Kysyntä-toimitusketjun synkronointi epävarman kysynnän ja tarjonnan toimintaympäristössä

Kysynnän ja tarjonnan epävarmuudet ovat nykyisin arkipäivää useilla toimialoilla. Elämme epävarmuuden suhteen ennen näkemättömiä aikoja, minkä on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yritysten tilauskannat ovat lyhyitä, ja tilaukset viivästyvät tai peruuntuvat kokonaan. Toisaalta tarjonnan epävarmuudet aiheuttavat asiakasyrityksille haasteita esimerkiksi toimitusmyöhästymisten muodossa. Tuotannon ollessa hajaantunut verkostoihin yksittäisten yritysten toiminta ja päätökset vaikuttavat toisten verkostoyritysten toimintaan. Tämän takia epävarmuuden aiheuttamista muutoksista ja poikkeamista tulisi tiedottaa kumppaniyrityksiä, jotta kaikki pysyisivät samalla kellotaajuudella. Operatiivisen ja taktisen tiedon jakaminen on nykyisissä toimitusketjuissa jo arkipäivää, mutta yritysten välisistä rajapinnoista löytyy edelleen kehitettävää. Riittävästä ei kiinnitetä huomiota vastaanottajan kykyyn ja tapaan hyödyntää informaatiota – varsinkaan muutostilanteissa. Ajan/nopeuden ollessa yhä tärkeämpi kilpailutekijä informaation ajoituksella on kriittinen merkitys kysyntä-toimitusketjujen kokonaissuorituskykyyn. Toisin sanoen, millä ajanhetkellä tietoa tulisi jakaa, jotta kumppani pystyisi hyödyntämään saamaansa tietoa mahdollisimman hyvin. Kysyntä-toimitusketjun synkronoinnilla tarkoitetaan tässä väitöstutkimuksessa nimenomaan aikatekijään keskittymistä yritysten välisessä päätöksenteossa ja informaation jakamisessa toimitusketjun kokonaissuorituskyvyn parantamiseksi. Tutkimus kytkeytyy toimitusketjukoordinoinnin tieteelliseen keskusteluun. Koordinointiteorian keskeinen osa ovat riippuvuussuhteet, joita johdetaan koordinointimekanismien avulla. Kysyntätoimitusketjun synkronointia on mallinnettu aikaisemmin VOP-OPP-mallin (Value Offering Point – Order Penetration Point) ja sen johdannaisten avulla. Näissä malleissa asiakasyrityksen kysyntäketju ja toimittajayrityksen toimitusketju ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jota johdetaan päätöksenteon synkronoinnin ja informaation jakamisen koordinointimekanismeilla. VOP-OPP-malli johdannaisineen eivät kuitenkaan huomioi epävarman toimintaympäristön vaikutuksia synkronointiin. Näissä malleissa informaation ainoana laatudimensiona tarkasteltava aikatekijä on liian kapea-alainen näkökulma synkronointiin epävarmassa ympäristössä. Lisäksi nämä mallit keskittyvät vain yksisuuntaiseen, kysyntälähtöiseen, synkronointiin jättäen huomioimatta tarjontalähtöisen synkronoinnin. Aikatekijä- ja kokonaissuorituskykypainotustensa takia VOP-OPP-malli tarjosi kuitenkin hyvän lähtöfilosofian uusien synkronointimallien kehittämiseen. Väitöstutkimus toteutettiin hypoteettis-deduktiivisena tapaustutkimuksena, jossa ensin luotiin kirjallisuuden perusteella uudet teoreettiset synkronointimalliehdotukset. Tämän jälkeen ehdotusten toimivuutta arvioitiin käytännön kysyntä-toimitusketjuissa. Tutkimuksen uutuusarvo liittyy kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin keskeisten piirteiden systeemiseen mallintamiseen epävarmassa toimintaympäristössä. Kontribuutiona esitetään kysyntä-toimitusketjun synkronoinnin moniulotteinen kokonaismalli, joka sisältää koordinointimekanismeina päätöksenteon synkronoinnin, informaation läpinäkyvyyden sekä asiakas- ja toimittajapään joustot. Tiedon vaihtoa mallissa tarkastellaan kaksisuuntaisesti – kysyntä- ja tarjontalähtöisesti. Informaation laatudimensioina mallissa ovat informaation ajoitus, luotettavuus ja tarkkuus. Kokonaismalli sisältää kolme alimallia: Demand Visibility Point – Demand Penetration Point (DVP-DPP) on kysyntälähtöisen synkronoinnin malli, Supply Visibility Point – Supply Information Penetration Point (SVP-SIPP) on tarjontalähtöisen synkronoinnin malli ja Integroitu DVP-DPP - SVP-SIPP-malli kytkee edellä mainitut mallit toisiinsa. Näissä alimalleissa informaation eri luokkia ovat tilausta edeltävä, tilaukseen liittyvä, tilauksen jälkeinen ja sovitun toimitusajankohdan jälkeinen kysyntä- ja tarjontatieto. Käytännön hyödyntämisen näkökulmasta mallit toimivat ns. mentaalitason koordinointimekanismeina, joiden tarkoitus on herättää toimitusketjukumppanit tavoittelemaan kokonaissuorituskyvyn parantamista oman edun tavoittelemisen sijasta. Tutkimuksen päärajoitteena on sen keskittyminen ainoastaan kahdenvälisiin yhteistyösuhteisiin, mikä tarjoaa nykyisessä verkostoituneessa toimintaympäristössä varsin kapean kuvan käytännön synkronointihaasteisiin.

Uncertainties in demand and supply are a current problem within many industries. We live unparalleled times concerning uncertainty, and this is also forecasted to continue in the future. Order backlogs are shorter and shorter, and orders are postponed or even totally canceled. On the other hand, uncertainties in supply result in challenges for customer companies; e.g. in the form of delivery problems. When production is scattered in networks, the operation and decisions of an individual company affects the operation of supply chain partners. In consequence, partners should be informed especially of changes and exceptions to be able to maintain a synchronized entity. Sharing operational and tactical information is usually regular in current supply chains, but many improvement possibilities still lie in company interfaces. For example, it is not considered enough how the receiver will utilize the shared information, especially in change situations. In the current environment, speed is an increasingly important competitive factor. Therefore, also the timing of information plays an important role in improving the overall performance of the supply chain; in other words, when information should be shared so that the partner would be able to utilize it maximally. In this study, demand-supply chain synchronization means improving the overall performance of the supply chain by emphasizing the time factor in decision making and information sharing between companies. The study is connected to the scientific discussion about supply chain coordination. An essential part of the coordination theory is supply chain dependencies which can be managed with coordination mechanisms. Demand-supply chain synchronization has been earlier conceptualized by the VOP-OPP model (Value Offering Point – Order Penetration Point) and its derivatives. In these models, demand and supply chains live in mutual dependency that is managed with coordination mechanisms of synchronized decision making and information sharing. The VOPOPP model and its derivatives do not consider how an uncertain environment can affect synchronization. The timing of information as the only information quality dimension in these models is a too narrow viewpoint to synchronization in an uncertain environment. Furthermore, these models ignore supply-based synchronization by concentrating on demand-based synchronization only. However, the VOP-OPP model provided a suitable initial philosophy to create new synchronization models because of its emphasis on the time factor and total performance. The research was conducted as a hypothetico-deductive study. First, theoretic proposals for new synchronization models were created with the help of scientific literature. In the second phase, these proposals were evaluated in practical supply chains. The novelty of the study is related to systemic modeling of the central characteristics of demandsupply chain synchronization in an uncertain operational environment. As a contribution, an overall multi-dimensional model for demand-supply chain synchronization is presented. The model includes decision making synchronization, information sharing, and customer and supplier side flexibilities as coordination mechanisms. In addition to information timing, the model comprises reliability and accuracy as information quality dimensions. Information sharing is considered bidirectionally. The overall model includes three sub-models: Demand Visibility Point – Demand Penetration Point (DVP-DPP) is a demand-based synchronization model, Supply Visibility Point – Supply Information Penetration Point (SVP-SIPP) is a supply-based synchronization model, and the Integrated DVP-DPP - SVP-SIPP model connects the abovementioned models. The models contain the following information categories: demand and supply information before the order, related to the order, after the order, and after the agreed delivery day. As a practical implication, the new models can be used as mental coordination mechanisms, the purpose of which is to advise supply chain partners pursuing improvements in overall performance instead of individual company performance. The main constraint of the study is its concentration on dyadic supply chain collaboration only, which is quite a narrow viewpoint to synchronization challenges in the current networked operational environment.