A linkage map of spring turnip rape based on RFLP and RAPD markers

Selostus: RAPD- ja RFLP-markkereista koostuva rypsin kytkentäkartta

Seed loss as a result of pod shatter in spring rape and spring turnip rape in Finland : Research Note

Selostus: Öljykasvien siementen variseminen ennen puintia

National Myths and Heroes: a Case of Vytautas the Great in Lithuania

The main focus of the thesis concentrates on nationalism and how it is expressed through national myth and a hero. As a case study for Lithuania the cult of Vytautas the Great is used. Theses present how the myth of Vytautas the Great was created and why particularly the Grand duke became a national symbol. It also examines how main nationalism theories are reflected in this case. The main purpose of the thesis is to find out how this myth matches the needs of the current Lithuanian society – the last year schoolchildren (eighteen – nineteen years old) in particular. The main method used in the empirical part of the thesis is qualitative analysis: primary source material was gathered by using semi – structured interviews and the results were analyzed by employing thematic analysis. The theoretical part of the study presents the core nationalism and ethnic identity theories and describes the concepts of national myth and hero as well as their connection and influence for the society and Lithuanians precisely. In this study nationalism is understood as a phenomenon that holds a nation together and is reflected via certain national symbols such as national myths and heroes by forming a national identity the meaning of which is different for each generation. The analysis of the results in this study has showed that the idea of Vytautas the Great as a national hero – symbol, created in the interwar Lithuanian society has lost its significance for the current schoolchildren and has been replaced by other images. However, at the same time the Grand duke is still perceived as an embodiment of the main national Lithuanian virtues.

Die Herausforderungen der Mythenforschung an die Finnougristik

Abstract

Myyttinen nainen johtajana – diskurssianalyysi ”naisjohtajan” kuvan rakentumisesta mediatekstissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisista näkökulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja löytyykö mediateksteistä viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jonka avulla valittuja tekstejä tutkitaan. Tässä tutkimuksessa media on rajattu käsittämään sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan käsityksiä naisesta johtajana. Mediatekstissä johtajuus määrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen välillä on kirjoituksissa selvä. Naiseen johtajana liitetään sukupuoli, perhe ja yksityiselämä, mies mielletään kirjoituksissa pelkästään johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media ylläpitää ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne säilyvät ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten myös mediatekstissä. Medialla voidaan katsoa olevan merkitystä ”naisjohtajan” kuvan rakentumiseen.

Myytit ja ”hyvä” johtajuus sotilasdiskurssissa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen kuva kadettikurssilaisten puheessa rakentuu hyvästä johtajuudesta, keitä he mainitsevat ihanteellisina johtajina ja mitä sankaruus heille merkitsee. Kadettien näkemyksiä tarkastellaan puolustusvoimien ”perinteisen” ja uuden syväjohtamisen mukaisen johtajakoulutuksen valossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja menetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Ympäröivä kulttuuri muokkaa, mallintaa ja uusintaa ihmisten sosiaalista todellisuutta. Puolustusvoimien johtajakoulutuksella, sotilasorganisaation kulttuurilla ja historian esikuvallisilla sotilasjohtajilla on keskeinen merkitys kadettikurssilaisten hyvä johtaja –kuvan muodostumisessa. Diskursseissa käsitys hyvästä johtajuudesta rakentuu sekä perinteisesti maskuliinisina pidettyjen että ”uusien” pehmeämpien johtamisarvojen kautta. Kadettien mukaan sotilasjohtaja voi olla niin käskijä ja valvoja kuin alaiset huomioiva, osallistuva johtaja. Suomalaisista sotilasjohtajista esille nostetaan Carl Gustav Mannerheim, Lauri Törni ja Adolf Ehrnrooth. Kadettikurssilaiset säilyttävät puheessaan sekä perinteiseen sotilasjohtamiseen liittyviä myyttejä että rakentavat syväjohtamisen mallia mukailevia johtamisarvoja.

Synkkä valikoima antisemitistisiä tekstejä

Kirjallisuusarvostelu