Syvä ajatus : YleQ-radiokanavan ääni-imago Yleisradion brändin rakentajana

Tarkastelen opinnäytetyössäni Yleisradion brändin rakentamista YleQ-radiokanavalle tekemieni imagopuffien kautta. Brändin käsite ymmärretään monella eri tavalla. Opinnäytetyössäni olen kilpailevien määritelmien pohjalta rajannut brändin tarkoittamaan Yleisradion pyrkimystä vaikuttaa kuluttajien tunteisiin ja mielikuviin. Pyrin työssäni alan kirjallisuuden, YLEn itsensä laatimien brändi-, arvo- ja visiokirjelmien, julkisen mediakeskustelun sekä haastattelujen pohjalta hahmottelemaan hyvään brändiin vaikuttavat arvot ja tekijät. Tutkimuksessani tarkennan brändin tarkastelun YleQ-radiokanavaan ja arvioin, onnistuivatko tekemäni imagopuffit niille asetetuissa tavoitteissa. Tarkastelen Yleisradion brändityön komentotietä ja pohdin yksilön merkitystä yhtiön brändäyksen onnistumisessa. Pohdin myös brändityön suunnittelun merkitystä YleQ-kanavan lopettamispäätöksessä. YLEn itselleen laatimat arvot eivät tutkimukseni mukaan toteudu käytännössä ja siksi yhtiön brändi on haasteen edessä. Yhtiöllä olisi mielestäni kaksi tärkeää kehittämiskohtaa. Ensinnäkin yhtiön tulisi luottaa työntekijöihinsä ja ottaa rohkeasti vastaan heidän ajatuksiaan, jotta Yleisradion toiminnassa saataisiin esille kaikki mahdollinen luovuus ja intohimo. Yleisradion pitäisi myös rajata markkinointinsa viestit tarkemmin. Tämä parantaisi kuluttajan tiedonsaantia Yleisradion tarjoamista palveluista ja helpottaisi yhtiön yhtenäisen brändin rakentamista.

Ammattikorkeakoulun imago pk-yritysten keskuudessa. Case: Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkielman tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun imagoa pk-yritysten keskuudessa. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään palvelujen laadun teorioihin ja siihen, miten laatu voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun imagoon. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin noin 1500 päijäthämäläiselle pk-yritykselle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimus osoitti, että Lahden ammattikorkeakoulun imago oli vielä selkiytymätön, mutta sen tärkeys alueelle oli kiistaton. Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja päijäthämäläisten pk-yritysten käsitykset olivat samansuuntaisia. Palveluja pidettiin keskimäärin hyvinä ja konkreettista hyötyä antavina. Pk-yritykset toivoivat opiskelijoilta lisää käytännön osaamista ja työharjoittelua sekä ammattikorkeakoululta lisää yhteydenottoja. Internetiä ei juurikaan käytetty etsittäessä tietoja Lahden ammattikorkeakoulun kotisivuilta tai rekrytointi-palveluista. Pääasiallisin tieto löytyi lehdistä ja esitteistä. Kyselyyn vastanneet pk-yrittäjät olivat keskimäärin keski-ikäisiä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia pienyrittäjiä, joilla oli ollut teollisuusyritys yli kymmenen vuotta.

Markkinointiviestinnän välittämä imago business-to-business markkinoilla, mielikuvatavoitteena kestävä kehitys

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin kansainvälisen metsäteollisuudessa toimivan yrityksen markkinointiviestintää ja sen välittämien imagoviestien siirtymistä business-to-business markkinoilla. Tutkittavat viestit liittyivät kartonkipakkausten kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden imagon rakentumiseen. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus pohjautui yrityksen teettämän aiemman asiakastutkimuksen aineistoon, jossa selvitettiin pakkauskartonkien mielikuvia kohderyhmässä. Lisäksi tutkittiin imagon viestintää markkinointiviestinnän näkökulmasta. Yrityksen online viestintää verrattiin asiakkaiden vastaavaan viestintään loppukäyttäjille ja selvitettiin siirtyivätkö kestävän kehityksen viestit loppukäyttäjille asti. Tuloksena saatiin osittain yhtenevä viestintä sekä yrityksen asiakkaiden että näiden loppukäyttäjille viestimien teemojen sisällöstä. Tutkimus osoitti, että tärkein viestinnällinen teema on pakkauksen kierrätettävyys. Toisena tärkeänä teemana ilmeni hiilijalanjäljen pienentämisestä viestivät seikat. Nousevana teemana voitiin havaita biohajoavia materiaaleja kohtaan osoitettu kiinnostus. Tutkimuksessa jaettiin vastaajat eri segmentteihin pakkauskartonkien käyttötarkoituksen mukaan ja verrattiin kestävän kehityksen tärkeyttä näiden segmenttien välillä. Segmenteittäin tarkasteltuna suuria eroja ei ollut havaittavissa.

Aineettomat markkinointiresurssit – brändi, imago ja maine

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella aineettomien markkinointiresurssien – brändin, imagon ja maineen – määritelmiä sekä niiden etuja yrityksen liiketoiminnassa. Tarkastelu toteutetaan B2B-liiketoimintaympäristössä. Työ rakentuu viidestä osiosta, joista ensimmäisessä käsitellään aineettomia markkinointiresursseja ja niihin kuuluvaa suhdepääomaa. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä osiossa käsitellään suhdepääomaan kuuluvien brändin, imagon ja maineen määritelmiä, etuja ja vaikutuksia yrityksen liiketoiminnassa. Viidennessä osiossa esitellään edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia asiakkaan ostopäätösprosessiin. Työssä käytetyn aineiston pohjalta tehtiin johtopäätös, että B2B-liiketoiminnassa toimiva yritys on yleensä itse brändi, jolla on sekä imago että maine. Brändi-imago ja brändin maine ovat merkittävässä roolissa asiakkaan ostopäätösprosessissa. Työn lopussa esitetään erilaisia asiakkaan ostopäätösprosessia kuvaavia malleja. Käytetyn aineiston ja mallien pohjalta on muodostettu malli brändi-imagon ja brändin maineen vaikutuksista asiakkaan ostopäätösprosessin eri tekijöihin.

Ei tuulipuvussa kaupungille : ympäristö, imago ja kuntalaisten identiteetti Haapaveden kaupungistumisprosessissa 1995-1996

Tutkielman aiheena on vuosina 1995–1996 Haapaveden kuntamuodon muutos kunnasta kaupungiksi. Muutos aiheutti vilkasta keskustelua paikallislehdistössä ja kunnanhallituksessa sekä -valtuustossa. Tutkimuksessa kuntamuodon muutosvaikutuksia asukkaisiin lähestytään lukemalla ja analysoimalla paikallislehtien uutisia ja lukijain palstoja sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoja liitteineen. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta kolmen pääteeman kautta, jotka ovat identiteetti, kaupungistuminen ja imago. Ensimmäinen teema käsittelee kuntalaisen identiteetin muutosta kaupunkilaisidentiteetiksi. Identiteetti-käsitteen avaamiseen käytetään kuntalaisten omia pohdintoja ja kannanottoja paikallislehtien yleisöpalstoilla. Toinen teema koskee kaupungistumista ja kyläympäristön muovaamista kaupunkitaajamaksi kaavoituksen ja rakentamisen avulla. Tutkimusalue käsittelee syntyvän kaupungin taajamaa jättäen sivukylät tutkimuksen ulkopuolelle. Kaupungistumiseen liittyy vahvasti vallan käyttö ja sen aiheuttamat eri näkökulmat varsinkin kunta/kaupunkimuutoksessa. Tutkimuksessa otetaan vallankäytöstä esimerkiksi kaupungistumisjuhlat, niiden suunnittelu ja viettäminen sekä juhlien jälkeiset mielipiteet paikallislehtien palstoilla. Myös kunnan/kaupungin päättäjien rooli valtaapitävänä elimenä näyttäytyy tutkimuksessa. Kolmas teema tarkastelee kaupungin imagon luomista, imagoon liittyviä puheita ja kannanottoja sekä markkinoinnin esitteitä. Johtopäätöksenä ovat yllä mainittujen teemojen vähittäiset muutokset vuosien 1995–96 aikana. Tutkimuksessa havaitaan, että paikallisen asukkaan identiteetin muutos kuntalaisesta kaupunkilaiseksi tapahtuu vähitellen eikä täysin kivutta. Asukkaat saattavat kokea myös jäävänsä prosessissa paitsioon. Kaupungiksi muuttuminen näkyy konkreettisessa ympäristössä muun muassa taajamarakentamisen kaavoituksessa ja tiemuutoksissa. Kaupungin imagoa pyritään yleensä parantamaan markkinoinnin keinoin, kuten Haapavesikin teki. Haapavedellä markkinoinnin tulokset jäivät laihoiksi.

Sisäinen brändijohtaminen ja yrityksen sisäinen brändi-imago organisaation eri hierarkiatasoilla

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, miten yrityksen sisäinen brändikuva muuttuu organisaation eri tasoilla. Lisäksi tutkielmassa perehdytään keinoihin, joilla yrityksen sisäistä brändiä voidaan johtaa, eli sisäisen brändijohtamisen käytäntöihin. Empiriaosuudessa tutkitaan case-yrityksen brändinjohtamistoimenpiteitä ja brändikuvan muutosta ylimmän johdon ja työntekijätason välillä. Tärkeimmäksi brändinjohtamiskeinoksi havaittiin brändilupauksen ja brändin arvojen määrittely, joka on tehokas tapa saada työntekijät sisäistämään haluttu brändi-identiteetti varsinkin jos he pääsevät olemaan mukana arvojen määrittelytyössä. Työntekijöiden osallistaminen vähentää brändin vastustusta ja luo selkeämmän kuvan tavoitellusta brändi-identiteetistä. Myös esimiesten käyttäytyminen havaittiin merkittäväksi tekijäksi, varsinkin muutosjohtaminen ja esimiesten näyttämä esimerkki vaikuttavat työntekijöille välittyvään brändikuvaan.

Yliopistokirjaston imago: Case: Turun yliopiston kirjasto

Asiakkaan tunteminen ja tämän kokemien mielikuvien ymmärtäminen on tärkeää, jotta organisaatio voi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan asiakkaansa tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Kun organisaatio tunnistaa, millaisia mielikuvia se herättää asiakkaassaan, se pystyy hyödyntämään tätä ymmärrystä toimintansa kehit-tämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen on Turun yliopiston kirjaston imago. Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin kolmen osaongelman kautta: Miten imago muodostuu nonprofit-orga-nisaatiossa? Miten eri tiedekuntakirjastojen imagot eroavat toisistaan? Miten mielikuvat Turun yliopiston kirjastosta eroava eri asiakasryhmissä? Tutkielman teoriaosuudessa määriteltiin aluksi, mitä imagolla ja sen lähikäsitteillä, kuten persoonallisuudella ja identiteetillä tarkoitetaan, ja miten imagoon voidaan vaikuttaa. Lisäksi teoriassa käsiteltiin nonprofit-organisaatioiden ja yliopistokirjastojen erityispiirteitä sekä sitä, miksi myös näille on tärkeää ymmärtää asiakasta, mitata säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua, ymmärtää asiakkaan kokemat mielikuvat sekä rakentaa imagoa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Turun yliopiston kirjastolle. Turun yliopiston kirjasto toteutti asiak-kailleen asiakastyytyväisyyskyselyn 1.3.–21.3.2010. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kansainvälistä, erityisesti kirjastojen asiakastyytyväisyyden ja pal-velun laadun mittaamiseen kehitettyä LibQUAL-kyselyä. LibQUAL-kysely pohjautuu palvelun laadun seu-raamista varten kehitettyyn SERVQUAL-työkaluun ja sisältää 22 ydinkysymystä, jotka mittaavat palvelun laadun minimitasoa, havaittua tasoa ja toivottua tasoa kolmen ulottuvuuden kautta. Nämä kolme ulottu-vuutta ovat palvelun vaikuttavuus, aineiston hallinta ja kirjasto paikkana. Lisäksi LibQUAL-kyselyssä on de-mografiatietoihin liittyviä kysymyksiä sekä oppimisvaikutuksia, tiedon hakua ja käyttöä sekä yleistä asia-kastyytyväisyyttä mittaavia kysymyksiä. Kysely toteutettiin kevennettynä LibQUAL Lite -versiona verkossa ja siihen saatiin 4 589 vastausta. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tuloksissa havaittiin, että palvelun vaikuttavuuden ulottuvuuteen asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä. Suurimmat kehi-tyskohteet löytyivät aineiston hallinnasta ja kirjastosta paikkana. Kyselyn tuloksia analysoitiin eri tausta-muuttujien, muun muassa sukupuolen, ikäryhmän, asiakkaan pääasiallisen kirjaston sekä käyttäjäryhmän kautta. Tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia löytyi taustamuuttujien sekä kyselyn kysymysten väliltä.

Romani imperii imago

Julkaisussa: Atlas minor

Miesten lifestyle-myymälän imago ja tunnettuus: Case: Formale Oy

Tutkimuksessa tarkastellaan miesten lifestylemyymälä Formalen imagoa ja tunnettuutta Turun alueella. Tutkimuksessa selvitettiin, vastasiko Formalen asettama tavoiteimago kuluttajien mielikuvia yrityksestä sekä millainen tunnettuus yrityksellä Turun alueella on lahjanostopaikkana miehille. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada tietoa kuluttajien suhtautumisesta lahjojen antamiseen yleisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yrityksen imagosta, yrityksen tunnettuudesta, lifestylesta, miesten ostokäyttäytymisestä sekä lahjan antamisesta että sen merkitystä käsittelevistä teorioista. Tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa. Aineistonkeruu suoritettiin 245 vastaajaa käsittävällä lyhyellä haastattelututkimuksella sekä 55 vastaajaa käsittävällä kyselytutkimuksella. Molemmat tutkimukset suoritettiin Raision Myllyssä, Turun Skanssissa ja Turun keskustassa keväällä 2012. Tutkimustulosten mukaan Formalen tunnettuus oli melko hyvä vastaajien keskuudessa mietittäessä lahjanostopaikkaa miehelle. Yli puolet vastaajista tunnisti Formalen joko spontaanisti tai autetusti. Formale halusi asemoida myymälänsä paikoiksi, joista miehen on helppo ostaa käyttö-, lahja- sisustustavaroita sekä asusteita itselle tai toiselle miehelle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Formale oli osannut asemoida itsensä lahjanostopaikaksi miehelle. Myymälät koettiin kuitenkin myös paikoiksi, joista voisi ostaa jotain naisille. Formale-myymälät lahjan ostopaikkana naiselle eväti kuitenkaan olleet vastausten perusteella niin vahvoilla kuin ostopaikkana miehille. Tutkimustuloksista selviää, että Formalesta voitiin ostaa erityisesti syntymäpäivälahjoja, mutta myös tupaantuliaiset, valmistujaiset sekä polttarit koettiin tilanteiksi ostaa jotain Formale-myymälöistä. Vastausten perusteella kuluttajien mielikuva myymälöistä oli yleisesti myönteinen. Lahjan antamiseen liittyvien tutkimusten mukaan naiset arvioivat lahjojen antamiskäyttäytymistään myönteisemmäksi kuin miehet ja sen lisäksi naiset myös ostivat lahjoja hieman useammin kuin miehet. Tulosten perusteella havaittiin myös, että kumppanin kanssa yhdessä lahjoihin kulutettu osuus nousi selkeästi yli puolta korkeammaksi kuin yksin kulutettaessa. Lisäksi lahjoihin käytetty summa nousi hieman korkeammaksi vastaajan tulojen sekä iän myötä. Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella Formalella olisi voinut, pienten imagomuutosten jälkeen, olla mahdollisuuksia Turun alueella, mutta tutkimuksen teon aikana vuonna 2013 Formale meni konkurssiin. Tutkimustuloksia voivat käyttää hyväksi yritykset, jotka suunnittelevat perustavansa miesten lifestyle-myymälän tai vastaavan osaston tavarataloon.