Osaamisen johtaminen - käytäntöjä ja kehittämistarpeita henkilöstön näkökulmasta

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tutkia osaamisen johtamisen käytäntöjä ja kehittämistarpeita kohdeorganisaatiossa henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tehtyjä henkilöstötutkimuksia on hyödynnetty kohdeorganisaatiossa ja näkyykö tämä hyödyntäminen käytännön johtamisessa henkilöstön mielestä. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kuudella teemahaastattelulla, jotka analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa kartoitettiin, millaisia osaamisen johtamisen käytäntöjä kohdeorganisaatiossa on. Tutkimuksen tuloksien perusteella osaamisen johtamisen peruselementit ovat olemassa: säännölliset palaverit koettiin tärkeiksi, mutta koulutuksien ja kehityskeskusteluiden järjestämisessä sekä jälkiseurannassa henkilöstö näki parannettavaa. Myös hiljaisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen koettiin merkittäväksi tekijäksi organisaation onnistuneen toiminnan ja jatkuvuuden kannalta. Tutkimuksessa todettiin osaamisen johtamisen kehittämisen ja osaamisen kehittämisen menetelmien linkittyvän vahvasti toisiinsa ja tutkimuksen tuloksena esitettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia osaamisen johtamisen kehittämisestä kohdeorganisaation johdolle. Tutkimuksen mukaan osaamisen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen sulautuvat toisiinsa, eikä niitä voida tarkastella erikseen. Johdon ja henkilöstön välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys onnistuneelle osaamisen johtamiselle. Keskeistä on kytkeä osaamisen johtaminen organisaation käytäntöihin ja varata sen implementointiin riittävästi resursseja.

The target of this Master’s Thesis was to study competence management practices and development needs in a case organization from the personnel’s point of view. More specifically the study aimed to identify how personnel studies have been utilized in the case organization and to investigate how the personnel see this in practical management. The study was executed as a qualitative case study and the empirical material was collected by six theme interviews that were analysed by using content analysis. The existing practices of competence management were mapped. The study found that the basic elements for competence management exist in the case organization. Regular internal meetings were found to be important to the personnel. On the other hand room for improvement concerning education and performance discussions and their follow-up was found. Furthermore, transferal and utilization of tacit knowledge were found to be significant factors for the successful functionality and continuity of the organization. The main finding of the current study was that the methods of competence management practices and competence development practices are strongly inter-linked. According to the study, personnel management and competence management are so strongly merged that they cannot be studied separately. Good interaction between management and personnel has a significant role in the success of competence management. It is essential to incorporate competence management to an organization´s practices and to reserve adequate resources for its implementation. Based on results of the study concrete recommendations for improvement where suggested to the management of the case organization.