5 resultados para Whiskey frauds.
em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland
Resumo:
Arvonlisäverotus on Euroopan unionin alueella toteutettu ns. sisämarkkinajärjestelmän kautta. Nykyinen sisämarkkinajärjestelmä mahdollistaa muutamia veronkiertotapoja, joiden kautta verovelvolliset voivat mm. välttyä veron maksamiselta tai saada perusteettomia palautuksia. Arvonlisäverotukseen liittyvän veronkierron vuoksi Euroopan unionin alueella menetetään vuosittain merkittävä osa valtioille ja unionille kuuluvia verotuloja. Jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin liittyvien veropetosten ehkäisemiseksi tarvitaan unionialueen veroviranomaisten valvontayhteistyötä. Tutkimuksessa on teoreettisin keinoin selvitetty yhteistyön tehokkuutta ja toimintaa. Arvonlisäverotusjärjestelmä osoittautui tutkimuksen myötä monimutkaiseksi ja petoksille alttiiksi. Hallinnollistayhteistyötä vaikeuttavat kansalliset erot verovalvonnan toteuttamisen käytännöissä. Yhteistyön koordinoimiseksi toteutetaan unionitason sääntelyä ja yhteistoiminnan valvontaa. Viranomaisyhteistyötä kehitetään ja säädöstöä ajanmukaistetaan jatkuvasti, mutta arvonlisäveropetoksia ei ole pystytty vallitsevissa olosuhteissa kitkemään. Nykyisen verotusjärjestelmän olosuhteissa yhteistyön voidaan kuitenkin katsoa toimivan kohtuullisesti.
Resumo:
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia suomalaisen liiketoimintaa harjoittavan yrityksen mahdolliset väärinkäyttötilanteet liittyen arvonlisäverovelvollisuuteen sekä mahdolliset ratkaisut, joilla arvonlisäveroväärinkäytöksiä voidaan hallita. Mahdollisia vaarinkatostapoja ovat muun muassa: vääränsisältöiset ilmoitukset, perusteettomat ostotositteet, perusteettoman arvonlisäveropalautuksen hakeminen, toimiminen verovalvonnan ulkopuolella, veron maksamatta jättäminen, verokantojen väärentäminen, ketjupetos, karusellipetos, marginaaliverokeinottelu ja toisen yhtiön alv-tunnisteen käyttö. Torjunta- tai hallintakeinoja ovat muun muassa: käännetty verovelvollisuus, verotili, kansainvälinen tietojenvaihto, yhteisvastuu, verovalvonnan tehostaminen ja ajantasaistaminen, rekisteröitymisien tarkistaminen ja lopullinen verojärjestelmä.
Resumo:
Tutkimusongelmana tutkimuksessani on törkeys veropetoksissa ja keskeisenä tavoitteenani on selvittää niitä edellytyksiä, jotka on asetettu rikoslain 29 luvun 2 §:ssä mainitun rikoksen tekomuodon tunnusmerkistön täyttymisen edellytykseksi. Veropetossäännös on ollut rikoslaissa jo vuodesta 1889, mutta veropetoksen törkeästä muodosta on säännös ollut vasta vuodesta 1972. Veropetoksen tekomuotoja ovat väärän tiedon antaminen, tiedon salaaminen, verotusta varten säädetyn velvollisuuden laiminlyönti eli passiivinen veropetos ja muu petollisuus. Veropetos katsotaan törkeäksi, jos veropetoksessa on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti ja veropetos on kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä. Tutkimukseni on talousoikeudellinen, joka sijoittuu vero- ja rikosoikeuden alalle. Tutkielman tutkimusote on oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuksessa hyödynnetään lainopillista menetelmää. Tutkimusainesto, jonka avulla tutkimusongelmaan etsitään vastausta, koostuu oikeuskirjallisuudesta, lainsäädännöstä, lainvalmisteluaineistosta sekä oikeuskäytännöstä, tarkemmin Korkeimman oikeuden oikeustapauksista 2000-2011 väliseltä ajalta.
Resumo:
Internetin yhteisöpalveluiden käyttäjien avoimuus ja sosiaalisuus altistavat heidät monenlaisille riskeille. “Social engineering” eli käyttäjien manipulointi on uhka, joka liittyy informaation hankkimiseen perinteisen kanssakäymisen kautta, mutta yhä enenevissä määrin myös internetissä. Kun kanssakäyminen tapahtuu internetin välityksellä, käyttäjien manipuloijat hyödyntävät yhteisöpalveluita yhteydenpitoon uhrien kanssa sekä paljon käyttäjäinformaatiota sisältävänä alustana. Tämän tutkielman tarkoitus on löytää internetin yhteisöpalveluiden ja käyttäjien manipuloinnin välinen yhteys. Tämä päämäärä saavutettiin etsimällä vastauksia kysymyksiin kuten: Mitkä ovat tyypilliset hyökkäystyypit? Miksi informaatiolla on niin suuri rooli? Mitä seurauksia ilmiöllä on ja miten hyökkäyksiltä on mahdollista suojautua? Vastaukset kysymyksiin löydettiin toteuttamalla systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsaus muodostui yhdistämällä tärkeimmät löydökset 60 tarkoin valitusta ilmiötä käsittelevästä artikkelista. Käyttäjien manipuloinnin huomattiin olevan hyvin laaja ja monimutkainen ilmiö internetin yhteisöpalveluissa. Huomattiin, että manipulointia ilmenee sivustoilla useissa erilaisissa muodoissa, joita ovat muun muassa tietojen kalastelu, profiilien yhdistäminen, sosiaaliset sovellukset, roskaposti, haitalliset linkit, identiteettivarkaudet, tietovuodot ja erilaiset huijaukset, jotka hyödyntävät sekä ihmisluonnon että sivustojen perusominaisuuksia. Haavoittuvuus ja luottamus havaittiin myös tärkeiksi aspekteiksi, sillä ne yhdistävät informaation merkityksen ja ihmisluonnon, jotka molemmat ovat avaintekijöitä sekä manipuloinnissa että yhteisöpalvelusivustoilla. Vaikka ilmiön seurausten huomattiin olevan negatiivisia niin käyttäjien olemukselle internetissä kuin todellisessakin elämässä, havaittiin myös, että ilmiön ymmärtäminen ja tunnistaminen helpottaa siltä suojautumista
Resumo:
The future of paying in the age of digitalization is a topic that includes varied visions. This master’s thesis explores images of the future of paying in the Single Euro Payment Area (SEPA) up to 2020 and 2025 through the views of experts specialized in paying. This study was commissioned by a credit management company in order to obtain more detailed information about the future of paying. Specifically, this thesis investigates what could be the most used payment methods in the future, what items could work as a medium of exchange in 2020 and how will they evolve towards the year 2025. Changing consumer behavior, trends connected to payment methods, security and private issues of new cashless payment methods were also part of this study. In the empirical part of the study the experts’ ideas about probable and preferable future images of paying were investigated through a two-round Disaggregative Delphi method. The questionnaire included numeric statements and open questions. Three alternative future images were created with the help of cluster analysis: “Unsurprising Future”, “Technology Driven Future” and “The Age of the Customer”. The plausible images had similarities and differences, which were reflected to the previous studies in the literature review. The study’s findings were formed based on the images of futures’ similarities and to the open questions answers that were received from the questionnaire. The main conclusion of the study was that development of technology will unify and diversify SEPA; the trend in 2020 seems to be towards more cashless payment methods but their usage depends on the countries’ financial possibilities and customer preferences. Mobile payments, cards and cash will be the main payment methods but the banks will have competitors from outside the financial sector. Wearable payment methods and NFC technology are seen as widely growing trends but subcutaneous payment devices will likely keep their niche position until 2025. In the meantime, security and private issues are seen to increase because of identity thefts and various frauds. Simultaneously, privacy will lose its meaning to younger consumers who are used to sharing their transaction and personal data with third parties in order to get access to attractive services. Easier access to consumers’ transaction data will probably open the door for hackers and cause new risks in paying processes. There exist many roads to future, and this study was not an attempt to give any complete answers about it even if some plausible assumptions about the future’s course were provided.