Suomalaisten ulkoilukäyttäytymisen alueelliset yhtäläisyydet ja erot

Abstract: Regional similarities and differences in Finnish outdoor recreation behavior

Yliopiston reunalla. Tutkimus suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumisesta

Avoin yliopisto on koulutusmuoto, johon kuka tahansa voi osallistua ja jossa voi suorittaa yliopistotasoisia opintoja. Avoimen yliopiston ideassa keskeistä on koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen tavoite. Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata ja analysoida suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumista. Tutkimuksella etsitään vastauksia kolmeen kysymykseen: 1. Millaisten vaiheiden kautta avoin yliopisto on muotoutunut? Mitä avoimen yliopiston historiassa on tapahtunut ja millaista keskustelua näistä tapahtumista on käyty? 2. Millaisia diskursseja avointa yliopistoa koskeneessa keskustelussa voidaan tunnistaa ja miten eri toimijatahot ovat näihin puhetapoihin kiinnittyneet? 3. Millaisena koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana avoin yliopisto näyttäytyy tutkimusaineiston valossa? Tutkimuksen aineisto koostuu erilaisista julkisista teksteistä. Aineistossa on mukana useita erilaisia tekstityyppejä: komiteanmietintöjä ja työryhmäraportteja, korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmia, muita suunnitteluasiakirjoja, tutkimuksia, selvityksiä, puheenvuoroja ja esitelmiä sekä lehtikirjoituksia. Täydentävänä aineistona on lisäksi käytetty tilastoja. Tutkimusaineistoa on analysoitu diskurssianalyysillä. Keskeisenä lähtökohtana analyysissa on, että tekstien avulla tuotetaan avointa yliopistoa koskevia käsityksiä ja merkityksiä. Nämä merkitykset myös muuttuvat ajassa. Aineiston analyysin tuloksena avoimen yliopiston historiassa voidaan erottaa erilaisia vaiheita ja näiden vaiheiden välisiä taitekohtia. Ensimmäiseksi murrokseksi avoimen yliopiston historiassa voidaan paikantaa avoimen yliopiston synty, joka ajoittui 1970-luvun alkupuoliskolle. Avoin yliopisto sai vakiintuneet puitteensa vasta 1980-luvun puolivälissä, jolloin se organisoitiin osaksi yliopistojen täydennyskoulutusta. Tämä voidaan nähdä avoimen yliopiston historian toisena murroksena. Kolmas murros ajoittui 1990-luvulle, jolloin avoimen yliopiston resursointi muuttui ja nuoret tulivat sen näkyväksi opiskelijaryhmäksi. Tämä murros problematisoi avoimen yliopiston ja tutkintokoulutuksen suhteen aiemmasta poikkeavalla tavalla ja avoimen yliopiston tutkintoväylä nousi keskeiseksi keskusteluteemaksi. Tämä jännite purkautui tultaessa 2000-luvulle, ja tutkinnonuudistuksen yhteydessä avoimen yliopiston väylä sai paikkansa suhteessa kahden syklin tutkintoihin. Nyt elämme tutkinnonuudistuksen jälkeistä aikaa, jolloin avoimen yliopiston väylä vertautuu paljolti maisterikoulutuksiin. Kysymys aikuisten asemasta suhteessa tutkintokoulutukseen on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Esillä ovat etenkin kysymykset aiemmin opitun tunnustamisesta, aikuisten ohjauksesta sekä avoimen yliopiston suhteesta työ- ja elinkeinoelämään. Keskustelussa avoimesta yliopistosta on paikannettavissa erilaisia positioita, jotka määrittävät avoimen yliopiston merkitystä ja tehtävää. Näitä positioita voidaan nimittää diskursseiksi, jotka konstituoivat avoimen yliopiston paikkaa yliopistokoulutuksen kentällä. Aineistosta on paikannettu neljä eri diskurssia: (1) akateemisia arvoja painottava yliopistollinen diskurssi, (2) osallistumisen tasa-arvoa korostava sivistyksellisen demokratian diskurssi, (3) yksilöllisiä mahdollisuuksia ja innovatiivisuutta korostava joustavuuden diskurssi sekä (4) työelämää, taloudellisuutta ja statusta korostava tehokkuuden diskurssi. Nämä diskurssit käyvät aineiston teksteissä keskinäisiä neuvotteluja ja kantavat merkityksiä suhteessa toisiinsa. Diskurssien välisiä suhteita voidaan kuvata kahden eri dimension kautta. Yhtäältä vastakkaisiksi arvoiksi asettuvat akateeminen eksklusiivisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo. Toisena ulottuvuutena on koulutuksen arvottaminen sivistyksen versus hyödyn näkökulmasta. Avoimen yliopiston tehtävä tasa-arvon edistäjänä on eri aikoina mielletty eri tavoin. Avoimen yliopiston historiassa sen merkitystä ja tehtävää on kehystetty erilaisin puhetavoin, ja eri diskurssipositioiden vuoropuhelun kautta myös avoimen yliopiston tasa-arvotehtävästä on eri aikoina keskusteltu eri tavoin. Avoimen yliopiston alkuvaiheessa sen tehtävänä näyttäytyi sivistyksellisen demokratian turvaajana toimiminen. Kun avoimen yliopiston kurssit käynnistyivät, määrittyi toiminta selkeästi aikuisten koulutukseksi. Avoin yliopisto määrittyikin nyt aikuisten toiseksi mahdollisuudeksi hankkia koulutusta, jota vaille he olivat nuorempina jääneet. Avoimen yliopiston puitteiden lukkoonlyömisen jälkeen keskustelussa nousi vahvasti esiin toiminnan ja opetusmuotojen kehittäminen. Avoin yliopisto määrittyikin nyt aikuisten monipuoliseksi ja joustavaksi koulutusmahdollisuudeksi. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien luominen näyttäytyi innovatiivisena, dynaamisena ja eteenpäinpyrkivänä toimintana, jossa otettiin huomioon aikuisten erilaiset tarpeet. Relander-ohjelman myötä avoimen yliopiston julkilausuttu tehtävä nimenomaan aikuisten kouluttajana kuitenkin muuttui. Avoin yliopisto näyttäytyi nyt yksilöllisiä tarpeita palvelevana mahdollisuuksien talona, jossa oli sijaa kaikille. Tärkeäksi määrittyi myös opiskelun tavoitteiden ja motiivien moninaisuus. Tutkinnon suorittamisen avoimen yliopiston opintojen kautta tuli olla realistisesti mahdollista. Viimeisimmän murroksen jälkeen avoin yliopisto määrittyy yhä selvemmin työelämän sekä alueellisten tarpeiden kautta. Avoin yliopisto näyttäytyy joustavana ja erilaisia tarpeita palvelevana opiskelufoorumina. Avoin yliopisto palvelee paitsi yksilöiden, myös työelämän ja yritysten tarpeita sekä on osaltaan turvaamassa alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan avointa yliopistoa, sen historiaa ja siitä käytyä keskustelua erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Yhtenä keskeisenä tuloksena on, että avoimen yliopiston paikka on ollut aina jollakin tavalla marginaalissa. Tätä ilmentää mm. yliopistollisuuden ja tasa-arvon välinen jännite, jonka ympärille avointa yliopistoa koskeva keskustelu paljolti on järjestynyt. Ylipäätään aikuisten asemaa yliopistossa määrittää tietty epämukavuus ja täyden legitimiteetin puute erityisesti suhteessa tutkintokoulutukseen. Aikuisten koulutuksesta puhutaan yliopiston yhtenä perustehtävänä ja retorisesti voidaan todeta tämän tehtävän tärkeys. Aikuinen opiskelija aiempine osaamisineen ja osaamistarpeineen positioituu kuitenkin yliopistokoulutuksen ja työelämän väliselle rajapinnalle. Aikuisen paikka määrittyykin yliopiston ytimeen nähden selvästi marginaaliin.

City meadows : Vitality from a living heritage

In the middle of the hustle and bustle of a city, you may find a city meadow. A city meadow refers to a green area situated in an urban setting, the management of which aims at maintaining meadow species and facilitating outdoor recreation for city residents. Some of these green areas situated in cities are managed in a detailed and planned manner, while others have been left untended and are now wild, overgrown and in some cases impenetrable. However, all these meadows share one similarity: they play an important role in producing ecosystem services. What, then, is meant by ecosystem services? The multitude of flowers that bloom during summer, recreational opportunities, maintaining nature’s diversity, as well as filtering urban runoff are some of the everyday “services” that city meadows provide for the urban environment and its residents. This publication covers several different points of view by numerous experts on the importance of green areas in cities. The message is clear: management of city meadows improves both natural and cultural environments in a cost-effective manner. City meadows also help improve the health and enjoyment of city residents. When a green area is well-managed, the reputation and image of the surrounding properties and neighbourhood will also improve, as will their financial value!

Supply chain integration: studies on linking customer responsiveness and operational efficiency in logistics policy planning

Abstract The research problem in the thesis deals with improving the responsiveness and efficiency of logistics service processes between a supplier and its customers. The improvement can be sought by customizing the services and increasing the coordination of activities between the different parties in the supply chain. It is argued that to achieve coordination the parties have to have connections on several levels. In the framework employed in this research, three contexts are conceptualized at which the linkages can be planned: 1) the service policy context, 2) the process coordination context, and 3) the relationship management context. The service policy context consists of the planning methods by which a supplier analyzes its customers' logistics requirements and matches them with its own operational environment and efficiency requirements. The main conclusion related to the service policy context is that it is important to have a balanced selection of both customer-related and supplier-related factors in the analysis. This way, while the operational efficiency is planned a sufficient level of service for the most important customers is assured. This kind of policy planning involves taking multiple variables into the analysis, and there is a need to develop better tools for this purpose. Some new approaches to deal with this are presented in the thesis.The process coordination context and the relationship management context deal with the issues of how the implementation of the planned service policies can be facilitated in an inter-organizational environment. Process coordination includes typically such mechanisms as control rules, standard procedures and programs, but inhighly demanding circumstances more integrative coordination mechanisms may be necessary. In the thesis the coordination problems in third-party logistics relationship are used as an example of such an environment. Relationship management deals with issues of how separate companies organize their relationships to improve the coordination of their common processes. The main implication related to logistics planning is that by integrating further at the relationship level, companies can facilitate the use of the most efficient coordination mechanisms and thereby improve the implementation of the selected logistics service policies. In the thesis, a case of a logistics outsourcing relationship is used to demonstrate the need to address the relationship issues between the service provider andthe service buyer before the outsourcing can be done.The dissertation consists of eight research articles and a summarizing report. The principal emphasis in the articles is on the service policy planning context, which is the main theme of six articles. Coordination and relationship issues are specifically addressed in two of the papers.

Developing a Comprehensive Model for Marketing Planning — Combining the Major Approaches

Mix marketing and relationships marketing are two major approaches that often form a basis for organizational marketing planning. The superiority of these approaches has been debated for long without any rational conclusion. Lately there have been studies indicating that both of the major approaches are many times used side by side in marketing planning. There have been also studies suggesting that even combining the mix marketing and relationship marketing approaches might be possible. The aim of this thesis is to provide knowledge about the usage of mix marketing and relationship marketing approaches in organizations and possibilities in combining the approaches. Also a settlement of strengths, weaknesses and risks of combining is intended to provide. The objectives were met through the literature and a case study research. In the case study, interviews were conducted in order to gain a deeper knowledge about marketing planning in various organizations. Based on this study, the combining of the major marketing approaches will be possible and even recommended when keeping in mind few aspects which might cause some troubles in the combining process.

Planning and implementation of entrepreneurial marketing processes in SMEs

Entrepreneurial marketing is newly established term and there is need for more specific studies in order to understand the concept fully. SMEs have entrepreneurial marketing elements more visible in their marketing and therefore provide more fruitful insights for this research. SMEs marketing has gained more recognition during the past years and in some cases innovative characteristics can be identified despite constraints such as lack of certain resources. The purpose of this research is to study entrepreneurial marketing characteristics and SME processes in order to wider understanding and gain more insights of entrepreneurial marketing. In addition, planning and implementation of entrepreneurial marketing processes is examined in order to gain full coverage of SMEs marketing activities. The research was conducted as a qualitative research and data gathering was based on semi-structured interview survey, which involved nine company interviews. Multiple case research was used to analyze data so that focus and clarity could be maintained in organized manner. Case companies were chosen from different business fields so that more variation and insights could be identified. The empirical results suggest that two examined processes networking and word-of-mouth communication are very important processes for case companies which supports the previous researches. However, the entrepreneurial marketing characteristics had variation some were more visible and recognizable than others. Examining more closely the processes companies did not fully understand that networking or word-of-mouth marketing could be used as efficiently as other conventional marketing methods.

Tracing Innovation Practices in Seaports: the Ports of Klaipeda and Stockholm as Case Studies

This study explores variegated means through which ports have become increasingly entangled in the planning logic of neoliberal innovation-driven economy. The research topic belongs to the academic disciplines of economics and human geography. The aim of the thesis is to analyse how the notion of innovation, adopted in a variety of supranational and national port policy documents, is deployed in operational port environment in two different ports of the Baltic Sea Region: the port of Stockholm, Sweden, and the port of Klaipeda, Lithuania. This novel innovation agenda is visible in several topics I examine in the study, that is, port governance, environmental issues, and seaport – port-city interface. The gathered primary source material on port policy documents, strategies, development planning documents and reports is analysed by utilizing the qualitative content analysis research method. Moreover, the empirical part of the case study, that is, tracing innovation practices in mundane port activities is based on collected qualitative semi-structured interviews with port authorities in Klaipeda and Stockholm, researchers and other port experts. I examine the interview material by employing the theoretical reading research method. In my analysis, I have reframed port-related policy development by tracing and identifying the port transformation from “functional terminals” to “engines for growth”. My results show that this novel innovation-oriented rhetoric imprinted in the narrative “engines for growth” is often contested in daily port practices. In other words, my analysis reveals that the port authorities’ and other port actors’ attitudes towards innovations do not necessarily correspond to the new narrative of innovation and do not always “fit” within a framework of neoliberal economic thinking that glorifies the “culture of innovations”. I argue that the ability to develop innovative initiatives in the ports of Klaipeda and Stockholm is strongly predetermined by local conditions, a port’s governance model, the way port actors perceive the importance of innovations per se, demand factors and new regulations.

Towards east or west? : Defence planning in Finland 1944-1966

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence University, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the University. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence University.

Benefits and challenges of Enterprise Resource Planning for Pakistani SMEs

Enterprise resource planning (ERP) software is used to combine all the functions happening inside the organization with the help of one software. All the data is centralized which makes it easy to manage information for all participants. The literature on ERP is studied thoroughly the whole process of adoption till the implementation and final evaluations. But studies that focus on small and medium sized enterprises are limited in number when compared to the large scale enterprises. In case of Pakistan, research is very limited. In this thesis, the author tries to analyze the current status of SMEs usage of ERP system. The benefits obtained and challenges faced by SMEs of Pakistan are studied. Framework presented by Shang and Seddon (2000) is used to understand the benefits obtained by the SMEs in Pakistan. This is a comprehensive framework that classifies the benefits obtained by the ERP adoption, into five categories: operational benefits, managerial benefits, Strategic benefits, IT benefits, and Organizational benefits. The results show that SMEs of Pakistan are also getting many benefits after adoption of ERP. Most of the firms had implemented SAP software. Operational benefits were mentioned by all the firms. The most important benefits were report generation, quick access to critical information, better product and cost planning. Respondents also mentioned that they had reduced corruption as a result of ERP implementation. It is also an important benefit considering high corruption rate in Pakistan. Along with benefits, challenges faced by Pakistani SMEs included infrastructure problems like electricity, difficulties with integration of one module with other module, costs of adoption and lack of skilled ERP consultants. Further studies in this regard can be conducted on cloud based ERP which is fast growing all around the world.