The Effectiveness of Currency Hedging Strategies. Case: Imatra Boards Business Unit of Stora Enso Corp.

Tutkimus tarkastelee vaihtoehtoisia termiinisuojaustrategioita metsäteollisuuden alan tulosyksikössä. Jälkitestauksen tarkoituksena on arvioida vaihtoehtoisten strategioiden tuloksellisuutta suojata case-yrityksen kassavirtoja seuraavan kolmen arviointikriteerin avulla: yksittäisten vieraan valuutan määräisten kassavirtojen vaihtelu; koko vieraan valuutan määräisen kassavirran vaihtelu; suojausvoitot ja -tappiot. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee yrityksen päätöksentekoa, valuuttariskien suojausprosessia sekä esittelee yrityksen vaihtoehtoisia suojausstrategioita. Tutkimuksen empiirinen aineisto pohjautuu case- yrityksen historiallisiin myyntilukuihin ja on kerätty yrityksen tietojärjestelmästä. Muu tutkimuksessa käytetty dataon kerätty eri tietokannoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suojaaminen vähentää kassavirtojen vaihtelua. Suojaamisen taloudelliset tulokset ovat kuitenkin erittäin riippuvaisia valitusta suojausstrategiasta, joka voi johtaa merkittäviin suojausvoittoihin, mutta yhtä hyvin myos merkittäviin tappioihin. Johdon näkemykset ja riskitoleranssi määrittelevät mitä strategiaa yrityksessä tullaan viime kädessä noudattamaan.

Boosting Future Prospects or Softening Promises of Success? The Use of Emphatics and Hedging in the Letter to Shareholders Sections of Annual Reports

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yritysten vuosikertomusten Toimitusjohtajan katsaus -osioissa esiintyvää metatekstiä. Erityisenä tutkimuskohteena ovat yrityksen tulevaisuutta käsittelevät lauseet ja niissä käytetty interpersonaalinen metateksti, jonka avulla kirjoittaja pyrkii joko vahvistamaan (emphatics-keinoin) tai heikentämään (hedging-keinoin) ilmaisujensa vahvuutta ja lukijalle niiden kautta välittyvää kuvaa viestin varmuudesta ja vakuuttavuudesta. Sijoittajille suunnattu Toimitusjohtajan katsaus käsittelee yleensä yrityksen edellisen vuoden tulosta, taloudellista asemaa sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako yrityksen taloudellinen menestys vuosikertomuksen tässä osiossa käytetyn metatekstin määrään ja laatuun. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensiksi lyhyesti vuosikertomuksia ja niiden parissa tehtyä aiempaa kielitieteellistä tutkimusta, minkä jälkeen perehdytään tarkemmin metatekstin sekä hedging- ja emphatics-keinojen määrittelyyn. Näissä osioissa apuna toimivat muunmuassa Hylandin (1998) ja Cromptonin (1997) tutkimukset. Tutkimusaineistossa esiintyvien metatekstilajien määrittelyssä ja tunnistamisessa käytettiin apuna pääosin Crismore & Farnsworthin (1990) ja Grabe & Kaplanin (1997) tutkimuksia. Tutkimuksen aineistona oli yhteensä 23 yhdentoista amerikkalaisen yrityksen vuosikertomusta. Ne käsittivät esimerkkejä kunkin yhtiön talouden kannalta sekä erityisen hyviltä että huonoilta vuosilta. Aineistosta löydetty interpersonaalinen metateksti luokiteltiin viiteen eri ryhmään: modaaliverbit, hedging-verbit, muut hedging-keinot, emphatics-keinot ja evaluatives-keinot (eli kirjoittajan tekstistään tekemät subjektiiviset huomiot ja arviot). Tulokset osoittivat, että metatekstin käytössä ilmeni melkoista vaihtelua yksittäisten yritysten ja niiden hyvien ja huonojen vuosien välillä. Nämä eroavuudet eivät kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi koko aineiston kattaviin keskivertolukuihin, joiden avulla pyrittiin selvittämään hyvien ja huonojen vuosien välisiä yleisiä eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Toimitusjohtajan katsaus –osioiden viittaukset yhtiön tulevaisuuteen heijastavat tavallisesti kirjoittajan varmuutta yrityksen menestyksekkäästä tulevaisuudesta riippumatta siitä, minkälainen vuosikertomuksessa käsitelty vuosi on ollut yhtiölle taloudellisesti. Yleisesti ottaen yhtiön taloudellisen tilan ei siis havaittu vaikuttavan Toimitusjohtajan katsauksessa käytetyn metadiskurssin määrään tai laatuun.

Dynamic Hedging with Credit Default Swaps: Empirical Evidence from the European Monetary Union

This thesis investigates the effectiveness of time-varying hedging during the financial crisis of 2007 and the European Debt Crisis of 2010. In addition, the seven test economies are part of the European Monetary Union and these countries are in different economical states. Time-varying hedge ratio was constructed using conditional variances and correlations, which were created by using multivariate GARCH models. Here we have used three different underlying portfolios: national equity markets, government bond markets and the combination of these two. These underlying portfolios were hedged by using credit default swaps. Empirical part includes the in-sample and out-of-sample analysis, which are constructed by using constant and dynamic models. Moreover, almost in every case dynamic models outperform the constant ones in the determination of the hedge ratio. We could not find any statistically significant evidence to support the use of asymmetric dynamic conditional correlation model. In addition, our findings are in line with prior literature and support the use of time-varying hedge ratio. Finally, we found that in some cases credit default swaps are not suitable instruments for hedging and they act more as a speculative instrument.

The knapsack problem approach in solving partial hedging problems of options

En option är ett finansiellt kontrakt som ger dess innehavare en rättighet (men medför ingen skyldighet) att sälja eller köpa någonting (till exempel en aktie) till eller från säljaren av optionen till ett visst pris vid en bestämd tidpunkt i framtiden. Den som säljer optionen binder sig till att gå med på denna framtida transaktion ifall optionsinnehavaren längre fram bestämmer sig för att inlösa optionen. Säljaren av optionen åtar sig alltså en risk av att den framtida transaktion som optionsinnehavaren kan tvinga honom att göra visar sig vara ofördelaktig för honom. Frågan om hur säljaren kan skydda sig mot denna risk leder till intressanta optimeringsproblem, där målet är att hitta en optimal skyddsstrategi under vissa givna villkor. Sådana optimeringsproblem har studerats mycket inom finansiell matematik. Avhandlingen "The knapsack problem approach in solving partial hedging problems of options" inför en ytterligare synpunkt till denna diskussion: I en relativt enkel (ändlig och komplett) marknadsmodell kan nämligen vissa partiella skyddsproblem beskrivas som så kallade kappsäcksproblem. De sistnämnda är välkända inom en gren av matematik som heter operationsanalys. I avhandlingen visas hur skyddsproblem som tidigare lösts på andra sätt kan alternativt lösas med hjälp av metoder som utvecklats för kappsäcksproblem. Förfarandet tillämpas även på helt nya skyddsproblem i samband med så kallade amerikanska optioner.

Variance reduction properties of dynamic hedging models - empirical evidence from BRICS countries

This Master’s Thesis analyses the effectiveness of different hedging models on BRICS (Brazil, Russia, India, China, and South Africa) countries. Hedging performance is examined by comparing two different dynamic hedging models to conventional OLS regression based model. The dynamic hedging models being employed are Constant Conditional Correlation (CCC) GARCH(1,1) and Dynamic Conditional Correlation (DCC) GARCH(1,1) with Student’s t-distribution. In order to capture the period of both Great Moderation and the latest financial crisis, the sample period extends from 2003 to 2014. To determine whether dynamic models outperform the conventional one, the reduction of portfolio variance for in-sample data with contemporaneous hedge ratios is first determined and then the holding period of the portfolios is extended to one and two days. In addition, the accuracy of hedge ratio forecasts is examined on the basis of out-of-sample variance reduction. The results are mixed and suggest that dynamic hedging models may not provide enough benefits to justify harder estimation and daily portfolio adjustment. In this sense, the results are consistent with the existing literature.

Derivative hedging strategies for bitumen price risk

The objective of the study is to extend the existing hedging literature of the commodity price risks by investigating what kind of hedging strategies can be used in companies using bitumen as raw material in their production. Five different alternative swap hedging strategies in bitumen markets are empirically tested. Strategies tested are full hedge strategy, simple, conservative, and aggressive term structure strategies, and implied volatility strategy. The effectiveness of the alternative strategies is measured by excess returns compared to no hedge strategy. In addition, the downside risk of each strategy is measured with target absolute semi-deviation. Results indicate that any of the tested strategies does not outperform the no hedge strategy in terms of excess returns in all maturities. The best-performing aggressive term structure strategy succeeds to create positive excess returns only in short maturities. However, risk seems to increase hand-in-hand with the excess returns so that the best-performing strategies get the highest risk metrics as well. This implicates that the company willing to gain from favorable price movements must be ready to bear a greater risk. Thus, no superior hedging strategy over the others is found.

Valuuttakurssiriskin hallinta Yhdysvaltoihin listautuneessa sähkövoima- ja automaatioteknologia yrityksessä

Tutkimuksen päätavoite on tutkia ja kehittää Case -yrityksen valuuttakurssiriskin hallintaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkitaan kirjoitetunteorian ja tutkimusten pohjalta valuuttamarkkinoita ja -kursseja sekä valuuttakurssiriskin tunnistamista, suojaamista ja kirjaamis-ta. Eri suojausinstrumentteja ja US GAAP:in mukaista suojauslaskentaa tarkastellaan. Teoriat tarjoavat viitekehyksen Case -yrityksen valuuttahallinnan lähempään tarkasteluun. Pääpaino on empiirisessä, historiallisessa valuuttapositiotutkimuksessa, jonka tarkoituksena on selvittää yrityksessä vallinneiden valuuttasuojausten taso. Empiirinen tutkimus osoittaa joidenkin yksiköiden valuuttapolitiikan mukaisissa suojauskäytännöissä olevan parantamisen varaa. Suuriakin valuuttakurssimuutoksille alttiita avoimia positioita muodostuu johtuen liian vähäisestä tai liiallisesta suojaustoiminnasta (finanssitransaktioista). Joidenkin valuuttojen suojaaminen osoittautuu olevan vaikeampaa kuin toisten. Kirjoitetun teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta tehdään valuuttariski-analyysi, pohditaan termiinien soveltuvuutta riskinhallinnan välineenä ja annetaan kehitys-ehdotuksia yrityksen nykyiselle valuuttahallinnolle ja johdon päätöksenteon tueksi. Case -yrityksen tulevia haasteita on kattavan valuuttapositio -seurantajärjestelmän kehittäminen.

Gold investments and short- and long-run price determinants of the price of gold

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekijöitä jotkavaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kullan hintaan. Toiseksi tutkielmassa selvitetään mitä eri sijoitusmahdollisuuksia löytyy kultaan sijoitettaessa. Aineistona käytetään kuukausitasoista dataa Yhdysvaltain ja maailman hintaindekseistä, Yhdysvaltain ja maailman inflaatiosta ja inflaation volatiliteetista, kullan beetasta, kullan lainahinnasta, luottoriskistä ja Yhdysvaltojen ja maailman valuuttakurssi indeksistä joulukuulta 1972 elokuulle 2006. Yhteisintegraatio regressiotekniikoita käytettiin muodostamaan malli jonka avullatutkittiin päätekijöitä jotka vaikuttavat kullan hintaan. Kirjallisuutta tutkimalla selvitettiin miten kultaan voidaan sijoittaa. Empiirisettulokset ovat yhteneväisiä edellisten tutkimusten kanssa. Tukea löytyi sille, että kulta on pitkän ajan suoja inflaatiota vastaan ja kulta ja Yhdysvaltojen inflaatio liikkuvat pitkällä aikavälillä yhdessä. Kullan hintaan vaikuttavat kuitenkin lyhyen ajan tekijät pitkän ajan tekijöitä enemmän. Kulta on myös sijoittajalle helppo sijoituskohde, koska se on hyvin saatavilla markkinoilla ja eri instrumentteja on lukuisia.

Markkinaehtoinen hinnoittelu ja loppuasiakasmyynnin mallintaminen sähkökaupan riskienhallinnassa

Markkinauudistuksen myötä sähkökauppa pörssin kautta on lisääntynyt voimakkaasti ja tukkusähkölle on muodostunut yleisesti tunnustettu markkinahinta. Pörssikauppaan sisältyy monia riskejä, joiden hallinta on pörssikauppaa harjoittavan osapuolen toiminnan edellytys. Tukkusähkön hinnan markkinaehtoinen määräytyminen ja pörssikaupan riskit ovat muuttaneet sähkön vähittäismyynnin hinnoittelutarpeita. Työssä esitetään markkinaehtoinen hinnoittelumenetelmä, jossa markkinahinta-, aluehinta- ja profiiliriskit otetaan huomioon. Erityisesti tutkitaan hinnoittelussa vaikeimmin huomioitavissa olevan profiiliriskin muodostumista ja esitetään menetelmä sen hallintaan. Lisäksi esitetään menetelmät suojaustason optimointiin ja suojaustuotteiden toimitusjaksoista poikkeavan sähköntoimituksen hinnoitteluun. Kilpaillussa ympäristössä pärjää parhaiten se, joka toimii kustannustehokkaimmin ja hallitsee riskinsä parhaiten. Työn lopuksi esitetään kuinka myyntisopimuskannan salkuttamista voidaan käyttää hyväksi näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Utilisation of Short Term Electricity Derivatives in Industrial Energy Management

Työn päätavoite on selvittää kuinka erityisesti sähkön markkinahinnan ennustamiseen ja johdannaismarkkinoiden tietämykseen perustuva lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten hyödyntäminen tapahtuu teollisessa energianhallinnassa. Tätä aihetta lähestytään luomalla prosessi lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten hyödyntämiselle. Prosessi esitellään ja selvitetään aina lähtökohdista todelliseen kaupankäyntiin asti erillisen esimerkkitehtaan avulla.Lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten hyödyntäminen teollisessa energianhallinnassa perustuu pääosin tulevaisuuden odotuksiin sähkön markkinahinnan kehittymisestä sekä tehtaiden operatiiviseen tilanteeseen. Operatiiviseen tilanteeseen perustuva lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten kaupankäynti on pääasiassa pitkän tähtäimen suojausten sopeuttamista lyhyelle tähtäimelle sopivaksi.Hinnan ennustamisella on suuri rooli lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten hyödyntämisprosessissa. Työssä esitelty hinnan ennustamismalli on sopiva päivä- ja viikkotason Nord Poolin Elspot -systeemihinnan ennustamiseen. Elspot -systeemihinnan ennustamismalli on suunniteltu käytännönläheiseksi ja sen perustana ovat todelliset fysikaaliset ja mitattavat suureet. Futuurimarkkinatietämys on tarpeen lyhyen tähtäimen johdannaisia käytettäessä. Työssä tutkitaan yleisiä markkinoiden odotuksia ja futuurimarkkinoiden tietoisuuden kehittymistä koskien tulevaa vallitsevaa tilannetta. Työssä luodaan myös työkalu, mikä auttaa kaupan laatijaa muodostamaan suuntaa-antavat todennäköisyydet eri hintanäkemyksille ja paikallistamaan mahdolliset markkinoiden epätodennäköiset hintaodotukset.Kokemukset Elspot -systeemihinnan ennustamismallin soveltamisesta ovat lupaavia. Lisäksi havainnot futuurimarkkinoiden käyttäytymisestä Nord Poolissa ja muodostettu työkalu suuntaa-antavien todennäköisyyksien selvittämiseksi auttavat kaupan laatijaa päätöksenteossa. Lyhyen tähtäimen sähköjohdannaisten hyödyntäminen teollisessa energianhallinnassa on periaatteessa mahdollista esitellyn prosessin avulla, vaikka täydellinen käyttöönotto vaatisi vielä joitakin järjestelyjä. Keskittymällä tilanteisiin jotka työssä kuvatulla prosessilla ovat hoidettavissa, työssä määritellyllä menettelyllä on mahdollisuudet saavuttaa epäedullisen hintakehityksen riskin väheneminen ja parempi taloudellinen tulos teollisen energianhallinnan sähkökaupankäynnissä.

Tuotantopainotteisen energiayhtiön riskienhallinta avautuneilla sähkömarkkinoilla

Sääntelyn poistuminen ja kilpailun vapautuminen ovat aiheuttaneet huomattavan toimintaympäristön muuttumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Pohjoismaiset sähkömarkkinalakiuudistukset poistivat muodolliset kilpailun esteet mahdollistaen näin sekä kansallisten että yhteispohjoismaisten aktiivisten sähkömarkkinoiden muodostumisen. Toimintaympäristön muuttuminen säännellystä sähkönhuoltojärjestelmästä vapaan kilpailun sähkömarkkinoiksi altisti markkinaosapuolet riskeille, joita toimialalla ei aiemmin ollut esiintynyt. Aiemmin toiminnassa esiintyneet riskit kyettiin siirtämään suoraan asiakkaille, mikä kilpaillussa toimintaympäristössä ei enää ollut samalla tavalla mahdollista. Näin uudessa toimintaympäristössä menestymisen edellytykseksi tuli aktiivinen sähkömarkkinoiden seuraaminen ja organisoitu sähkökaupan riskienhallinta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan riskienhallinnan toteuttamista vastapainetuotantoa omaavassa sähköyhtiössä. Liiketoimintaa uhkaavaa markkinariskiä on käsitelty tutkimuksessa taloudellisena riskinä, joka aiheutuu mistä tahansa arvon muutoksesta sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoilla suurimpana riskitekijänä voidaan pitää epävarmuutta tulevasta sähkön hintatasosta, joka toteutuu aina joko lyhytaikaisena kassavirtariskinä tai pitkäaikaisena kustannusriskinä. Tuotantoa omaavan sähköyhtiön sähkökaupankäyntiin liittyy sekä toimintaa sitovia velvoitteita että myös joustavan toiminnan mahdollisuuksia. Toimitusvelvollista sähkön hankintaa ja myyntiä omaavan yhtiön sähkökaupankäyntiä rajoittaa toimitusten kiinteähintaisuus sähkön markkinahinnan vaihdellessa huomattavasti. Toisaalta kiinteähintainen sähköntoimitus toimii hintasuojauksena sähkön markkinahintaa vastaan. Tällöin keskeinen epävarmuus sähkökaupankäynnissä liittyy lyhyen ja pitkän aikavälin hintasuojauksen tasapainottamiseen ja siten hinnan vaihtelulle alttiina olevan avoimen position sulkemistason ja ajankohdan valintaan. Riskienhallinnassa ei tule pyrkiä riskien eliminoimiseen, vaan niiden sopeuttamiseen liiketoiminnan tuotto-odotuksen ja riskinsietokyvyn mukaisiksi. Keskeinen riskienhallinnan vaatimus on riskeille altistumisen mallintaminen. Tutkimuksessa määritettiin tuotantopainotteisen energiayhtiön sähkökaupankäynnille riskienhallinnan toimintaohjeistus ja ehdotettiin toimintamallia sen toteuttamiseksi. Riskipolitiikan keskeisin sisältö on määrittää riskinsietokyky liiketoiminnalle sekä toimintavaltuudet ja -puitteet operatiiviselle riskienhallinnalle. Toimintavaltuuksien ja -limiittien tehtävänä on estää riskinsietokyvyn ylittyminen. Toiminnan seuraamisen selkeyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi toimintamallissa tulee olla määritettynä vastuiden eriyttäminen sekä yksityiskohtainen valvonnan ja raportoinnin toteuttaminen. Kasvanut riskienhallinnan tarve on lisännyt myös palvelun tarjontaa sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoille on tullut uusia riskienhallintaan erikoistuneita toimijoita, jotka tarjoavat osaamiseensa liittyviä palveluita sekä mallintamis- ja hallintatyökaluja. Tällöin keskeinen sähkökaupan riskienhallinnan toimintamallin toteuttamiseen liittyvä valinta tulee tehdä ulkoistamisen ja omatoimisuuden välillä yrityksen omiin voimavaroihin ja strategisiin tavoitteisiin perustuen. Pieni resurssisessa ja liikevaihtoisessa sähkökaupankäynnissä ei tule pyrkiä kaikkien riskienhallinnan osaamisalueiden omatoimiseen hallintaan. Tutkimuksen perusteella tuotantopainotteisen sähköyhtiön kaupankäyntivolyymin ollessa pieni ja liiketoimintastrategian keskittyessä suojaustoimintaan pääosa sen riskienhallinnan osa-alueista kyetään hoitamaan kustannustehokkaasti ja luotettavasti omatoimisesti. Riskienhallinnan kehittäminen on jatkuva prosessi ja siten riskienhallinnan toimintamalli tulee mukauttaa niin liiketoimintastrategian kuin myös liiketoimintaympäristön muutoksiin.

Vakioidut optiot sähkökaupassa

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat muuttuneet viime vuosina huomattavasti. Sähkömarkkinalakiuudistuksessa poistettiin muodollisesti kilpailun esteet, mutta uusien toimintamuotojen omaksuminen on Suomessa vasta alussa. Sähkömarkkinaosapuolet altistuvat riskriskeille, joita toimialalla ei ole aikaisemmin esiintynyt. Suurimpana riskitekijänä voidaan pitää epävarmuutta tulevasta sähkön hintatasosta, joka voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen liiketoiminnan tulokseen. Tässä diplomityössä tarkastellaan, miten hinnanvaihtelua vastaan pystytään suojautumaan sähköjohdannaisten avulla. Kaupankäynti johdannaissopimuksilla edellyttää markkinoiden aktiivista seuraamista ja organisoitua sähkökaupan riskienhallintaa. Riskienhallinnan tehtävänä ei ole riskien eliminoiminen, vaan niiden sopeuttaminen yrityksen tuotto-odotuksien ja riskiensietokyvyn mukaisiksi. Ennen sähkömarkkinoiden avautumista suojauduttiin sähkön hintariskeiltä pitkillä toimitussopimuksilla. Uudessa markkinatilanteessa suojaus voidaan toteuttaa joustavasti ja kohtuullisin kustannuksin käyttämällä johdannaissopimuksia, joilla voidaan poistaa tulevaisuuteen kohdistuvaa epävarmuutta sähkönhinnasta. Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Pool ASA:ssa, noteerattavat johdannaiset ovat vakioituja. Lokakuun lopussa 1999 kaupankäynnin kohteeksi otetaan termiinien lisäksi myös vakioidut sähköoptiot. Option ostajalle avautuu mahdollisuus hintasuojaukseen instrumenteilla, joita käyttäen suojaustaso voidaan määrittää etukäteen. Vakioitujen sähköoptioiden mukaan ottaminen sähköpörssin tuotevalikoimaan monipuolistaa huomattavasti ostajien ja myyjien suojautumismahdollisuuksia. Suojaustasoa on tarpeen vaatiessa mahdollista muuttaa vastamaan uutta markkinatilannetta. Työn loppuosassa on tutkittu mahdollisia kaupankäyntistrategioita ja hinnoittelumalleja sähköoptioille. Koska tutkimus on tehty ennen pörssissä tapahtuvan optiokaupan alkamista, useisiin tässä työssä avoimiksi jääneisiin kysymyksiin tullaan saaman vastauksia käytännön kokemuksista.

Projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon kehittäminen

Tämän tutkielman päätavoitteena on selvittää liittyykö tutkittavan, projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon järjestämiseen kehitystarpeita, ja miten yrityksen käyttämät suojausmenetelmät vaikuttavat valuuttahallinnon organisointiin ja valuuttasuojauksen onnistumiseen. Tutkimuksessa käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksen toimeksiantaja on Andritz-Ahlstrom Oy. Tutkielman teoriaosuudessa on määritelty muuttujia, jotka vaikuttavat erityisesti valuuttahallintoon projektiympäristössä. Empiriaosuudessa on esitelty Andritz-Ahlstrom Oy:n valuuttahallinnon nykytilaa ja analysoitu sen kehitystarpeita sekä käytettyjen valuuttasuojausmenetelmien toimivuutta yrityksessä tehdyn osallistuvan havainnoinnin, vertailulaskelmien ja vapaamuotoisten haastattelujen perusteella.