Euroopan integraation teknokraattista perintöä etsimässä: Jean Monnet'n moderni institutionalismi

Abstract: Jean Monnet's modern institutionalism

Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta

Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmäajattelun pohjalta. tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökulmasta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevainen on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluutioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nykyisyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evolutionaarisena mallina. tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaatioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluution kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat instituutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle sekä sen eri kehitysprosesseihin liittyvä mahdollinen polkuriippuvuuden logiikka. Tutkittavina instituutioina ovat kansallinen poliittinen päätöksenteko, joka ilmentyy erilaisina komiteamietintöjä, raportteina ja selontekoina. Sotilaallista instituutiota edustavat eri operatiiviset ohjeet, ohjesäännöt ja doktriinit, jotka ovat ohjanneet johtamisjärjestelmäkehitystä. Ilmasotateorian vaikuttavuuden analyysiä varten tutkimuskohteiksi on valittu seitsemän merkittävää ilmasotateoreetikkoa. Kenraalimajuri Giulio douhet, ilmamarsalkka Hugh Trenchard ja kenraalimajuri William Mitchell edustavat ilmasotateorian varhaista kautta. Kansallista ilmasotateorian kehitystä edustavat eversti Richard Lorentz ja kenraalimajuri Gustaf Erik Magnusson. Yhdysvaltalaiset everstit John Boyd ja John Warden III ovat uuden ajan ilmasotateoreetikkoja. Näiden henkilöiden tuottamien teorioiden avulla voidaan piirtää kuva muutoksesta, jota ilmasodankäynnin teoreetti- sessa ajattelussa on tapahtunut. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle haetaan vertailua kehityksestä, jota on tapahtunut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Ilmavoimat on saanut vaikutteita muistakin maista, mutta näiden maiden kehityksen avulla voidaan selittää Suomessa tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kansainvälisellä johtamisjärjestelmäevoluutiolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kehitykseen. Tämä tutkimus laajentaa prosessuaalista tutkimusteoriaa ja polkuriippuvuusmallin käyttöä sotatieteelliseen tutkimuskenttään. tutkimus yhdistää toisiinsa aivan uudella tavalla sotilasorganisaation institutionaalisia tekijöitä pitkässä evoluutioketjussa. Tutkimus luo pohjaa prosessuaaliseen, havaintoihin perustuvaan evoluutioajatteluun, jossa eri tekijöiden selitysmalleja ja kausaalisuutta eri periodien aikana voidaan kuvata. Tutkimuksen tuloksena ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluutiossa paljastui merkittäviä piirteitä. Teknologia on ollut voimakas katalysaattori ilmapuolustuksen evoluutiossa. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa. Sodankäynnin revoluutiosta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys on voimakkaasti linkittynyt ulkomaiseen johtamisjärjestelmäkehitykseen, jossa teknologiaimplementaatiot perustuvat usean eri ilmiön paljastumiseen ja hyväksikäyttöön. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen. Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien ja strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Tutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä. Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin. Ilmasotateorian evoluutio on luonut johtamisjärjestelmän kehitykselle välttämättömän konseptuaalisen viitekehyksen, jotta ilmasota on voitu viedä käytännön tasolle. Teoria, doktriini ja instituutiot toimivat vuorovaikutuksessa, jossa ne interaktiivisesti vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimus paljasti kuusi merkittävää sokkia, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla. tutkimuksen perusteella vaikuttavimmat muutoksia aiheuttavat sokit olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Sokkeja aiheuttaneet kuusi ajankohtaa olivat: 1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918 2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933 3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944 4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa 5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993 6. Maailmanlaajuinen lama 2008- Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehittäminen on perustunut rationaalisiin päätöksiin, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta ilmasotateorian ja -doktriinien kehityksestä sekä kansainvälisestä johtamisjärjestelmäkehityksestä. Johtamisjärjestelmän evoluutioon on vaikuttanut globaali konvergenssi, johon on tehty kansallisen tason ratkaisuja järjestelmien adaptaation ja implementaation yhteydessä.

“THE PATIENT SURVIVED DESPITE THE TREATMENT”. A study of Finnish health policy and New Public Management. Case: The Government Resolution on the Health 2015 public health programme.

Internationally, Finland has been among the most respected countries during several decades in terms of public health. WHO has had the most significant influence on Finnish health policy and the relationship has traditionally been warm. However, the situation has slightly changed in the last 10-20 years. The objectives of Finnish national health policy have been to secure the best possible health for the population and to minimize disparities in health between different population groups. Nevertheless, although the state of public health and welfare has steadily improved, the socioeconomic disparities in health have increased. This qualitative case study will demonstrate why health is political and why health matters. It will also present some recommendations for research topics and administrative reforms. It will be argued that lack of political interest in health policy leads to absence of health policy visions and political commitment, which can be disastrous for public health. This study will investigate how Finnish health policy is defined and organised, and it will also shed light on Finnish health policy formation processes and actors. Health policy is understood as a broader societal construct covering the domains of different ministries, not just Ministry of Social Affairs and Health (MSAH). The influences of economic recession of the 1990s, state subsidy reform in 1993, globalisation and the European Union will be addressed, as well. There is not much earlier Finnish research done on health policy from political science viewpoint. Therefore, this study is interdisciplinary and combines political science with administrative science, contemporary history and health policy research with a hint of epidemiology. As a method, literature review, semi-structured interviews and policy analysi will be utilised. Institutionalism, policy transfer, and corporatism are understood as the theoretical framework. According to the study, there are two health policies in Finland: the official health policy and health policy generated by industry, media and various interest organisations. The complex relationships between the Government and municipalities, and on the other hand, the MSAH and National Institute for Health and Welfare (THL) seemed significant in terms of Finnish health policy coordination. The study also showed that the Investigated case, Health 2015, does not fulfil all necessary criteria for a successful public health programme. There were also several features both in Health 2015 and Finnish health policy, which can be interpreted in NPM framework and seen having NPM influences.

CS discourses of co-operatives structuring the food industry

Tämä tutkimus osallistuu tuottaja-osuuskuntiin liittyviin kestävän kehityksen keskusteluihin ja tarjoaa esimerkin pohjoismaisesta ruoantuotannon toimialasta. Tämä tutkimus seuraa kvalitatiivisen tutkimuksen suuntaviivoja ja Fairclough’n kriittinen diskurssianalyysi tarjoaa metodin yritystekstien analyysille. Kieli ymmärretään poststrukturalistisesta näkökulmasta, joka luo kielellisiä identiteettejä ja rakentaa vastuullisuuskeskustelua. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata diskurssit, jotka rakentavat vastuullisuuskeskustelua kontekstissaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää kuinka nämä diskurssit rakentavat rooleja ja identiteettejä ympärilleen sekä kuinka yritystekstit institutionalisoituvat ja vaikuttavat kontekstiinsa. Analyysi määrittää kolme vastuullisuusdiskurssia, jotka kuvaavat yrityskansalaisuutta, liiketoimintalähtöisyyttä ja integriteettiä. Diskurssien tavoitteiden, roolien, ja identiteettien ymmärrys ja vaikutus ympäristöön auttaa laajentamaan tietämystä kestävän kehityksen moniulotteisesta luonteesta. Lisäksi tutkimus muodostaa itsessään äänen osuuskuntatutkimukselle ja kestävän kehityksen ymmärryksen laajentamiselle.

The third transformation of Japan: An institutional narrative on agglomeration economies in abenomics

Objective of the study The aim of this study is to understand the institutional implications in Abenomics in a spatial context, the contemporary economic reform taking place in Japan, which is to finally end over two decades of economic malaise. For theoretical perspective of choice, this study explores a synthesis of institutionalism as the main approach, complemented by economies of agglomeration in spatial economics, or New Economic Geography (NEG). The outcomes include a narrative with implications for future research, as well as possible future implications for the economy of Japan, itself. The narrative seeks to depict the dialogue between public discourse and governmental communication in order to create a picture of how this phenomenon is being socially constructed. This is done by studying the official communications by the Cabinet along with public media commentary on respective topics. The reform is studied with reference to historical socio-cultural, economic evolution of Japan, which in turn, is explored through a literature review. This is to assess the unique institutional characteristics of Japan pertinent to reform. Research method This is a social and exploratory qualitative study – an institutional narrative case study. The methodological approach was kept practical: in addition to literature review, a narrative, thematic content analysis with structural emphasis was used to construct the contemporary narrative based on the Cabinet communication. This was combined with practical analytic tools borrowed from critical discourse analysis, which were utilized to assess the implicit intertextual agenda within sources. Findings What appears to characterize the discourse is status quo bias that comes in multiple forms. The bias is also coded in the institutions surrounding the reform, wherein stakeholders have vested interests in protecting the current state of affairs. This correlates with uncertainty avoidance characteristic to Japan. Japan heeds the international criticism to deregulate on a rhetorical level, but consistent with history, the Cabinet solutions appear increasingly bureaucratic. Hence, the imposed western information-age paradigm of liberal cluster agglomeration seems ill-suited to Japan which lacks risk takers and a felicitous entrepreneur culture. The Japanese, however, possess vast innovative potential ascribed to some institutional practices and traits, but restrained by others. The derived conclusion is to study the successful intrapreneur cases in Japanese institutional setting as a potential benchmark for Japan specific cluster agglomeration, and a solution to its structural problems impeding growth.

Forming i barnehagen i lys av Reggio Emilias atelierkultur

Forming (Arts and crafts) and children’s creative action with materials and tools are less in use in the kindergarten than before. Political focus on children’s early learning has led to shifts in kindergartens toward other specific disciplines, and requirements for individual testing also of the smallest children’s competencies within these. Kindergarten teachers, educators, researchers and participants in social debate have pointed out that there are epistemological contradictions in descriptions of kindergarten quality as well as between current kindergarten policy documents and requirements for the kindergartens’ staff. Meanwhile, the content and methods in many kindergartens are inspired by practice and philosophy in the municipal kindergartens in Reggio Emilia, Italy. Correlation between kindergartens’ formingprojects and experiences from Reggio Emilia is actualized in particular through the workshop and the studio’s role in children’s learning processes. One starting point for the thesis’ problem area is a documented need for more knowledge about kindergarten’s educational content. The overarching goal of the thesis is to develop new knowledge about how learning takes place in kindergarten through examining the field of forming in kindergartens inspired by Reggio Emilia’s atelier culture. The thesis is theoretically anchored within pragmatism, and ties kindergarten’s aesthetic operations with materials and tools to socio-cultural perspective, social constructivism and post humanistic theory. The empirical material is obtained through a qualitative study with ethnography as methodological approach. The fieldwork is conducted in kindergarten, with two leading research questions: 1) How is atelierism perceived and unfolded in Norwegian Reggio Emilia-inspired kindergartens, and 2) how is forming perceived and unfolded in Norwegian Reggio Emilia-inspired kindergartens. A comprehensive and multifaceted material is analyzed, and the results are presented in the form of three themes: The physical environment, Relations and actions in interplay, and Expression forms and forms of expression. Each of these topics are supported by examples from kindergartens’ adult voices and the constructed empirical material. Insights into how learning takes place in the kindergarten subject of forming with inspiration from the Reggio Emilia atelier culture is discussed in the tension between educational philosophy, Nordic kindergarten tradition and neoliberal trends that kindergarten teachers must adhere to. Learning potentials in children’s opportunities for action in forming in light of the atelier appears in the results of the empirical study. The educational context described is characterized by experimental and playful actions where children’s sensations, curiosity and resistance are interacting with the identity of materials and tools. The results imply aesthetic, ethical, democratic and ecological reflections, which are also valid on a practical action level. The thesis contributes to description and understanding of kindergarten’ content and young children’s learning, the importance of atelier culture as inspiration for the kindergarten, and the further development of methodology and documentation of knowledge expressions.

Tracing Innovation Practices in Seaports: the Ports of Klaipeda and Stockholm as Case Studies

This study explores variegated means through which ports have become increasingly entangled in the planning logic of neoliberal innovation-driven economy. The research topic belongs to the academic disciplines of economics and human geography. The aim of the thesis is to analyse how the notion of innovation, adopted in a variety of supranational and national port policy documents, is deployed in operational port environment in two different ports of the Baltic Sea Region: the port of Stockholm, Sweden, and the port of Klaipeda, Lithuania. This novel innovation agenda is visible in several topics I examine in the study, that is, port governance, environmental issues, and seaport – port-city interface. The gathered primary source material on port policy documents, strategies, development planning documents and reports is analysed by utilizing the qualitative content analysis research method. Moreover, the empirical part of the case study, that is, tracing innovation practices in mundane port activities is based on collected qualitative semi-structured interviews with port authorities in Klaipeda and Stockholm, researchers and other port experts. I examine the interview material by employing the theoretical reading research method. In my analysis, I have reframed port-related policy development by tracing and identifying the port transformation from “functional terminals” to “engines for growth”. My results show that this novel innovation-oriented rhetoric imprinted in the narrative “engines for growth” is often contested in daily port practices. In other words, my analysis reveals that the port authorities’ and other port actors’ attitudes towards innovations do not necessarily correspond to the new narrative of innovation and do not always “fit” within a framework of neoliberal economic thinking that glorifies the “culture of innovations”. I argue that the ability to develop innovative initiatives in the ports of Klaipeda and Stockholm is strongly predetermined by local conditions, a port’s governance model, the way port actors perceive the importance of innovations per se, demand factors and new regulations.

Kerro viimeinkin, mitä neo-institutionalismi oikein on!

Kirjallisuusarvostelu

Etovien kapinallisten vastarinta : poliittisia paraabeleja uusliberalistisesta kansallisvaltiosta

Kirjallisuusarvostelu