Tuotantopainotteisen energiayhtiön riskienhallinta avautuneilla sähkömarkkinoilla

Sääntelyn poistuminen ja kilpailun vapautuminen ovat aiheuttaneet huomattavan toimintaympäristön muuttumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Pohjoismaiset sähkömarkkinalakiuudistukset poistivat muodolliset kilpailun esteet mahdollistaen näin sekä kansallisten että yhteispohjoismaisten aktiivisten sähkömarkkinoiden muodostumisen. Toimintaympäristön muuttuminen säännellystä sähkönhuoltojärjestelmästä vapaan kilpailun sähkömarkkinoiksi altisti markkinaosapuolet riskeille, joita toimialalla ei aiemmin ollut esiintynyt. Aiemmin toiminnassa esiintyneet riskit kyettiin siirtämään suoraan asiakkaille, mikä kilpaillussa toimintaympäristössä ei enää ollut samalla tavalla mahdollista. Näin uudessa toimintaympäristössä menestymisen edellytykseksi tuli aktiivinen sähkömarkkinoiden seuraaminen ja organisoitu sähkökaupan riskienhallinta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan riskienhallinnan toteuttamista vastapainetuotantoa omaavassa sähköyhtiössä. Liiketoimintaa uhkaavaa markkinariskiä on käsitelty tutkimuksessa taloudellisena riskinä, joka aiheutuu mistä tahansa arvon muutoksesta sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoilla suurimpana riskitekijänä voidaan pitää epävarmuutta tulevasta sähkön hintatasosta, joka toteutuu aina joko lyhytaikaisena kassavirtariskinä tai pitkäaikaisena kustannusriskinä. Tuotantoa omaavan sähköyhtiön sähkökaupankäyntiin liittyy sekä toimintaa sitovia velvoitteita että myös joustavan toiminnan mahdollisuuksia. Toimitusvelvollista sähkön hankintaa ja myyntiä omaavan yhtiön sähkökaupankäyntiä rajoittaa toimitusten kiinteähintaisuus sähkön markkinahinnan vaihdellessa huomattavasti. Toisaalta kiinteähintainen sähköntoimitus toimii hintasuojauksena sähkön markkinahintaa vastaan. Tällöin keskeinen epävarmuus sähkökaupankäynnissä liittyy lyhyen ja pitkän aikavälin hintasuojauksen tasapainottamiseen ja siten hinnan vaihtelulle alttiina olevan avoimen position sulkemistason ja ajankohdan valintaan. Riskienhallinnassa ei tule pyrkiä riskien eliminoimiseen, vaan niiden sopeuttamiseen liiketoiminnan tuotto-odotuksen ja riskinsietokyvyn mukaisiksi. Keskeinen riskienhallinnan vaatimus on riskeille altistumisen mallintaminen. Tutkimuksessa määritettiin tuotantopainotteisen energiayhtiön sähkökaupankäynnille riskienhallinnan toimintaohjeistus ja ehdotettiin toimintamallia sen toteuttamiseksi. Riskipolitiikan keskeisin sisältö on määrittää riskinsietokyky liiketoiminnalle sekä toimintavaltuudet ja -puitteet operatiiviselle riskienhallinnalle. Toimintavaltuuksien ja -limiittien tehtävänä on estää riskinsietokyvyn ylittyminen. Toiminnan seuraamisen selkeyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi toimintamallissa tulee olla määritettynä vastuiden eriyttäminen sekä yksityiskohtainen valvonnan ja raportoinnin toteuttaminen. Kasvanut riskienhallinnan tarve on lisännyt myös palvelun tarjontaa sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoille on tullut uusia riskienhallintaan erikoistuneita toimijoita, jotka tarjoavat osaamiseensa liittyviä palveluita sekä mallintamis- ja hallintatyökaluja. Tällöin keskeinen sähkökaupan riskienhallinnan toimintamallin toteuttamiseen liittyvä valinta tulee tehdä ulkoistamisen ja omatoimisuuden välillä yrityksen omiin voimavaroihin ja strategisiin tavoitteisiin perustuen. Pieni resurssisessa ja liikevaihtoisessa sähkökaupankäynnissä ei tule pyrkiä kaikkien riskienhallinnan osaamisalueiden omatoimiseen hallintaan. Tutkimuksen perusteella tuotantopainotteisen sähköyhtiön kaupankäyntivolyymin ollessa pieni ja liiketoimintastrategian keskittyessä suojaustoimintaan pääosa sen riskienhallinnan osa-alueista kyetään hoitamaan kustannustehokkaasti ja luotettavasti omatoimisesti. Riskienhallinnan kehittäminen on jatkuva prosessi ja siten riskienhallinnan toimintamalli tulee mukauttaa niin liiketoimintastrategian kuin myös liiketoimintaympäristön muutoksiin.

The electricity market in the Nordic countries has been going through major changes because of deregulation and the adaptation of the market structures to provide a more suitable environment for competition. The electricity market acts in the Nordic countries removed formal barriers against competition and made it possible for the formation of national market areas along with a joint Nordic market area. Transforming from a regulated environment into a deregulated electricity market exposed the market players to various risks which did not exist earlier. In the regulated environment, end use electricity sellers passed on risks directly to the buyers, which is no longer possible in the competitive environment. The requirements for successful operation in the new environment are the active monitoring of the electricity market and organised risk management. The objective of this study is to review the risk management methods of a CHP -production electricity company. In this study, market risk is presented as an economic risk arising from any changes of any values in the electricity market affecting the economic position. In the deregulated electricity market, the most significant risk to deal with is an uncertainty about the future price of electricity and this risk can substantially affect a business either with shorter-term cash-flow risk or longer-term cost risk. There are both obligations and opportunities in electricity trading for a company which specializes in power production. An electricity company which has an obligation for physical electricity delivery has restrictions on electricity trading caused by the fixed price of electricity contracts because the market price for electricity can change substantially within the delivery period. On the other hand, market players can hedge against price risk by using fixed price electricity purchase and sale contracts. Then the significant uncertainty in electricity trading is connected to the balancing of shorter- and longer-term electricity price hedging and therefore the selection of open position closing level and time. The purpose of risk management is not to eliminate risks, but to adapt them to the expected revenues and risk tolerance of the business. The most significant demand of risk management is the ability to model the exposure to the various risks. The main objective of this study is to define the risk policy and recommend an operational model of risk management for an electricity company which specializes in power production. The main contents of risk policy are to determine the risk tolerance of the business and the limitations of the operational risk management. The authorized operational limits prevent the exceeding of the risk tolerance. To ensure the clarity and transparency of the monitoring of the operational risk management model, there must be a defined scope of responsibilities and a detailed description of a supervisory and report system. The growing need for risk management has increased the availability of services in this field. New market players with specialized knowledge in risk management have been appearing in the electricity market. The new skilled market players offer services such as modelling instruments and risk management methods for the new competitive environment. The main question concerning the risk management methods in the electricity trading business then becomes choosing between outsourcing the service and utilization of the company’s own resources, based on its business strategy. With all things considered, however, a small electricity trading company with limited resources should not try to carry out integrated risk management on its own. This study has concluded that an electricity company that is focused on production, whose trading volume is small, and whose business strategy is focused on hedging against risk can handle the majority of the aspects of risk management cost efficiently and reliably on their own. The development of risk management is a continuous process and therefore, the operational model for risk management should be adapted not only to changes in business strategy but also to changes in the business environment.