Kysynnän jousto osana PJM:n kapasiteettimarkkinoita

Työssä tarkastellaan PJM:n RPM-pohjaisen kapasiteettimarkkinan vaikutuksia kysynnän-joustoresurssien määrän kasvattamiseen PJM:n kysynnän hintajousto- sekä luotettavuus-pohjaisten kysynnänjousto-ohjelmien yhteydessä. Työssä tarkastellaan myös millaisia ky-synnänjousto-ohjelmia PJM:ssä on olemassa ja miten ne toimivat.

Valaistuksen käyttö kysynnän jouston resurssina

Työssä tarkoituksena oli tutkia voidaanko valaistuksella toteutettua kysynnän joustoa. Työssä tutustuttiin mahdollisiin markkinapaikkoihin ja kysynnän jousto tarkoittaa. Työssä käydään läpi valaistuksen perusteita, sekä nykyisien ohjaustapojen energiatehokkuutta tukevia ratkaisuja. Tekniselle toteutukselle ei ole estettä, käytännöntoteutukselle esteeksi muodostuu valaistustason muutoksen häiritsevyys. Järjestelmällä voidaan muodostaa valaistukselle hinta mitä halutaan palvelusta maksaa. Työssä tarkasteltiin ohjauksen sijoittamista esimerkkikuormalle.

Sähkönmyyntiyhtiöiden riskienhallinnan haasteet ja kehittäminen

Diplomityön tavoitteena on esitellä sähkökaupan ja erityisesti sähköyhtiöiden kokemia sähkönmyynnin riskejä sekä kuvata sähkönmyyntiin liittyvää riskienhallinnan problematiikkaa. Tarkastelun näkökulmana on tietojärjestelmien ja saatavissa olevan tiedon hyödyntäminen energiayhtiöiden riskienhallinnassa. Toinen päätavoitteista on tutkia, kuinka saatavilla olevaa tiedon hyödyntämistä voidaan kehittää sähkönmyynnin hinnoittelussa sekä suojausten suunnittelussa. Työ toteutettiin työskentelemällä asiantuntijana energia-alaan keskittyneessä ohjelmistoyrityksessä sekä haastattelemalla yhdeksän suomalaisen sähkönmyyntiyhtiön henkilöitä riskienhallinnan haasteiden sekä tietojärjestelmien näkökulmasta. Saatavilla olevien tietojen nykyistä parempi hyödyntäminen ja automatisointi voivat auttaa pienentämään yhtiöiden riskitasoa ja parantaa menestymisen edellytyksiä sähkönmyynnin vähittäismarkkinoilla. Lisäksi kulloiseenkin markkinatilanteeseen sopivat sähkön hankintahinnan suojausstrategiat sekä monipuoliset dynaamiset hinnoittelumallit auttavat pienentämään yhtiön kokemia riskejä tai niiden vaikutuksia. Näiden hyödyntäminen vaatii laajaa ymmärrystä sähkö- ja johdannaismarkkinoiden toiminnasta sekä usein myös nykyisten tietojärjestelmien kehittämistä. Tulevaisuudessa yhä yleistyvä hajautettu tuotanto sekä kysynnän jousto asettavat tietojärjestelmille uusia vaatimuksia, jotka toteutuessaan mahdollistavat uudenlaisten palveluiden käyttöönoton sekä voivat tuoda tilaa myös alan uusille toimijoille. Työssä käsitellään energiayhtiöiden kokemia riskejä sähkönmyynnin näkökulmasta, esitellään alan yleisimmät riskit sekä keinot ja työkalut niiltä suojautumiseen. Työn lopuksi tarkastellaan sähkönmyynnin ja –hankinnan oleellisimpia prosesseja riskienhallinnan kehittämisen näkökulmasta.

Kysynnän ennustaminen leipomotuotteille ja ennusteen tarkkuuden arviointi

Tässä diplomityössä tutkittiin kysynnän ennustamista Vaasan & Vaasan Oy:n tuotteille. Ensin työssä perehdyttiin ennustamiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin yrityksessä. Erityisesti kysynnän ennustamisesta saatavat hyödyt käytiin läpi. Kysynnän ennustamisesta haettiin ratkaisua erityisesti ongelmiin työvuorosuunnittelussa.Työssä perehdyttiin ennustemenetelmiin liittyvään kirjallisuuteen, jonka oppien perusteella tehtiin koe-ennustuksia yrityksen kysynnän historiadatan avulla. Koe-ennustuksia tehtiin kuudelle eri Turun leipomon koe-tuotteelle. Ennustettavana aikavälinä oli kahden viikon päiväkohtainen kysyntä. Tämän aikavälin erityisesti peruskysynnälle etsittiin ennustetarkkuudeltaan parasta kvantitatiivista ennustemenetelmää. Koe-ennustuksia tehtiin liukuvilla keskiarvoilla, klassisella aikasarja-analyysillä, eksponentiaalisen tasoituksen menetelmällä, Holtin lineaarisella eksponenttitasoituksen menetelmällä, Wintersin kausittaisella eksponentiaalisella tasoituksella, autoregressiivisillä malleilla, Box-Jenkinsin menetelmällä ja regressioanalyysillä. Myös neuroverkon opettamista historiadatalla ja käyttämistä ongelman ratkaisun apuna kokeiltiin.Koe-ennustuksien tulosten perusteella ennustemenetelmien toimintaa analysoitiin jatkokehitystä varten. Ennustetarkkuuden lisäksi arvioitiin mallin yksinkertaisuutta, helppokäyttöisyyttä ja sopivuutta yrityksen monien tuotteiden ennustamiseen. Myös kausivaihteluihin, trendeihin ja erikoispäiviin kiinnitettiin huomiota. Ennustetarkkuuden huomattiin parantuvan selvästi peruskysyntää ennustettaessa, jos ensin historiadata esikäsittelemällä puhdistettiin erikoispäivistä ja –viikoista.

Kysynnän ennustaminen sekä informaatiovirtojen integrointi tuotannonohjaukseen arvoketjun tehostamiseksi

Tässä työssä on tarkasteltu kokoonpano-osien valmistajan näkökulmasta eri keinoja tehostaa tilaus-toimitusketjua sekä mahdollisuuksia parantaa samalla omaa tuotannonohjausta ja suunnittelua. Kysynnän heilahteluihin on pystyttävä varautumaan koko ketjun tasolla, jotta suurilta piiskavaikutuksilta voitaisiin välttyä sekä taattaisiin koko ketjun tehokas toiminta. Piiskavaikutus korostuu erityisesti ketjun alapäässä toimivaan yritykseen. Yritykset eivät kilpaile enää pelkästään keskenään. Kilpailu tapahtuu yhä enemmän ja enemmän myös kokonaisten arvoketjujen välillä. Arvoketjujen toimivuuden pohjana on tehokas informaationvaihto sekä yhteistyö informaation tehokkaaseen hyödyntämiseen. Käytännön tasolla arvoketjun logistista tehokkuutta voidaan lisätä informaation vaihdon lisäämisellä siirtymällä sähköisen tiedon siirtoon (EDI). Tuotannonsuunnittelun tehostamiseksi ja varastoihin sidottujen pääomien vapauttamiseksi on siirrytty toimittajan hallinnoiman varastoinnin (VMI) käyttöön. Kysynnän ennustamisella pyritään tasaamaan kysynnän heilahteluja sekä helpottamaan resurssien varaamista ja raaka-aineiden tilauksia. Näillä toimilla on pystytty tehostamaan tilausten käsittelyä sekä tuotannonohjausta. Lisäksi läpinäkyvyyden lisääntyminen on sitouttanut kahden arvoketjussa peräkkäin toimivan yrityksen toimintaa.

Asiakkaan kysynnän ennustaminen

Perinteinen tilaus–toimitus-periaate on hiljalleen väistymässä antaen tilaa sähköisille hankintajärjestelmille. Yritykset ovat huomanneet, että tehostamalla hankintaprosesseja ne voivat saada aikaan suuriakin kustannussäästöjä. Toimintaa on ryhdytty tehostamaan yhdessä tavarantoimittajien, hankintapalveluita tarjoavien yritysten sekä sähköisten tukkureiden kanssa. Muutosten aika ei vielä kuitenkaan ole ohi. Sähköisten hankintajärjestelmien tarjoajat haluavat kehittää uusia ja yhä parempia palveluita, jotta asiakkaiden hankintaprosessit tehostuisivat entisestään. Yksi kehittelyn alla olevista uusista palveluista on ennustemenetelmät. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin perinteisen hankintaprosessin uudistamista sähköiseksi kaupankäynniksi tarjonta- ja kysyntäketjujen kehittämisen kautta. Teoriassa tarkasteltiin hieman myös julkisen hallinnon hankintatoimea ja sitä, mitä hyötyjä se voi saada sähköisistä hankintaratkaisuista. Sähköisen hankintajärjestelmän tarjoajaa tutkielmassa edusti Kauppatalo Hansel Oy. Keskeisenä asiana tutkielmassa oli kysynnän ennustaminen sekä muutamien kvantitatiivisten ennustemenetelmien analysointi. Empiirisessä osassa tutkittiin case-yritysten hankintatoimen nykytilaa ja niiden halukkuutta ennustemenetelmien käyttöön hankintojen suunnittelun tehostamiseksi kyselylomakkeen avulla. Kyselyissä kävi ilmi, että asiakkailla eli tässä tapauksessa julkisen hallinnon eri organisaatioilla on halua lähteä mukaan uudenlaiseen toimintaan, vaikka tiettyä varautuneisuutta ja epäilyksiä toiminnan onnistumisesta on edelleen olemassa.

Kysynnän hallinnan vaikutukset päivittäistavararyhmän kustannustehokkuuteen

Tutkielman konkreettisena tavoitteena oli rakentaa kauppaketjulle kysynnän hallinnan pohjalta malli, jonka avulla ketju voi parantaa asiakaslähtöisyyttään ja samalla tehostaa toimintaansa. Tutkielman teoriaosassa muodostetun viitekehyksen pitävyyttä kokeiltiin TOKMANNI-ketjun makeistuoteryhmään. Tutkielman teoriaosassa seurattiin päivittäistavarakauppaan suunnatun ECR-toiminnan teoreettista viitekehystä, josta saatiin tietoa kirjallisuudesta, konsulttiraporteista sekä artikkeleista. Empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisilla kohdeyrityksen tuottamilla dokumenteilla, joita täydennettiin kvalitatiivisilla haastattelututkimuksilla. Tutkielman pohjalta ketjun makeistuoteryhmään rakennettiin uudelleen määritelty ja yhtenäinen valikoima sekä esillepano. Valikoiman selkiyttämisellä ja yhtenäistämisellä parannettiin tuoteryhmän hallittavuutta sekä helpotettiin henkilökunnan työskentelyä tilaustoiminnassa, esillepanossa ja kampanjoinnissa. Lisäksi tuoteryhmän selkiytymisen ja kulutuskysynnän mukaisen valikoiman nähtiin parantavan myös tuoteryhmän kannattavuutta ja asiakaslähtöisyyttä siisteinä, selkeinä hyllyinä sekä kulutuskysynnän mukaisena valikoimana. Teoreettinen malli tuntui toimivan myös käytännössä.

Palveluiden kysynnän ennustaminen

Työssä käsitellään kysynnän ennustamismenetelmiä sekä palveluiden erityispiirteiden vaikutusta kysynnän ennustamiseen.

Kysynnän ennakointiprosessin kehittäminen leipomoyrityksessä

Tämän työn tarkoituksena on kehittää lyhyen tähtäimen kysynnän ennakointiprosessia VAASAN Oy:ssä, jossa osa tuotteista valmistetaan kysyntäennakoiden perusteella. Valmistettavien tuotteiden luonteesta johtuva varastointimahdollisuuden puuttuminen, korkea toimitusvarmuustavoite sekä tarvittavien ennakoiden suuri määrä asettavat suuret haasteet kysynnän ennakointiprosessille. Työn teoriaosuudessa käsitellään kysynnän ennustamisen tarvetta, ennusteiden käyttökohteita sekä kysynnän ennustamismenetelmiä. Pelkällä kysynnän ennustamisella ei kuitenkaan päästä toimitusketjun kannalta optimaaliseen lopputulokseen, vaan siihen tarvitaan kokonaisvaltaista kysynnän hallintaa. Se on prosessi, jonka tavoitteena on tasapainottaa toimitusketjun kyvykkyydet ja asiakkaiden vaatimukset keskenään mahdollisimman tehokkaasti. Työssä tutkittiin yrityksessä kolmen kuukauden aikana eksponentiaalisen tasoituksen menetelmällä laadittuja ennakoita sekä ennakoijien tekemiä muutoksia niihin. Tutkimuksen perusteella optimaalinen eksponentiaalisen tasoituksen alfa-kerroin on 0,6. Ennakoijien tilastollisiin ennakoihin tekemät muutokset paransivat ennakoiden tarkkuutta ja ne olivat erityisen tehokkaita toimituspuutteiden minimoimisessa. Lisäksi työn tuloksena ennakoijien käyttöön saatiin monia päivittäisiä rutiineja helpottavia ja automatisoivia työkaluja.

Innovatiivisten tuotteiden kysynnän ennustamisen laadulliset mallit

Kandidaatin työ käsittelee kysynnän ennustamista innovatiivisille tuotteille laadullisilla malleilla. Työn tavoitteena on antaa yleiskuva kysynnän ennustamisesta ja erilaisista laadullisista malleista sekä niiden sopivuudesta erilaisille innovaatioille. Työssä esitellään tekijöitä jotka vaikuttavat ennusteen tarkkuuteen ja sopivan mallin valintaan. Käytettävä malli tulee valita tarkoin, jotta ennusteesta saadaan mahdollisimman tarkka ja luotettava. Malliin valintaan vaikuttavat innovaation tyyppi, yrityksen resurssit, ennusteen toivottu aikaväli ja yrityksen toimintaympäristö. Menetelmiä yhdistämällä voidaan saavuttaa tarkempia kysynnän ennusteita

Kysynnän ennustamismallien soveltuvuus rakennustarvikealalle

Kandidaatintyö käsittelee kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten kysynnän ennustamismenetelmien soveltuvuutta rakennustarvikkeiden kysynnän ennustamiseen. Työssä esitellään rakennustarvikkeiden kysyntämaailmaa ja sen vaatimuksia ennustamismallille. Tavoitteena on selvittää soveltuvimmat mallit rakennustarvikkeiden lyhyen ja keskipitkän aikavälin kysynnän ennustamiseen. Käytettävä malli tulee valita sen mukaan, että saadaan riittävä ennustamistarkkuus. Toimialalla mallin valintaa ohjaa hyvin paljon yrityksen käytettävissä olevat resurssit. Erityyppisiä menetelmiä yhdistämällä voidaan säästää resursseja ja lisätä ennustamistarkkuutta. Pienen yrityksen toimintaan parhaiten soveltuvat mallit ovat kevyitä ja yksinkertaisia käyttää.

Kysyntä-toimitusketjun synkronointi epävarman kysynnän ja tarjonnan toimintaympäristössä

Kysynnän ja tarjonnan epävarmuudet ovat nykyisin arkipäivää useilla toimialoilla. Elämme epävarmuuden suhteen ennen näkemättömiä aikoja, minkä on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yritysten tilauskannat ovat lyhyitä, ja tilaukset viivästyvät tai peruuntuvat kokonaan. Toisaalta tarjonnan epävarmuudet aiheuttavat asiakasyrityksille haasteita esimerkiksi toimitusmyöhästymisten muodossa. Tuotannon ollessa hajaantunut verkostoihin yksittäisten yritysten toiminta ja päätökset vaikuttavat toisten verkostoyritysten toimintaan. Tämän takia epävarmuuden aiheuttamista muutoksista ja poikkeamista tulisi tiedottaa kumppaniyrityksiä, jotta kaikki pysyisivät samalla kellotaajuudella. Operatiivisen ja taktisen tiedon jakaminen on nykyisissä toimitusketjuissa jo arkipäivää, mutta yritysten välisistä rajapinnoista löytyy edelleen kehitettävää. Riittävästä ei kiinnitetä huomiota vastaanottajan kykyyn ja tapaan hyödyntää informaatiota – varsinkaan muutostilanteissa. Ajan/nopeuden ollessa yhä tärkeämpi kilpailutekijä informaation ajoituksella on kriittinen merkitys kysyntä-toimitusketjujen kokonaissuorituskykyyn. Toisin sanoen, millä ajanhetkellä tietoa tulisi jakaa, jotta kumppani pystyisi hyödyntämään saamaansa tietoa mahdollisimman hyvin. Kysyntä-toimitusketjun synkronoinnilla tarkoitetaan tässä väitöstutkimuksessa nimenomaan aikatekijään keskittymistä yritysten välisessä päätöksenteossa ja informaation jakamisessa toimitusketjun kokonaissuorituskyvyn parantamiseksi. Tutkimus kytkeytyy toimitusketjukoordinoinnin tieteelliseen keskusteluun. Koordinointiteorian keskeinen osa ovat riippuvuussuhteet, joita johdetaan koordinointimekanismien avulla. Kysyntätoimitusketjun synkronointia on mallinnettu aikaisemmin VOP-OPP-mallin (Value Offering Point – Order Penetration Point) ja sen johdannaisten avulla. Näissä malleissa asiakasyrityksen kysyntäketju ja toimittajayrityksen toimitusketju ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jota johdetaan päätöksenteon synkronoinnin ja informaation jakamisen koordinointimekanismeilla. VOP-OPP-malli johdannaisineen eivät kuitenkaan huomioi epävarman toimintaympäristön vaikutuksia synkronointiin. Näissä malleissa informaation ainoana laatudimensiona tarkasteltava aikatekijä on liian kapea-alainen näkökulma synkronointiin epävarmassa ympäristössä. Lisäksi nämä mallit keskittyvät vain yksisuuntaiseen, kysyntälähtöiseen, synkronointiin jättäen huomioimatta tarjontalähtöisen synkronoinnin. Aikatekijä- ja kokonaissuorituskykypainotustensa takia VOP-OPP-malli tarjosi kuitenkin hyvän lähtöfilosofian uusien synkronointimallien kehittämiseen. Väitöstutkimus toteutettiin hypoteettis-deduktiivisena tapaustutkimuksena, jossa ensin luotiin kirjallisuuden perusteella uudet teoreettiset synkronointimalliehdotukset. Tämän jälkeen ehdotusten toimivuutta arvioitiin käytännön kysyntä-toimitusketjuissa. Tutkimuksen uutuusarvo liittyy kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin keskeisten piirteiden systeemiseen mallintamiseen epävarmassa toimintaympäristössä. Kontribuutiona esitetään kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin moniulotteinen kokonaismalli, joka sisältää koordinointimekanismeina päätöksenteon synkronoinnin, informaation läpinäkyvyyden sekä asiakas- ja toimittajapään joustot. Tiedon vaihtoa mallissa tarkastellaan kaksisuuntaisesti – kysyntä- ja tarjontalähtöisesti. Informaation laatudimensioina mallissa ovat informaation ajoitus, luotettavuus ja tarkkuus. Kokonaismalli sisältää kolme alimallia: Demand Visibility Point – Demand Penetration Point (DVP-DPP) on kysyntälähtöisen synkronoinnin malli, Supply Visibility Point – Supply Information Penetration Point (SVP-SIPP) on tarjontalähtöisen synkronoinnin malli ja Integroitu DVP-DPP - SVP-SIPP-malli kytkee edellä mainitut mallit toisiinsa. Näissä alimalleissa informaation eri luokkia ovat tilausta edeltävä, tilaukseen liittyvä, tilauksen jälkeinen ja sovitun toimitusajankohdan jälkeinen kysyntä- ja tarjontatieto. Käytännön hyödyntämisen näkökulmasta mallit toimivat ns. mentaalitason koordinointimekanismeina, joiden tarkoitus on herättää toimitusketjukumppanit tavoittelemaan kokonaissuorituskyvyn parantamista oman edun tavoittelemisen sijasta. Tutkimuksen päärajoitteena on sen keskittyminen ainoastaan kahdenvälisiin yhteistyösuhteisiin, mikä tarjoaa nykyisessä verkostoituneessa toimintaympäristössä varsin kapean kuvan käytännön synkronointihaasteisiin.