Suomalainen oikeisto ja "kansankoti" : Kansallisen kokoomuksen suhtautuminen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin jälleenrakennuskaudelta konsensusajan alkuun

Väitöskirja, Turun yliopisto

Radikaalioikeiston institutionaaliset rajoitteet ja mahdollisuudet Länsi-Euroopassa

Abstract: Institutional constrains and possibilities of the West European radical right-wing parties

Scheduling forest road maintenance using the analytic hierarchy process and heuristics

Abstract

Ash Particle Erosion on Steam Boiler Convective Section

In this study, equations for the calculation of erosion wear caused by ash particles on convective heat exchanger tubes of steam boilers are presented. Anew, three-dimensional test arrangement was used in the testing of the erosion wear of convective heat exchanger tubes of steam boilers. When using the sleeve-method, three different tube materials and three tube constructions could be tested. New results were obtained from the analyses. The main mechanisms of erosionwear phenomena and erosion wear as a function of collision conditions and material properties have been studied. Properties of fossil fuels have also been presented. When burning solid fuels, such as pulverized coal and peat in steam boilers, most of the ash is entrained by the flue gas in the furnace. In bubbling andcirculating fluidized bed boilers, particle concentration in the flue gas is high because of bed material entrained in the flue gas. Hard particles, such as sharp edged quartz crystals, cause erosion wear when colliding on convective heat exchanger tubes and on the rear wall of the steam boiler. The most important ways to reduce erosion wear in steam boilers is to keep the velocity of the flue gas moderate and prevent channelling of the ash flow in a certain part of the cross section of the flue gas channel, especially near the back wall. One can do this by constructing the boiler with the following components. Screen plates can beused to make the velocity and ash flow distributions more even at the cross-section of the channel. Shield plates and plate type constructions in superheaters can also be used. Erosion testing was conducted with three types of tube constructions: a one tube row, an inline tube bank with six tube rows, and a staggered tube bank with six tube rows. Three flow velocities and two particle concentrations were used in the tests, which were carried out at room temperature. Three particle materials were used: quartz, coal ash and peat ash particles. Mass loss, diameter loss and wall thickness loss measurements of the test sleeves were taken. Erosion wear as a function of flow conditions, tube material and tube construction was analyzed by single-variable linear regression analysis. In developing the erosion wear calculation equations, multi-variable linear regression analysis was used. In the staggered tube bank, erosion wear had a maximum value in a tube row 2 and a local maximum in row 5. In rows 3, 4 and 6, the erosion rate was low. On the other hand, in the in-line tube bank the minimum erosion rate occurred in tube row 2 and in further rows the erosion had an increasing value, so that in a six row tube bank, the maximum value occurred in row 6.

Robottihitsauksen tehokas käyttöönotto

Työn tavoitteena oli selvittää uuden robottihitsaussolun käyttöönotto siten, että se tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Uudella robotilla on tarkoitus hitsata nykyisin käsinhitsattavia kauhakuormaajien takarunkoja sekä alihankintana tilattavia kauhoja. Tuotannon kotiuttamisella alihankinnasta ja hitsauksen robotisoinnilla pyritään nostamaan omaa tuotantovolyymiä ja pienentämään valmistuskustannuksia. Työn teoriaosuudessa selvitettiin tyypilliset robotiikkaan liittyvät asiat, kuten robotit, niiden ohjaus ja ohjelmointi sekä perusteet hitsauksen robotisoinnista. Lisäksi käsiteltiin hitsattavan tuotteen suunnittelu- ja valmistusnäkökohtia ja hitsauksen kustannuslaskennan perusteet. Työn käytännön osuudessa tehtiin kartoitus kahden valitun takarunkomallin soveltuvuudesta robottihitsaukseen ja muutosehdotuksia, joilla voidaan parantaa runkojen robottihitsattavuutta. Lisäksi käytiin läpi hitsauksen nykytilanne osavalmistuksesta aina hitsauksen jälkeiseen viimeistelyyn. Hitsauksen kustannusten selvittämistä varten tehtiin taulukkolaskentaohjelma, jolla tehtiin esimerkkinä kuvitteellinen kustannussäätölaskelma. Tuottavuusmittari laadittiin niin, että sillä voidaan mitata sekä robotin että kokohitsaustapahtuman tehokkuutta pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Näiden lisäksi laadittiin sisäinen ohje robottihitsattavien kappaleiden silloitukseen sekä suunnittelijoille ohjeistus huomioitavista asioista suunniteltaessa kappaletta robottihitsaukseen.

DSA-elektrodien testaaminen kulumisen arvioimiseksi

Työn tavoitteena oli tutkia eri mittausmenetelmillä metallipinnoitettujen elektrodien kulumista kulumiskokeiden aikana. Mittausmenetelminä olivat käytössä syklinen voltammetria, polarisaatiokäyrän määritys ja sähkökemiallinen impedanssispektrometria, jotka olivat offline-mittausmenetelmiä. Näiden menetelmien avulla pystyttiin seuraamaan yksittäisten elektrodien kulumista ajon aikana. Elektrodin pinnoitteen alkuaineiden pitoisuuksia tutkittiin myös elektronimikroskoopin röntgenspektrometrin avulla. Työn aikana tehdyissä kulumiskokeista havaittiin elektrodin kuluvan sitä nopeammin mitä suurempi on virrantiheys. Työssä tehtyjen elektronimikroskooppikokeiden avulla havaittiin, että harvinaisten metallien seostaminen pinnoitteeseen pidentää metallipinnoitetun elektrodin käyttöikää. Syklisen voltammetrian avulla pystyttiin seuraamaan elektrodin pinta-alan muuttumista ajon aikana. Työssä käytettyjen kulumiskokeiden avulla ei suoranaisesti pystytty määrittämään elektrodin jäljellä olevaa elinikää.

Somalialaisten naisten integroituminen Suomessa

Integraatio on ajankohtainen aihe, koska Suomeen tulee jatkuvasti lisää maahanmuuttajia. Integroituminen tapahtuu vuorovaikutuksessa suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Suomeen muutti 1990-luvun alusta lähtien somalialaisia turvapaikanhakijoita. Minua kiinnostaa tietää, miten he ovat integroituneet Suomessa. Opinnäytetyöni tavoitteena on hahmottaa, miten somalialaiset naiset ovat löytäneet täältä oman paikkansa ja miten he ovat ystävystyneet suomalaisten kanssa. Opinnäytetyössäni käytän perustana kulttuuri-identiteetin mallia, jonka ovat kehittäneet psykologian professorit Derald Wing Sue ja David Sue. Tässä mallissa integraatiota tarkastellaan prosessina yksilön kulttuuri-identiteetin kehityksen kannalta. Mallin mukaan vähemmistöryhmän jäsen elää elämässään erilaisia kehitysvaiheita, joista integraatiovaihetta pidetään optimaalisena. Työni on kvalitatiivinen ja aineistoni olen kerännyt haastatellen somalialaisia naisia. Haastattelukysymykset olen laatinut teemoittain, joiden perustana on kulttuuri-identiteetin mallin mukaiset kehitysvaiheeet. Haastattelin kolmea somalialaista naista pääkaupunkiseudulla suomen kielellä. Haastateltavat sain käyttäen lumipallo-otantaa. Analyysimenetelminä käytin sisällön analyysia. Suomessa asuessaan haastateltavilla naisilla oli ollut muutoksia kulttuuri-identiteetissään. Lapsina he olivat kokeneet olevansa kahden kulttuurin välissä, koulussa suomalaisina ja kotona somalialaisina. Yläasteella he ystävystyivät somalialaisten nuorten kanssa. Silloin he alkoivat myös pohtimaan omaa identiteettiään ja tulivat siihen tulokseen, että he ovat somalialaisia.Työelämässä ja vapaa-aikana he eivät olleet löytäneet suomalaisia ystäviä. He sanoivat, että somalialainen ja suomalainen kulttuuri ovat hyvin erilaisia. Haastattelussa he kertoivat myös monista syrjintäkokemuksista, joita heillä oli ollut koulussa. He tunsivat olevansa jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä somaliyhteisössä. Haastateltavat kokivat kollektiivisen kulttuurin merkityksen erittäin tärkeänä. Islamin uskonto ja heidän perheensä olivat vahvoina tukipilareina heidän elämässään. Kulttuuri-identiteetin mallin mukaiset kehitysvaiheet voisivat olla työvälineenä esimerkiksi sosionomeille työskennellessään maahanmuuttajien kanssa. Koska maahanmuuttajat tarvitsevat erityistä tukea identiteettinsä rakentamisessa integroituessaan uuteen kulttuuriin.

Behavioral Responses in Mice Selectively Bred for High and Low Levels of Open-Field Thigmotaxis

In animal psychology, the open-field (OF) test is a traditional method for studying different aspects of rodent behavior, with thigmotaxis (i.e., wallseeking behavior) being one of the best validated OF parameters employed to measure emotionality. The main purpose of the present study was to investigate the selection response in mice selectively bred for high and low levels of OF thigmotaxis (the HOFT and LOFT lines, respectively). The mice (N = 2048) were selected for 23 generations, resulting in bidirectional phenotypic divergence between the two lines; that is, the HOFT mice were more thigmotactic (i.e., more emotional) than the LOFT mice across the different generations. The origin of the line difference in thigmotaxis was further investigated by using the crossfostering paradigm, with the results suggesting that the divergence between the two lines was primarily innate in origin and not influenced by differing maternal behavior. The stability of the selection trait was examined by testing the animals at different ages as well as in varying conditions. The results indicated that the line difference in thigmotaxis was not affected by age at the time of testing, and it also persisted in the different OF testing situations as well as during pregnancy and lactation. The examination of a possible coselection of other characteristics revealed that the more thigmotactic HOFT mice lived longer than the less thigmotactic LOFT mice. In addition, the HOFT mice tended to rear and explore less than the LOFT mice, supporting the general assumption that emotionality and exploration are inversely related. The two lines did not generally differ in ambulation and defecation, that is, in the traditional OF indexes of emotionality, conforming to the suggestion that emotionality is a multidimensional construct. The effects of sex on different OF parameters were also assessed, with the results suggesting that among the HOFT and LOFT lines, the female mice were more emotional than the male mice. The examination of the temporal changes in the HOFT and LOFT lines’ OF behavior revealed some contradictory findings that also partially conflicted with general assumptions. Although this study did not show prominent differences in maternal responsiveness between the HOFT and LOFT mothers, the results suggested that the line divergence in emotionality was more pronounced in the presence of a pup after parturition than during pregnancy. The present study clearly demonstrates that OF thigmotaxis is a strong characteristic for producing two diverging lines of mice. The difference in thigmotaxis between the selectively bred HOFT and LOFT mice seemed to be a stable and robust feature of these animals, and it appeared to stem from a genetic background.

Integrins on the move

Cancer is a leading cause of death worldwide accounting for 13% of all deaths in 2005. The spread of cancer and formation of metastases is the major cause of mortality among cancer patients. The spread of cancer is based on the cancer cell’s ability to break away from the surrounding tissue and to migrate into new areas in the body. The ability of cells to bind its surroundings and to move is controlled by the mechanical cell surface adhesion receptors called the integrins. Integrins have a critical role in cell adhesion, cell motility and tissue homeostasis. By communicating with ECM, integrins transmit signals from the surrounding environment inside the cell and modulate the function of many important signalling pathways involved in cell survival, development, gene expression, proliferation, motility and cytoskeletal organization. During cell migration integrin-matrix adhesions are formed in front of the cell while rear-adhesions are released during migration. Integrins are endocytosed from the plasma-membrane into the cytoplasm and partly recycled back to new adhesion sites in a process called integrin trafficking. Also, the cell cytoskeleton and protrusions are important in cell migration. Finger-like actin protrusions called filopodia display an interesting cancer relevant cooperation with integrins that is required for cell migration. The expression and function of integrins changes markedly as cells acquire carcinogenic properties. Changed integrin function is partly responsible for detachment of tumor cells from neighbouring cells and for providing enhanced invasive capabilities for tumor cells to disseminate. Similarly, the formation of filopodia is increased in cancer. High myosin-10 expression is related to poor outcome in breast cancer and increased cell migration. The proper function of myosin-10 induced filopodia needs association with β1 integrins. The importance of integrin trafficking and filopodia formation is becoming increasingly more recognized in cancer. This thesis focusses on the role of integrins, integrin trafficking and myosin-10 induced filopodia cancer cell migration.

Introduction of the T-10 static line parachuting capability to the NH90 helicopter

The purpose of this study was to investigate the suitability of the Finnish Defence Forces’ NH90 helicopter for parachuting operations with the T-10 static line parachute system. The work was based on the Army Command’s need to compensate for the reduction in the outsourced flight hours for the military static line parachuting training. The aim of the research was to find out the procedures and limitations with which the NH90 IOC+ or FOC version helicopter could be used for static line parachutist training with the T-10B/MC1-1C parachutes. The research area was highly complicated and non-linear. Thus analytical methods could not be applied with sufficient confidence, even with present-day computing power. Therefore an empirical research method was selected, concentrating on flight testing supported with literature study and some calculated estimations. During three flights and 4.5 flight hours in Utti, Finland on 1720 September 2012, a total of 44 parachute drops were made. These consisted of 16 dummy drops and 28 paratrooper jumps. The test results showed that when equipped with the floor mounted PASI-1 anchor line, the deflector bar of the NHIndustries’ Parachuting Kit and Patria’s floor protection panels the Finnish NH90 variant could be safely used for T-10B/MC1-1C static line parachuting operations from the right cabin door at airspeed range of 5080 KIAS (90–150 km/h). The ceiling mounted anchor lines of the NHI’s Parachuting Kit were not usable with the T-10 system. This was due to the static lines’ unsafe behaviour in slipstream when connected to the cabin ceiling level. In conclusion, the NH90 helicopter can be used to meet the Army Command’s requirement for an additional platform for T-10 static line parachutist training. Material dropping, the effect of additional equipment and jumping from the rear ramp should be further studied.

Silloitushitsauksen robotisointi

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia ja selvittää kuormakoneen takarunkorakenteen silloitushitsauksen robotisointia. Työ päätettiin rajata koskemaan vain tiettyä moduulia takarungosta. Työssä kartoitettiin tarvittava laitteisto, selvitettiin runkomoduulin silloitusajat sekä arvioitiin investoinnin kannattavuutta. Silloituksen suorittavan järjestelmän vaatimuksena oli, että sen tulee asettaa osat paikoilleen hitsauskiinnittimeen ja tehdä tarvittavat silloitushitsaukset automaattisesti. Sopivaksi laitteistoksi osoittautui taloudellisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta yhdestä kappaleenkäsittely- sekä hitsausrobotista muodostuva järjestelmä. Kappaleenkäsittelijän ohjauksessa käytetään konenäköä sekä osien paikannuksessa että laadunvarmistuksessa. Robotit liikkuvat yhteisellä lineaariradalla, jonka rinnalla on kappaleenkäsittelylaitteistoja hitsauskiinnittimineen. Robotisoinnin käyttöönotolla yhden takarungon moduulien kokoonpanoon ja silloitukseen käytettävä aika pienenee alle puoleen manuaaliseen työhön verrattuna. Näin saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi hitsauskiinnittimet voivat olla verrattain yksinkertaisia manuaalityöhön verrattuna, jolloin myös säästetään työkaluinvestoinneissa. Robotisointiprojektin jatkotoimenpiteitä ovat laajamittaiset tuotantosimulaatiot layoutin, laitteiston sekä työkiertojen tarkaksi määrittämiseksi. Lisäksi itse tuotetta on muokattava paremmin robottisilloitukseen sopivaksi.

Valtatie 1 liikenneturvallisuustarkastus : Tarkastusraportti

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella liikenneturvallisuuden kehittymistä moottoritien rakentamisen jälkeen valtatiellä 1 Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla välillä Turku – Lohja. Laadittu tarkastus perustui onnettomuustietoihin, tierekisteritietoihin sekä maastokäynteihin. Valtatien 1 liikenneturvallisuustaso on lähtökohtaisesti hyvä ja liikenneympäristön turvallisuusriskit ovat pienet. Liikenneturvallisuustilanne on parantunut merkittävästi moottoritieksi rakentamisen jälkeen. Valtatiellä 1 tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 60 - 80 % moottoritien rakentamisen jälkeen, mikä tarkoittaa lähes 40 henkilövahinko-onnettomuutta vähemmän vuosittain. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähenemä oli 2-3 onnettomuutta vuosittain. Moottoritiellä tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat yksittäisonnettomuudet ja peräänajo-onnettomuudet. Henkilövahinko-onnettomuuksista noin 60 % johtuu tieltä suistumisista. Onnettomuusrekisteritietojen mukaan henkilövahinkoon johtaneita kohtaamisonnettomuuksia ei tapahtunut vuosina 2007– 2011, vaikka väärään suuntaan ajamisesta johtuvat kuolonkolarit on aikaisemmin todettu vakiintuneeksi onnettomuustyypiksi moottoriteillä. Tehdyn onnettomuusanalyysin sekä maastokäyntien perusteella etenkin vanhempien moottoritieosuuksien liikenneturvallisuuden tilaa voidaan ja tulee kuitenkin edelleen parantaa ja liikenneturvallisuustasoa nostaa. Yksittäisonnettomuuksia voidaan estää ja niiden seurauksia merkittävästi lieventää reunaympäristöä kehittämällä. On kuitenkin huomattava, että kaikkia onnettomuuksia ei voida estää tieteknisin keinoin ja liikennejärjestelmää kehittämällä. Maastokäynneillä silmämääräisesti todettuihin puutteisiin pohdittiin parantamistoimenpiteitä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle. Toimenpiteissä erityishuomiota on kiinnitetty tieympäristön törmäysturvallisuuteen ja väärään suuntaan ajamisen riskin estämiseen ramppiliittymissä. Tieympäristön törmäysturvallisuutta on esitetty parannettavaksi pääasiassa puuston raivauksella ja kaiteiden lisäämisellä. Kaiteiden lisäämisen sijasta on mahdollista parantaa törmäysturvallisuutta maatäytöllä niissä kohdissa, jossa ulkoluiska on liian matala kallioleikkauksen kohdalla. Ramppiliittymissä väärään suuntaan ajamisen riskiä pyritään taas estämään mm. lisäämällä kielletyn ajosuunnan liikennemerkkejä.

Introduction of the T-10 static line parachuting capability to the NH90 helicopter

The purpose of this study was to investigate the suitability of the Finnish Defence Forces’ NH90 helicopter for parachuting operations with the T-10 static line parachute system. The work was based on the Army Command’s need to compensate for the reduction in the outsourced flight hours for the military static line parachuting training. The aim of the research was to find out the procedures and limitations with which the NH90 IOC+ or FOC version helicopter could be used for static line parachutist training with the T- 10B/MC1-1C parachutes. The research area was highly complicated and non-linear. Thus analytical methods could not be applied with sufficient confidence, even with present-day computing power. Therefore an empirical research method was selected, concentrating on flight testing supported with literature study and some calculated estimations. During three flights and 4.5 flight hours in Utti, Finland on 17−20 September 2012, a total of 44 parachute drops were made. These consisted of 16 dummy drops and 28 paratrooper jumps. The test results showed that when equipped with the floor mounted PASI-1 anchor line, the deflector bar of the NHIndustries’ Parachuting Kit and Patria’s floor protection panels the Finnish NH90 variant could be safely used for T-10B/MC1-1C static line parachuting operations from the right cabin door at airspeed range of 50−80 KIAS (∼90–150 km/h). The ceiling mounted anchor lines of the NHI’s Parachuting Kit were not usable with the T-10 system. This was due to the static lines’ unsafe behaviour in slipstream when connected to the cabin ceiling level. In conclusion, the NH90 helicopter can be used to meet the Army Command’s requirement for an additional platform for T-10 static line parachutist training. Material dropping, the effect of additional equipment and jumping from the rear ramp should be further studied.

Host Parasite Interactions in Damselflies. From Individuals to Populations

The main goal of this thesis is to increase understanding on evolutionary and ecological factors that have contributed to differences in parasite numbers in insects. Furthermore, the thesis addresses the effects of parasites on their hosts. The most important findings were: The Northern damselfly’s (Coenagrion hastulatum) immune response to artificial pathogen increased with increasing parasite numbers (Article I). Marginal, more isolated C. hastulatum populations on the edge of distribution have fewer parasites when compared to distribution’s core populations (Article II). The Banded damselfly Calopteryx splendens individuals with higher homozygosity have more parasites, however, the rate of homozygosity did not differ between populations (Article III). Parasite prevalence was affected by whether the host species occurred in allopatric or sympatric population: sympatric C. splendens populations with sister species the Beautiful damselfly Calopteryx virgo harbored more parasites (Article IV). Parasites were associated with the wing spot size, an ornament under sexual selection, and thus may play an important role in character displacement, i.e. the size of the wing spot (Article V). To conclude with, this thesis brings about new information on the parasite infection patterns in insects, proposing several factors to contribute to these patters, as well as it addresses the effects of parasites on their hosts, from individual to population level.

Bariatric and Post-Bariatric Surgery: from Metabolic Surgery to Plastic Surgery Indications

Background: Controversy exists concerning indications and outcomes of major bariatric surgery procedures. Massive weight loss after bariatric surgery leads to excess skin with functional and aesthetic impairments. The aim of this study was to investigate the major bariatric surgery procedures and their outcomes in two specific subgroups of morbidly obese patients, ≥55-year-olds and the superobese. Further aims were to evaluate whether the preoperative weight loss correlates with laparoscopic gastric bypass complications. The prevalence and impact of excess skin and the desire for body contouring after bariatric surgery were also studied. Patients and Methods: Data from patients who underwent Laparoscopic Adjustable Gastric Banding (LAGB) and Laparoscopic Roux-en-Y Gastric Bypass (LRYGB) at Vaasa Central Hospital were collected and postoperative outcomes were evaluated according to the BMI, age and preoperative weight loss. Patients who had undergone bariatric surgery procedures were asked to complete a questionnaire to estimate any impairment due to redundant skin and to analyse each patient’s desire for body contouring by area. Results: No significant difference was found in operative time, hospital stay, or overall early postoperative morbidity between LAGB and LRYGB. Mean excess weight loss percents (EWL%) at 6 and 12 months after LRYGB were significantly higher. A significant difference was found in operative time favouring patients <55 years. Intraoperative complications were significantly more frequent in the group aged >55 years. No significant difference was detected in overall postoperative morbidity rates. A significant difference was found in operative time and hospital stay favouring all patients who lost weight preoperatively. Most patients reported problems with redundant skin, especially on the abdomen, upper arms and rear/buttocks, which impaired daily physical activity in half of them. Excess skin was significantly associated with female gender, weight loss and ΔBMI. Patients with a WL >20 kg, ΔBMI ≥10 kg/m2 and an EWL % > 50 showed a significantly surplus skin discomfort (p < 0.001). Most patients desired body contouring surgery, with high or very high desire for waist/abdomen (62.2%), upper arm (37.6%), chest/breast (28.3%), and rear/buttock (35.6%) contouring. Conclusions: LRYGB is effective and safe in superobese (BMI >50) and elderly (>55 years) patients. A preoperative weight loss >5% is recommended to improve the outcomes and reduce complications. A WL >20 kg, ΔBMI ≥10 kg/m2 and an EWL % > 50 are associated with a higher functional discomfort due to redundant skin and to a stronger desire for body contouring plastic surgery.