuluttajien hakiessa tietoa yrityksistä ja niiden tuotteista tai palveluista. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia Internet-sivujen hyödyntämistä osana integroitua markkinointiviestintää. Tutkimuksen yleinen osatavoite jaetaan seuraaviin osaongelmiin: 1) Mitä integroitu markkinointiviestintä on? 2) Mitkä ovat Internet-sivujen markkinointiviestinnälliset ominaisuudet? 3) Miten yrityksen Internet-sivuja voidaan hyödyntää erityisesti integroidussa markkinointiviestinnässä? Tutkielman teoriatausta perustuu integroidusta markkinointiviestinnästä ja Internet-sivuista tehtyihin aiempiin tutkimuksiin. Tutkielmassa on käytetty metodina kvalitatiivista case- eli tapaustutkimusta, jossa tarkoituksena on muodostaa tutkittavasta aiheesta syvällinen käsitys valitun case-tapauksen avulla. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan yhtä integroidun markkinointiviestinnän asiantuntijaa ja kolmea valitun case-yrityksen työntekijää, jotka työskentelevät markkinoinnin ja Internet-sivujen parissa. Tutkielman tulokset osoittavat, että integroidun markkinointiviestinnän määritelmästä on epäselvyyttä. Integroidun markkinointiviestinnän asiantuntija näkee, että kyseessä on laaja strateginen prosessi, jossa hän korostaa tavoitteellisuutta ja toiminnallisuutta. Case-yrityksessä integroitu markkinointiviestintä nähdään enimmäkseen markkinoinnin taktisten toimenpiteiden koordinoinnin työkaluna. Case-yritys näkee Internet-sivut lähinnä teknisten tietojen tiedonjakopaikkana ja ylimääräisenä ”myyntimiehenä”. Sivujen markkinointipotentiaaliin ei juurikaan uskota; sen sijaan sosiaalinen media nähdään potentiaalisempana kanavana markkinoinnille. Tutkielman perusteella caseyritys ei hyödynnä integroitua markkinointiviestintää ja Internet-sivuja niin tehokkaasti kuin tutkimusten ja markkinointikirjallisuuden mukaan olisi mahdollista. Tämä kielii paitsi sekä integroidun markkinointiviestintätoiminnan että Internet-sivujen siihen kytkemisen haasteellisuudesta käytännön liike-elämässä, myös siitä, että kehitettävää vielä on näissä asioissa sekä tutkitussa yrityksessä että hyvin todennäköisesti useimmissa muissakin yrityksissä.

Vuosaaren sataman palon-, öljyn- ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmat

Työn tavoitteena oli laatiavuonna 2008 valmistuvaan Vuosaaren satamaan palon-, öljyn- ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmat. Suunnitelmat perustuvat eri lain-säädännön sekä sataman ympäristöluvan vaatimuksiin. Ne otetaan käyttöön jo sata-man rakentamisen yhteydessä. Suunnitelmissa on Vuosaaren satamassa työskentelevälle henkilöstölle toimintaohjei-ta erilaisten onnettomuuksien varalle. Suunnitelmat täyttävät viranomaisten niille asettamat vaatimukset. Liitteillä on tarkentavia piirroksia ja toimintaohjeita, joita voi tarvittaessa hyödyntää työpisteissä tai torjuntakonteissa. Suunnitelmien laadinnassa ovat olleet mukana Helsingin Sataman ao. toiminnasta vastaavat henkilöt sekä eri viranomaiset (ympäristö- ja pelastusviranomaiset). Varsinainen diplomityö on kuvaus ja tiivistelmä eri suunnitelmista ja siitä, miten ne ovat syntyneet.

Työturvallisuusriskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta pelastuslaitoksissa

Firefighters work contains numerous hazards. In rescue missions there are always hazards, which are unavoidable. Risk assessments and near-miss –situation investigation increases firefighters risk awareness and decreases accidents. This thesis concerns occupational risk management in fire department. This thesis introduces methods for identifying occupational hazards and risk assessment. In this thesis is introduced risk assessment method developed whit fire departments. This thesis also concerns a model of fire departments safety management system. In addition thesis contains a short introduction of how occupational health care cold be used and what kind of information system would support fire departments daily occupational safety activities.

Tunnuslukujärjestelmän rakentaminen pelastuslaitokselle

Tutkimuksen tavoitteina oli rakentaa pelastuslaitoksen tuloksellisuuden arvioimiseen tasapainotettu mittaristo sekä valita mittareita, joiden avulla voidaan vertailla pelastuslaitoksia keskenään. Tutkimuksessa selvitetään, miten julkisen sektorin palveluiden tuloksellisuutta arvioidaan erityisesti kuntasektorilla, mitä tarkoitukseen soveltuvia mittausjärjestelmiä on olemassa, miten tasapainotetun mittausjärjestelmän rakentamisprosessi etenee, miten henkilöstön aikaansaannoskyky voidaan ottaa huomioon kuntien tuloksellisuuden arvioinnissa, minkälaisilla mittareilla voidaan parhaiten arvioida pelastuslaitoksen toimintaa ja mitkä mittareista soveltuvat pelastuslaitosten vertailuun. Teoriaosuudessa käsitellään julkisten palvelujen erityispiirteitä, suositusta kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arvioimisesta sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn mittaamista. Työssä esitellään joitakin tasapainotetun mittaamisen malleja sekä kuvataan mittariston rakentamisprosessin vaiheita. Teorian pohjalta rakennettiin tasapainotettu tunnuslukujärjestelmä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Kunnalliselle organisaatiolle voidaan rakentaa tasapainotettu mittaristo, mutta yksittäisen pelastuslaitoksen osalta on lähdettävä sen omista kriittisistä menestystekijöistä ja noudatettava kunnallisen sektorin suosituksia. Yhteisiä mittareita pelastuslaitosten käyttöön löytyy, mutta pääosin yksikön tuloksellisuutta ohjaavat mittarit soveltuvat vain sisäiseen käyttöön.

REACHin vaikutukset kemikaaleja käyttäviin pk-yrityksiin, case Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan veneteollisuus

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2003 asetusehdotuksen EU:n uudeksi kemikaalilainsäädännöksi. Uudistus tunnetaan nimellä REACH ja se sisältää säädökset kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä sekä rajoituksista ja kielloista. Kemikaalien turvallisen käytön varmistaminen on tarkoitus saavuttaa koko tuotantoketjua koskevilla velvoitteilla. Työn tavoitteena on tutkia REACHin vaikutuksia Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan veneteollisuuteen. Vaikutusten selvittämiseksi verrataan olemassa olevaa ja tulevaa lainsäädäntöä sekä haastattelemalla selvitetään lakiuudistuksen vaikutuksia kemikaaleja käyttäviin venealan pk-yrityksiin. Kemikaalit muodostavat huomattavan osan veneen valmistuskustannuksista. Suorat, aine- ja yrityskohtaiset, REACH-kustannukset kohdistuvat voimakkaimmin pieniä kemikaalimääriä käyttäviin pk-yrityksiin, koska kustannukset eivät nouse suorassa suhteessa kemikaalien vuosikulutukseen. Välillisiä kustannuksia aiheutuu korotetuista kemikaalihinnoista sekä markkinoilta poistuvien kemikaalien aiheuttamasta tuotekehitystarpeesta ja tuotannon mukauttamisesta. Työn lopussa esitettävien varautumisohjeiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ennakoimaan lakiuudistuksen tuomat muutokset ajoissa. Arvioiden mukaan REACH-asetus astuu voimaan vuoden 2007 lopussa.

Robots and robotic systems for the electronics and telecommunication industry

Tämä diplomityö tutkii elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuutta sekä siihen läheisesti liittyviä robotteja ja robottijärjestelmiä. Tavoitteena on määrittää E&T-teollisuuden prosesseihin soveltuvien robottien testausmenetelmä. Tavoitteena on myös selvittää kahden ABB:n robotin soveltuvuutta E&T-teollisuuden tarpeisiin. Muutamia systemaattisia valmistusjärjestelmien suunnitteluun soveltuvia menetelmiä ja apuvälineitä on myös käsitelty. Alussa työ keskittyy elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuuden nykytilan tutkimiseen sekä siellä vallitsevien ja ennustettujen trendien kartoitukseen. Kohdat “Collaborative manufacturing” ja E&T-teollisuuden valmistusjärjestelmille asettamat vaatimukset käydään yksityiskohtaisesti läpi. Tutkimuksen pääkohteina ovat robotit, erityisesti ABB:n IRB 140 ja IRB 340 sekä robottien testausmenetelmän määrittäminen. Työssä käydään läpi IRB 340:llä suoritetut testit, jotka tehtiin sekä konenäköjärjestelmää apuna käyttäen että ilman. Myös TTKK:lla suoritetut robottitestit on käyty läpi. Robottien testituloksia on analysoitu ja vertailtu muihin robotteihin. Testausmenetelmät perustuvat ISO 9283 standardiin. Viimeinen osa työstä esittelee robottijärjestelmien systemaattiseen suunnitteluun soveltuvia menetelmiä ja apuvälineitä. Esillä ovat mm. Modular function deployment (MFD) ja The system design method (SDM).

Ultralujasta teräksestä valmistetun henkilönostimen teleskooppipuomin kehittäminen

Tässä työssä kehitettiin palo- ja pelastuskäyttöön tarkoitettuun henkilönostimeen teleskooppipuomin profiilit. Profiilien valmistusmateriaalina oli kuumavalssattu, ultraluja säänkestävä rakenneteräs. Työssä kehitettiin standardien ja ohjeiden pohjalta laskentapohja, jolla voidaan tutkia teleskooppipuomin jaksojen tukireaktioita, taivutus- ja vääntömomentteja ja leikkaus ja normaalivoimia. Laskentapohjassa voidaan varioida eri kuormitusten suuntia, teleskooppipuomin sivusuuntaista ulottumaa ja nostokulmaa. Profiilien alustavassa mitoituksessa hyödynnettiin paikallisen lommahduksen huomioon ottavia standardeja ja suunnitteluohjeita. Eri poikkileikkausten ominaisuuksia verrattiin keskenään ja profiili valittiin yhdessä kohdeyrityksen kanssa. Alustavan mitoituksen yhteydessä muodostettiin apuohjelma valitulle poikkileikkaukselle, jolla voitiin tutkia profiilin eri muuttujien vaikutusta mm. paikalliseen lommahdukseen ja jäykkyyteen. Laskentapohjaan sisällytettiin myös optimointirutiini, jolla voitiin minimoida poikkileikkauksen pinta-ala ja tätä kautta profiilin massa. Lopullinen mitoitus suoritettiin elementtimenetelmällä. Mitoituksessa tutkittiin alustavasti mitoitettujen profiilien paikallista lommahdusta lineaarisen stabiilius- ja epälineaarisen analyysin pohjalta. Profiilien jännityksiä tutkittiin tarkemmin mm. varioimalla kuormituksia ja osittelemalla elementtien normaalijännityksiä. Diplomityössä kehitetyllä ja analysoidulla teleskooppipuomilla voitiin keventää jaksojen painoja 15-30 %. Sivusuuntainen ulottuma parani samalla lähes 20 % ja nimelliskuorma kasvoi 25 %.

Henkilöstöresurssien organisointi suuren alusöljyvahingon torjunnassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöresurssien organisointia suuren alusöljyvahingon torjuntatilanteessa. Tavoitteena on suunnitella Suomenlahden rannikon öljyntorjunnasta vastaavien viranomaisten käyttöön optimaalinen rekrytointistrategia pahimman todennäköisen alusöljyvahingon varalle. Tutkimuksessa selvitetään myös millainen työsopimus öljyntorjuntatyöntekijöiden kanssa voidaan sopia. Näiden lisäksi etsitään vastausta siihen,kuinka työvoima saadaan pidettyä. Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää asiantuntijaa syksyn 2009 aikana. Haastattelut olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimustulosten mukaan merkittävin lisätyövoiman tarve ilmenee käsin tehtävässä rantapuhdistustyössä. Etenkin puhdistustyön pitkittyessä pelastusviranomaiset tarvitsevat avukseen ulkopuolista työvoimaa. Rekrytointi suoritetaan muutamien viikkojen kuluessa öljyvahingon aiheutumisen jälkeen. Alueellinen pelastuslaitos suorittaa rekrytoinnin käyttäen tehokkaita, laajan kohderyhmän tavoittavia rekrytointiviestinnän välineitä (esim. sanomalehdet, TV ja Internet). Työntekijöiden kanssa sovitaan määräaikainen, Kunnallista virkaja työehtosopimusta noudattava työsopimus. Tärkeimpinä puhdistustyöntekijöitä motivoivina tekijöinä nähdään työn merkitys yhteiskunnalle, selkeästi määritelty, saavutettavissa oleva tavoite sekä palaute tehdystä työstä.

Pius XII:n pyhimystietä tasoittamassa

Elokuva-arvostelu

Tarkastelumallin kehittäminen hulevesien hallinnalle ilmastonmuutosolosuhteissa Suomessa, Case Imatra

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja kaupungistuminen vaikuttavat monin eri tavoin hulevesienhallintaan. Useiden ennusteiden mukaan rankkasateet lisääntyvät huomattavassa määrin seuraavien sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos yhdistettynä maankäytön tehostumiseen lisää rankkasateiden aiheuttamia tulvia. Hulevesien hallintaan liittyvät haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Suomessa ylimääräisen haasteen tuovat talviolosuhteet, joiden merkitys onnistuneessa hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava. Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaaminen edellyttää monien eri asiantuntijoiden, kuten maankäytönsuunnittelun, kaavoituksen, teknisen toimen ja pelastuslaitoksen yhteistyötä. Näiden ajatusten pohjalta diplomityössä kehitettiin toimintamalli ja -kaavio, joita voidaan hyödyntää kaupunkien ja kuntien hulevesien käsittelyn suunnittelussa. Toimintamalli kehittely pohjautuu osittain Hämeenlinnan hulevesistrategiaan. Diplomityössä selvitettiin myös kolmen erilaisen taajaman hulevesien hallintaa Imatran kaupungissa. Tarkastelussa selvitettiin kyseisten alueiden nykyinen hulevesien käsittely ja sen ongelmakohdat. Näiden pohjalta mietittiin kullekin valuma-alueelle sopiva luonnonmukainen käsittelymenetelmä. Työn yhtenä tavoitteena on luoda hulevesistrategia Imatralle.

Modulaarinen kiinnitintekniikka alumiiniveneiden robottihitsauksessa

Tällä hetkellä hitsauksen automatisointiaste on hyvin pieni alumiinivenevalmistuksessa. Automatisointiasteen kasvattaminen on ensiarvoisen tärkeää kilpailukyvyn säilyttämiseksi, sekä edelleen nostamiseksi. Automatisointiasteen kasvattamisen esteenä ei ole teknologian puute, vaan suunnitellut tuotteet soveltuvat huonosti robotisoituun hitsaukseen. Lisäksi liitettävien osien tarkkuus on monissa tapauksissa puutteellinen, joten robottihitsaus on monessa tapauksessa mahdotonta. Robottihitsauksessa vaaditaan osien hyvää paikoittamista ja siihen tarvitaan kiinnittimiä. Kuitenkin alumiinivenevalmistuksessa valmistusmäärät ovat sen verran pieniä, että tuotekohtaisia kiinnittimiä ei kannata hankkia tai valmistaa. Siksi kiinnittimiltä vaaditaan joustavuutta ja modulaarisuutta, jotta samalla kiinnittimellä voi hitsata useita vastaavia piirteitä omaavia tuotteita. Tässä työssä tutkittiin modulaarisia kiinnittimiä, edistyneitä kiinnitinsuunnitteluprosesseja, osavalmistustarkkuuksia, tuotemoduloinnin hyödyntämistä ja alumiinin robottihitsauksen erityispiirteitä. Työssä suunniteltiin ja simuloitiin modulaarinen hitsauskiinnitin, jota käytetään tietyn alumiinivenemallin erillisenä osakokoonpanona valmistettavan jäykisterakennekonseptin hitsaamiseen. Suunnittelu ja simulointi tehtiin Delmia V5R20 -ohjelmistolla. Jäykisterakenne on modulaarinen tuoterakenne, jossa käytetään itsepaikoittavia liitoksia helpottamaan osien asettelua ja yksinkertaistamaan kiinnitintä. Kiinnitin soveltuu joustavasti erikokoisten jäykisterakenneosakokoonpanojen valmistukseen. Lisäksi suunniteltua kiinnitintä verrattiin kaupalliseen modulaariseen Demmeler -kiinnitinjärjestelmään. Jäykisterakenteen osakokoonpanon hitsaaminen robotilla lyhentää valmistusaikaa verrattuna nykytilaan, kun osat voidaan asettaa kiinnittimeen nopeasti ja luotettavasti. Samalla jäykisterakenteen tekeminen erillisenä osakokoonpanona lyhentää veneen rungon loppukokoonpanoaikaa ja mahdollistaa hitsausrobotin käytön myös veneen muiden hitsien hitsaamisessa. Modulaarisilla hitsauskiinnittimillä saavutetaan alumiiniveneiden nykyisillä valmistusmäärillä skaalaetuja, joita tuotekohtaisella kiinnittimellä ei voi saavuttaa.

Proceedings of JAC 2010. Journées Automates Cellulaires

The second Symposium on Cellular Automata “Journ´ees Automates Cellulaires” (JAC 2010) took place in Turku, Finland, on December 15-17, 2010. The first two conference days were held in the Educarium building of the University of Turku, while the talks of the third day were given onboard passenger ferry boats in the beautiful Turku archipelago, along the route Turku–Mariehamn–Turku. The conference was organized by FUNDIM, the Fundamentals of Computing and Discrete Mathematics research center at the mathematics department of the University of Turku. The program of the conference included 17 submitted papers that were selected by the international program committee, based on three peer reviews of each paper. These papers form the core of these proceedings. I want to thank the members of the program committee and the external referees for the excellent work that have done in choosing the papers to be presented in the conference. In addition to the submitted papers, the program of JAC 2010 included four distinguished invited speakers: Michel Coornaert (Universit´e de Strasbourg, France), Bruno Durand (Universit´e de Provence, Marseille, France), Dora Giammarresi (Universit` a di Roma Tor Vergata, Italy) and Martin Kutrib (Universit¨at Gie_en, Germany). I sincerely thank the invited speakers for accepting our invitation to come and give a plenary talk in the conference. The invited talk by Bruno Durand was eventually given by his co-author Alexander Shen, and I thank him for accepting to make the presentation with a short notice. Abstracts or extended abstracts of the invited presentations appear in the first part of this volume. The program also included several informal presentations describing very recent developments and ongoing research projects. I wish to thank all the speakers for their contribution to the success of the symposium. I also would like to thank the sponsors and our collaborators: the Finnish Academy of Science and Letters, the French National Research Agency project EMC (ANR-09-BLAN-0164), Turku Centre for Computer Science, the University of Turku, and Centro Hotel. Finally, I sincerely thank the members of the local organizing committee for making the conference possible. These proceedings are published both in an electronic format and in print. The electronic proceedings are available on the electronic repository HAL, managed by several French research agencies. The printed version is published in the general publications series of TUCS, Turku Centre for Computer Science. We thank both HAL and TUCS for accepting to publish the proceedings.

Hitsauksen aiheuttamat muodonmuutokset ja niiden hallinta alumiiniveneiden rakenteissa

Alumiiniveneissä hitsauksen aiheuttamat muodonmuutokset ovat usein erittäin haitallisia, koska niiden aiheuttamat mittamuutokset ja ulkonäölliset haitat alentavat tuotteen laatua sekä arvoa. Monissa tapauksissa myös hitsausliitoksen suorituskyky heikentyy ja lisäksi hitsausmuodonmuutokset voivat aiheuttaa toiminnallisia ongelmia alumiiniveneiden runkorakenteisiin. Tästä johtuen hitsausmuodonmuutosten hallinta ja minimointi ovat erityisen tärkeitä tekijöitä pyrittäessä parantamaan alumiiniveneiden laatua ja kustannustehokkuutta sekä kasvattamaan alumiinivenealan kilpailukykyä. Tässä diplomityössä tutkittiin robotisoidun kaasukaarihitsauksen aiheuttamia muodonmuutoksia sekä niiden hallintaa alumiinista valmistettujen työ- ja huviveneiden runkorakenteissa. Työssä perehdyttiin nykyaikaiseen alumiinivenevalmistukseen sekä hitsattujen rakenteiden yleisiin lujuusopin teorioihin ja käyttäytymismalleihin. Alumiinin hitsausmuodonmuutosten tutkimuksissa suoritettiin käytännön hitsauskokeita, joiden kohteina olivat alumiiniveneissä käytetyt rakenneratkaisut ja liitostyypit. Työn tavoitteena oli määrittää alumiinin hitsauksessa syntyviin muodonmuutoksiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ja parametreja. Tutkimustulosten perusteella pyrittiin esittämään ratkaisuja alumiiniveneiden rakenteisiin aiheutuvien hitsausmuodonmuutosten vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Alumiinirakenteissa hitsausmuodonmuutokset ovat hyvin tapauskohtaisia, koska usein niiden syntyminen määräytyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Teräsrakenteille käytetyt yleiset analyyttiset laskentakaavat ja käyttäytymismallit eivät sovellu suoraan alumiinirakenteille, mikä johtuu alumiinin erilaisista materiaaliominaisuuksista ja käyttäytymisestä hitsauksen aikana. Tulevaisuudessa empiiristen koejärjestelyiden ja analyyttisten mallien lisäksi sovellettavan numeerisen elementtimenetelmän avulla voidaan parantaa alumiinin hitsauksessa aiheutuvien muodonmuutosten kokonaisvaltaista hallintaa.

Treatment of Acute Otitis Media

Background: Acute otitis media (AOM) is the most common bacterial infection in young children, but the optimal management of AOM remains controversial. The aim of this study was to assess the efficacy of antimicrobial treatment, either immediate or delayed, for AOM and to compare parental experiences regarding the management of AOM in two countries with very different treatment guidelines. Methods: Altogether, 322 children participated in a randomized, double-blind, placebocontrolled trial. Children 6–35 months of age with AOM received amoxicillin-clavulanate or placebo for 7 days. The primary outcome was the time to treatment failure. In the second study, the delayed antimicrobial treatment group consisted of recipients of placebo who had received rescue treatment. The immediate antimicrobial treatment group consisted of children allocated to amoxicillin-clavulanate group. Parental expectations and opinions were evaluated by questionnaires sent via public day care in Turku, Finland, and Utrecht, the Netherlands. Results: Treatment failure occurred significantly more often in children receiving placebo as compared to antimicrobial treatment (45% vs. 19%, P<0.001). Delayed initiation of antimicrobial treatment did not worsen the recovery from AOM, but it was associated with worsening of the child’s condition, prolongation of symptoms, and absenteeism from day care and parental absenteeism from work. According to the comparative questionnaire, antimicrobial use was more common in Finland than in the Netherlands. Finnish parents believed more often than Dutch parents that antimicrobials are necessary in the treatment of AOM. Conclusions: Children with AOM benefit from antimicrobial treatment. Delayed initiation of antimicrobial does not worsen the overall recovery from AOM, but it might increase the symptom burden and create economic losses. Treatment practices and parental expectations seem to interact with each other. This needs to be considered when AOM treatment guidelines are updated.

Patoturvallisuusopas

Uusi patoturvallisuuslaki (494/2009) tuli voimaan 1.10.2009 ja valtioneuvoston asetus patoturvallisuudesta (319/2010) 5.5.2010. Tämä patoturvallisuusopas korvaa patoturvallisuusohjeet (MMM:n julkaisuja 7/1997), jotka poistuivat käytöstä 1.10.2009. Patoturvallisuusoppaassa esitetty ei ole padon omistajaa sitovaa, vaan oppaan tarkoitus on täydentää ja selventää esimerkein ja selostuksin laissa ja asetuksessa esitettyä. Oppaassa käsitellään padon suunnittelua kuten hydrologista mitoitusta ja padon teknisiä turvallisuusvaatimuksia, padon rakentamista ja käyttöönottoa sekä vahingonvaaraselvitystä, padon omistajan turvallisuussuunnitelmaa sekä padon kunnossapitoa, käyttöä, tarkkailua, vuosi- ja määräaikaistarkastuksia. Padot luokitellaan vahingonvaaran perusteella luokkiin 1, 2 ja 3. Luokittelua ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Jokaiselle luokitellulle padolle on padon omistajan laadittava tarkkailuohjelma, jonka patoturvallisuusviranomainen hyväksyy päätöksellään. Padosta aiheutuvan vahingonvaaran selvittämiseksi 1-luokan padon omistajan on laadittava vahingonvaaraselvitys padosta ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aihetuvasta vahingonvaarasta. Myös muusta kuin 1-luokan padosta voi patoturvallisuusviranomainen määrätä tehtäväksi vahingonvaaraselvityksen luokittelua varten. Padon omistajan on laadittava 1-luokan padolle turvallisuussuunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. Suunnitelmassa esitetään padon omistajan omatoiminen varautuminen em. tilanteiden varalle. Pelastusviranomainen arvioi tapauskohtaisesti pelastuslain mukaisen suunnitelman laatimistarpeen. Padon omistajan on toimitettava patoturvallisuusviranomaiselle tietojärjestelmään vietäväksi patoturvallisuusasetuksessa mainitut tiedot. Patoturvallisuusviranomaisen ja padon omistajan on säilytettävä kustakin luokitellusta padosta ajantasaiset tulosteet tietojärjestelmästä sekä muut padon turvallisuuden kannalta tärkeät asiakirjat patoturvallisuuskansiossa siten, että ne ovat mahdollisissa häiriötilanteissa nopeasti saatavilla.