Immigration Strategy for Northern Ostrobothnia 2015

A strategy process was completed in the ESF project “Promotion of Work-related Immigration”, which was implemented at Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia, and an immigration strategy was drawn up for Northern Ostrobothnia on the basis of the process. Information was collected about the situation in Northern Ostrobothnia from the point of view of immigration and the future availability of labour. The intention was to use the information as background material for the strategy. Employers’ need for support in recruiting foreign labour was investigated with a broad inquiry, to which 1000 respondents replied. The strategy process was carried out together with an outside consultant (Net Effect Oy) by arranging three workshops and a seminar where the workshop results were summarised. A large number of companies, authorities, municipalities, associations, project actors and immigrants engaged in immigration issues participated in the workshops. The draft strategy is based on their experiences about immigration and on statistical data, background inquiries and surveys. To ensure the accuracy of the draft strategy, comments were requested from several parties and received from 64 organisations. The core of the immigration strategy consists of an initial analysis, values, a vision and priorities. The strategy is composed of three priorities. The key aim of the priority Internationalisation and Supporting Diversity is to support diversity in schools, workplaces and people’s everyday lives e.g. through attitude development and by promoting internationalisation in companies and education institutions. The aim of the priority Supporting Entrepreneurship and Recruiting Foreign Labour is to promote entrepreneurship among immigrants and the recruitment of foreign labour and to develop the forecasting of educational needs. The priority Developing Integration Services, Regional Cooperation and Networks, in turn, seeks to develop the service structure and policies of immigrant integration and to increase cooperation and exchange of information between regional actors engaged in integration issues. The aim is to use the strategy as a guideline document for immigration issues in Northern Ostrobothnia. The strategy is used to coordinate the existing organisations and operations dealing with immigration issues. In addition, it contains a future-oriented focus and underlines the management of new immigration projects and operations. The main party responsible for the implementation of the strategy is the Immigration Committee. In addition, responsible parties have been assigned to each measure. The implementation of the immigration strategy will be monitored annually on the basis of indicators.

Kiintiöt, kansanvalta ja tasa-arvo

English summary: Quotas, democracy and gender equality (s.1279-1280)

Paperitehtaan energianhuoltoratkaisut

Työssä tarkastellaan paperitehtaan tarvitsemia energiavirtoja ja niiden tuottamista paperitehtaan yhteydessä olevalla voimalaitoksella. Työn perusteella tehtiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla esisuunnittelun alussa eri laitoskonsepteja tarkemman suunnittelun pohjaksi. Tyypillistä paperitehtaan energiantuotannolle on suuri vuosittainen huipunkäyttöaika ja energiantuotannolta vaadittava luotettavuus. Lisäksi energiantuotannon voidaan edellyttää käyttävän hyödyksi paperintuotannon sivuainevirtoja. Tarkastelu on suoritettu kannattavuustarkasteluna ottaen huomiin koko voimalaitoksen käyttöiän kustannukset. Kannattavuuteen vaikuttavat investointikustannusten lisäksi merkittävästi myös polttoainekustannukset. Herkkyystarkastelulla voidaan vertailla eri konseptien kannattavuutta eri lähtötietoarvoilla. Erilaiset maksulliset päästökiintiöt voivat muuttaa eri konseptien keskinäistä kannattavuutta. Päästökiintiöiden markkinat ovat kuitenkin vielä selkiytymättömät.

Naiskiintiöt ja työelämän tasa-arvo – diskurssianalyysi sukupuolikiintiöiden rakentumisesta eräiden suomalaisten lehtien teksteissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ”sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa” rakentuvat suomalaisessa mediassa ja sitä kautta; nähdäänkö sukupuolikiintiöt toimivana keinona saavuttaa työelämän tasa-arvo. Tutkielmassa luodaan silmäys sukupuolirooleihin sekä niitä uusintaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yhteiskunnassa. Edelleen tavoitteena on selvittää, murtavatko naiskiintiöt liike-elämässä ja politiikassa vallitsevia johtajuuden sukupuolirooleja. Tutkielmassa käsitellään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa, johtajuustutkimuksellisessa ja feministisessä valossa. Sukupuolikiintiöistä kirjoitettaessa voidaan havaita erilaisia suhtautumistapoja niiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielmassa esimerkkeinä käytettyjä lehtitekstejä leimaavat vastakkainasettelut, voimakkaat tunteet ja jakautuminen eri leireihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kriittistä, valtaorientoitunutta diskurssianalyysiä, joka on antoisa viitekehys mediamaailman käytäntöjen tutkimiseen kontekstissaan. Media on tässä tutkimuksessa rajattu käsittämään tiettyjä suomalaisia sanoma-, aikakausi- ja iltapäivälehtiä. Tutkimuksen pääongelmaksi nousevat tavat, joilla sukupuolikiintiöistä mediassa kirjoitetaan sekä asenteet, joita ne lukijoille välittävät. Tämän tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää yleisimmät suhtautumistavat sukupuolikiintiötä kohtaan mediassa, sekä kolme diskurssia, jotka useimmiten kiintiökeskusteluissa esiintyvät. Pätevyys- diskurssi painottaa yksilön pätevyyttä ensisijaisena valintakriteerinä hallitusjäseniä valittaessa. Uhka- diskurssi esittää sukupuolikiintiöt uhkavaatimuksena, johon tullaan turvautumaan kulttuuristen muutosten hitauden vuoksi. (Epä)tasa-arvo- diskurssi näkee sukupuolikiintiöt tasa-arvoa edistävänä keinona, mutta toisaalta kokee naiskiintiöt epätasa-arvoisina ja miehiä sortavina.

Ulkomaalaiset vuokratyöntekijät Suomessa yrityksen näkökulma

Tutkimuksessa selvitetään, mitä yrityksen tulee ottaa huomioon ulkomaalaista vuokratyövoimaa käyttäessään. Suomea uhkaavan työvoimapulan ehkäisemiseksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Joillakin aloilla työvoimapulasta kärsitään jo nyt. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on viime vuosina nopeasti kasvanut, mutta muualta tulleiden sopeuttamisessa on ollut puutteita. Vuokratyöntekijöiden määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana, mutta olemme vielä jäljessä Euroopan keskitasosta. Yritykset eivät osaa vielä täysin hyödyntää monikulttuurista työvoimaa. Hyvä kielitaito ja Suomessa hankittu koulutus parantavat ulkomaalaistaustaisen henkilön työnsaantimahdollisuuksia. Vuokratyövoima tarjoaa käyttäjäyritykselle joustavan välineen tuotannon vaihteluihin. Lisäksi työvoiman vapaa liikkuvuus toteutuu Euroopan Unionin alueella varsin hyvin. Toisaalta globaali kilpailu ammattitaitoisista siirtotyöläisistä on kovaa.

Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa

Venäjän maantieteellinen läheisyys ja kasvavat markkinat ovat yhä edelleen tärkeimpiä syitä suomalaisyritysten Venäjä-toiminnoille. Vuorovaikutus rajan yli ei kuitenkaan ole yksipuolista, vaan maantieteellisen läheisyyden vuoksi myös venäläisyritysten voisi olettaa pitävän Suomea luonnollisena vaihtoehtona kansainvälistymiselleen. Suomessa toimivissa venäläisyrityksissä on havaittavissa ominaispiirteitä, jotka erottavat ne kotimaisesta yritystoiminnasta. Samalla kuitenkin venäläisyritysten piirteet eivät ole yhteneviä muualla maailmassa havaittujen etnisten yritysten ominaisuuksien kanssa. Toisin kuin etniset yritykset yleensä, venäläiset yritykset eivät ole syntyneet julkisen tuen avustuksella, eivätkä ne toimi matalan kannattavuuden aloilla. Venäläisen yritystoiminnan rooli on merkittävä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa, ja samalla se tuo lisämausteensa suomalaiseen pienyrityskenttään.

Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa merkittävämmin lisääntynyt vasta 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 2010 Suomessa asui lähes 170 000 ulkomaan kansalaista. Tavallisimmin Suomeen muutetaan avioliiton, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Pieni, joskin kasvava joukko muuttaa työn tai opiskelun vuoksi. Myös kansalaisuuksien, koulutustaustojen, ammattien jne. kirjo muuttajien joukossa on suuri. Ulkomaan kansalaisten lisääntyessä Suomessa on jouduttu kohtaamaan monenlaisia maahanmuuttoon liittyviä haasteita, joista työllistymiseen liittyvät kysymykset eivät ole vähäisimpiä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähtömaassaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymistä ja työuran alkua Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat Suomessa työllistyneet, minkälaisia heidän työuriensa alut ovat Suomessa olleet ja miten he ovat onnistuneet uudessa maassa hyödyntämään lähtömaassa hankkimaansa koulutusta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten maahanmuuttajien lähtömaan erilaiset elämäntilanteet, olosuhteet ja valinnat ovat vaikuttaneet työuran muotoutumiseen Suomessa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kysely- sekä haastatteluaineistosta. Kyselyaineiston (n=99) tarkoituksena on luoda määrällistä kuvaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisestä Suomessa. Numerotietojen taakse jää kuitenkin näkymättömiin tieto maahanmuuttajien yksilöllisistä kokemuksista liittyen työllistymiseen ja työuran muotoutumiseen uudessa maassa. Toisena aineistona hyödynnettävän elämäkerrallisen haastatteluaineiston (n=20) kautta on mahdollista tehdä näkyväksi ne tutkittavien yksilölliset työ- ja koulutusuraan liittyvät valinnat, joita maahanmuuttajat ovat tehneet niin lähtömaassa kuin Suomessa sekä ne tilanteet ja olosuhteet, joissa tutkittavat ovat lähtömaassa eläneet ja joiden pohjalta he ovat tulleet Suomeen ja Suomen työmarkkinoille. Aineistoissa mukana olevat maahanmuuttajat olivat pääosin avioliiton, paluumuuton sekä pakolaisuuden vuoksi Suomeen tulleita. Vain muutama oli tullut työn vuoksi. Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa selitetään usein maahanmuuttajien resursseilla, kuten kielitaidolla, koulutuksella, työkokemuksella, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen laadulla ja määrällä jne. Myös maahanmuuttajiin kohdistuvilla syrjivillä ja ennakkoluuloisilla asenteilla on keskeinen merkitys työllistymisessä. Koulutuksen ollessa yksi keskeisimmistä työmarkkina-asemaa määräävistä tekijöistä, tulisi koulutettujen maahanmuuttajien sijoittua hankitun tutkinnon oikeuttamiin tehtäviin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että työllistyminen oli maahanmuuttajilla vaikeaa hyvästä koulutuksesta huolimatta. Kyselyaineistoon vastanneista vain muutama (6 %) oli työssä heti Suomeen muuttovuoden lopussa, kolme vuotta Suomessa asuttuaan työssä oli runsas kolmannes (35 %) ja aineistonkeruuhetkellä eli vuonna 2004 työssä oli 38 % vastaajista. Työsuhteet olivat tutkittavilla useimmiten määräaikaisia ja kestoltaan lyhyitä. Lisäksi työurat koostuivat runsaasta työttömyydestä sekä koulutukseen osallistumisesta. Myönteistä kuitenkin oli, että mikäli korkeakoulutetut maahanmuuttajat onnistuivat Suomessa työllistymään, vastasi työ usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työuran alut Suomessa voidaan tyypitellä kolmeen ryhmään, joista kukin jakaantui vielä kahteen alaryhmään siten, että kaiken kaikkiaan saatiin kuusi erilaista työuran alun tyyppiä: koulutusta vastaava vakaa ja vakiintuva ura, koulutusta osittain vastaava sekaura ja laskeva ura sekä koulutusta vastaamaton sisääntuloura ja työttömän ura . Haastatteluaineiston kautta tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien yksilöllisiä elämänuria lähtien liikkeelle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien lähtömaassa tekemistä ura- ja ammatinvalinnoista jatkuen Suomeen muuton kautta aina työuran muotoutumiseen Suomessa. Haastatteluja toisistaan erottelevina keskeisinä teemoina olivat toisaalta pärjääminen Suomessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla toisaalta elämän muotoutuminen lähtömaassa ja nimenomaan siellä tehdyt ura- ja ammatinvalinnat ja niihin liittyvät kokemukset ja elämäntilanteet. Näiden kriteerien pohjalta aineisto jakaantui kolmeen ryhmään, jotka nimettiin pärjääjiksi, harhailijoiksi ja sinnittelijöiksi. Pärjääjien kertomukset muotoutuivat tietyllä tavalla myönteisen kehän kautta: niin lähtömaassa tehdyt ammatinvalinnat kuin työuran muotoutuminen Suomessa tapahtuivat suhteellisen vaivattomasti. Useimmiten työt Suomessa vastasivat lähtömaassa hankittua koulutusta. Omiin uravalintoihin oltiin myöhemmin myös tyytyväisiä. Harhailijoille oman paikan löytyminen oli puolestaan hankalampaa. Leimallista tälle ryhmälle oli tietynlainen valintojen vaikeus sekä tyytymättömyys omiin aikaisemmin tehtyihin ratkaisuihin. Jotkut harmittelivat nuorena tekemiään uravalintoja niin, että päättivät Suomessa hankkia kokonaan uuden ammatin. Muutto Suomeen merkitsi useimmille ammatillisen aseman laskua. Sinnittelijät kertoivat jo lähtökohdiltaan kahteen muuhun ryhmään nähden hyvin erilaista tarinaa. Tämän ryhmän lähes koko elämä lähtömaassa oli sodan ja levottomuuksien sävyttämää. Tämä näkyi myös ammatinvalinnassa: opiskelupaikka oli saatettu valita esimerkiksi sen perusteella, missä oli milloinkin turvallista opiskella. Myös Suomeen muutto erosi kahdesta aikaisemmasta ryhmästä, sillä lähtö entisestä kotimaasta oli tapahtunut usein hyvinkin yllättäen vailla etukäteissuunnittelua tilanteiden kärjistyttyä nopeasti. Suomessa työelämään pääseminen oli kaikille sinnittelijöille vaikeaa ja haastatteluhetkellä useilla vielä hyvin alkutekijöissä. Hyväkään koulutus ei aina takaa maahanmuuttajille työtä uudessa maassa, sillä hankittua tutkintoa ja osaamista ei ole helppo siirtää maasta toiseen. Pahimmassa tapauksessa vieraassa maassa suoritettu korkeakoulututkinto voi kokonaan mitätöityä uudessa maassa ja korkeakoulututkinnon myötä hankittu osaaminen menettää täysin arvonsa. Kyse on niin yksilön kuin yhteiskunnankin resurssien tuhlaamisesta tilanteessa, jossa maassa pysyvästi asuvat koulutetut maahanmuuttajat työskentelevät tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epävakaissa töissä, työmarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella.

Cultural Diversity, Social Cohesion, Religion: Core Values and Educational Policies in Four European Nations

In my doctoral thesis I evaluate strategies designed to cope with the multicultural nature of four European nations: Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark. I also analyse and clarify the question of the place of religion in present-day Europe. The empirical material analysed in the study consists of politicians’ statements and policy documents dealing with immigration policy and religious and values education in the four countries. In addition, I analyse statements issued by the Council of Europe regarding religious education, along with all cases relevant to religious education brought before the United Nations Human Rights Committee or the European Court of Human Rights. The theoretical framework is formed by the scholarly debate – among philosophers, sociologists and scholars of religion in education – concerning the question of a just society. Special emphasis is given to philosophical theories that are in favour of granting special group rights to religious minorities in the name of equal treatment. With regard to the question of the appropriate place of religion, I apply Kim Knott’s methodological model for locating religion in secular contexts, and Émile Durkheim’s theory as to the significance of religion and collective sentiments in uniting adherents or members of a group into a single moral community. The study shows that even when the positive side of immigration, as a potential force for the enrichment of the public culture, is acknowledged, there is anxiety as to the successful integration of immigrants. The premises and goals of immigration policies have also been questioned. One central problem is the incommensurability between the values upheld by Western liberal democracies and certain religious traditions, above all those of Islam. Great Britain, The Netherlands, Sweden, and Denmark have tightened control over their citizens’ ethical attitudes and want to regulate these as well. In coping with cultural diversity, the significance of education, especially religious education, plays a significant role; as future citizens, pupils are expected to internalise the society’s core values as well as gaining an understanding of different cultures and ways of life. It is also worth noting that both the Council of Europe and the European Court of Human Rights have recently expressed the view that one important goal of religious education is to enable pupils to be critical and autonomous with regard to different religions and moral positions. The study shows that religion is not seen as purely a personal matter. Religion is closely linked to individual and national identity, and religious traditions thus have a place in the public domain. It should be noted, however, that a religious tradition – more precisely, an interpretation of religious tradition – qualifies as a legitimate partner in the democratic decision-making process only if it shares similar values with Western European nations.

Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset 2012–2015 : Kansainvälinen työvoima -projekti 2011–2013

Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset ovat alueellinen tarkennus valtakunnallisiin maahanmuutto-ohjelmiin. Alueellisesti Kainuun maahanmuuttotyönlinjaukset kytkeytyvät Kainuun maakunta -kuntayhtymän laatimaan maakuntaohjelmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiaan. Kainuulla ja Pohjois-Pohjanmaalla on yhteinen maahanmuuttopäällikkö sekä maahanmuuttoasiaintoimikunta. Maahanmuuttotoimijoiden yhteisenä tavoitteena ja linjausten keskeisenä ajatuksena on, että maahanmuutto nähdään osana positiivista väestökehitystä Kainuussa. Linjauksia laatineen työryhmän tavoitteena on ollut tehdä maahanmuuttotyön strategiset linjaukset kainuulaisista lähtökohdista, kainuulaiseen maahanmuuttotyöhön sopiviksi. Linjausten tarkoituksena on toimia pohjana kaikelle maahanmuuttotyölle Kainuussa; ne ovat kainuulaisten maahanmuuttotoimijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan maahanmuuttotyötä Kainuussa tulisi viedä. Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset toteutettiin osana Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hallinnoimaa Kansainvälinen työvoima -projektia. Projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Nordic alcohol policy in Europe: the adaptation of Finland’s, Sweden’s and Norway’s alcohol policies to a new policy framework, 1994-2013

The purpose of this thesis is to study how and to which extent Finland, Sweden and Norway have adapted their alcohol policies to the framework imposed to them by the EU and the European Economic Area (EEA) since the mid-1990s. This is done by studying the underlying mechanisms that have influenced the formation of alcohol policy in the Nordic countries in that period. As a part of this analysis main differences in alcohol policies and alcohol consumption between the three countries are assessed and the phenomenon of cross-border trade with alcohol is discussed. The study examines also the development of Finnish, Norwegian and Swedish alcohol policies between 1994 and 2012 and compares the Nordic alcohol policies with other alcohol policies in Europe as the situation was in 2012. The time frame of the study spans from the mid-1990s to the end of 2013 and is divided into three phases. Studying the role of the Europeanisation process on the formation of alcohol policies has a key role in the analysis. Besides alcohol policies, the analyses comprise the development of alcohol consumption and cross-border trade with alcohol. In addition, a quantitative scale constructed to measure the strictness of alcohol policies is utilised in the analyses. The results from the scale are used to substantiate the qualitative analysis and to test whether the stereotypical view of a strict Nordic alcohol policy is still true. The results from the study clearly corroborate earlier findings on the significance of Europeanisation and the Single Market for the development of alcohol policies in the Nordic countries. Free movement of goods and unhindered competition have challenged the principle of disinterest and enabled private profit seeking in alcohol trade. The Single Market has also contributed to the increase in availability of alcohol and made it more difficult for the Nordic EU member states to maintain restrictive alcohol policies. All in all, alcohol policies in the Nordic countries are more liberal in 2013 than they were in 1994. Norway, being outside the EU has, however, managed to maintain a stricter alcohol policy than Finland and Sweden. Norway has also been spared from several EU directives that have affected Finland and Sweden, the most remarkable being the abolishment of the travellers’ import quotas for alcohol within the EU. Due to its position as a non-EU country Norway has been able to maintain high alcohol taxes without being subjected to a ”race to the bottom” regarding alcohol taxes the same way as Finland and Sweden. Finland distinguishes as the country that has liberalised its alcohol policy most during the study period. The changes in alcohol policies were not only induced by Europeanisation and the Single Market, but also by autonomous decision-making and political processes in the individual countries. Furthermore, the study shows that alcohol policy measures are implemented more widely in Europe than before and that there is a slow process of convergence going on regarding alcohol policy in Europe. Despite this, alcohol policies in the Nordic countries are still by far the strictest in all of Europe. From a Europeanisation perspective, the Nordic countries were clearly on the receiving end during the first two study phases (1994–2007), having more to adjust to rules from the EU and the Single Market than having success in uploading and shaping alcohol policy on the European and international field. During the third and final study phase (2008–2013), however, the Nordic countries have increasingly succeeded in contributing to shape the alcohol policy arena in the EU and also more widely through the WHOs global alcohol strategy. The restrictive Nordic policy tradition on which the current alcohol policies in Finland, Sweden and Norway were built on has still quite a solid evidence base. Although the basis of the restrictive alcohol policy has crumbled somewhat during the past twenty years and the policies have become less effective, nothing prevents it from being the base for alcohol policy in the Nordic countries even in the long term. In the future, all that is needed for an effective and successful alcohol policy is a solid evidence base, enough political will and support from the general public.

Mathematical modeling and optimal control of malaria

Malaria continues to infect millions and kill hundreds of thousands of people worldwide each year, despite over a century of research and attempts to control and eliminate this infectious disease. Challenges such as the development and spread of drug resistant malaria parasites, insecticide resistance to mosquitoes, climate change, the presence of individuals with subpatent malaria infections which normally are asymptomatic and behavioral plasticity in the mosquito hinder the prospects of malaria control and elimination. In this thesis, mathematical models of malaria transmission and control that address the role of drug resistance, immunity, iron supplementation and anemia, immigration and visitation, and the presence of asymptomatic carriers in malaria transmission are developed. A within-host mathematical model of severe Plasmodium falciparum malaria is also developed. First, a deterministic mathematical model for transmission of antimalarial drug resistance parasites with superinfection is developed and analyzed. The possibility of increase in the risk of superinfection due to iron supplementation and fortification in malaria endemic areas is discussed. The model results calls upon stakeholders to weigh the pros and cons of iron supplementation to individuals living in malaria endemic regions. Second, a deterministic model of transmission of drug resistant malaria parasites, including the inflow of infective immigrants, is presented and analyzed. The optimal control theory is applied to this model to study the impact of various malaria and vector control strategies, such as screening of immigrants, treatment of drug-sensitive infections, treatment of drug-resistant infections, and the use of insecticide-treated bed nets and indoor spraying of mosquitoes. The results of the model emphasize the importance of using a combination of all four controls tools for effective malaria intervention. Next, a two-age-class mathematical model for malaria transmission with asymptomatic carriers is developed and analyzed. In development of this model, four possible control measures are analyzed: the use of long-lasting treated mosquito nets, indoor residual spraying, screening and treatment of symptomatic, and screening and treatment of asymptomatic individuals. The numerical results show that a disease-free equilibrium can be attained if all four control measures are used. A common pitfall for most epidemiological models is the absence of real data; model-based conclusions have to be drawn based on uncertain parameter values. In this thesis, an approach to study the robustness of optimal control solutions under such parameter uncertainty is presented. Numerical analysis of the optimal control problem in the presence of parameter uncertainty demonstrate the robustness of the optimal control approach that: when a comprehensive control strategy is used the main conclusions of the optimal control remain unchanged, even if inevitable variability remains in the control profiles. The results provide a promising framework for the design of cost-effective strategies for disease control with multiple interventions, even under considerable uncertainty of model parameters. Finally, a separate work modeling the within-host Plasmodium falciparum infection in humans is presented. The developed model allows re-infection of already-infected red blood cells. The model hypothesizes that in severe malaria due to parasite quest for survival and rapid multiplication, the Plasmodium falciparum can be absorbed in the already-infected red blood cells which accelerates the rupture rate and consequently cause anemia. Analysis of the model and parameter identifiability using Markov chain Monte Carlo methods is presented.

The multicultural moment : the history of the idea and politics of multiculturalism in Sweden in comparative, transnational and biographical context, 1964–1975

The emergence of the idea of multiculturalism in Swedish public discourse and social science in the latter half of the 1960s and introduction of official multiculturalism in 1975 constituted a major intellectual and political shift in the post-war history of Sweden. The ambition of the 1975 immigrant and minority policy to enable the preservation of ethno-cultural minorities and to create a positive attitude towards the new multicultural society among the majority population was also incorporated into Swedish cultural, educational and media policies. The rejection of assimilationism and the new commitment to ethno-cultural diversity, the multicultural moment, has earned Sweden a place on the list of the early adopters of official multiculturalism, together with Canada and Australia. This compilation thesis examines the origins and early post-war history of the idea of multiculturalism as well as the interplay between idea and politics in the shift from a public ideal of homogeneity to an ideal of multiculturalism in Sweden. It does so from a range of conceptual, comparative, transnational, and biographical perspectives. The thesis consists of an introduction (Part I) and four previously published studies (Part II). The primary research result of the thesis concerns the agency involved in the break-through and formal establishment of the idea of multiculturalism in Sweden. Actors such as ethnic activists, experts and officials were instrumental in the introduction and establishment of multiculturalism in Sweden, as they also had been in Canada and in Australia. These actors have, however, not previously been recognized and analysed as significant idea-makers and political agents in the case of Sweden. The intertwined connections between activists, social scientists, linguists, and officials facilitated the transfer of the idea of multiculturalism from a publically contested idea to public policy via the way of The Swedish Trade Union Confederation, academia and the Royal Commission of Immigration. The thesis furthermore shows that the political success of the idea of multiculturalism, such as it was within the limits of the universalist social democratic welfare state, was dependent on whom the claims-makers were, the status and positions they held, and the way the idea of multiculturalism was conceptualised and used. It was also dependent on the migratory context of labour immigration in the 1960s and 1970s and on whose behalf the advocates of multiculturalism made their claims. The majority of the labour immigrants were Finnish citizens from the former eastern half of the kingdom of Sweden who were net contributors to the Swedish welfare state. This facilitated the recognition of their ethno-cultural difference, and, following the logic of universalism, the ethno-cultural difference of other minority groups in Sweden. The historical significance of the multicultural moment is still evident in the contemporary immigration and integration policies of Sweden. The affirmation of diversity continues to set Sweden apart from the rest of Europe, now more so than in the 1970s, even though the migratory context has changed radically in the last 40 years.

Inclusion or Exclusion? Trade union strategies and Labor migration

Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration This research identified and analyzed immigration-related strategies of the Finnish Construction Trade Union (FCTU) and the Service Union United (SUU); e.g. how the unions react to labor immigration, whether unions seek to include migrants in the unions, and what is migrants’ position in the unions. The two unions were chosen as the focus of the research because the workforce in the sectors they represent is migrant-dense. The study also analyzed the experiences that migrants who work in these sectors have with trade unions. The Estonian labor market situation –including the role of Estonian trade unions– was also examined as it has a considerable impact on the operating environment of the FCTU. The results of the study indicate that immigration is a contradictory issue for both unions. On the one hand, they strive to include migrants as trade union members and to defend migrants’ labor rights. On the other hand, they, together with their umbrella organization the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), seek to prevent labor immigration from outside the EU and EEA countries. They actively defend current labor immigration restrictions by drawing atten- tion to high unemployment figures and to the breaches of working conditions migrants encounter. In contrast, the employer organizations promote a more liberal state policy on labor immigration because they see it as a boost for business. Both the unions and the employer organizations ground their arguments on national interest. However, the position of the trade union movement is not uniform: unions belonging to the Confederation of Unions for Professionals and Managerial Staff in Finland (Akava) embrace more liberal labor immigration stances than the SAK. A key trade union strategy is to try to guarantee that migrants’ working condi- tions do not differ from those of the natives. The FCTU and the SUU inform migrants about Finnish collective agreements and trade union membership in the most common migrant languages. This is important for the unions because it is not in their interest that migrants’ working conditions are undercut. The interviewed migrants said that natives had more negotiating power with employers, which is often negatively portrayed in migrants’ working conditions. Migrants perceive that trade unions have an important role in protecting their working conditions. However, they stressed that migrants’ knowledge of unions is often very limited. The number of migrants in both two unions studied here is increasing. Espe- cially in the SUU, a considerable proportion of the new members are migrants. The FCTU is in a more challenging situation than the SUU because migrant construc- tion workers often work only for short periods in Finland and are consequently not interested in becoming union members. The unions’ strategies partly differ: the FCTU was the first Finnish trade union to establish a trade union branch/lo- cal for migrant members. The goal is to facilitate migrants’ inclusion in the union and to highlight the specific problems they face. The SUU, for its part, insists that such a special strategy would exclude migrants within the union organization. Despite the unions’ strategies, migrants are still underrepresented as union members and officials, which some of the interviewed migrants saw as a problem. Immigrants’ perception of trade unions was pragmatic: they had joined unions when membership yielded concrete benefits. In spite of the unions’ strategies, migrants –and temporary migrants– encoun- ter specific problems in terms of working conditions. Both unions demand more state intervention to protect migrants’ labor rights because overseeing working conditions consumes union resources. However, without the unions’ intervention, these problems would be more common than is currently the case. For instance, some of the interviewed migrants had received trade union assistance in claim- ing unpaid wages. The study demonstrated with the help of building on Walter Korpi’s power resources theory, that immigration is a power resource issue for the unions: suc- cessful immigration-related strategies strengthen unions –and vice versa. The research also showed how the unions’ operating environments constrain and enable their immigration-related strategies. This study has illuminated a previously ignored dimension: the immigrant- inclusive strategies of the Finnish trade unions. The research material consists of 78 qualitative interviews, observation in trade union events, and trade unions’ and employer organizations’ public state- ments.