Testaus käytettävyyden tutkimisessa : tapaus Mesta-portaali

Opinnäytetyömme koostuu Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Mesta-portaalille vuoden 2006 aikana tehdyn käytettävyystutkimuksen raportista sekä sen toteuttamista ja tuloksia esittelevästä kirjallisesta osasta. Sekä käytettävyystestaus että opinnäytetyö on toteutettu parityönä. Mesta on Stadian verkkopalvelujen portaali, joka lanseerattiin joulukuussa 2006 Stadian opettajien, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön. Mesta sisältää Stadian tärkeimmät tietojärjestelmät ja verkkopalvelut, kuten sähköpostin ja tilanvarausjärjestelmän, sekä tarjoaa uusia palveluja. Näitä ovat esimerkiksi työtilat ja keskustelualueet. Käytettävyys on tuotteen ominaisuus, joka määrittelee sen, kuinka sujuvaa, tehokasta ja opittavaa sen käyttö on. Käytettävyystutkimuksilla voidaan selvittää, kuinka hyvin käytettävyyden tavoitteissa on onnistuttu. Käytettävyydellä on yhä suurempi merkitys verkkopalveluissa ja erilaisissa laitteissa, sillä ne ovat tulleet erittäin laajaan käyttöön ja niiltä osataan odottaa käyttömukavuutta. Vaikeasti käytettävä tuote menettää merkittävän kilpailuedun. Mestalle päätettiin tehdä käytettävyystestaukset, sillä käytettävyydeltään onnistuneen portaalin ajateltiin houkuttelevan käyttäjiä. Testauksen tavoitteena oli antaa järjestelmän kehittäjille informaatiota, jonka avulla he voisivat parantaa portaalin käytettävyyttä. Haasteena oli portaalin laaja käyttäjäkunta, jolla on hyvin erilaista osaamista tietokoneiden ja verkkopalvelujen käyttämisestä. Tästä huolimatta portaalin tuli palvella heitä tasapuolisesti. Testaukset toteutettiin seitsemällä testihenkilöllä siten, että he suorittivat palvelussa heille annettuja tehtäviä samalla kun testitilannetta tarkkailtiin sekä paikan päällä että videoiden. Tehtävien avulla etsittiin portaalin käyttöliittymän ongelmakohtia ja löydetyt ongelmat kirjoitettiin testausraportiin kehitysehdotuksiksi. Näitä ehdotuksia syntyi 55 kappaletta ja niistä suurin osa otettiin käyttöön Mesta-portaalissa.

Pektinaattiligamenttidysplasia ja glaukooma labradorinnoutajalla

Summary: Pectinate ligament dysplasia and glaucoma in Labrador Retriever

Abstracts of the refereed articles

Riitta Hänninen : The Meaning of Freedom in Snowboarding Culture, Inka Juslin : Dance narration and the feminine mimesis in Ob-Ugrian women•s dances, Pirjo Kristiina Virtanen : Multidimensional tradition : distinctions of native youths and their indigenous traditions in Brazilian Amazonia, Tea Virtanen : Pastoralists in Mecca : the moral economy of Mbororo pilgrimage

Tunnetta myllyssä : dokumenttielokuvaleikkauksen tunnekerronnan keinoja

Opinnäytetyö on monimuototyö, jonka teososan muodostaa dokumentti myllystä ja nykypäivän mylläristä. Kyseinen mylly on yksi noin sadasta vielä toiminnassa olevasta myllystä. Myllyn uudelleen käyttöönottoa edelsi monta vaihetta koneiden puhdistamisesta jauhatusprosessin opettelemiseen. Mylläri viljelee itse ja jauhaa luomuviljan omassa myllyssään jauhoiksi. Vaimo leipoo niistä myllypuodissa myytävät leivät ja leivonnaiset. Dokumentin ajatus oli kuvata toimiva valssimylly mylläreineen, vielä kun niiden taltioiminen on mahdollista, tallentaa pala katoavaa kulttuurihistoriaa. Toimin dokumentin käsikirjoittajana, ohjaajana, tuottajana, toisena kuvaajana ja leikkaajana. Teososan tekeminen on ollut lähtökohtana kirjallisen osan pohdinnoille. Kirjallisessa osassa tutkin, kuinka tunteita tuodaan kuvallisesti ja leikkauksellisesi esille dokumenttielokuvassa. Tavoitteenani on selvittää, millä leikkausteknisillä keinoilla voidaan elokuvaan luoda lisää tunnetta ja mahdollisesti vaikuttaa katsojaan. Tarkastelen ja reflektoin aihetta ohjaaja-leikkaajan näkökulmasta. Käyn läpi Mylly-dokumentin tekoprosessin ja keskityn leikkauksen eri vaiheisiin. Tiedonhankinta perustui Myllyliitto ry:n edustajan ja myllärin haastatteluihin, kotimaisiin dokumenttielokuviin ja kirjallisuuteen, joka käsittelee pääasiassa leikkaustekniikoita. Lisäksi tuon esiin omia huomioitani dokumentin tekijänä. - Opinnäytetyöhön kuuluu teososa, dokumenttielokuva Mylly.

Sosiaalisen sukupuolen rakentuminen, suurkaupunki ja kammottavan kokemus Katherine Mansfieldin novelleissa

Tutkielmani tarkastelee englantilaisen modernistin Katherine Mansfieldin (1888–1923) novelleja The Woman at the Store, The Little Governess, Bliss, Pictures, Miss Brill ja A Cup of Tea sosiaalisen sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Novellien kirjoitus- ja julkaisuajankohta ajoittuu vuosille 1911–1924. Uudesta-Seelannista Lontooseen muuttanutta Mansfieldia pidetään yhtenä englantilaisen modernistisen kirjallisuuden uranuurtajista, jonka kehittämän modernin novellimuodon keskeisiä innovaatioita olivat tarinan juonettomuus, tajunnanvirta osana kerrontaa ja psykologisen hetken korostaminen. Mansfieldin tuotannon taustalla vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohdalle ominaiset diskurssit naisen asemasta ja mahdollisuuksista. Lähestyn aihettani gender-teoreettisesta viitekehyksestä käsin, jonka keskeisin näkemys on käsitys sukupuolesta sosiaalisesti rakentuneena. Ensimmäisessä käsittelyluvussa pohdin niitä naisen ja miehen representaatioita, joita valitsemissani novelleissa esiintyy. Toisessa käsittelyluvussa syvennyn tarkastelemaan naishahmojen suhdetta suurkaupunkiympäristöön, johon monet novelleista sijoittuvat, ja analysoimaan sitä, millä lailla kaupunki tilana muovaa naissubjekteja. Kolmannessa eli viimeisessä käsittelyluvussa kiinnitän huomioni kammottavan kokemukseen, joka on ominainen kaikille käsittelemilleni novelleille ja joka juontuu sekä niiden kerronnallisista keinoista että novellihenkilöiden konflikteista itsensä ja ulkomaailman kanssa, joilla näen vahvan yhteyden sukupuolitematiikkaan. Sigmund Freud on määritellyt kammottavan joksikin ammoin tutuksi ja torjutuksi, joka on yhtäkkiä murtautunut esiin. Tätä ajatusta kehitellyt Julia Kristeva näkee kammottavan ilmenevän muukalaisena meissä itsessämme. Edellä esitetyin tavoin on mahdollista hahmottaa myös sitä novellien loppuratkaisua, jossa arkinen muuttuu yllättäen uhkaavaksi ja pelottavaksi ja päähenkilöille avautuu jokin uusi tietoisuus itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Mansfieldin naiskuva osoittautuu analyysini pohjalta melko monipuoliseksi, mutta miehet esitetään novelleissa lähes poikkeuksetta hegemonisen maskuliinisina. Tällä on yhteytensä novellien kirjoitusajankohtaan ja sen kiivaaseen yhteiskunnalliseen keskusteluun naisen roolista. 1900-luvun alussa naiset alkoivat enenevässä määrin ottaa haltuunsa julkista tilaa. Tarkastelemani novellit ilmentävät monin tavoin sitä ”toisin toistamisen” vaikeutta, minkä totunnaisista sukupuolirooleista poikkeaminen tuottaa. Novellien naishenkilöitä leimaa halu vapautua, mutta rajat tulevat vastaan viimeistään julkisessa tilassa. Käsittelemäni novellit tuovat oivaltavasti esille sukupuolten keskinäisiä valtarakenteita, joita säännöstelee pitkälti vallassa oleva heteronormatiivinen maskuliinisuus. Novellien lopussa henkilöt joutuvat kohtaamaan itsensä uudella tavalla ja määrittelemään uudelleen suhteensa omaan sukupuoleensa ja seksuaalisuuteensa.

Astringent Food Compounds and Their Interactions with Taste Properties

Astringency is traditionally thought to be induced by plant tannins in foods. Because of this current research concerning the mechanism of astringency is focused on tannin‐protein interactions and thus on precipitation, which may be perceived by mechanoreceptors. However, astringency is elicited by a wide range of different phenolic compounds, as well as, some non‐phenolic compounds in various foods. Many ellagitannins or smaller compounds that contribute to astringent properties do not interact with salivary proteins and may be directly perceived through some receptors. Generally, the higher degree of polymerization of proanthocyanidins can be associated with more intense astringency. However, the astringent properties of smaller phenolic compounds may not be directly predicted from the structure of a compound, although glycosylation has a significant role. The astringency of organic acids may be directly linked to the perception of sourness, and this increases along with decreasing pH. Astringency can be divided into different sub‐qualities, including even other qualities than traditional mouth‐drying, puckering or roughing sensations. Astringency is often accompanied by bitter or sour or both taste properties. The different sub‐qualities can be influenced by different astringent compounds. In general, the glycolysation of the phenolic compound results in more velvety and smooth mouthdrying astringency. Flavonol glycosides and other flavonoid compounds and ellagitannins contribute to this velvety mouthdrying astringency. Additionally, they often lack the bitter properties. Proanthocyanidins and phenolic acids elicit more puckering and roughing astringency with some additional bitter properties. Quercetin 3‐O‐rutinoside, along with other quercetin glycosides, is among the key astringent compounds in black tea and red currants. In foods, there are always various other additional attributes that are perceived at the same with astringency. Astringent compounds themselves may have other sensory characteristics, such as bitter or sour properties, or they may enhance or suppress other sensory properties. Components contributing to these other properties, such as sugars, may also have similar effects on astringent sensations. Food components eliciting sweetness or fattiness or some polymeric polysaccharides can be used to mask astringent subqualities. Astringency can generally be referred to as a negative contributor to the liking of various foods. On the other hand, perceptions of astringent properties can vary among individuals. Many genetic factors that influence perceptions of taste properties, such as variations in perceiving a bitter taste or variations in saliva, may also effect the perception of astringency. Individuals who are more sensitive to different sensations may notice the differences between astringent properties more clearly. This may not have effects on the overall perception of astringency. However, in many cases, the liking of astringent foods may need to be learned by repetitive exposure. Astringency is often among the key sensory properties forming the unique overall flavour of certain foods, and therefore it also influences whether or not a food is liked. In many cases, astringency may be an important sub‐property suppressed by other more abundant sensory properties, but it may still have a significant contribution to the overall flavour and thus consumer preferences. The results of the practical work of this thesis show that the astringent phenolic compounds are mostly located in the skin fractions of black currants, crowberries and bilberries (publications I–III). The skin fractions themselves are rather tasteless. However, the astringent phenolic compounds can be efficiently removed from these skin fractions by consecutive ethanol extractions. Berries contain a wide range of different flavonol glycosides, hydroxycinnamic acid derivatives and anthocyanins and some of them strongly contribute to the different astringent and bitterness properties. Sweetness and sourness are located in the juice fractions along with the majority of sugars and fruit acids. The sweet and sour properties of the juice may be used to mask the astringent and bitterness properties of the extracts. Enzymatic treatments increase the astringent properties and fermented flavour of the black currant juice and decrease sweetness and freshness due to the effects on chemical compositions (IV). Sourness and sweetness are positive contributors to the liking of crowberry and bilberry fractions, whereas bitterness is more negative (V). Some astringent properties in berries are clearly negative factors, whereas some may be more positive. The liking of berries is strongly influenced by various consumer background factors, such as motives and health concerns. The liking of berries and berry fractions may also be affected by genetic factors, such as variations in the gene hTAS2R38, which codes bitter taste receptors (V).

Työkyvyn johtaminen : Case Pirkanmaan Osuuskauppa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten Pirkanmaan Osuuskaupan esimiehet ymmärtävät työhyvinvoinnin merkityksen esimiestyössään ja mitä asioita heidän tulisi vielä kehittää työhyvinvointi osaamisessaan. Työkyvyn johtamista verrattiin Elinkeinoelämän keskusliiton luomaan työkyvynjohtamisen malliin. Tutkimuksen pohjalta laadittiin ehdotuksia, jotta esimiesten osaamista, ymmärtämystä ja kykyä hyödyntää työhyvinvoinnin välineitä voitaisiin kehittää ja ylläpitää oikeilla toimenpiteillä. Yrityksissä työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kiireisen työtahdin, työn vaatimusten sekä työurien mahdollisten pidentymisen vuoksi, jolloin työnantajan lisäksi vaaditaan myös työntekijöiltä panostusta työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin valikoitui 4 esimiestä. Haastattelujen avulla kartoitettiin esimiesten tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja heidän työhyvinvointiosaamisen tasosta. Tutkimuksen avulla selvisi, että esimiesten keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Pirkanmaan Osuuskaupan johtamistyön ja toimintatapojen välillä on eroja verrattuna Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjohtamisen malliin. Esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.

Osaamisen johtaminen - käytäntöjä ja kehittämistarpeita henkilöstön näkökulmasta

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tutkia osaamisen johtamisen käytäntöjä ja kehittämistarpeita kohdeorganisaatiossa henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tehtyjä henkilöstötutkimuksia on hyödynnetty kohdeorganisaatiossa ja näkyykö tämä hyödyntäminen käytännön johtamisessa henkilöstön mielestä. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kuudella teemahaastattelulla, jotka analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa kartoitettiin, millaisia osaamisen johtamisen käytäntöjä kohdeorganisaatiossa on. Tutkimuksen tuloksien perusteella osaamisen johtamisen peruselementit ovat olemassa: säännölliset palaverit koettiin tärkeiksi, mutta koulutuksien ja kehityskeskusteluiden järjestämisessä sekä jälkiseurannassa henkilöstö näki parannettavaa. Myös hiljaisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen koettiin merkittäväksi tekijäksi organisaation onnistuneen toiminnan ja jatkuvuuden kannalta. Tutkimuksessa todettiin osaamisen johtamisen kehittämisen ja osaamisen kehittämisen menetelmien linkittyvän vahvasti toisiinsa ja tutkimuksen tuloksena esitettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia osaamisen johtamisen kehittämisestä kohdeorganisaation johdolle. Tutkimuksen mukaan osaamisen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen sulautuvat toisiinsa, eikä niitä voida tarkastella erikseen. Johdon ja henkilöstön välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys onnistuneelle osaamisen johtamiselle. Keskeistä on kytkeä osaamisen johtaminen organisaation käytäntöihin ja varata sen implementointiin riittävästi resursseja.

Utilizing analytic modelling process in industrial retail context

Nykypäivän monimutkaisessa ja epävakaassa liiketoimintaympäristössä yritykset, jotka kykenevät muuttamaan tuottamansa operatiivisen datan tietovarastoiksi, voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Ennustavan analytiikan hyödyntäminen tulevien trendien ennakointiin mahdollistaa yritysten tunnistavan avaintekijöitä, joiden avulla he pystyvät erottumaan kilpailijoistaan. Ennustavan analytiikan hyödyntäminen osana päätöksentekoprosessia mahdollistaa ketterämmän, reaaliaikaisen päätöksenteon. Tämän diplomityön tarkoituksena on koota teoreettinen viitekehys analytiikan mallintamisesta liike-elämän loppukäyttäjän näkökulmasta ja hyödyntää tätä mallinnusprosessia diplomityön tapaustutkimuksen yritykseen. Teoreettista mallia hyödynnettiin asiakkuuksien mallintamisessa sekä tunnistamalla ennakoivia tekijöitä myynnin ennustamiseen. Työ suoritettiin suomalaiseen teollisten suodattimien tukkukauppaan, jolla on liiketoimintaa Suomessa, Venäjällä ja Balteissa. Tämä tutkimus on määrällinen tapaustutkimus, jossa tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin tapausyrityksen transaktiodataa. Data työhön saatiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä.