Effects of Government Ownership on Firm Performance: Evidence from Finnish Companies

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten valtionomistajuus vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn suomalaisissa pörssinoteeratuissa valtionyhtiöissä, joissa valtio toimii pää- tai osaomistajana. Suorituskykyä tutkitaan kandella eri menetelmällä. Ensin tutkitaan osaketuottoja Jensenin alfan avulla, jonka jälkeen suoritetaan tilinpäätöstunnuslukujen toimialavertailu. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitetään yksityistämisen tuottamia etuja yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, sekä myöskin valtionomistajuuden tuottamia etuja. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia valtionomistajuuden vaikutuksista. Tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa käytettävä data on saatu osakedatan osalta Datastreamista ja tilinpäätöstunnuslukujen osalta Balance Consulting Oy:ltä. Kokonaisosakedataa koskeva tutkimus Jensenin alfalla ei osoittanut valtionyhtiöiden toimivan tehottomasti, vaan osoitti yritysten kyenneen tuottamaan epänormaaleja tuottoja riskitasoonsa nähden. Vuositasolle pilkotun datan analysointi sen sijaan tuotti useita negatiivisia alfoja yrityksille eli merkkejä tehottomuudesta tiettyinä vuosina. Lisäksi tilinpäätöstunnuslukujen analysointi osoitti osan valtionyhtiöistä olleen pääosin omaa toimialaansa tehottomampia, kun taas osa kykenipäihittämään toimialansa.

Sähkömarkkinat eräissä Etelä-Amerikan ja Aasian maissa

Sähkömarkkinoiden uudistamisprosessi aloitettiin useissa maissa, koska haluttiin muun muassa houkutella yksityisiä investointeja sektorille, parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia, alentaa kuluttajahintoja ja parantaa palvelun laatua. Sähkösektori jaettiin uudistusten myötä neljään osaan. Sähköntuotanto ja -myynti ovat tulleet kilpailun piiriin, mutta sähkönsiirto- ja jakelu toimivat edelleen ns. luonnollisina monopoleina, joiden toimintaa valvotaan. Monopoleja säännellään, koska niillä ei ole kilpailun aikaansaamaa kannustinta pitää toimintaa tehokkaana ja kustannuksia alhaisina. Diplomityössä tarkastellaan eräiden Etelä-Amerikan ja Aasian maiden sähkösektoreita sekä tutkitaan sektoreiden uudelleenjärjestelyprosessin ja sääntelyn uudistamisen avainasioita, joita ovat kilpailun vertaaminen sääntelyyn, sähkösektorin uudelleenjärjestely, julkisen omistuksen vertaaminen yksityiseen omistukseen, markkinavoimat ja monopolikomponenttien sääntely. Varhaiset uudistusten tielle lähteneet maat näyttivät esimerkkiä toisille maille ja nostivat sektorin tehokkuutta omissa maissaan. Uudistukset ovat nyt kuitenkin vanhentuneet ja niitä pitäisi ajanmukaistaa.

Liiketoimintamahdollisuudet Suomen vesihuollossa

Työn tavoitteena on tutkia yksityisen sektorin liiketoimintamahdollisuuksia kunnallisessa vesihuoltotoiminnassa. Ensimmäiseksi käsitellään yksityistämistä ja ulkoistamista ja näiden kautta toimintamallivaihtoehtoja kehitettäessä liiketoimintaa vesihuoltosektorille. Toisena analysoidaan vesihuoltoa Suomessa ja maailmalla. Muista maista saadaan esimerkkejä eri toimintamalleista ja alan suuryrityksistä. Kun taas käsittelemällä suomalaisen vesihuollon historiaa ja nykytilaa sekä prosesseja, saadaan kuva vesihuollon järjestämisestä Suomessa sekä käynnissä olevista muutoksista. Kolmantena käsitellään vaatimuksia, mm. lainsäädäntöä, joita yksityinen yrityskin joutuu kohtaamaan pyrkiessään vesihuoltotoimintaan mukaan. Työssä on pohdittu markkinoiden mahdollisuuksia ympäristöanalyysin kautta, jossa käsitellään ympäristöön vaikuttavia tekijöitä poliittiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja teknologiselta kannalta. Näin nähdään tärkeimmät trendit, mahdollisuudet ja uhat, jotka ovat odotettavissa markkinoilla. Ympäristöanalyysi kokoaa yhteen työssä käsiteltyjen aiheiden, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta yksityistämiseen, vaikutuksen yksityisen sektorin liiketoimintamahdollisuuksiin vesihuollossa. Lopuksi annetaan konkreettinen ehdotus toimintamahdollisuudesta myös ympäristöanalyysiin pohjautuen. Potentiaalia sektorissa nähdään, mm. koska vesihuoltosektorilla tapahtuu paljon muutoksia, investointeja on lisättävä ja henkilöstö ikääntyy.

Business opportunities in power sector of Ukraine : focus small-scale hydro and wind power sectors

In the last few years, the Ukrainian investment market has constantly shown strong performance and significant growth. This is primarily due to the investment attractiveness of Ukraine. From the perspective of investments in energy sector, Ukraine can be described as a country providing significant number of opportunities to multiply invested funds. But there are numbers of risks which hamper large investments. The work objective was to discover opportunities in small-scale hydropower and wind power sectors of Ukraine and more importantly to prove economic expediency of such investments. Thesis covers major of issues, concerning entering the Ukrainian power market as a foreign investor. It provides basic information about the structure of power market, the state of renewables sector in Ukraine, development of power sector in the regions, functioning of Wholesale Electricity Market, formation of electricity prices, possibilities for implementing joint Implementation mechanism, while the most attention, nevertheless, is concentrated on the opportunities in small-scale hydro and wind power sectors. Theoretical part of the study disclosed that Crimea peninsula has perfect wind conditions and could be a prospective area for wind project development. Investment analysis revealed that project profits will be excellent if green tariff for renewable energy is adopted. By the moment uncertainties about green law adoption bring additional risk to the projects and complicate any investment decision.

Teknologinen kehitys hyvinvointivaltiossa

Tämän diplomityön tavoitteena on luoda poikkitieteellinen katsaus teknologisen kehityksen vaikutuksiin hyvinvointivaltion perusrakenteille, kuten työnteko, yrityskulttuuri, peruskoulutus sekä innovaatiopolitiikka. Työ pyrkii osoittamaan myös hyvinvointivaltion roolin Suomen kilpailu- ja innovaatiokyvyn kannalta. Työn viitekehys rakentuu teknisten-, yhteiskuntatieteiden, sosiologian sekä tämän päivän heikkojen signaalien varaan. Työ yhdistää erilaiset näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi, josta myös lukija voi luoda oman näkemyksensä. Johtopäätöksinä työssä huomataan hyvinvointivaltion roolin suuruus puhuttaessa suomalaisesta innovaatio- ja kilpailukyvystä. Tasa-arvoinen peruskoulutusjärjestelmä, tulonsiirrot sekä sosiaalinen turvaverkko ovat olleet luomassa pohjaa nykyiselle hyvinvoinnillemme sekä kilpailukyvyllemme. Kuitenkin nämä järjestelmät ovat jäämässä ajastaan jälkeen, sillä niitä ei ole suunniteltu kansallisvaltioiden väliseen kilpailuun. Yksityistäminen ja globaalille kilpailulle avautuminen ovat nähty maailmalla ratkaisuna tähän ongelmaan, kuten Englannissa tehtiin 40 vuotta sitten. Yksityistämisen vaikutukset hyvinvointivaltioon ovat kuitenkin arvaamattomia, sillä hyvinvointivaltio on vielä varsin tutkimaton käsite. Teknologinen kehitys on ollut luomassa kilpailuetuamme ja siitä voidaan olettaa myös luovan tulevaa kilpailuetua. Suomeen on saatava uudenlainen johtamisen- ja yhteiskunnallisen ymmärtämisen kulttuuri, joka huomioi myös globalisaation mukanaan tuomia muutoksia. Se yhdistettynä teknologian kehitykseen ja innovaatiopolitiikkaan saattaa olla Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva innovatiivinen kilpailuetu.

POLITICAL RISK IN FOREIGN DIRECT INVESTMENT IN THE RUSSIAN ELECTRIC POWER SECTOR

Russia approved ambitious reform plan for the electricity sector in 2001 including privatisation of the country’s huge thermal generation assets. So far the sector had suffered from power shortages, aging infrastructure, substantial electricity losses, and weak productivity and profitability numbers. There was obvious need for foreign investments and technologies. The reform was rather successful; the generation assets were privatised in auctions in 2007-2008 and three European energy companies, E.On, Enel and Fortum, invested in and obtained together over 10% of the Russian production assets. The novelty of these foreign investments serves unique object for the study. The political risk is involved in the FDI due to the industry’s social and economic importance. The research’s objective was to identify and analyse the political risk that foreign investors face in the Russian electricity sector. The research had qualitative study method and the empirical data was collected by interviewing. The research’s theoretical framework was based on the existing political risk theories and it focused to understand the Russian government in relation to the country’s stability and define both macro-level and micro-level sources of political risk for the foreign direct investments in the sector. The research concludes that the centralised and obscure political decision-making, economic constriction, high level of governmental control in economy and corruption form the country’s internal macro-level risk sources for the foreign investors in the sector. Additionally the retribution due to the companies’ home country actions, possible violent confrontations at the Russian borders and the currency instability are externally originated risk sources. In the electricity industry there is risk of tightened governmental control and increased regulation and taxation. Similarly the company-level risk sources link to the unreformed heating sector, bargaining with the authorities, diplomatic stress between host and home countries and to companies and government’s divergent perspective for the profit-making. The research stresses the foreign companies’ ability to cope with the characteristics of Russian political environment. In addition to frequent political and market risk assessment, the companies need to focus on currency protection against rouble’s rate fluctuation and actively build good company-citizenship in the country. Good relationship is needed with the Russian political authorities. The political risk identification and the research’s conclusive framework also enable political risk study assessments for other industries in Russia