Relieved after Doctor's Consultation? Primary Health Care Patients' Complaint-related Worries

Worry is one of the central factors in primary health care patients’ experience with their current complaint. Worry is associated with, e.g., patients’ expectations and the outcomes of doctor’s consultations. The aim of this study was to explore primary health care patients’ complaint-related worry and its changes, as well as contributing factors. Furthermore, the reasons behind patients’ pre-consultation worry and possible relief were examined. The study was conducted in a public primary health care centre in Forssa in Southern Finland. Patients, aged 18–39 years, with a current complaint were interviewed before and after a doctor’s consultation. The patients’ characteristics, perceptions of their complaint and their expectations and experiences concerning the consultation were obtained through interviews. In addition, two questionnaires were administered to measure general tendency to illness worry (IWS) and psychiatric symptoms (SCL-90). The patients’ ratings of the intensity of worry and the severity of their complaint were measured with a visual analogue scale (VAS 0–100). Changes in worry were measured by comparing pre- and post-consultation VAS ratings and asking the patients to compare their worry after the consultation with the worry they felt before it. In connection with these ratings the patients also gave reasons for their experiences in their own words. The patients’ doctors assessed the medical severity of the complaints and whether they had found a medical explanation for the complaints. Many patients were very worried before the consultation (65 % scored over 50 points on the VAS). Worry and severity ratings were associated with the duration and course of the complaint, with a general tendency to illness worry and hostility. On average, the patients were less worried after the consultation than before it. Persistent worry was associated with the patients’ uncertainty about their complaint, their perceiving it as severe, expectations for examinations and reporting symptoms of anxiety. Patients were most often worried about the nature of their complaint (e.g. duration or intensity), not knowing what was wrong, the possible harmful effects of the complaint on body functions, the complaint’s prognosis, e.g. will it get better, and their ability to function. Patients were relieved by getting an explanation or treatment or by having a positive view of the complaint’s prognosis. Patients who reported uncertainty (lack of an explanation, worry about the nature of the complaint) or worry about the complaint’s possible bodily harmfulness were relieved by getting an explanation, often accompanied with getting treatment. On the other hand, worries about the ability to function tended to persist. Doctors should bring up patients’ worries for discussion in order to be able to respond to them appropriately. Because it tends to persist, worry about the ability to function should be addressed. Uncertain patients with concerns about their complaint’s bodily harmfulness or psychological consequences need special attention from their doctor.

Very preterm infants in Finland - Use of health care services and economic consequences during the first five years of life

The aim of this thesis was to study the health, the hospitalisations, and the use of communal health care services in very preterm children during the first five years of life. In addition, the effect of very preterm birth and prematurity-related morbidities on the costs of hospitalisations, other health care services and the cost per quality adjusted life years (QALY) were studied. This population-based study included all very preterm children (gestational age (GA) <32 weeks or birth weight<1501g, N=2 064) and full-term controls (GA 37+0−41+6, N=200 609) born in Finland during 2000-2003. The data sources included national register data, costing data from the participating hospitals and parental questionnaires. This study showed that most very preterm infants born in Finland survived without prematurity-related morbidities diagnosed during the first years of life. They required relatively little hospital care after the initial discharge, which accounted for the vast majority of the total four-year hospitalisation costs. However, a minority of children born very preterm later developing morbidities had a long initial length of stay and more re-admissions and outpatient visits during the five-year follow-up period. In particular, the number and costs of non-emergency outpatient visits were considerable in individuals with prematurity-related morbidities. The need and costs of hospitalisations decreased clearly with each follow-up year, even in individuals with morbidities. The health-care related costs during the fifth year of life in children born very preterm without prematurity-related morbidities were close to the costs in infants born healthy at term. The cost per QALY of 19,245 € was at an acceptable level already by four years of age in the very preterm population as a whole. Prematurity-related later morbidities and decreasing GA increased the costs per QALY. As the initial hospital stay accounted for a great majority of the total four-year costs, and the costs of hospitalisation decreased with each follow-up year, the cost per QALY is likely to decrease with age. In conclusion, the majority of costs arising after the initial hospitalisation were associated with morbidities related to prematurity. Therefore offering high-quality neonatal care to prevent later morbidities in very preterm survivors has a long-term impact on the cost per QALY. In addition, this study indicates that when estimating the costs of prematurity after the first year of life, one should calculate not only the hospitalisation costs, but also other costs for social welfare services, primary care, and therapies, as these exceed the hospitalisation costs in very preterm infants during the fifth year of life.

The Changing Face of Psychiatric Nursing –Care or Control?

This report has been written as part of the project “Toward improved quality – developing nurse’s continuing vocational training in hospitals and inpatient units”. Its overall goal is to ensure high quality, ethically appropriate and therapeutically effective interventions to enable nurses to manage distressed and disturbed patients in European psychiatric hospitals and inpatient units. In this large-scale, multinational projects there are all together six European countries involved: Finland, Ireland, England, Portugal, Italy and Lithuania. The project work plan were during autumn 2006 and spring 2007. The content of this publication was produced in the first stage of the project aiming to collect the preliminary source material for the project. The literature review was carried out in the project stage, providing the groundwork for the next steps for the project. This project aims to develop an interactive multinational portal with training material. Therefore, it is important to share an understanding of basic information, psychiatric nurse’s continuing vocational education, laws and ethical codes and patient restriction used in mental health care. In this publication, the purpose of the material produced here is to understand nurses’ educational need related to vocational continuing education and to be used in further project stages as an empirical data collection. The data were collected as a preliminary source material for latter phases where nurse’s perceptions of the current practice, nurse’s attitudes to mental illness, prevalence of use of seclusion room and existing and desired vocational training provision will be collected in six different European countries. The following organisations are involved in this project: University of Turku, Dublin City University, St. Vincent Hospital, National Council for the Professional Development of Nursing and Midwifery, University of Padova, Klaipeda College - Health Faculty, Klaipeda Psychiatric Hospital, Escola Superior de Enfermagem de Lisboa, Centro Hospitalar Psiquiátrico de Lisboa, Omnia Vocational Institution the Espoo Region, Kellokoski psychiatric hospital, Hyvinkää hospital area, Pirkanmaa Hospital District, Kingston University & St. George’s Medical School and South West London & St. George’s Mental Health NHS Trust. A wide variety of different countries, organisations and individuals in this project give us a strong confidence that theoretical, practical, ethical and political issues around the topic of interest will be taken account during this project lifetime. We are aware the content of this book will be partially outdated almost as soon as it has been published. We still hope that this publication will encourage nurses and different professions working in mental health care field to have a basic understanding of similarities and differences between different European countries related in mental health care. We also hope that this publication will inspirate and motivate nurses in maintaining and developing the quality of psychiatric care in Europe.

Exploring Customer-Oriented Service Offerings in Public Health: Developing Integrated Health Care Services for Rural Areas

Väestön ikääntyminen pakottaa yhteiskunnan ja julkisen terveydenhuollon muutoksiin. Jotta ikääntyvien ihmisten kotona asuminen voidaan mahdollistaa, palvelujärjestelmän pitää mukautua muuttuvaan tilanteeseen. Tämän diplomityön tarkoituksena on tunnistaa asiakaslähtöisiä lähellä asiakasta tarjottavia palvelukokonaisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu asiakasarvon luomisesta ja palvelutarjoamista. Tarkasteluryhmänä on Etelä-Karjalan alueen 60–90-vuotiaat ja käytetty aineisto on kerätty vastaajilta postitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkimus on eksploratiivinen ja tulosten tulkinnassa on hyödynnetty määrällisen tutkimuksen ja verkostoanalyysin menetelmiä. Työn keskeisimmät tulokset ovat tunnistetut asiakassegmentit ja heidän tarpeidensa pohjalta muodostetut palvelupaketit. Tulokset indikoivat asiakkaiden tarpeita ja tuloksia on analysoitu myös tuottajan näkökulmasta. Empiiristen tulosten lisäksi teoriaviitekehystä on kehitetty eteenpäin, jotta palvelukeskeiset teoriat voidaan ymmärtää yritysten näkökulman lisäksi asiakkaan näkökulmasta.

The role of emotions in value creation for families in pediatric health care

The purpose of this study was to analyze emotions related to a child’s critical illness from the perspective of the family and discuss the link those emotions might form with value creation. High quality service is of paramount importance in hospital care, especially when a child is diagnosed with critical illness. Through the analysis of patient family emotions and their triggers, the study was aiming to deepen the understanding of value creation for customer. Therefore, the research sought to find answers to the following three sub-questions: 1. What are the emotions experienced? 2. What triggers them? 3. How are the emotions linked to amelioration or aggravation of value for patient and family? The theoretical background of this research is built on two core concepts: emotions and value creation. As both concepts are wide and multifaceted, the research concentrates on viewing emotions from the applicable cognitive angle, identifying and categorizing emotions in a general level. Value creation is studied from the service perspective, discussing the possible relations between emotions and value creation. Moreover, the suitability of views regarding customer value co-creation to health care encounters is analyzed. Qualitative approach was selected as the most appropriate methodology for conducting the empirical research. The empirical data was collected from public blogs, for which a total of 18 blogs were reviewed. Five blogs were selected for the analysis, which had the intent of identifying the emotions experienced by patient families and deepening the knowledge of their role in value creation during health care service encounters. The empirical study of this research discovered a wide range of positive and negative emotions, which denotes that a severe life situation does not prevent the feeling of positive emotions. Furthermore, by combining the empirical findings to the theoretical background, this study concludes that recognizing and treating the patient family as a partner and value creator is essential. The high quality technical aspect of care is vital, but it is not the sole attribute for service quality, as the interpersonal communication plays a large role in the customer’s overall assessment of the health care performance. The patients and their families largely evaluate the service encounter based on their perceptions, thus emotions play a significant role. Depending on the service experience, value maybe created or destructed. Hence, this study posits emotion at the core of the service encounter, indicating towards the importance of active assessment of customer perceptions and the recognition of the emotional states

Hoitoketjun kustannukset perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon: Case Lappeenranta ja Imatra

Työn tavoitteena oli selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kulkevien lappeenrantalaisten (34 potilasta) ja imatralaisten (20 potilasta) hoitoketjun kustannukset ja hoitoajat, sekä analysoida niitä. Kustannusten ja hoitoketjun läpimenoaikojen esittämisessä käytettiin kustannuskertymäajattelua. Tutkimuksessa tutkittiin prosessien ohjauksen ja toiminnanohjauksen teoriaa sekä terveydenhuollossa että teollisuudessa, ja kustannuslaskennan perusteita. Huomattiin, että erityisesti lean -ajattelua voidaan käyttää myös terveydenhuollossa ja hoitoketjuja tarkasteltaessa. Empiirisessä osuudessa tarkasteltiin Lappeenrannan ja Imatran tutkittavien kolmen potilasryhmän kustannuksia ja hoitoaikoja kustannuskertymäkäyrien avulla. Tarkastelussa olivat kaupunkien ja potilasryhmien maksimi-, minimi- ja mediaanikustannuspotilaan hoitoketjun kustannukset ja läpimenoajat. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että perusterveydenhuollon osuus kustannuksista oli suuri etenkin potilailla, joilla oli pitkä läpimenoaika hoitoketjussa, sillä hoitoaika painottui tällöin terveyskeskussairaalaan. Hyvin lyhyen läpimenoajan potilailla taas erikoissairaanhoidon osuus kustannuksista oli suurempi, mutta tällaiset potilaat olivat lähinnä minimi-, tai korkeintaan mediaanikustannuspotilaita. Päiväkohtainen kustannus havaittiin erikoissairaanhoidossa korkeammaksi, mutta perusterveydenhuollon terveyskeskussairaalahoito nousi maksimikustannuspotilailla aina selvästi suurimmaksi kustannuksen aiheuttajaksi. Havaittiin myös, että potilaiden lyhyt keskussairaalahoito ei takaa alentuneita hoitoketjun kokonaiskustannuksia. Työssä havaittiin, että perusterveydenhuollon toimivuus on koko terveydenhuollon toimivuuden ja tuottavuuden selkäranka. Erityisesti keskeisiä osia, mihin tulee kiinnittää huomiota hoitoketjussa, ovat potilaan sijoittaminen oikeinkeskussairaalahoitoon tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Muun muassa näillä tavoilla voidaan karsia potilaiden ylipitkiä hoitojaksoja perusterveydenhuollossa tai potilaan jäämistä kiertämään hoitoketjuun.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta

Follow-up of utilisation and prediction of primary health care and hospital care from the municipality point of view. Planning, follow-up, and evaluation of primary health care within municipality entail comprehensive information about factors that influence health. In addition to populationbased research, various statistical data and registries serve as sources of information. The present study examined utilisation of primary health care and hospital care with the existing databases, registries, and categorization of Diagnosis Related Groups (DRGs) from the municipality (purchaser) point of view. Research involving the cases of Paimio, Sauvo, and Turku as examples of municipalities pointed out that, even in the small municipalities, it is possible to assess and predict health services to be offered to the inhabitants by following databases and registries. Health-related databases and registries include a plenty of possible uses that have not adequately been employed at the level of municipality. Descriptive futures research and community analysis formed the framework of the study. Descriptive futures research may be used to establish predictions based on past developmental traditions, and quantitative time trend analyses may be employed to make estimations about future events. Community analysis will assist in making conclusions about population- based health care needs, in assessing the functionality or effectiveness of the health care system, and in appropriately targeting limited resources. The aim of the present study was to describe the health service profile so that the arrangements and planning of health services as well as the contract negotiations of hospital care become easier within municipalities. Another aim was to assess the application of Hilmo (registry for posting hospital care periods), Aitta and Sotka (statistical databases) for the purposes of resource planning in the procurement of hospital care. A third aim was to evaluate how the system of the DRGs adapts in the prediction of retaining health services within short (1-year), intermediate (5-year) and long range (10-15-year) intervals. The findings indicated that the follow-up of primary health care utilisation combined with follow-up of hospital care utilisation allows municipalities to plan and predict health services when databases are applied. Information about the past contacts with the databases has indicated that the health care culture and incidence of disease change rather slowly in the area of investigation. For the purposes of health care research, it is recommended that methods of application used in making predictions about health care utilisation need to be further developed

Market Potential of Northwest Russia for Telemedicine Applications

The level of health care in Russia is mostly still below the western standards, but lately it has been developing quite positively. Many ICT solutions (telemedicine applications) have been developed for health care in Finland, but since the domestic market is so small, it’s necessary to expand to foreign markets to make the Finnish R&D projects more profitable. Telemedicine applications are not yet widely used in Russia, but since the health care system is going through fast changes, leapfrog effects can be expected and new modern applications and technologies will be implemented. This will open numerous business opportunities for Finnish technology developers. This thesis aims to be the first evaluation of the market and form an outlook of the health care system and telemedicine applications already utilized in Russia. The results of this study can be used for focusing further research ultimately aiming at technology implementation. The study showed that there is potential for many types of telemedicine solutions, e.g. electronic patient records and home monitoring systems; providing that further research in this field is needed.

Market Potential of Northwest Russia for Telemedicine Applications

The level of health care in Russia is mostly still below the western standards, but lately it has been developing quite positively. Many ICT solutions (telemedicine applications) have been developed for health care in Finland, but since the domestic market is so small, it’s necessary to expand to foreign markets to make the Finnish R&D projects more profitable. Telemedicine applications are not yet widely used in Russia, but since the health care system is going through fast changes, leapfrog effects can be expected and new modern applications and technologies will be implemented. This will open numerous business opportunities for Finnish technology developers. This thesis aims to be the first evaluation of the market and form an outlook of the health care system and telemedicine applications already utilized in Russia. The results of this study can be used for focusing further research ultimately aiming at technology implementation. The study showed that there is potential for many types of telemedicine solutions, e.g. electronic patient records and home monitoring systems; providing that further research in this field is needed.

Älykkäät lääkkeenjakoratkaisut:Liiketoimintakonseptien nykytila

Älykkäille lääkkeenjakoratkaisuille tulee luultavasti olemaan tulevaisuudessa suuri kysyntä, sillä asiakasmäärät ja julkisen terveydenhuollon resurssit eivät kohtaa toisiaan. Säilyttääksemme yhteiskuntamme terveydenhuollon tason kohtuullisilla kustannuksilla on ainoana mahdollisuutena alan uudet innovaatiot. Älykkäillä lääkkeenjakoratkaisuilla tarkoitetaan älykkäitä lääkepakkauksia tai muita lääkintään liittyviä tuotteita tai palveluja, jotka mahdollistavat teknologisen edistyksellisyyden avulla ihmistyömäärän vähentämisen terveydenhuollossa. Raportti esittelee tapaustutkimuksen alustavia tuloksia, joissa on tarkoituksena tuoda esille yleiskatsaus tuotteista ja asiakaseduista. Tuotteet on kuvattu niihin liittyvien liiketoimintamallinen tarjoomien avulla. Analyysi rakentuu liiketoimintamallin neljän peruspilarin mukaisesti, Tuote, Asiakassuhde, Rakenne, ja Talous, jotka määrittävät mallin asiakasarvon. Lähtökohtana liiketoimintamallien mittaamisessa on neljä arvon päämittaria: tekniset, taloudelliset, palvelulliset, ja sosiaaliset attribuutit. Esimerkin avulla voidaan huomata, että tarjoamaa markkinoilla on vakiintumaton. Yksi malli painotti lääkkeiden annosjakelun tehokkuutta, toinen nautittujen lääkkeiden oton valvontaa ja kolmas yritti pärjätä molemmissa. Suurimmat hyödyt voidaan nähdä, jos pystytään yhdistämään koneellinen jakelu älykkäisiin jakelulaitteisiin.

Henkilökohtainen on poliittista. Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975–2005

Henkilökohtainen on poliittista Tutkimuksessa tarkastellaan tiedotusvälineissä käytyä neuvottelua miesten ja naisten mahdollisuuksista osallistua politiikkaan sekä siinä ilmenevää suomalaisen poliittisen julkisuuden muutosta. Tutkimuksen materiaalin muodostavat Anna-lehdessä vuosina 1975–2005 julkaistut 339 poliitikkojen henkilökuvaa, joita eritellään laadullisen tekstianalyysin keinoin. Politiikan sukupuolittunut työnjako Poliitikkojen henkilökuvat ovat Anna-lehdessä olleet henkilöhaastatteluja tai poliitikon haastatteluita yhdessä puolisonsa tai perheensä kanssa. Tutkittuna ajanjaksona Annassa on julkaistu selvästi enemmän naispoliitikkojen kuin miespoliitikkojen henkilökuvia. Poliitikkojen haastatteluissa neuvottellaan siitä, keillä on oikeus toimia politiikassa ja millaista politiikkaa miehet ja naiset voivat tehdä. Vaikka Annassa ilmestyneissä poliitikkojen henkilökuvissa on eri aikoina vastattu näihin kysymyksiin erilaisin tavoin, sukupuolittunut jako miesten yhteiskunnalliseen ja naisten yksityiseen tilaan säilyy teksteissä läpi koko tarkastellun 30 vuoden ajanjakson. Sukupuolittunut jako yhteiskunnalliseen ja yksityiseen ilmenee henkilökuvissa siten, että miehet esitetään toimimassa politiikassa vaivattomasti ja luonnollisesti, mutta naisten kuvataan ponnistelevan sen eteen, että he kykenisivät osallistumaan politiikkaan. Naispoliitikkojen henkilökuvissa toistuva kysymys on, millä edellytyksin tai millaisin rajoituksin naiset ovat voineet toimia politiikassa. Miehet edustavat poliitikon normia ja naiset poikkeusta normista. Poliitikkojen parisuhde- ja perhehaastatteluissa puolestaan käsitellään kysymystä sukupuolten välisestä työnjaosta perheessä. Kirjoituksissa toistuvat kysymykset siitä, millainen tulisi olla poliitikon ja hänen puolisonsa välinen työnjako, tulisiko miespoliitikon vaimon osallistua pyyteettömästi puolison uran tukemiseen tai millä tavoin naispoliitikon puolison tulisi suhtautua vaimonsa aikaa vievään poliittiseen uraan. Naispoliitikkojen haasteita Annan julkaisemat naispoliitikkojen henkilökuvat osoittavat sekä naisten poliittiseen osallistumiseen liittyviä ongelmia että joukon erilaisia ratkaisuja niihin. Naisten ruumiillisuus on näistä haasteista keskeisin. 1970-luvun Annassa ilmestyneissä naispoliitikkojen haastatteluissa käsiteltiin toistuvasti sitä, millä tavoin politiikassa työskentelevät naiset pukeutuvat, syövät ja lepäävät. 1980-luvulla Anna pyrki tekemään naisruumiista voimavaran osoittamalla, että naisten ”luonteva” taipumus hoivaamiseen teki heistä erityisen sopivia politiikan ”pehmeiden” asioiden puolestapuhujina, kuten rauhantyön ja sosiaalisektorin asioiden hoitajina. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa julkaistuissa teksteissä luotiin naisten poliittista yhteisöllisyyttä korostamalla heidän kokemaansa ruumiillisuuteen perustuvaa sortoa, esimerkiksi ulkonäköön liittyviä epäasiallisia huomautuksia. 2000-luvulla naispoliitikkojen henkilökuvissa vakuutettiin, että naisen ikääntyminen ei heikennä hänen kykyään tehdä politiikkaa. Samana aikakautena julkaistuissa nuorehkojen naispoliitikkojen henkilökuvissa ruumiillisuuteen otettiin toinen näkökulma. Niissä naisruumiin väitetty sopimattomuus poliittiseen työhön ratkaistiin korostamalla, että haastatellut naiset kontrolloivat ruumistaan täydellisesti. Toinen naispoliitikkojen poliittista osallistumista uhkaavana tai häiritsevänä esitetty seikka Annassa on ollut yksityiselämä. Lehden mukaan kodin, puolison ja lasten yhdistäminen menestyksekkääseen poliittiseen uraan on ollut erityisen vaikeaa. 1980-luvun loppuun saakka henkilökuviin rakennettiin asetelma, jossa naispoliitikkojen tuli valita työn tai perheen välillä. Vuosituhannen taitteessa Anna otti yksityiselämän ja julkisen elämän väliseen ristiriitaan uuden näkökulman: lehti alkoi esittää, että lapset ovat naispoliitikkojen työelämän voimavara. Kirjoitusten mukaan tehokkaat nuoret naispoliitikot kykenivät halutessaan olemaan sekä ”pullantuoksuisia” äitejä että menestyviä poliitikkoja. Samalla kirjoitukset kuitenkin epäsuorasti osoittivat, ettei yksityisen ja julkisen elämän ristiriita kadonnut naispoliitikkojen kuvauksista: se vain muutti muotoaan ja sai uuden ratkaisun. Miespoliitikkojen luontevana esitetty asiantuntemus Annassa julkaistut miespoliitikkojen haastattelut ovat läpi tutkitun ajanjakson uusintaneet mielikuvaa yhteiskunnallisesta tilasta miehille luontaisesti sopivana ympäristönä. Niissä puhutaan politiikasta ikään kuin se olisi ainoastaan miesten hallitsema elämänpiiri. Poliitikka näyttäytyy miesten välisen kamppailun ja veljeyden kenttänä. Henkilökuvissa miespoliitikot pyrkivät kukistamaan vastustajansa, mutta samalla menestys miesten maailmassa edellyttää muiden miesten hyväksyntää. Henkilökuvissa rakennetaan vahvasti käsitystä miespoliitikoista yhteiskunnallisina asiantuntijoina. Kirjoituksissa heille annetaan tilaa ja mahdollisuuden käsitellä ajankohtaisia poliittisia ongelmia, kuten esimerkiksi terveydenhuollon tilaa tai yleissivistyksen tasoa Suomessa. Ero Annan julkaisemiin naispoliitikkojen haastatteluihin on selvä. Niiden joukossa vuosina 1975–2005 ei ole sellaisia kirjoituksia, joissa naispoliitikolla olisi itsestäänselvästi asiantuntemusta tai arvovaltaa käsitellä koko kansakuntaa askarruttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Henkilökohtainen on poliittista Annan julkaisemat poliittikkojen henkilökuvat osoittavat, millä tavoin henkilökohtaisiksi mielletyt asiat ovat muuttuneet poliittisiksi. Kärjistäen voi sanoa, että 1970-luvun puolivälissä Suomessa oli vallalla mielikuva, jossa vastakkain asettuivat miesten politiikka ja naisten yksityiselämä. Kolmessakymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut. 1980-luvun alussa Anna argumentoi, että naisten kokemus arkielämästä ja lasten kasvattamisesta antoi heille sellaista asiantuntemusta, jota tulisi hyödyntää myös politiikassa. Annan mukaan miesten hallitseva asema politiikassa oli johtanut tilanteeseen, jossa huomattava osa kansasta ei saanut ääntään politiikassa kuuluviin. 2000-luvulle tultaessa on mahdollista nähdä, että politiikkaan on muodostunut naisille sopivana nähty toiminnan sektori, johon kuuluvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus-, ympäristö- ja kulttuuripolitiikka sekä kansainvälinen kehitysyhteistyö. Verrattuna 1970-luvun puolivälin tilanteeseen naiset osallistuvat luontevasti huomattavaan osaan suomalaista politiikkaa. Sukupuolittunut yhteiskunnallinen jakolinja ei kulje enää politiikan ja yksityiselämän välillä, vaan politiikan sisällä. Samalla käsitys politiikasta on muuttunut. Hyvinvointivaltion ja valtion sosiaalisektoriin liittyvien vastuiden laajentuminen on johtanut tilanteeseen, jossa naisille sopiviksi miellettyjen poliittisten osaamisalueiden määrä on kasvanut. On myös puhuttu politiikan intimisaatiosta, jolla tarkoitetaan, että valtioiden poliittisen toiminnan piiri on tullut yhä lähemmäs ihmisten henkilökohtaista elämää. Naisten aikaisempaa laajempi poliittinen osallistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman keskustelua aiheista, jotka koetaan hyvin henkilökohtaisiksi: ruumiin ja politiikan suhteesta, yksityiselämän ja julkisen elämän suhteesta tai arkielämän kokemusten suhteesta poliittiseen osallistumiseen. Näin henkilökohtainen ja poliittinen ovat olleet jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Annan henkilökuvat kertovat muutoksesta, jossa yksityiselämän tapahtumat ovat tulleet kiinteäksi osaksi politiikan julkisuutta. Yksityiselämän julkisuus on ollut poliitikoille sekä mahdollisuus että haaste. Yhtäältä yksityiselämän julkisuus on tarjonnut miespoliitikoille oivallisen keinon tuoda esille henkilökohtaisensa elämänsä myönteisiä puolia, esimerkiksi omistautumista perheelle. Naispoliitikoille yksityiselämän tuleminen julkiseksi on tarjonnut keinon haastaa ja kyseenalaistaa niitä arvoja, joiden mukaan nainen ei voi onnistuneesti yhdistää menestystä työ- ja perhe-elämässä. Samalla poliittisen julkisuuden muutos on merkinnyt sitä, että yksityiselämästä on tullut poliitikoille myös rasite. Julkisuudessa ei tehdä selkeää rajaa yksityisen ja julkisen elämän välillä, vaan henkilökohtaisen elämän valinnoista ja tapahtumista on tullut erottamaton osa poliitikkojen julkisuuskuvaa. Annan julkaisemien poliitikkojen henkilökuvien analyysi osoittaa, että poliitikot symboloivat yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Poliitikot eivät ole vain ihmisiä ansioineen ja puutteineen, vaan heidän saamansa julkisuuden kautta keskustellaan suuremmista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten naisten oikeudesta osallistua politiikkaa tai sukupuolten välisestä työnjaosta yhteiskunnassa. Annassa ilmestyneet poliitikkojen henkilökuvat ovat olleet osa prosessia, jossa suomalainen sukupuolittunut työnjako on neuvoteltu merkittävältä osaltaan uuteen muotoon. Naiset ovat saaneet vastuulleen olennaisen osan suomalaista politiikkaa samalla kun politiikan sisältö on myös muuttunut. Julkisuudessa näkyvien poliitikkojen henkilökohtaisen elämän valinnat asettuvat kontekstiinsa osana neuvotteluprosessia, jossa mietitään ja kyseenlaistetaan yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Tässäkin mielessä henkilökohtaisesta on tullut poliittista.

Continuity of patient care in day surgery

Continuity is a part of high-quality patient care. The purpose of this study was to analyse what factors are important in the continuity of patients’ care, and how well continuity is achieved in different stages of the care of day surgical patients. Day surgery has become significantly more prevalent in the past few decades, and in order for it to be carried out successfully, continuity in care is particularly essential. The study was carried out in two stages. In the first stage (2001–2005) of the study, continuity was examined through a review of literature from the perspective of critical pathways, naming the continuity categories of time flow, coordination flow, caring relationship flow, and information flow. The first stage also entailed an analysis of matters important to the patient and problems concerning the achievement of care continuity, carried out by interviewing 25 day surgical patients. In the second stage (2006–2015), the degree to which the continuity of day surgical patient care was achieved was analysed from the perspective of patients (n=203, 58%) and nurses working in day surgery units (n=83, 69%), and suggestions for developing the continuity of day surgery patient care were made. In this study continuity of care was examined through a review of literature from the perspective of critical pathways, naming the continuity categories of time flow, coordination flow, caring relationship flow, and information flow. Within these categories, several important factors for the patient were found. According to both patients and nurses, continuity of care is generally achieved to a high degree. Continuity of care is improved by patients being acquainted with and meeting the staff attending to them (nurse and surgeon) before and after the operation. From patients’ perspective, there is room for improvement especially in terms of being admitted to care and in the carer-patient relationship. From nurses’ perspective, there is room for improvement in terms of the smoothness of care. Nurses evaluated the continuity of care to be the least successful before and after the operation. An extensive social and health care reform is planned in Finland in the coming years, aiming to enhance social and health care services and to create smoothly functioning service and care. As a topic of further study supporting the development of the service system, it is important to follow the patient’s progress throughout the entire chain of care, e.g. as a case study. On the other hand, there is also a need to study the views of nurses and other health care professionals in health care, e.g. in primary health care.

Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study

Potilaiden käsitys terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana – kuuden kuukauden seurantatutkimus Tässä kaksivaiheisessa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden käsitystä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli sekä kuvailla potilaiden kokemuksia potilaana olosta, saamastaan hoidosta ja terveyspalveluorganisaatiosta että analysoida aikaisempien tutkimusten perusteella leikkauksen tuloksia potilaan kannalta. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida potilaiden kokemaa elämänlaatua leikkauksen jälkeen, ja sitä vaikuttivatko primaaritulokset (fyysinen toimintakyky, kipu, ahdistus) tai taloudelliset seuraukset (potilaiden itsensämaksamat kustannukset, palvelujen käyttö) terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset kriittiset ajankohdat tai tekijät, jotka saattavat hidastaa toipumista ja siten huonontaa potilaiden elämänlaatua. Tätä tietoa voidaan käyttää hoitotyössä kun suunnitellaan sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa primaarileikkaukseen tulevat potilaat (n = 17) kuvailivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan kahdesti leikkauksen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi 17 tutkimusartikkelista analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla leikkauksen tuloksia potilaalle, tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja käytetyt tutkimusmetodit. Toisessa vaiheessa primaari- tai revisioleikkaukseen tulevat potilaat (n = 100) arvioivat leikkauksen tuloksia kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen: terveyteen liittyvää elämänlaatua, primaarituloksia ja taloudellisia seurauksia. Aineisto kerättiin erilaisilla mittareilla: Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, ja Numeric Rating Scale. Lisäksi käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyjä kyselylomakkeita: Fyysinen toimintakyky-mittari, Palvelujen käyttö-mittari ja Kustannusmittari. Tutkimuksen toiseen vaiheen tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani ja kipu lievittyi leikkauksen jälkeen ja fyysinen toimintakyky lisääntyi toipumisaikana. Positiivisista muutoksista huolimatta potilaat kokivat ahdistusta samassa määrin kuin ennen leikkaustakin. Palvelujen käyttö vaihteli toipumisajan kuluessa ja potilaiden maksamissa kustannuksissa oli suuria vaihteluita. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen ja kivun lieveneminen paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen sijaan huonompi elämänlaatu toipumisaikana oli yhteydessä suurempaan palvelujen käyttöön, kun taas kustannuksilla ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Potilaiden ominaispiirteet tulisi ottaa enemmän huomioon suunniteltaessa sopivaa leikkauksenjälkeistä hoitoa ja tukea. Potilaat tarvitsevat yksilöllisiä ohjeita, sillä monet taustatekijät (esim. ikä, sukupuoli, preoperatiivinen kipu, siviilisääty, ja leikkaustyyppi) vaikuttavat toipumiseen.

Oops! Another medication error : a literature review of contributing factors and methods to prevent medication errors

The purpose of this bachelor's thesis was to chart scientific research articles to present contributing factors to medication errors done by nurses in a hospital setting, and introduce methods to prevent medication errors. Additionally, international and Finnish research was combined and findings were reflected in relation to the Finnish health care system. Literature review was conducted out of 23 scientific articles. Data was searched systematically from CINAHL, MEDIC and MEDLINE databases, and also manually. Literature was analysed and the findings combined using inductive content analysis. Findings revealed that both organisational and individual factors contributed to medication errors. High workload, communication breakdowns, unsuitable working environment, distractions and interruptions, and similar medication products were identified as organisational factors. Individual factors included nurses' inability to follow protocol, inadequate knowledge of medications and personal qualities of the nurse. Developing and improving the physical environment, error reporting, and medication management protocols were emphasised as methods to prevent medication errors. Investing to the staff's competence and well-being was also identified as a prevention method. The number of Finnish articles was small, and therefore the applicability of the findings to Finland is difficult to assess. However, the findings seem to fit to the Finnish health care system relatively well. Further research is needed to identify those factors that contribute to medication errors in Finland. This is a necessity for the development of methods to prevent medication errors that fit in to the Finnish health care system.